LIUTUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 0 LIUTUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sivistyskeskus Liutun päiväkoti 2015

2 0 SISÄLTÖ 1 PUITTEET JA YMPÄRISTÖ LIUTUN PÄIVÄKODIN ARVOT PÄIVÄ LIUTUN PÄIVÄKODISSA SISÄLTÖALUEET... 9 Matemaattinen sisältöalue...10 Luonnontieteellinen sisältöalue...10 Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue...11 Eettinen sisältöalue...11 Esteettinen sisältöalue...12 Historiallis- yhteiskunnallinen sisältöalue KIELEN MERKITYS KASVATUSKUMPPANUUS YHTEISTYÖTAHOT ESIOPETUS Esiopetuksen oppilashuolto KASVUN JA OPPIMISEN TUKI SUUNNITTELU, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI...23

3 1 1 PUITTEET JA YMPÄRISTÖ Päiväkotimme on avattu elokuussa 2008 ja se sijaitsee Liutussa, kivenheiton päässä Tampereen rajalta osoitteessa Poutvaarantie 4, Kangasala. Kangasalan keskustaan matkaa kertyy n. 8 km. Vuodenaikojen vaihtumista luonnossa pääsemme seuraamaan kävelymatkan päässä sijaitsevassa metsässä sekä havainnoimalla lähiympäristöön kuuluvien järvien, Pitkäjärven ja Kaukajärven jäätymistä ja sulamista. Päiväkodissamme on neljä lapsiryhmää: Pätkämäki (alle 3-vuotiaille lapsille), Velmuvaara ja Touhutörmä (2-5- vuotiaille lasille) sekä Reuhurinne (esiopetusryhmä). Ryhmät ovat saaneet nimensä kangasalalaisen kirjailijan Tuula Kallioniemen lastenkirjoista. Toimimme päivän aikana pääsääntöisesti omissa ryhmissämme, mutta teemme yhteistyötä ja näemme toisiamme paitsi päivittäin ulkoleikeissä myös säännöllisesti järjestettävissä, talon yhteisissä toimintahetkissä. Päiväkodissamme työskentelee säännöllisesti päiväkodinjohtaja, ryhmien kasvatushenkilökunta, laitoshuoltaja sekä kokki. Henkilökuntaamme kuuluu myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja, työskentelee päiväkodissamme säännöllisesti. Päiväkotirakennuksemme on kaksikerroksinen, ja lapsiryhmistä Pätkämäki ja Touhutörmä sijaitsevat yläkerrassa ja Velmuvaara sekä Reuhurinne alakerrassa. Yläkerrassa on myös päiväkodin johtajan toimisto sekä sali. Salia hyödynnämme sisäliikuntatilana sekä mm. yhteisissä lauluhetkissä ja juhlissa. Päiväkodissamme on aidoilla rajattu leikkipiha, joka sijaitsee päiväkodin takana. Pihasta on erikseen rajattu alue pienempien lasten ulkoilua varten, mutta ns. pienten pihaa hyödyntävät leikeissään toisinaan myös päiväkodin isommat lapset Sivistyskeskus Liutun päiväkoti 2015

4 2 2 LIUTUN PÄIVÄKODIN ARVOT Liutun päiväkodin arvot ovat muodostuneet syksyllä 2014 käytyjen arvokeskusteluiden pohjalta. Kysyimme tällöin vanhemmilta lasten kasvatukseen liittyviä arvoja vanhempainilloissa ja pohdimme kasvatushenkilökunnan kesken ammatillisia arvoja yhteisissä palavereissamme. Sekä vanhempien että henkilökunnan vastauksissa korostuivat vuorovaikutustaidot, toisten huomioiminen ja kunnioittaminen. Lapsi nähdään paitsi ainutkertaisena yksilönä jota arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on, myös osana ympäristöä, jossa toimiminen edellyttää monenlaisia sosiaalisia taitoja. Näistä lähtökohdista syntyivät Liutun päiväkodin arvot: kunnioitus, sensitiivisyys ja yhteisöllisyys. Kaiken taustalla, toiminnan kivijalkana on turvallisuus, joka käsittää fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen turvallisuuden. Fyysisellä turvallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi päiväkodin sisätilojen ja ulkoilupihan tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen. Psyykkinen turvallisuus tarkoittaa hyvää ja turvallista oloa päiväkodissa ja sosiaalinen turvallisuus osallisuuden ja ryhmään kuulumisen tunnetta sekä luottamuksellista ja sujuvaa yhteistyötä lapseen liittyvissä asioissa. Toimiva tiedonsiirto ja avoin vuorovaikutus päiväkodin henkilökunnan kesken sekä henkilökunnan ja vanhempien välillä varmistavat lapselle turvallisen ja mukavan päivän Liutun päiväkodissa!

5 3 KUNNIOITUS - Noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä ja on tietoinen siitä, että samat säännöt koskevat kaikkia - Muistaa hyvät käytöstavat - Auttaa kaveria - Tietää olevansa tasa-arvoinen suhteessa toisiin - Kokee olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on Aikuinen: - Noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä ja sitoutuu sovittuihin toimintatapoihin - Muistaa hyvät käytöstavat - Kannustaa ja ohjaa omalla esimerkillään lasta toiset huomioivaan käytökseen - Kunnioittaa lapsen ominaista tapaa toimia (esim. temperamentti) - Kohtelee kaikkia lapsia tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti SENSITIIVISYYS - Kaikki tunteet ovat sallittuja - Kokee tulevansa kuulluksi - Ei jää yksin voimakkaiden tunteiden (esim. kiukku, pettymys) kanssa Aikuinen: - Suhtautuu lapseen empaattisesti - On lapselle saatavilla ja läsnä - Huomioi lapsen senhetkisen tunnetilan ja tarpeet - Auttaa lasta voimakkaiden tunteiden käsittelyssä YHTEISÖLLISYYS - Voi lähestyä ja saada apua kaikilta päiväkodin aikuisilta - Kokee tulevansa kuulluksi - Kokee kuuluvansa porukkaan, on osa päiväkodin yhteisöä - Pääsee osalliseksi päiväkodin toimintaan yli ryhmärajojen Aikuinen: - Ottaa vastuun kaikista päiväkodin lapsista ajatuksella koko kylä kasvattaa - Järjestää henkilökunnan kesken lapsille ja perheille yhteistä tekemistä, esim. yhteiset tapahtumat ja juhlat - Jakaa toisille hyväksi havaitut toimintatavat ja ideat - Mahdollistaa lapsille osallistumisen toimintaan ryhmästä riippumatta

