HEINOLAN KAUPUNKI KIRKONKYLÄN ALUE

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI KIRKONKYLÄN ALUE Heidi 4 v. PERHEPÄIVÄHOIDON VASU VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2006

2 VARHAISKASVATUKSEN PUITETEKIJÄT Varhaiskasvatuksen toiminta ajatus Perhepäivähoidon tehtävänä on tukea hyvää lapsuutta yhteistyössä vanhempien kanssa. Kirkonkylän alueella varhaiskasvatusta toteuttavat kotonaan lapsia hoitavat perhepäivähoitajat. Perhepäivähoitajan ryhmässä voi olla enintään 4 alle kouluikäistä.

3 ARVOT Kirkonkylän perhepäivähoidon kaverit isä ja äiti ruoka turvallisuus leikki Varhaiskasvatuksessa korostuvat seuraavat arvot, jotka ovat lasten vanhempien mielestä tärkeitä asioita: turvallisuus yksilöllisyys kodinomaisuus yhteistyö kasvatuksellisuus virikkeellisyys Sylissä pitele minua vielä. Lasta Puhkean puhumaan ja elämä tekee tilaa minun askeleilleni..

4 HOITAJIEN ARVOT turvallisuus, kasvatus, hellyys, syli leikki kodinomaisuus yhteistyö, avoimuus, rehellisyys, luottamus oman työn arvostus, koulutus Fyysinen turvallisuus perhepäivähoitajilla tarkoittaa, että hoitajan koti, lasten leikkialueet ja lelut ovat kunnossa, joten lasten on turvallista touhuta. Lasten ravitsemus on terveellistä sekä liikenteessä liikutaan liikennesääntöjen mukaan. Henkinen turvallisuus tarkoittaa, että hoitaja huomioi toisen ihmisen, kunnioittaa perheen arvoja ja yhdessä perheen kanssa sopii lapsen kasvatusasioista. Hoitajan kotona on avoin ja myönteinen ilmapiiri, jossa on aikaa lapsen leikille ja sylille. Kaikessa toiminnassa huomioidaan lapsen ikä, taidot ja yksilölliset tarpeet. Lotta 5 v.

5 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Kirkonkylän perhepäivähoitajat toimivat keskenään tiiviissä yhteistyössä. Lasten kanssa järjestetään erilaisia tapahtumia. Lapsilla on mahdollisuus toimia ja leikkiä suuremmassa ryhmässä, saaden erilaisia kokemuksia ja elämyksiä. Ympäristöön ja luontoon tutustutaan retkeillen metsämörrin kanssa. Lasten suusta; Joulukirkossa: Suntio istui kirkon etuosassa pitkällä penkillä yksin - Mitähän pahaa toi setä on oikein tehnyt, kun on joutunut törön penkille miettimään!

6 LAPSILÄHTÖISYYS Lapsilähtöisyyden perusajatuksena on pyrkiä rakentamaan kasvatuskäytännöt siten, että ne vastaavat jokaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita. Jokaisen lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä seurataan kirjaamalla oleelliset asiat lapsen kasvunkansioon. (kunta vasu sivu 11) Perhepäivähoitajien säännöllinen päivärytmi tuo turvallisuuden ja aikaa lapsen tarpeiden huomioimiseen. Yhdessä lasten kanssa suunnitellaan tekemiset ja lasten oivalluksista syntyneet ideat, toteutetaan ja tulokset kirjataan kasvunkansioon, josta välittyy tieto lapsen päivästä myöskin vanhemmille. Hoitajan kertomaa; Syksyllä pihaamme ilmestyi siili, sitä sitten ihmeteltiin ja ihasteltiin. Lapset halusivat tehdä itsellensä siilin, mutta kuinka? - kivistä ja neulasista Lähdimme etsimään kiviä, korit käteen ja etsimään sopivan mallisia ja kokoisia kiviä. Kiviä löydettiin, mutta huomattiin että ne olivat kovin likaisia, ja väärän värisiä. Kivet pestiin ja maalattiin. Sitten siilin piikkiä etsimään! Jälleen mentiin metsään korit kainalossa ja kotona neulaset puhdistettiin roskista ja kuivatettiin. Eläinkirjasta katsottiin vielä tarkasti missä siilin piikit sijaitsevat, piikit liimattiin ja kuivatettiin, mutta mitäs vielä puuttui? silmät, nenä ja suu, ne päätetään toteuttaa tussilla, siilit alkavat olla valmiita ja siiten kaikki eläimet näytteille ja kotiin.

