M I K K O G R Ö N L U N D

Transkriptio

1 KIRJAILIJOIDEN TALOUDELLINEN ASEMA SUOMESSA 25 M I K K O G R Ö N L U N D T O U K O K U U 2 6

2 Sisällys Tiivistelmä 3 1 Tutkimuksen tarkoitus ja taustat Vastausaste sekä vastaajajoukon taustatiedot 8 3 Kirjailijoiden julkaisutiheys kirjailijana 13 4 Kirjailijoiden taloudellinen asema vuonna Kaikkien vastaajien taloudellinen asema kokonaisuutena Erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellinen asema Kirjailijan työstä saadut erilaiset tulot Apurahat Ansiotyön merkitys Eläketurva 31 5 Kirjailijoiden omia arviota taloudellisessa asemassa tapahtuneista muutoksista. 33 Liite 1: Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake.. 36 Liite 2: Kirjailijoiden kirjailijan työstä vuonna 25 saamien tulojen mediaanit sekä ala- ja yläkvartiilit

3 Tiivistelmä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAUSTAT: Tutkimus kuvaa suomalaisen kaunokirjailijan taloudellista asemaa Suomessa vuonna 25. Sen tarkoituksena on saada tietoa kirjailijan tulojen suuruudesta ja tulolähteistä yleensä. Tutkimuksen kohteena ovat kirjailijan tulot vuonna 25. Edellinen vastaavanlainen tutkimus tehtiin vuonna 22 vuoden 21 tuloista. VASTAUSASTE Kysymyslomake lähetettiin Kirjailijaliiton kaikille 543 jäsenelle. Sen palautti 257 kirjailijaa. Vastausaste oli 47 prosenttia, mikä on tämänkaltaisissa tutkimuksissa tavanomainen ja sitä voidaan pitää hyvänä. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli: Vastaajista naisia oli 49 prosenttia ja miehiä 51 prosenttia. Verrattaessa jakautumaa Kirjailijaliiton jäsenkuntaan voidaan todeta, että naiset vastasivat hieman aktiivisemmin kuin miehet: liiton jäsenistä naisia on 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia. Ikä: Vastaajat olivat vuotiaita. Vastaajien mediaani-ikä oli 6 vuotta. Vain 17 prosenttia vastanneista oli alle 45 vuotiaita. Alle 35 vuotiaita oli vieläkin vähemmän, vain 3 prosenttia. Naisten ja miesten ikärakenteessa ei ollut merkittäviä eroja. Työssäkäynti: Tutkimuksessa kysyttiin, onko vastaajalla kirjailijantyön ohella vakituinen työ- tai virkasuhde tai tekeekö hän freelance tyyppistä tai pätkätyötä. Noin neljännes vastaajista ilmoitti käyvänsä vakituisessa työssä kirjailijantyön ohessa. Yleisimmin vakituista työtä tekivät vuotiaat. Miehillä oli hieman naisia useammin vakituinen työ. Noin puolet kaikista vastaajista ilmoitti, että vakituinen työ ei ollut kirjoittamiseen liittyvää. Naiset tekivät hieman miehiä useammin kirjoittamiseen liittyvää opetustyötä. Yli puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä tilapäistöitä. Yleisintä tilapäinen työskentely oli alle 45-vuotiailla. Sukupuolten välillä ei tässä suhteessa ollut eroa. Verrattaessa pätkätyön laatua vakituisen työnlaatuun voidaan huomata, että se liittyi vakituista työtä useammin kirjoittamiseen. Julkaisutiheys kirjailijana: Vastaajat olivat julkaisseet keskimäärin 1 kirjaa. Naisten julkaistujen kirjojen mediaani oli 11, miesten 1. Vuoden 23 jälkeen kirjan oli julkaissut neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista. Esikoisteoksen julkaisemisen keski-ikä näyttää aineiston perusteella olevan 32 vuotta (naiset 33, miehet 31). Kirjailija säilyttää työvireensä ikääntymisestä 3