6 4 TURVALLISUUS - Saa leikkiä ja toimia ympäristössä, jossa piha, portit, leikkivälineet ja kalusteet ovat kunnossa ja päiväkotiympäristöön soveltuvia - Hyvä ja turvallinen olo päiväkodissa - Kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään - On oikeutettu fyysiseen koskemattomuuteen - Voi luottaa päiväkodin aikuisiin - Voi ennakoida toimintaa rutiinien, yhteisten sääntöjen ja aikuisten johdonmukaisen toiminnan avulla: Kun tiedän, miten toimin ja muut toimivat, minun on helppo tulla mukaan. - Noudattaa yhteisiä käytäntöjä päiväkotiin tullessa ja kotiin lähtiessä (mm. käsiheipat) Aikuinen: - Huolehtii päiväkodin tilojen ja toimintaympäristön turvallisuudesta - Luo läsnäolon, rutiinien ja ennakoitavuuden avulla turvallisuuden tunteen lapsille (esim. aamupiirillä kertoo lapsille päivän tapahtumista, kuvitettu päiväjärjestys esillä) - Puuttuu kiusaamiseen aina - Asettaa rajat turvalliselle toiminnalle - Huolehtii toimivasta tiedonsiirrosta ja avoimesta vuorovaikutuksesta henkilökunnan kesken sekä henkilökunnan ja vanhempien välillä. 3 PÄIVÄ LIUTUN PÄIVÄKODISSA Me Liutun päiväkodissa uskomme, että lapsi on aktiivinen toimija, joka oppii kaikissa arjen tilanteissa: leikissä, kokeilemalla, esimerkin kautta, pohtimalla ja keskustelemalla. Oppia voi kuuntelemalla, katsomalla ja itse tekemällä. Aikuisen rooli on muokata päiväkotiympäristö sellaiseksi, joka tukee lapsen oppimisprosessia ja aktiivista roolia oppijana. Virikkeitä ja välineistöä on lasten saatavilla sopivassa määrin. Aikuinen luo turvallisen ja myönteisen ilmapiirin, joka rohkaisee lasta ja edesauttaa siten oppimista. Aikuinen ohjaa, kannustaa ja tukee lasta, eikä anna aina valmiita vastauksia. Tutut säännöt ja rutiinit luovat turvallisuuden tunteen lapselle, jolloin hän rohkaistuu aloitteellisuuteen ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. LIUTUN PÄIVÄKODIN SÄÄNNÖT: Olemme yhdessä sopineet päiväkotimme yhteiset säännöt, joita noudatamme kaikessa toiminnassamme koko päiväkotipäivän ajan. Sääntöjä on vain kolme, joten ne on helppo muistaa. Säännöt koskevat sekä lapsia että aikuisia. 1. Puhu kauniisti 2. Älä satuta 3. Anna työrauha

7 5 Säännöistä muistuttamassa käytämme kunkin ryhmän tarpeiden mukaan käytöksen liikennevaloja. Aikuisilla on mukanaan liikennevalot, joita näytämme lapsille tarpeen mukaan: VIHREÄ VALO: Tärkein valo, joka kannustaa ja motivoi lasta. Sitä näytetään aina lapselle lapsen toimiessa toivotulla tavalla. KELTAINEN VALO: Varoittaa kaksi kertaa. PUNAINEN VALO: Johtaa jäähyyn ja tilanteen käsittelyyn aikuisen kanssa miettimispaikalla. Lasta ei jätetä yksin! Tilanne päättyy aina vihreään valoon. PÄIVÄN POLKU: PÄIVÄKOTIIN SAAPUMINEN Liutun päiväkoti aukeaa klo 6.30 (erikseen varattaessa klo ). Aamulla kokoonnumme kaikki Touhutörmään (kulku yläpihan ovesta), josta siirrymme omiin tiloihin kun kaikkien ryhmien henkilökuntaa on tullut paikalle. Aamulla ennen aamupalaa toimintamme on vapaamuotoista, esimerkiksi leikkiä ja pöydän ääressä puuhastelua. Päiväkodin henkilökunta: - Ottaa lapsen henkilökohtaisesti vastaan lapsen tarpeet huomioiden, tarvittaessa syliin. - Kertoo päivän akuutit asiat vanhemmalle, ja on läsnä kuuntelemaan mahdolliset tärkeät vanhemmilta tai lapselta tulevat viestit. - Ohjaa lapsen mukaan senhetkiseen toimintaan (tuloajasta riippuen) - On oikeutettu kokemaan itsensä tervetulleeksi päiväkotiin - Hyvästelee vanhempansa päiväkotipäivän ajaksi Vanhemmat: Huolehtivat, että: - Lapsi saa sisätossut jalkaan ja että hän pesee kätensä päiväkotiin saapuessaan - Lapsen vaatetus on tarkoituksenmukainen (säänmukaiset ulkoiluvaatteet, varavaatteet), ja että lapsen vaatteet ja muut henkilökohtaiset tavarat ovat oikeilla paikoillaan. - Ryhmän henkilökunta on huomannut lapsen saapuneen - Kertovat lapsen akuutit kuulumiset ja muut erityistä huomiota vaativat asiat (esim. muu hakija kuin vanhempi, poikkeuksellinen hakuaika tms.) PIIRIT Kokoonnumme ryhmissä piirille keskimäärin kaksi kertaa päivässä: aamupiirille aamupalan jälkeen ja päiväpiirille ennen lounasaikaa. Piirien sisältö ja kesto vaihtelevat lapsiryhmän ikätason ja vireystilan mukaisesti, mutta usein laulamme, loruttelemme tai luemme kuvakirjoja. Aamupiirillä käymme läpi, keitä tänään on paikalla, kuulemme päivän ohjelman ja rauhoitumme samalla ennen tulevia puuhia. - Opettelee vuorovaikutustaitoja: oman puheenvuoron odottaminen ja toisten kuunteleminen - Saa mahdollisuuden kertoa omia kuulumisia - Tulee aamupiirillä tietoiseksi päivän tulevista tapahtumista

8 6 Aikuinen: - Suunnittelee toiminnan, mutta ottaa ryhmän senhetkiset tarpeet huomioon - Huolehtii piirin sujuvuudesta vastaamalla työrauhasta ja piirin sisällöstä PIENRYHMÄTOIMINTA Kangasalan kunnan linjauksen mukaisesti toteutamme päiväkodissamme pienryhmätoimintaa. Jokainen ryhmä on jakanut lapset 2-3 pienryhmään, joissa toimimme aamupäivän aikana. Ryhmät ovat ns. kiinteitä pienryhmiä, joissa lapset pysyvät samoina mutta aikuiset vaihtavat vastuullaan olevaa pienryhmää n. viikon välein Pienryhmän koko on 3-10 lasta ikätasosta riippuen. Pienryhmissä on ohjattua toimintaa (esim. kädentaitoja, musiikkia, liikuntaa, pelejä, satuja ) sekä vapaata tai ohjattua leikkiä. Myös aamupäivän ulkoilu toteutetaan pienryhmissä porrastaen. Koemme, että toimimalla pienryhmissä saavutamme lukuisia hyötyjä, mm. - Toiminta rauhoittuu, vähemmän melua - Vuorovaikutus (lapsi-aikuinen, lapsi-lapsi) mahdollistuu paremmin - Lapsen yksilöllinen huomioiminen mahdollistuu paremmin - Lasten havainnointi helpottuu, ja ryhmän tieto- ja taitotason huomioiminen onnistuu paremmin - On aktiivinen toimija - Sitoutuu toimintaan - Tulee kuulluksi, lapsen toiveet tulevat esille Aikuinen: - On vastuussa oman pienryhmänsä toiminnasta - Havainnoi lapsia - Sitoutuu toimintaan ULKOILU Ulkoilu on lapsen perustarve. Ulkoilemme pääsääntöisesti 2 kertaa päivässä, aamupäivällä ja iltapäivällä. Aamupäivän ulkoilu tapahtuu pienryhmissä. Päiväkodin pienimmillä eli Pätkämäen lapsilla oma ulkoilupiha, muiden ryhmien lapset käyttävät isojen pihaa. Jokaisella ryhmällä on omat turvaliivit, joita käytämme ulkoillessamme sekä retkillä. Toisinaan vietämme leluttomia ulkoiluja, jolloin ohjaamme lapsia käyttämään leikeissään luonnosta löytyviä materiaaleja valmiiden lelujen sijasta. - Liikkuu, käyttää ääntä, purkaa energiaa, ilmaisee itseään itselleen ominaisella tavalla - Leikkii, leikit mahdollisia myös isommalla porukalla - Noudattaa yhteisesti sovittuja pihasääntöjä - Saa harjaannusta motorisiin ja sosiaalisiin taitoihin Aikuinen: - Huolehtii turvallisuudesta: yhteisesti sovitut pihasäännöt, turvallinen olo lapsella - Huolehtii, että lapsella on säänmukainen vaatetus - Tarjoaa sopivasti leikkivälineitä lasten saataville (lelut tai luonnonmateriaalit) - Huolehtii, että jokaisella lapsella on halutessaan leikkikaveri - Havainnoi lapsia (sosiaaliset taidot, motoriset taidot, ohjeen mukaan toimiminen ) - Tarttuu lasten aloitteisiin (mielikuvitus, tutkimukset, luonnon ihmeet ) - On läsnä lapsen tarpeille