7 KASVATUSKUMPPANUUS Perhepäivähoidossa vanhempien kanssa lapsen päivän tapahtumista jutellaan aamuin ja illoin. Hoitosuhteen alkaessa lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen taidot, tavat ja tottumukset. Yhdessä vanhempien kanssa pohditaan, miten lapsen kasvua ja kehitystä voidaan tukea. Vanhemmat saavat osallistua lapsensa päivähoidon suunnitteluun ja toimintaan mm. vanhempainilloissa, juhlissa, retkissä ja urheilutapahtumissa. Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan lapsensa hoitopaikkaan arkipäivän sujumista. Lapsen kasvua ja kehitystä hoitajat kuvaavat ja kirjaavat lapsen kasvunkansioon. Kasvunkansioon hoitajat keräävät lapsen kanssa esim. valokuvia, piirustuksia ja juttuja lapsen suusta. Heinolassa toimii koko kaupungin yhteinen päivähoitoneuvosto, jossa vanhemmilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaupungin päivähoitoasioihin.

8 OPPIMISYMPÄRISTÖ Perhepäivähoitajan koti on lapsen leikkipaikka sekä läheinen leikkikenttä ja luonto. Hoitopaikkojen läheisyydessä sijaitsevat myös urheilukenttä. Metsämörriretkillä lapsilla on oma Mörripaikka, jossa leikitään ja tutustutaan kasveihin ja eläimiin. Kettukallion päiväkodissa hoitajat käyvät mahdollisuuksien mukaan lapsiryhmän kanssa muskarituokiolla. Kirkonkylän liikuntahallilla lapsilla on vuoro maanantaisin. Siellä koetaan liikunnan riemu ja ilo, totutaan isoon ryhmään, opitaan pelisääntöjä, jakamaan, vuorottelemaan, toimimaan yhdessä ja huomioimaan toisia. Tuttuja vierailu- ja toimintapaikkoja lapsilla ovat myös Kanervalan palvelukeskus, seurakuntatalo, kirkko ja kylätalo. Lasten juttuja: Oltiin ulkona, naapurin ekaluokalla oleva poika tuli juttelemaan, mitä koulussa opitaan. Vähän kuunneltuaan 3,5 v tyttö vastasi tomerasti; minä osaa jo avata telkkarin ja kynä pysyy pöydällä. - Leikkien lomassa 4 ja 3 vuotiaat tytöt juttelivat, isompi sanoi meillä on karkkipäivä lauantaina, pienempi siihen, meilläpäs onkin kalapäivä.

9 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKI LEIKILLE LEIKILLE LEIKIN LEIKKIÄ on lapselle tärkeää pitää olla aikaa pitää olla tilaa pitää sada jatkua pitää välillä ohjata Perhepäivähoitajalla on riittävästi aikaa, välineitä sekä tilaa, joka mahdollistaa että lapset voivat leikkiä joko yksin tai yhdessä. Tarvittaessa hoitaja ohjaa lapsia, auttaa leikin syntymisessä. Päivittäiset satuhetket ovat tärkeitä. Tässä kuvassa lapset ovat turvallisella veneretkellä. kuva A. Järvinen

10 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN Laulut, lorut ja leikit tulevat lapsille tutuiksi hoitopaikassa, retkillä, liikuntahallilla ja muskarissa. Hoidossa on mahdollisuus piirtää, maalata ja taiteilla eri materiaaleilla. Lasten töistä voidaan rakentaa näyttelykin. Milla 5 v. Heidi 4 v. Syksyinen metsäretki. Kurahousut jalkaan, villamyssy päähän. Iloisesti juoksennellaan metsäretki säähän.

11 LIIKKUMINEN Kirkonkylässä on lapsilla käytössä monipuoliset liikunta-alueet. Perhepäivähoitaja käyvät retkeilemässä lähimetsissä ja uimarannoilla. Retki voi alkaa hoitajan pihasta läheiselle leikkikentälle, pururadalle tai urheilukentälle. Hiihtoladut, pulkkamäet ja luistinkentät ovat kovassa käytössä talvella. Lapset voivat hiihdellä myös hoitajan pihamaalla. Liikuntahallilla on oma vuoro perhepäivähoitolapsilla. Siellä on liikuntavälineitä, joilla lapset harjoittelevat motorisia taitojaan.

12 ERITYISEN TUEN TARVE VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen erityisen tuen tarve arvioidaan yhdessä lapsen vanhempien ja perhepäivähoitajan kanssa. Tukea saadaan terveydenhoitajalta ja Heinolan kaupungin kiertävältä erityislastentarhanopettajalta ja apuna käytetään Tukea kasvuun ja Terveisiä neuvolaan lomakkeita. Kunnioitamme ja noudatamme yksityisyyden suojaa, joten lapsen ja perheen tietojen luovuttamiseen on aina vanhempien lupa. Perhepäivähoidon tarkoituksena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA. Varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamista seuraa työryhmä, jonka tehtävänä on kerätä tietoa suunnitelmien toteuttamisesta päivähoitoyksiköissä. Varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan saadun palautteen perusteella. Työryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Valokuvat: A Järvinen, S Haikonen, A.Vilander, L.Korhonen. Ulkoasu Liisa Torniainen Pikkupoika toiselle: - Mä oon viis vuotta. Paljonkos sä oot? - Emmä tiijä. - Ajatteleksä tyttöjä? - Emmä. - Sit sä oot neljä. Heinolassa