Uudistamisketjun vesiensuojelu

Transkriptio

1 Suometsien uudistaminen seminaari Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

2 Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun keinot Tulevaisuuden haasteet Suomen metsäkeskus 2

3 Metsätalouden vesistökuormitus Luonteeltaan hajakuormitusta Kuormituksessa vaihtelua ajallisesti Eri toimenpiteillä on erilaisia vaikutuksia Latvavesistöissä metsätalous voi olla ainoa vesistökuormitusta aiheuttava maankäyttömuoto Vesistökuormitus Kiintoainekuormitus Ravinnekuormitus Humuskuormitus Happamuuskuormitus Metallikuormitus Pohjavesiin kohdistuva kuormitus Suomen metsäkeskus 3

4 Mikä kuormitusta aiheuttaa? Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen alttiiksi eroosiolle ja syöpymiselle. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Toimenpiteet, jotka voimistavat hetkellisiä virtaamia ja aiheuttavat siten syöpymiä ja eroosiota. Kiintoainekuormitus, ravinnekuormitus Lannoitus Ravinnekuormitus Hakkuut Ravinnekuormitus, humuskuormitus Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja edelleen vesistöihin Suomen metsäkeskus 4

5 Mitä kuormitus aiheuttaa? Kiintoaine samentaa veden, laskeutuu pohjaan, aiheuttaa liettymistä ja ojien tukkeutumista. Pienissä virtavesissä pohja umpeutuu, jolloin esim. kutupaikat katoavat. Ravinteet ja orgaaninen hiili lisäävät veden perustuotantoa, levien ja vesikasvien kasvua, joka edelleen voi aiheuttaa leväkukintoja, veden samentumista, hapettomuutta, kalakuolemia ja veden yleistä käyttökelvottomuutta. Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan veden happea ja voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta. Hapettomuus vapauttaa pohjasta ravinteita esim veden väri, happamuus, happipitoisuus, kalakanta Suomen metsäkeskus 5

6 Vesiensuojelun tavoite Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on hyvä pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (Vesienhoidon suunnitelmien tavoitteet) Pyritään valuma-aluetasoiseen suunnitteluun painopistealueilla Suunnittelun tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmien syntyminen. Käytetään parhaimpia ja taloudellisesti tehokkaimpia vesiensuojelumenetelmiä. Pyritään huomioimaan kuormitus koko metsän kiertoajalla ei vain yksittäisen toimenpiteen osalta Suomen metsäkeskus 6

7 Turvemaiden uudistamisketjun vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 7

8 Uudistamisketju Metsänomistajan tavoite, kasvupaikan viljavuus, sijainti, metsän terveys Uudistettava puulaji Puulaji, viljavuus, maalaji, sijainti, metsänomistajan tavoite Uudistusmenetelmä Uudistamismenetelmä, maalaji, vesitalous, (konekalusto) Maanmuokkausmenetelmä Vesiensuojelun huomioiminen ja toimenpiteet, tarvittaessa muokkausmenetelmän vaihto Suomen metsäkeskus 8

9 Uudistushakkuu ja maanmuokkaus Suomen metsäkeskus 9

10

11 Suojakaista Riittävän leveällä suojakaistalla voidaan vähentää kiintoaineen (ja ravinteiden) valumista vesistöihin hakkuiden, maanmuokkauksen, kantojen noston ja lannoituksen yhteydessä Huomioitava tulva suojakaista ei saa jäädä tulvan alle Yksittäisiä puita voi poimia, jos se onnistuu maanpintaa rikkomatta eikä kyseessä ole metsälakikohde. PEFC-sertifioinnin standardien mukaan suojakaistan puuston voi hakata, mutta pensaskerrosta ei saa raivata Hakkuutähteet puidaan suojakaistan ulkopuolelle. Leveydessä kannattaa huomioida maanpinnan muodot ja veden virtaamakohdat. Virtaamakohtiin leveyttä Suomen metsäkeskus 11

12 Riittävän leveä suojakaista. Suojakaistan leveydessä huomioitu kuvan oikeasta reunasta tuleva painuma (vedenkulku-uoma), jota ei ole hakkuussa ylitetty Suomen metsäkeskus 12

13 Reunimmaisesta muokkausurasta rantaan m eli leveyttä vesiensuojelun kannalta riittävästi. Rantavyöhyke turvetta. Maiseman kannalta toteutus ei ole paras mahdollinen Suomen metsäkeskus 13

14 Puunkorjuu Suojakaistan minimileveydet Vesistö Pienvesi Oja Vesistöjen ja pienvesien varteen tulee jättää 5 metriä leveä suojakaista, jolla maanpintaa ei rikota. Maanmuokkaus 5 metriä 5 metriä 1 metri Kantojen nosto 5 metriä 5 metriä 3 metriä Hakkuutähteet 5 metriä 5 metriä Ei jätetä ojiin Hakkuutähteitä ei jätetä suojakaistalle Lannoitus 30 metriä, lentolev. 50 m m 5 metriä Tuhka 50 meriä m 5 metriä Urea kantokäsittely Kasvinsuojeluaineet 10 metriä Kasvinsuojeluaineita ei käytetä suojakaistoilla Suomen metsäkeskus 14

15 Suojavyöhykkeen leveydessä kannattaa huomioida maanpinnan muodot ja veden virtaamakohdat. Virtaamakohtiin leveyttä Suomen metsäkeskus 15