9 7 RUOKAILUT Päiväkodissa lapsille tarjotaan hoitoajoista riippuen aamiainen, lounas ja välipala. Ruokailu on oppimistilanne, jossa painotetaan ruokarauhaa ja hyviä ruokatapoja. Ruokaillessa totutellaan erilaisiin makuihin ja lasta kannustetaan maistelemaan eri ruokia. Ruokailujen päätteeksi lapset saavat xylitol-pastillit. Kangasalan kunnan linjauksen mukaisesti alamme kuluvan toimintavuoden aikana toteuttaa päiväkodissamme Sapere-ruokakasvatusta, jonka mukaisesti ohjaamme lapsia tutustumaan erilaisiin ruokiin ja makuihin kaikkia aisteja käyttäen. - Noudattaa hyviä ruokatapoja ja antaa ruokarauhan - Tutustuu erilaisiin ruokiin ja makuihin käyttäen kaikkia aisteja - Harjoittelee ikätasoisesti omatoimisuutta: mm. ruokailuvälineiden käyttöä, ruoan annostelua lautaselle ja astioiden palauttamista ruokakärryyn ruokailun päätteeksi Aikuinen: - Huolehtii, että lapsi saa riittävästi ravintoa lapsen yksilölliset tarpeet (esim. allergiat) ja tottumukset huomioiden. - Kannustaa lapsia tutkimaan ja maistelemaan erilaisia ruokia - Rohkaisee lapsia omatoimisuuteen SIIRTYMÄTILANTEET Siirtymätilanteilla tarkoitetaan pukemis- ja riisumistilanteita (ulkoiluun lähtö ja sisälle tulo, lepohetkelle siirtymät), wc-tilanteita (pienillä esim. vaipanvaihtotilanteet), leikkien keräämisiä yms. Siirtymätilanteissa korostuvat turvallisuus ja toiminnan sujuvuus. Siksi porrastammekin usein siirtymiä, jotta tilanteet säilyisivät rauhallisina ja kiireettöminä. - Harjoittelee omatoimisuutta, itse yrittäminen - Tekee omia valintoja ikätasoisesti - Noudattaa ohjeita ja keskittyy olennaiseen (ikätaso huomioiden) Aikuinen: - Vastaa tilanteiden rauhallisuudesta ja sujuvuudesta - Jakaa ryhmää mahdollisuuksien mukaan pienempiin porukoihin odotteluajan vähentämiseksi - Huolehtii turvallisuudesta - Kohtaa lapsen - Mahdollistaa omatoimisuustaitojen harjoittelun LEPO Lapsi tarvitsee aamupäivän touhujen jälkeen levon ja rauhoittumisen hetken, johon ei päiväkotipäivän muina aikoina ole samalla tavalla mahdollisuutta. Päiväkodissamme kaikki lapset lepäävät lounaan jälkeen ja unta tarvitsevat nukkuvat päiväunet. Lepohetkellä lapset kuuntelevat ryhmän ikärakenteesta riippuen aikuisen lukemaa satua. Lapsella saa olla sängyssä kotoa tuotu unikaveri. Satuhetken jälkeen on hiljaisten puuhien aikaa niille lapsille, jotka eivät nuku päiväunia. - Kuuntelee satua ilman kuvia, jolloin tilaa jää omalle mielikuvitukselle - Rauhoittuu omien ajatustensa äärelle ja antaa leporauhan toisille - On oikeutettu riittävään uneen/lepoon

10 8 Aikuinen: - Lukee satua lapsille, silittelee (lapsiryhmän/lapsen tarpeista riippuen) - On läsnä ja huomioi lapsia heidän tarpeidensa mukaan - Varmistaa turvallisuuden tunteen ja leporauhan LEIKKI Päiväkotipäivän aikana leikkiaikaa on sekä sisällä että ulkona, aamupäivällä ja iltapäivällä. Lapsella on oikeus leikkiin jokaisena päiväkotipäivänä. Aamupäivän leikkiaika pienryhmissä mahdollistaa paremman tilankäytön ja takaa leikkirauhan. - Opettelee ikätasoisesti sosiaalisia taitoja: jakamista, vuorottelua, neuvottelua, ristiriitatilanteissa toimimista - Saa harjaannusta kielellisiin taitoihin vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa - Käsittelee kokemaansa ja syventää oppimaansa leikin maailmassa - On oikeutettu leikkiin ja leikkirauhaan - Kerää lelut oikeille paikoilleen leikin päätyttyä Aikuinen: - Havainnoi, dokumentoi, ohjaa ja mallittaa leikkiä (lasten ikätason ja tarpeiden mukaan) - Huolehtii, että kaikilla on halutessaan leikkikaveri ja leikkirauha - Järjestää leikkiympäristön ja leikkivälineet lasten saataville. Ottaa huomioon tässä ryhmän tarpeet ja mielenkiinnon kohteet (pohjautuu havainnointiin) - On lasten saatavilla mm. ristiriitatilanteiden selvittämistä varten - Antaa riittävästi aikaa leikille, että hyvä leikki mahdollistuu KOTIINLÄHDÖN AIKA Päiväkodista kotiin lähdettäessä tapanamme on, että lapsi sanoo käsiheipat tms. päiväkodin aikuiselle. Näin varmistamme sen, että henkilökunta on jatkuvasti tietoinen siitä, ketkä lapset ovat paikalla päiväkodissa ja ketkä on jo haettu. Päiväkotimme sulkeutuu klo 17. Vanhempien työajasta johtuvan satunnaisen hoitotarpeen ilmetessä hoitoa järjestetään klo saakka, tästä on sovittava erikseen päiväkodin johtajan kanssa. Hoito on varattava edellisen viikon keskiviikkoon klo 17 mennessä. Pk:n henkilökunta: - Osoittaa hakijalle, missä lapsi on - Kohtaa vanhemman ja kertoo lapsen päivän kuulumiset - Ylläpitää positiivisessa hengessä rehellistä ja avointa yhteistyötä vanhempien suuntaan - Sanoo lapselle käsiheipat tms. lapsen ikätaso ja tunnetila huomioiden - Osallistuu leikkien keräämiseen - Sanoo käsiheipat (ikätason mukaan) pääsääntöisesti oman ryhmän aikuiselle - Päiväkodin säännöt koskevat lasta niin kauan, kun hän on päiväkodin alueella. Vanhemmat: - Huolehtivat, että henkilökunta on huomannut, että lasta haetaan - Huolehtivat, että lapsi osallistuu lelujen keräämiseen, jos leikit kesken (sisällä ja ulkona) - Vastuu lapsesta siirtyy hakijalle, kun henkilökunta on osoittanut hänelle, missä lapsi on.