4 huolimatta, sillä yli 65 vuotiaista kirjailijoista kolme neljäsosaa oli julkaissut kirjan vuoden 23 jälkeen. Julkaisemistahti oli keskimäärin kirja kahden vuoden välein. Kirjailijat kirjallisuuslajeittain: Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti saavansa suurimmat tulonsa kirjailijantyöstä kirjoittamalla proosaa. Lasten- ja nuortenkirjailijoita (18 ) ja runoilijoita (16 ) oli kumpaakin vajaa viidennes. Esseitä, novelleja ja näytelmiä päätyönään kirjoittavia oli vastaajista yhteensä 8 prosenttia. Sukupuolten välinen ero näkyy kirjallisuuslajeittain seuraavasti: lastenkirjallisuus oli naisvaltainen laji kun taas runoutta kirjoittavat enemmän miehet. Muitten kirjallisuuslajien kohdalla ei ollut suurta eroa. KIRJAILIJAN TULOT Kirjailijan tulolähteinä tarkasteltiin vain kaunokirjallisesta työstä saatuja tekijän- ja julkaisupalkkioita, esiintymispalkkioita ja apurahoja sekä eläkettä. Koska tutkittiin kirjailijantyöstä saatuja tuloja, muusta työstä saatujen tulojen euromäärää ei kysytty. Tutkimuksessa on selvitetty kaikkien vastaajien tuloja sekä tuloja erikseen eri ikäryhmissä ja miesten ja naisten osalta. Tekijänpalkkiot Varsinaisesta kirjailijantyöstä eli kirjojen kirjoittamisesta saatujen tekijänpalkkioiden mediaani oli kaikilla vastaajilla 2 euroa vuodessa. Kirjoittamisesta saatujen tulojen alakvartiili oli 45 euroa ja yläkvartiili 6 5 euroa. Apurahat Apurahaa ilmoitti vuonna 25 saaneensa 72 prosenttia vastanneista. Yleisin oli yli 11 8 euron suuruinen apuraha. Eläke Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke oli 16 prosentilla vastaajista. Täyseläke oli 21 henkilöllä ja osa-eläke 19 henkilöllä. Eläkeasioissa kirjailija on yrittäjä, joka kustantaa itse itselleen eläkkeen. Yrittäjäeläkevakuutus on lain mukaan pakollinen kirjailijalla, jonka kirjailijantyöstä saatu vuosiansio ylittää 5 54 euron (vuonna 25) eikä hänelle ole muuta eläketurvaa. Vastanneista neljännes (23 ) kuului tulojensa suuruuden perusteella pakollisen yrittäjäeläkevakuutuksen piiriin. 4

5 IÄN JA SUKUPUOLEN MERKITYS TULONMUODOSTUKSESSA Sekä iällä että sukupuolella näyttää olevan vaikutuksensa tuloihin vuotiaiden kirjailijoiden tulot ovat suurimmat ja yli 65-vuotiaitten pienimmät. Miesten mediaanitulo kaunokirjallisesta työstä on 2 25 euroa ja naisten 2 euroa vuodessa. Miesten tulot ovat naisten tuloja selvästi suuremmat sekä alle 45-vuotiaiden että vuotiaiden ryhmässä. Verrattaessa miesten ja naisten tekijänpalkkioita ja esiintymiskorvauksia alle vuotiaiden ryhmässä havaitaan, että kaikkien vastaajien mediaanitulo oli 3 euroa vuodessa. Miesten ja naisten välinen tuloero oli tässä ikäryhmässä huomiota herättävän suuri. Kun miesten mediaanitulo oli 3 5 euroa, naisilla se oli euroa. Naisten tulot olivat siis kolmasosan miespuolisten kollegoitten ansioista. Vanhemmissa ikäryhmissä mediaanitulo laskee ja miesten ja naisten välinen tuloero tasoittuu. MUITA TULOJEN MUODOSTUMISEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Eri lähteistä saadut tulot näyttävät kasaantuvan samoille henkilöille. Apuraha: Vuonna 25 kaikista vastaajista apurahaa ilmoitti saaneensa 72 prosenttia. Yleisimmin ja arvoltaan suurimpia apurahoja saivat alle 45- vuotiaat kirjailijat. Miehet ja naiset näyttivät olevan apurahojen saannin suhteen varsin tasa-arvoisia. Selvimmin apurahan saamiseen vaikutti viimeisimmän kirjan julkaisuajankohta. Vuoden 23 jälkeen julkaisseista apurahan oli saanut 77 prosenttia. Ansiotyö: Vakituisessa työssä käyminen yhdistyi mataliin kirjailijantyöstä saatuihin tuloihin, mikä on luonnollista. Pätkätyön tekijöitä oli kaikissa tuloluokissa. Alle 45-vuotiaat tekivät eniten tilapäistöitä, sekä miehet että naiset. Vakituinen virka oli useimmin keski-ikäisillä miehillä vuotiaitten ikäryhmässä. Eläketilanne: Kyselyyn vastanneista lähes kolmasosa oli ylittänyt 65 vuoden iän. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke oli 16 prosentilla yli 6 vuotiaista vastaajista. Yrittäjäeläkevakuutus oli neljänneksellä kaikista vastaajista. KIRJAILIJOIDEN ARVIOITA TALOUDELLISESSA ASEMASSA TA- PAHTUNEISTA MUUTOKSISTA Kirjailijoita pyydettiin arvioimaan avoimella kysymyksellä, onko heidän taloudellinen tilanteensa muuttunut vuoden 22 kyselyn jälkeen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heidän taloudellinen tilanteensa ei ole muuttunut. Miehet kokivat hieman naisia useammin tilanteensa parantuneen. 5