16 Maanmuokkaus Maanmuokkauksella varmistetaan uudistamisen tulos ja parannetaan metsätalouden kannattavuutta. Tavoitteena muokkausmenetelmä, joka varmistaa uudistamisen ja paljastaa kivennäismaata mahdollisimman vähän. Hienojakoiset maat (hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni) hankalia vesiensuojelun kannalta. Hienojakoiset maat vaativat yleensä mätästyksen. ojitusmätästysaloilla vesiensuojelu kuten kunnostusojituksessa Vettä johtavia ojia tehdään vain, jos on maan kuivatustarvetta. Turv la uudistamisen yhteydessä joudutaan tekemään myös ojitus. Vesiensuojelu kuten kunnostusojitussa Suomen metsäkeskus 16

17

18 Vesiensuojelun suunnittelu Käytetään samoja periaatteista kuin kunnostusojituksessa Pystytäänkö ennaltaehkäisemään ongelmat muuttamalla suunnitelmaa esim. Ohjailemalla vesiä Jättämällä osa ojista kaivamatta Vaikuttamalla vesimäärään tai ojakaltevuuteen? Patorakenteilla Kaivukatkoilla Mikäli ennaltaehkäisy ei onnistu mietitään toissijainen ratkaisu Käytetään kiintoainetta pysäyttäviä rakenteita

19

20 Ojakohtaiset menetelmät Menetelmä Vesien jako useampaan ojaan Tarkoitus Vesien jakamisella voidaan pienentää ojakohtaista vesimäärää ja veden virtausnopeutta. Ojaeroosion ehkäisy. Ojien suuntaus Lietekuoppa Kaivukatko Pohjapato Ojien pituuskaltevuus ei ylitä ojan valumaalueen ja maalajin mukaista suurinta sallittua raja-arvoa. Ojaeroosion ehkäisy. Pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean maaaineksen. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota Suomen metsäkeskus 20

21 Hankekohtaiset menetelmät Menetelmä Virtaaman hallinnan rakenteet Laskeutusallas Pintavalunta Kosteikko Tarkoitus Virtaamanhallinnalla varmistetaan, että veden virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maa-aines irtoa veden mukaan. Hidastaa veden virtausnopeutta, jolloin altaan pohjalle laskeutuu maa-ainesta. Pidättää kiintoainesta ja myös ravinteita. Vesi virtaa turpeen tai kivennäismaan ylimmässä vettä läpäisevässä kerroksessa, jossa se puhdistuu. Osittain avovesipintainen vesiensuojelurakenne, joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita Suomen metsäkeskus 21

22 Ojakohtaisia menetelmiä Lietekuopat Ojaverkostoon kaivetaan1-2 m3 kuoppia metrin Pyritään ottamaan kiinni ojanpohjalla kulkeutuva maaaines Suomen metsäkeskus 22

23 Ojakohtaisia menetelmiä Ojan pituuskaltevuuden pienentäminen Kaivukatko Pohjapato Suomen metsäkeskus 23

24 Suomen metsäkeskus 24

25 Hankekohtaisia menetelmiä Virtaamansäätö / LASKEUTUSALLAS Suomen metsäkeskus 25

26 Vesi saadaan jakaantumaan pintavalutuskentälle tasaisemmin kampamaisella jako-ojalla. Kentän alapuolisia ojia perataan vain tarpeen mukaan Suomen metsäkeskus 26

27 Happamat sulfaattimaat Happamia sulfaattimaita esiintyy rannikkovesistöjen valumaalueilla Litorinameren ylimmän rannan korkeudella. Pohjois-Pohjanmaalla korkeus noin 100m ja Etelä-Suomessa m merenpinnasta. GTK tekee happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusta. Tiedot löytyvät GTK:n verkkosivuilta. Todellista hapanta sulfaattimaata tai pohjavesipinnan alapuolisia sulfidi-sedimenttejä, jotka hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa (H2SO4), jos pohjavesipinta laskee esim. ojituksen seurauksena. Rikkihappo laskee maakerroksen ja valumavesien ph-arvon niin alas, että vesistöissä voi tapahtua kalakuolemia Suomen metsäkeskus 27

28 Vesiensuojelu pohjavesialueilla Kantoja ei korjata I-luokan pohjavesialueilta (PEFCkriteerit) eikä nostoa suositella II-luokan pohjavesialueilla. I- ja II-luokan pohjavesialueilla suositellaan vain kevyttä maanmuokkausta (vain maanpinnan paljastus). I- ja II-luokanpohjavesialueilla ei suositella kulotusta. I- ja II-luokan pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. I- ja II-luokan pohjavesialueilla olevia soita ei suositella lannoitettavaksi (pohjaveden ehdoton pilaamiskielto). I - ja II-luokan pohjavesialueilla kunnostusojitusta ei suositella, mikäli ojat joudutaan kaivamaan kivennäismaakerrokseen alkuperäistä ojasyvyyttä syvemmiksi Suomen metsäkeskus 28

29 Epäonnistumisen paikat 1. Riskikohteissa liian voimakkaita toimenpiteitä. 2. Liian kapeat suojakaistat minimileveydet toimivat vain helpoimmissa kohteissa. 3. Ojitusmätästysalueilla tai turv la on tehty vettä johtavia ojia ilman tarpeellisia vesiensuojelurakenteita. 4. Äesvaot rinteen suuntaisia. 5. Ei ole huomioitu pohjavesialueita. 6. Vettä ja sen mukana kivennäismaata kulkeutuu arvokkaalle elinympäristölle. 7. Ojat on kaivettu happamaan sulfaattipitoiseen pohjamaahan Suomen metsäkeskus 29

30 Tulevaisuuden haasteet Turvemaiden uudistamisen määrä kasvaa tulevina vuosina Uudistamiseen liittyvä muokkaus ja ojitustarve Kiintoainekuormitus Pohjaveden pinnan taso Ravinteiden liukeneminen Humuskuormitus Happamuus Suomen metsäkeskus 30