11 9 4 SISÄLTÖALUEET Tutkiminen, liikkuminen, leikkiminen sekä taiteen eri alueisiin liittyvä kokeminen ja ilmaisu ovat lapselle ominaisia tapoja toimia. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet määrittyvät käytäntöön näistä lähtökohdista. Tutkiminen, liikkuminen, leikkiminen ja taiteilu ovat toimintamme keskiössä, ja osa päiväkotimme jokapäiväistä arkea. Toimintamme ei ole ns. oppiainejakoista, vaan sisältöalueet linkittyvät toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi näiden neljän lapselle ominaisen toimintamuodon kautta. Kieli ja vuorovaikutus ovat mukana kaikessa toiminnassa. TUTKIMINEN Lapsi muodostaa käsitystään ympäröivästä maailmasta havaintojensa pohjalta. Hän tekee kokeiluja, esittää kysymyksiä, ja rakentaa yritysten, erehdysten ja oivallusten kautta ymmärrystä sekä itsestään, muista ihmisistä että ympäristöstä. Aikuiset tukevat tätä lapsen luontaista tiedonhalua innostamalla lapsia kokeiluihin, osallistumalla lasten pohdintoihin antamalla tilaa lasten omille oivalluksille ja tarjoamalla oppimisympäristön, joka haastaa lasta luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Oppimisympäristöön kuuluu olennaisena osana luonto, ja teemmekin säännöllisesti retkiä metsään ja muualle lähiympäristöön. LIIKKUMINEN Aikuiset kannustavat lapsia liikkumaan, ja mahdollistavat päivittäisen liikunnan. Ohjattua liikuntaa järjestetään säännöllisesti, ja lasten motorista kehitystä havainnoidaan. Liikuntavälineitä on lasten käytössä myös omaehtoista liikuntaa varten. Liikunnan avulla harjaantuvat paitsi motoriset taidot, myös hahmottaminen ja oman kehon hallinta. Onnistumisen kokemukset lisäävät lapsen uskoa omiin kykyihin ja kohentavat näin lapsen itseluottamusta. LEIKKIMINEN Leikille on aikaa jokaisena päiväkotipäivänä. Lapsille tarjotaan mahdollisuus monenlaisiin leikkeihin niin sisällä kuin ulkonakin: yksin, kaksin tai isommassa ryhmässä. Eri leikeissä mahdollistuu erilaisten taitojen oppiminen, siksi lasta kannustetaan myös sellaisiin leikkeihin, joita hän ei omaehtoisesti valitsisi. Aikuinen auttaa leikin sujumisessa mm. rikastamalla leikkiä esimerkiksi tarjoamalla lasten käyttöön uusia leikkivälineitä ja antamalla ideoita leikkiin. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä useammin aikuinen tulee myös itse mukaan leikkimään. Isompien lasten sääntöleikeissä ja peleissä korostuvat mm. sääntöjen noudattaminen, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Leikissä toisten lasten kanssa lapsi oppii aikuisen tuella mm. toisten huomioon ottamista, ristiriitojen selvittämistä neuvottelemalla ja ongelmanratkaisua. Leikkiympäristöstä huolehditaan: leluja käsitellään kauniisti, ja tavarat viedään leikin päätyttyä oikeille paikoilleen. TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Lapsilla on mahdollisuus ilmaista itseään taiteen eri alueilla. Ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen päiväkodissamme piirretään, muovaillaan, pistellään, leikataan, maalataan,

12 10 tanssitaan, ommellaan, nikkaroidaan, kuunnellaan ja keksitään itse satuja, lauletaan, musisoidaan ja esitetään omia esityksiä. Lapset taiteilevat niin aikuisen ohjauksessa kuin itsenäisestikin. Taidekasvatus tukee lapsen mielikuvituksen, tunne-elämän ja luovan ajattelun kehitystä. Matemaattinen sisältöalue LEIKKI Pelit, lorut, laulut, rakentelu, muovailu, sääntöleikit, avaruudellinen hahmottaminen, ohjeen mukaan toimiminen, ongelmanratkaisu TUTKIMINEN Pukeminen, tavutukset, kirjat, lajittelu, rakentelu, muovailu, mittaaminen, muodot, kellon tuntemus, vertailu, luokittelu, avaruudellinen hahmottaminen, ongelmanratkaisu LIIKKUMINEN Pelit, sääntöleikit, vertailu, mittaaminen, avaruudellinen hahmottaminen, muodot, ongelmanratkaisu, ohjeen mukaan toimiminen TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Lorut, laulut, soittaminen, tavutukset, kirjat, rakentelu, muovailu, avaruudellinen hahmottaminen, ongelmanratkaisu Luonnontieteellinen sisältöalue LEIKKI Retket, ulkoilu, laulut, lorut, lelut TUTKIMINEN Retket, kirjat, eläimet, kasvit, kokeilut, vuodenajat, sää, elollinen eloton, luonnonsuojelu, kierrätys, projektit, lasten kysymykset LIIKKUMINEN Retket, ulkoilu, laululeikit TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Kirjat, laulut, lorut, kokeilu, aistihavainnot, luonnon havainnointi, projektit, askartelut

13 11 Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue LEIKKI Juhlapyhien huomiointi, musiikki, syntymä ja kuolema TUTKIMINEN Pohdiskelu, juhlapyhien huomiointi, ruokarauha, erilaisten katsomusten kunnioittaminen, kirjat, lasten kysymykset, pikkukirkko LIIKKUMINEN Musiikkiliikunta, retket esim. srktalolle ja kirkkoon TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Juhlapyhiin liittyvät askartelut, laulut, lorut, kirjat, nukketeatteri, esitykset, kertomukset Eettinen sisältöalue LEIKKI Oikein/väärin, hyvä/paha, tosi/valhe, kunnioitus, erilaisuus, empatia, ristiriitojen selvittäminen, säännöt, tasavertaisuus, käytöstavat TUTKIMINEN Erilaisuus, ristiriitojen selvittäminen, pohtiminen LIIKKUMINEN Säännöt, rajat, erilaisuus, toisten huomioon ottaminen TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Kunnioitus, erilaisuus, tasavertaisuus, sadut, sadutus