6 1 Tutkimuksen tarkoitus ja taustat Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on kuvata kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa. Tavoitteena on selvittää kirjailijoiden tulotasoa vuonna 25 sekä kirjailijoiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä. Tutkimus on toimeksiantotutkimus, jonka tilaajana on Suomen Kirjailijaliitto ry. Tutkimuksen on toteuttanut Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhteydessä toimiva Mediaryhmä. Tutkimushankkeen toteuttamisesta on vastannut tutkija Sari Stenvall-Virtanen. Tutkimusraportin on laatinut tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund. Kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa on selvitetty myös vuonna 1999 ja 22. Tutkimukset toteutti silloinkin Mediaryhmä, ja kysely oli osoitettu koko Suomen Kirjailijaliiton jäsenkunnalle. Tutkimusraportissa tarkastellaan keväällä 26 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake on Suomen Kirjailijaliiton laatima ja se on tutkimuksen liitteenä. Kysymyslomake lähetettiin Suomen Kirjailijaliiton jäsenkunnalle. Suomen Kirjailijaliitto hoiti kysymyslomakkeiden lähettämisen jäsenilleen sekä kysymyslomakkeiden karhuamisen vastausajan päätyttyä. Tutkimusraportin kuvioissa ja tekstissä käytetään seuraavia käsitteitä: n keskiarvo mediaani alakvartiili yläkvartiili vastausten määrä tarkasteltavana olevassa ryhmässä on aritmeettinen keskiarvo. Sen heikkoutena on herkkyys poikkeuksellisen suurille tai pienille arvoille. Jos tapauksia on vähän, korostuu keskiarvon herkkyys entisestään perustuu tunnuslukujen järjestämiseen suuruusjärjestykseen ja kertoo järjestyksessä keskimmäisen arvon. Tällöin hyvin paljon poikkeavat arvot eivät vääristä tunnuslukua ylös- tai alaspäin. Mediaani on tunnuslukujen kuvaajana keskiarvoa parempi on raja-arvo, joka jakaa aineiston kahtia siten, että neljäsosa (25 ) arvoista on pienempiä kuin yläkvartiili ja kolme neljäsosaa (75 ) arvoista on suurempia kuin alakvartiili on raja-arvo, joka jakaa aineiston kahtia siten, että neljäsosa (25 ) arvoista on suurempia kuin yläkvartiili ja 6