14 12 Esteettinen sisältöalue LEIKKI Lelujen käsittely ja järjestäminen paikoilleen, lasten esitykset, näytelmät, roolileikit, leikkiympäristön viihtyisyys TUTKIMINEN Luonnon ja rakennetun ympäristön havainnointi, värit, siisteyskasvatus LIIKKUMINEN Musiikkiliikunta, tanssi, esitykset TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Lasten esitykset, näytelmät, roolileikki, taideteokset, värit, sommittelu, musiikki, tilojen harmonisuus, sisustus, kodikkuus, viihtyisyys Historiallis- yhteiskunnallinen sisältöalue TUTKIMINEN LEIKKI Perinneleikit, kotileikki Retket lähiympäristöön ja luontoon, lapsen lähipiiri ja asuinympäristö, kirjat, Kangasalan historia, päiväkodin oman historian luominen, dokumentointi, juhlapyhät, eri ammattikuntien vierailut (esim. poliisi, palokunta) LIIKKUMINEN Retket, pihaleikit, lähiympäristö, liikennekasvatus (liikennesäännöt, käyttäytyminen liikenteessä) TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Kirjasto, museot, teatteri, lastenmusiikki, arkkitehtuuri ja rakentaminen, perhe, perinneruoat, kirjat, mediakasvatus (tosiepätosi, lehdet, kirjat, internet, tiedonhaku)

15 13 5 KIELEN MERKITYS Lapsi on pienestä pitäen kiinnostunut ympäristöstään. Hän luo käsitystä omasta paikastaan osana ympäröivää maailmaa. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä, ja kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Leikillä ja saduilla on suuri merkitys lapsen kielen kehittymiselle. Lastenkirjallisuus tutustuttaa lasta ympäröivään maailmaan, rikastaa sanavarastoa ja harjoittaa kuuntelutaitoja. Lapsen itse keksimät tarinat sekä luova toiminta aikuisen kertomien satujen ja tarinoiden pohjalta kasvattavat lapsen luottamusta omiin kykyihin ja itseilmaisuun. Päivittäiset rutiinit opettavat lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvaessaan lapset liittävät kielen toimintaan, jolloin omien kokemusten, erityisesti leikin, merkitys kielen oppimisessa korostuu. Toimintaympäristö on viihtyisä sekä kannustaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. TAVOITTEITA Lapsen sanavaraston laajeneminen Kielellisen tietoisuuden kehittyminen Vuorovaikutuksen ja itseilmaisun mahdollistuminen ja siihen kannustaminen lasten keskinäinen vuorovaikutus sekä lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus MENETELMIÄ Alle 3-vuotiaiden ryhmässä korostuvat non-verbaali viestintä sekä äänenpainot: lapsi kokee tulevansa ymmärretyksi, vaikka hänellä ei vielä ole sanoja. Aikuinen sanoittaa lapsen tunteita, ympäristöä, kuvia, tapahtumia ja tavaroita. Aikuinen huomioi lapsen aloitteita, toistaa ja mallittaa, sanoittaa ja ohjaa lasten leikkiä. Rytmitykset, taputukset, kuvakirjojen katselu ja laulut tukevat kielellisen tietoisuuden kehittymistä ja rikastavat lapsen sanavarastoa. Pienissä leikkiryhmissä toimiminen tukee lapsen mahdollisuuksia vuorovaikutukseen sekä toisten lasten että läsnä olevan aikuisen kanssa. Yli 3-vuotiaiden ryhmissä painottuvat lapsen sanallisen ilmaisun tukeminen ja kielellisen tietoisuuden kehittyminen. Aikuinen puhuu selkeästi, perustelee asioita ja antaa lapselle puheen mallin. Lasten keskinäiset vuorovaikutustaidot kehittyvät leikissä, ja aikuinen kannustaa ja ohjaa lapsia vastavuoroiseen keskusteluun sekä oman mielipiteen ilmaisuun. Monipuolinen lastenkirjallisuus sekä aikuisten ja lasten omat tarinat ja sadut kehittävät mielikuvitusta ja rikastavat kieltä. Pienryhmätoiminta sekä oppimisympäristön tietoinen rakentaminen kielellistä kehitystä tukevaksi mahdollistavat lapsen itseilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen. Aikuinen suuntaa lapsen huomion kielen rakenteeseen esim. lorujen, riimien, tavutus- ja rytmileikkien sekä musiikin avulla ja tukee näin lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymistä. Kirjoitettua kieltä on esillä, ja lasten huomio kiinnitetään äänteisiin, kirjaimiin ja niiden yhteyteen. Esiopetukseen suunnitellut oppimateriaalit tukevat osaltaan luku- ja kirjoitusvalmiuksien heräämistä.

16 14 6 KASVATUSKUMPPANUUS Kysyimme syksyllä 2014 vanhemmilta heidän näkemyksiään kasvatuskumppanuudesta. Käsittelimme aihetta myös henkilökunnan kesken ja huomasimme, että keskeiseksi tekijäksi hyvälle kasvatuskumppanuudelle nousi sekä vanhempien että henkilökunnan vastauksissa aktiivinen ja avoin vuorovaikutus. Vanhempien ja henkilökunnan yhteinen tahtotila lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi luo erinomaisen pohjan kodin ja päiväkodin yhteistyölle. Lapsen tärkein toimintaympäristö on oma koti ja perhe. Haluammekin toimia vanhempien tukena heidän kasvatustyössään ja olla vanhempien saatavilla, mikäli kysyttävää ilmenee tai jokin asia mietityttää. Toimitaan yhdessä lapsen parhaaksi! Koska vuorovaikutus muodostui henkilökunnan ja vanhempien mielestä merkittävimmäksi tekijäksi hyvälle kasvatuskumppanuudelle, kokosimme siihen liittyen kolme teemaa, jotka mahdollistavat mielestämme parhaan mahdollisen yhteistyön kodin ja päiväkodin välillä: tärkeä alkukeskustelu, laadukas vuorovaikutus ja toimiva tiedonkulku. TÄRKEÄ ALKUKESKUSTELU Ennen kuin lapsi aloittaa hoidon Liutun päiväkodissa, lapsen tulevan ryhmän henkilökunta ja vanhemmat tapaavat toisensa päiväkodilla ns. alkukeskustelun merkeissä. Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua päiväkodin ja lapsiryhmän fyysisiin tiloihin ja saada henkilökunnalta tietoa ja vastauksia kysymyksiin jotka mietityttävät erityisesti silloin, kun päiväkotimaailma ei ole perheelle ennestään tuttu. Vanhemmat toimivat keskustelussa oman lapsensa asiantuntijoina ja välittävät päiväkodin henkilökunnalle tärkeää tietoa lapsestaan ja hänen tavoistaan ja tottumuksistaan kotona ja mahdollisessa edellisessä päivähoitopaikassa. Samalla sovitaan myös ajankohdat lapsen tutustumiskäynneille yhdessä vanhemman kanssa. Riittävä tutustumiskäyntien määrä sovitaan yksilöllisesti lapsen iästä ja persoonasta riippuen. Alkukeskustelussa vanhemmat täyttävät varhaiskasvatussuunnitelman sivut 2-3 (perheen yhteystiedot ja varahakijat sekä perustiedot lapsesta) sekä liitteen 3 (luvat). Alkukeskustelussa luodaan pohja avoimelle ja luottamukselliselle kasvatuskumppanuudelle! Päiväkodin henkilökunta: - Ottaa yhteyttä perheeseen sopiakseen alkukeskusteluajasta sen jälkeen, kun vanhemmat ovat ilmoittaneet päiväkodinjohtajalle vastaanottavansa päivähoitopaikan Liutun päiväkodista - Varaa aikaa alkukeskustelulle vanhempien kanssa ennen lapsen päivähoidon aloitusta - On vastuussa, että alkukeskustelussa välittyy tarpeellinen tieto henkilökunnan ja vanhempien välillä - On valmiina vastaamaan vanhempia askarruttaviin kysymyksiin koskien päivähoidon aloitusta ja Liutun päiväkodin toimintatapoja. Vanhemmat: - Sopivat yhdessä lapsensa tulevan päiväkotiryhmän henkilökunnan kanssa alkukeskusteluajasta sekä lapsen tutustumiskäynneistä henkilökunnan otettua heihin yhteyttä - Saavat tietoa Liutun päiväkodin käytännöistä ja lapsiryhmän ominaispiirteistä ja toiminnasta - Välittävät omaa asiantuntemustaan lapsestaan lapsen tulevan ryhmän henkilökunnalle

17 15 - Saa mahdollisuuden tutustua uuteen päiväkotiryhmäänsä ennen päivähoidon alkua, kun henkilökunta ja vanhemmat ovat jo tavanneet ja keskustelleet käytännön asioista - Voi aloittaa hoidon Liutun päiväkodissa turvallisesti, kun ryhmän henkilökunnalla on etukäteen riittävästi tietoa hänestä ja vanhemmilla on tieto päiväkodin käytännöistä. LAADUKAS VUOROVAIKUTUS Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsella olisi mahdollisimman hyvä olla Liutun päiväkodissa ja että vanhemmat voivat turvallisin mielin tuoda lapsensa hoitoon päiväkotiimme. Päivittäiset keskustelut ja kuulumisten vaihdot lasta päiväkotiin tuodessa ja kotiin hakiessa ovat kasvatuskumppanuuden keskiössä. Lisäksi vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta tapaavat vähintään kerran vuodessa laatimaan/päivittämään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman, jolloin sovimme ja kirjaamme yhdessä tavoitteet ja menetelmät lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Vuorovaikutuksen tavoitteena on lapsen etu ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Laadukas vuorovaikutus on mielestämme avointa, rehellistä, luottamuksellista ja toista osapuolta kunnioittavaa. Siinä yhdistyvät vanhempien paras asiantuntemus omasta lapsestaan sekä päiväkodin henkilökunnan ammatillinen tietämys ja osaaminen. Päiväkodin henkilökunta: - Kunnioittaa ja arvostaa vanhempien asiantuntemusta oman lapsensa asioissa sekä perheiden erilaisuutta - Tuo keskusteluun ammatillisen näkökulman - Kertoo lapsen kuulumiset päivittäisissä kohtaamisissa - Tuo rehellisesti vanhempien tietoon havaintonsa lapsesta osana lapsiryhmää - Ylläpitää avointa keskusteluyhteyttä vanhempiin positiivisessa hengessä, luottamuksellisessa ilmapiirissä - Tukee vanhempien kasvatustyötä olemalla vanhempien saatavilla ja kuulemalla vanhemmilta tulevat viestit - On työssään vaitiolovelvollinen Vanhemmat: - Omaavat ensisijaisen kasvatusoikeuden ja vastuun omaan lapseensa - Tuovat keskusteluun lapsi- ja perhekohtaisen näkökulman - Toimivat oman lapsensa asiantuntijoina - Saavat tukea vanhemmuuteensa päiväkodin henkilökunnalta matalalla kynnyksellä - Tulee kuulluksi vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan aktiivisen vuoropuhelun ja lapsesta tehtyjen havaintojen esilletuonnin myötä - Kokee olonsa turvalliseksi päiväkodissa, kun henkilökunnalla on riittävä tuntemus hänestä yksilönä - Pystyy ennakoimaan aikuisten toimintaa, kun kotona ja päiväkodissa on yhteisesti sovitut toimintatavat ja käytännöt

18 16 TOIMIVA TIEDONKULKU Riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku on tärkeä osa toiminnan turvallisuutta ja avoimuutta. Päivittäinen kuulumisten vaihto puolin ja toisin lisää lapsen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta niin päiväkotipäivän aikana kuin sen jälkeenkin. Lapsiryhmän ja päiväkodin yleisistä asioista tiedotamme vanhempia pääsääntöisesti sähköpostitse. Yksittäistä lasta koskevien, luottamuksellisten asioiden hoidossa emme käytä tietoturvasyistä sähköpostia. Tarpeen vaatiessa voimme varata vanhemmille erillisen keskusteluajan, jolloin voimme puhua kasvotusten rauhassa ja kiireettömästi lasta koskevista asioista. Päiväkodin henkilökunta: - Tiedottaa vanhempia toiminnan sisällöistä ja tapahtumista sähköpostitse, ns. lokeropostina ja/tai ryhmän ilmoitustaululla. - Ottaa toiminnassaan huomioon vanhemmilta tulevat viestit lapsesta - Kertoo lasta haettaessa lapsen kuulumiset ja mahdolliset poikkeavat tapahtumat ja tilanteet - Keskustelee tiimipalavereissa luottamuksellisesti lasten asioista ja vanhemmilta tulleista viesteistä ja palautteesta - Huolehtii, että ryhmän ilmoitustaululla on ajantasainen tieto toiminnassa tapahtuvista muutoksista tms. Vanhemmat: - Kertovat päiväkodin henkilökunnalle, mikäli lapsen arjessa on sattunut jotain poikkeavaa joka voi vaikuttaa lapsen olotilaan tai mielialaan päiväkodissa. - Saavat lasta hakiessa tietoa lapsen päiväkotipäivän sujumisesta ja toiminnan sisällöstä - Saavat tietoa tulevista tapahtumista ja toiminnasta - Tiedottavat päiväkodin henkilökunnalle, mikäli lasta hakee päiväkodista joku muu kuin vanhempi 7 YHTEISTYÖTAHOT tai muu ennalta sovittu hakija. - Huolehtivat henkilökunnan tietoon vanhempien ja perheen ajantasaiset yhteystiedot (osoite, vanhempien puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet sekä varahakijat) - Hyvinvointi lisääntyy, kun tarpeellinen tieto kulkee sujuvasti päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välillä - Luottamus häntä hoitaviin aikuisiin kasvaa, kun toiminta on ennakoitavaa - Saa tarvitsemansa tuen kasvulle ja kehitykselle Päiväkotimme tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa. Yhteistyö voi olla päivittäistä (esim. Liiketoimintayksikkö OKSA:n kanssa) tai epäsäännöllisempää. Säännöllistä yhteistyötä Liutun päiväkodilla on Vatialan alueen muiden päiväkotien ja perhepäivähoitajien kanssa, seurakunnan sekä Vatialan koulun esiopetuksen kanssa. Lasten henkilökohtaisiin asioihin liittyvä yhteistyö tapahtuu aina huoltajan luvalla.