7 kolme neljäsosaa (75 ) arvoista on pienempiä kuin yläkvartiili 7

8 2 Vastausaste sekä vastaajajoukon taustatiedot Kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa selvittävän tutkimuksen kysymyslomake lähetettiin yhteensä 543 Suomen Kirjailijaliiton jäsenelle. Kysymyslomakkeita palautui takaisin yhteensä 257, joista kaikki olivat analysointikelpoisia. Tutkimuksen vastausasteeksi muodostui 47 prosenttia. Tämä vastausaste on varsin tavanomainen muihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna, ja sen tasoa voidaan pitää hyvänä. Kyselytutkimukseen vastanneista 51 prosenttia (n = 13) oli miehiä ja 49 prosenttia (n = 127) naisia. Verrattaessa sukupuolijakaumaa Suomen Kirjailijaliiton jäsenkuntaan voidaan todeta, että naiset vastasivat hieman miehiä aktiivisemmin kyselyyn. Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä 47 prosenttia oli naisia ja 53 prosenttia miehiä vuonna 26. Vastaajat olivat iältään vuotiaita. Kaikkien vastaajien mediaani-ikä oli 6 vuotta. Vastaajien mediaani-ikä oli noussut edellisestä tutkimuksesta kahdella vuodella, mikä puolestaan kertoo Suomen kirjailijakunnan suhteellisen korkeasta keski-iästä. Vastaajat voitiin ikänsä perusteella jakaa kuuteen ryhmään (ks. kuvio alla). Reilu neljännes (29 ) vastaajista oli vuotiaita ja vajaa viidennes (18 ) vuotiaita. Viidesosa (21 ) vastaajakunnasta sijoittui ikäryhmään vuotiaat ja runsas kuudennes (16 ) ikäryhmään vuotiaat. 75- vuotiaita tai vanhempia oli yli kymmenesosa (13 ) vastaajista ja alle 35- vuotiaita vain 3 prosenttia vastanneista. Vastaajien ikärakenne oli samankaltainen kuin edellisen tutkimuksen. Tässä tutkimusraportissa käytetään erilaisissa ristiintaulukoinneissa vastaajien ikää kuvaamassa kuitenkin edellistä ikäjakoa suppeampaa ikärakennetta, joka on alle 45-vuotiaat, vuotiaat ja 65- vuotiaat ja vanhemmat. Näin erot eri-ikäisten vastaajien välillä saadaan selvemmin ja ymmärrettävämmin esiin. VASTAAJIEN IKÄRAKENNE n = vuotta tai vanhempi 13 alle 35 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 18 8

9 Vastaajakuntaan kuuluvien naisten ja miesten ikärakenne ei poikennut toisistaan. Naisten mediaani-ikä oli 6 vuotta ja miesten 59 vuotta. Ikäryhmissä alle 45-vuotiaat sekä vuotiaat naisia oli miehiä vain hieman enemmän, mutta vanhimmassa ikäryhmässä - 65-vuotiaat tai vanhemmat - miehiä oli naisia hieman enemmän (ks. kuvio alla) KAIKKIEN VASTAAJIEN JA ERI SUKUPUOLTEN IKÄRAKENNE ( ) Kaikki n = 256 Naiset n = 127 Miehet n = Alle 45-vuotta vuotta 65-vuotta ja vanhemmat Vastaajista neljännes (24 ) ilmoitti, että heillä oli kirjailijatyön ohella vakituinen työ- tai virkasuhteen (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Naisten ja miesten työssäkäynnissä oli jonkin verran eroa. Miehistä reilu neljännes (29 ) ja naisista vajaa viidennes (19 ) ilmoitti, että heillä on vakituinen työ- tai virkasuhde kirjailijan työn ohessa. Yleisintä jatkuva työssäkäynti oli vuotiailla, joista kolmanneksella (35 ) oli pysyvä työ- tai virkasuhde. Joka kymmenes 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista (1 ) ja neljännes alle 45-vuotiaista (23 ) oli vakituisessa työ- tai virkasuhteessa. 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien työssäkäynnin osuuteen on syytä suhtautua varauksellisesti, sillä osa vastaajista ajatteli tilannettaan ennen eläkevuosiaan (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 9