19 17 Päiväkodit ja koulu Alueyhteistyö Vatialan alueen päiväkotien, pph:n ja koulun kanssa (yhteiset tapahtumat, varahoito, koulutulokkaat ) Liiketoimintayksikkö OKSA LIUTUN Terveystoimi Neuvola, fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti Sosiaalitoimi Perheneuvola, puheterapeutti, psykologi, lastensuojelu Ruokapalvelut, siivouspalvelut, tilapalvelu, atk- ja toimistopalvelut Aluepelastus-laitos Poliisien ja palokunnan vierailut päiväkodilla, turvallisuuskoulutus eskareille Seurakunta Pikkukirkko, alueyhteistyö PÄIVÄKOTI Muut Tays, oppilaitokset Kulttuuri ja liikunta Kirjasto, ulkoliikuntaalueet, kotiseuturetket

20 18 8 ESIOPETUS Esiopetuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen edistäminen ja oppimaan oppimisen taitojen tukeminen. Esiopetuksessa tuetaan lapsen oppimisvalmiuksia. Oppimiseen liittyviä valmiuksia ovat mm. aisti-, havainto- ja muistitoiminnot sekä oman toiminnan ohjaus, tarkkaavaisuus ja käyttäytyminen oppimistilanteissa. Toiminnan suunnittelu pohjautuu Kangasalan kunnan esiopetussuunnitelmaan. Esiopetus liittyy kiinteästi varhaiskasvatukseen ja toimii osana jatkumoa varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Esiopetukseen kuuluvat seuraavat sisältöalueet: kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys, taide ja kulttuuri. Esiopetuksessa opetus tapahtuu eheytetysti siten, että eri sisältöalueet huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Liutun päiväkodissa esiopetusryhmänä toimii Reuhurinne, jossa lapset ovat myös päivähoidossa. Esiopetuksessa lapsi oppii vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia taitoja, joita hän tarvitsee arkipäivän tilanteissa, esim. toisten huomioonottamista, ryhmässä työskentelyä, vuoron odottamista, ohjeiden kuuntelemista ja vastaanottamista. Luku- ja kirjoitusvalmiuksia, sekä kirjaimia ja numeroita, herkistellään ja harjoitellaan. Painopiste on leikin kautta oppimisessa. Esiopetuksen yhteistyötahoja ovat päiväkodin muiden yhteistyötahojen lisäksi koulut ja päivähoitoalueen muut esiopetusryhmät. Vatialan alueen päiväkotien ja koulun esiopetusryhmien kanssa järjestetään vuoden mittaan yhteistä toimintaa. Vanhempien kanssa laaditaan syksyn aikana lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Keväällä vuorossa on koulutulokastiedotteen laatiminen.

21 Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto on lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista, jossa korostuu arjen huolenpito, lapsen osallisuuden ja kuulemisen turvaaminen sekä kasvatuskumppanuuden varmistaminen. Sen toteuttaminen kuuluu kaikille kasvatusyhteisössä työskenteleville ja se tapahtuu yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollon avulla seurataan ja arvioidaan koko esiopetusryhmän hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että lasten yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet huomioidaan esiopetuksen arjessa. OPPILASHUOLTORYHMÄ Päiväkodin esiopetuksen oppilashuoltoryhmän muodostavat päiväkodinjohtaja, esiopetuksesta vastaavat opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yksittäistä lasta koskevissa oppilashuollon kokouksissa voi olla läsnä ainoastaan ne henkilöt, joille lapsen opetus ja ohjaus välittömästi kuuluvat. Oppilashuoltoryhmään voidaan lisäksi kutsua myös keskeisiä yhteistyökumppaneita tarpeen mukaan. Näitä tahoja ovat esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, lasta tutkivat tahot sekä lapsen tulevan koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä käy syksyllä läpi esiopetuksen alkaessa esiopetukseen osallistuvien lasten tuen tarpeet, tarjottavan tuen ja ohjauksen kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä sekä muissa vaikeuksissa. Keväällä oppilashuoltoryhmä arvioi toimenpiteiden ja toimintansa onnistumista ja välittää tarpeellisen tiedon koulujen oppilashuoltoryhmille (esiopetuksen tiedote koulutulokkaasta). Toimintavuoden aikana oppilashuoltoryhmä kokoontuu myös tarvittaessa. Näissä tapaamisissa käsitellään esimerkiksi yksittäiseen esikoululaiseen liittyviä asioita tai esille tulleita oppilashuoltoon liittyviä kysymyksiä. OPPILASHUOLTO KÄYTÄNNÖSSÄ Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan toimintakauden alussa yhdessä vanhempien kanssa. Tällöin sovitaan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen yksilöllisestä toteuttamisesta. Suunnitelmaa tarkistetaan ja arvioidaan tarvittaessa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia tarvittaessa tehostettua tai erityistä tukea varten (ks. luku 9). Esiopetusryhmien tiimipalavereissa käsitellään sekä lapseen että lapsiryhmään liittyviä asioita, esimerkiksi esiopetuksen oppimisympäristön muokkaaminen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseksi sekä terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esiopetusvuoden keväällä laaditaan yhdessä vanhempien kanssa esiopetuksen tiedote koulutulokkaasta. Sen tarkoituksena on siirtää tieto lapsen valmiuksista, taidoista ja oppimistyylistä koululle, jotta koulun aloitus olisi lapselle mahdollisimman hyvä kokemus. Lähde: Kangasalan kunnan oppilashuollon toimintasuunnitelma

22 9 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI 20 Lapsen kehityksen osa-alueiden laaja-alainen tukeminen on tärkeä osa työtämme. Tuki perustuu sekä lapsen henkilökohtaiseen tuntemiseen että ammatilliseen tietoon lapsen kehitysvaiheista. Vanhempien tiedot ja oman lapsensa tuntemus sekä henkilökunnan havainnot lapsen toiminnasta päiväkodin lapsiryhmässä ovat pohjana tuen tarvetta sekä tukitoimia määriteltäessä. Lapsi voi tarvita tukea kehityksen eri osa-alueilla ja tuen tarve voi ilmetä eri tavoin eri tilanteissa kotona ja päiväkodissa. Jokainen päiväkodissamme hoidossa oleva lapsi saa kasvuun ja oppimiseen ns. yleistä tukea. Lapsen tuen tarpeen arvioimme yhdessä vanhempien kanssa ja sovimme yhteiset toimintaperiaatteet, jotka kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ( vasuun ). Lapselle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tarjotaan tehostettua tukea. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joilla on vaikeuksia edistyä riittävästi muiden tukitoimien avulla. Tehostettua ja erityistä tukea varten laaditaan yhdessä vanhempien ja mahdollisten erityisasiantuntijoiden kanssa lapselle varhaiskasvatussuunnitelma tehostettua/erityistä tukea varten (ns. e-vasu). Päiväkodissamme toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo) Sirpa Siponen. Hän osallistuu säännöllisesti lapsiryhmien toimintaan sekä henkilökunnan palavereihin ja konsultoi henkilökuntaa lasten tukitoimien käytännön järjestämisessä. Erityisopettaja osallistuu aina tehostetun ja erityisen tuen palavereihin ja sovitusti myös yleisen tuen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluihin. Erityisopettaja on päiväkodissa myös vanhempia varten, joten vanhemmat voivat olla häneen myös suoraan yhteydessä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. YLEINEN TUKI - Selkeä päiväohjelma ja tutut rutiinit auttavat lasta hahmottamaan ajankäyttöä ja ennakoimaan tulevia tilanteita. - Kuvitettu päiväjärjestys sekä tarpeen mukaan eri tilanteisiin tai toimintoihin liittyvä kuvitus (esim. kuvitettu pukemisjärjestys eteisessä, leikin valintaan liittyvät kuvat, kuvalliset toimintaohjeet, tunnekuvat ) lisäävät lapsen osallisuutta ja omatoimisuutta sekä auttavat lasta onnistumaan haasteellisissa tilanteissa. - Saa mahdollisuuden harjoitella ja kehittää taitojaan leikissä, ohjatuissa toiminnoissa ja arkipäivän tilanteissa aikuisen tukemana niin pienryhmässä kuin isommallakin porukalla. - Saa onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta.

23 21 Aikuinen: - Havainnoi lapsia ja saa sitä kautta tietoa kunkin lapsen tiedoista, taidoista, vahvuuksista ja haasteista. - Muokkaa toimintaympäristöä ja omaa toimintaansa lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti ja arvioi toimintansa vaikutuksia. - Mahdollistaa lapselle taitojen harjoittelemisen kehityksen eri osa-alueilla (kielelliset, motoriset ja sosiaaliset taidot, tunne-elämän kehitys, luovuus ) - Tukee lapsen myönteisen minäkuvan kehitystä ja uusien taitojen oppimista luomalla myönteisen ja kannustavan ilmapiirin ja antamalla positiivista palautetta. - Antaa mallin vuorovaikutukselle ja tukee siten lapsen kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehitystä. TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI - Saa yksilöidympää tukea tilanteissa ja kehityksen osa-alueissa, joissa hänellä on haasteita (esim. toimintaympäristöön tehtävät muutokset, pienryhmä, henkilökohtainen ohjaus, kuvien käyttö, apuvälineet ) - Saa tukea kehitykseensä tarpeen mukaan päiväkodin ulkopuolisia asiantuntijoilta (esim. lastenneuvola, perheneuvola, puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, Tays ) Aikuinen: - Suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä vanhempien, erityisopettajan ja muiden eritysasiantuntijoiden kanssa lapsiryhmän toimintaan ja toimintaympäristöön tarvittavat muutokset sekä henkilökohtaiset tukitoimet ja arvioi muutosten vaikutusta lapsen edistymiselle.

24 22 MONIKULTTUURISET LAPSET Monikulttuurisilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka elävät perhepiirissään myös muun kuin suomalaisen kulttuurin ja kielen piirissä. Käytössämme on Kangasalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman osaksi luotu Monikupakki, jossa määritellään raamit päiväkodeissa toteutettavalle toiminnalle monikulttuuristen perheiden ja lasten parissa. Monikulttuuriset lapset ovat oikeutettuja suomi toisena kielenä -opetukseen (S2), jonka toteutuksesta vastaa ryhmän päiväkodinopettaja. S2-opetus toteutuu pääosin tietoisena ja tavoitteellisena toimintana osana lapsiryhmän normaalia toimintaa mutta on myös pienryhmissä ja yksilöllisesti toteutettavaa, säännöllistä opetusta. Päiväkodissamme on nimetty S2-vastaava, joka osallistuu vastuualueensa mukaiseen koulutukseen ja opastaa muuta päiväkodin kasvatushenkilökuntaa S2-opetuksen käytännön toteutuksessa. Teemme yhteistyötä Pirkanmaan tulkkikeskuksen kanssa, ja varaamme vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä varten tulkin päiväkodille tarpeen mukaan.

25 10 SUUNNITTELU, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI 23 Suunnittelu-, arviointi-, ja dokumentointikäytännöt pohjautuvat varhaiskasvatuksen laatukäsikirjaan, varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaan. SUUNNITTELU Toimintaa suunnitellaan syyskauden alussa päiväkodin yhteisellä suunnittelupäivällä. Omissa ryhmissä laaditaan yksityiskohtaisemmat toimintasuunnitelmat. Toimintasuunnitelma luo puitteet koko vuoden toiminnalle. Henkilökunta havainnoi ja arvioi asettamiaan tavoitteita, sisältöjä ja toimintatapoja säännöllisesti. Perheiden kanssa pidettävissä varhaiskasvatuskeskusteluissa luomme yhteisen näkemyksen lapsesta, kasvatuskäytännöistä - ja tavoitteista. Keskusteluissa käydyt asiat huomioidaan koko ryhmän toiminnan suunnittelussa. ARVIOINTI Arviointia toteutetaan yhteistyössä henkilökunnan, lasten ja heidän huoltajien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Arvioimme työtämme päivittäin käymällä keskusteluja työtovereiden ja vanhempien kanssa. Lapsilta saamme välittömän palautteen, kun he joko sanallisesti tai toiminnallaan ilmaisevat itseään. Arviointia tehdään ryhmäkohtaisissa viikkopalavereissa ja tarkempaa arviointia tehdään puolivuosittain. Arviointia tehdään myös tarpeen mukaan jos kysymyksiä nousee esim. lapsista tai heidän huoltajiltaan. Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioimme vuosittain. Vuosittain toteutetaan koko Kangasalan kunnan päivähoitoa koskeva asiakaskysely, joka on suunnattu lasten vanhemmille ja henkilökunnalle. DOKUMENTOINTI Jokaisella lapsella on kotoa tuotu ns. kasvunkansio, johon dokumentoimme lapsen töitä, valokuvia ja juttuja. Kansio siirtyy lapsen mukana ryhmästä toiseen. Lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden lapsi valitsee aikuisen tuella kansioon töitä. Lapsia kannustetaan myös itse arviointiin omasta toiminnastaan ikätasonsa mukaisesti. Ryhmien päivittäinen/ viikoittainen / kuukausittainen toiminta on vanhempien nähtävillä mm. oman ryhmän eteisessä.

26 24 TYÖYHTEISÖ YHTEISTYÖTAHOT Talo- ja tiimipalaverit Suunnittelu- ja arviointipäivät Yhteinen toiminta toisten päiväkotien, neuvolan, koulun ja srk:n kanssa Varhaiskasvatussuunnitelma Koulutulokasyhteistyö SUUNNITTELU, ARVIONTI JA DOKUMENTOINTI LAPSET HUOLTAJAT Kasvun kansio Varhaiskasvatussuunnitelma Itsearviointi Vanhempainillat Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Asiakaspalaute