10 Kaikki n = 255 TYÖSSÄKÄYNTI VAKITUISESSA TYÖ- TAI VIRKASUHTEESSA () 19 Naiset n = Miehet n = alle 45- vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 88 Vastaajista yli puolet (57 ) kertoi tekevänsä pätkätöitä tai freelance-töitä. Tilapäistöiden tekemisessä ei sukupuolten välillä ollut suuria eroja. Sekä naisista (59 ) että miehistä (54 ) yli puolet ilmoitti tekevänsä pätkä- ja tilapäistöitä. Yleisintä pätkätöiden tekeminen näyttää olevan alle 45-vuotiaiden keskuudessa. Alle 45-vuotiaista lähes kolme neljäsosaa (71 ) ilmoitti tekevänsä pätkäja tilapäistöitä vuotiaista vastaajista selvästi yli puolet (59 ) ilmoitti tekevänsä tilapäistöitä ja 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vajaa puolet (45 ). 1 TYÖSSÄKÄYNTI TILAPÄISISSÄ (FREELANCE) TÖISSÄ () Kaikki n = 246 Naiset n = 117 Miehet n = 129 alle 45-vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 84 Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, minkälaista työtä kirjailijat tekevät kirjailijan työn ohessa. Vastaajat pystyivät valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta sen, mikä kuvasi parhaiten heidän työnlaatuaan. Vaihtoehdot olivat seuraavat: kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö, muu kirjoittamiseen / kirjalli- 1

11 suuteen liittyvä työ sekä kokonaan kirjallisuuteen / kirjoittamiseen liittymätön työ. Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevista valtaosan (54 ) työ ei liittynyt kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen. Vastaajista kolmannes (31 ) ilmoitti, että heidän jatkuva työnsä liittyi kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen. Vastaajista vajaan kuudenneksen (15 ) mukaan heidän työ- tai virkasuhteensa oli kirjallisuuteen liittyvää opetustyötä. Miesten ja naisten työnkuvat poikkesivat toisistaan vain vähän. Valtaosa sekä naiskirjailijoiden (5 ) että mieskirjailijoiden (56 ) vakituisesta työstä oli kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittymätöntä. Naiset (21 ) kuitenkin työskentelivät miehiä (12 ) useammin kirjallisuuteen tai kirjoittamiseen liittyvissä opetustehtävissä. 7 VAKITUISEN VIRKA- TAI TYÖSUHTEEN LAATU ( ) Kaikki n = 61 Naiset n = 24 Miehet n = 37 Kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö Muu kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä työ Kokonaan kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittymätön työ Vastaajilla oli myös mahdollista määritellä työnsä laatu. Vastauksissa ilmeni hyvin monenlaisia työnkuvia ja ne jakautuivat varsin laajalle alueelle ravintolakokin ammatista professoriin. Vakituisessa työsuhteessa olevista kuitenkin useammin mainittuja ammatteja olivat opetustyö, valtionhallinnon virkamies ja toimittajan työ. 1 Kolmannes (31 ) vastaajien pätkä- ja tilapäistöistä oli kirjallisuuteen tai kirjoittamiseen liittyvää opetustyötä. Puolet (5 ) vastaajista ilmoitti, että heidän tilapäistyönsä oli muuta kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittyvää työtä. Vain viidennes (18 ) vastaajista kertoi tekevänsä kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittymätöntä työtä. Pätkä- ja tilapäistöiden suhteen ei ollut eroja sukupuolten välillä (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 1 Kysymykseen vastasi yhteensä vain 35 kirjailijaa. 11

12 6 5 PÄTKÄ- TAI FREE LANCETYÖN LAATU () Kaikki n = 26 Naiset n = 15 Miehet n = 11 Kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö Muu kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä työ Kokonaan kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittymätön työ 12

13 3 Kirjailijoiden julkaisutiheys kirjailijana Valtaosa tutkimukseen vastanneista Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä oli jatkuvasti julkaisevia kirjailijoita. Vastaajista neljä viidesosaa (8 ) ilmoitti julkaisseensa kirjan vuonna 23 tai sen jälkeen. Vastaajista 93 prosenttia oli julkaissut vuonna 1996 tai sen jälkeen. Kirjailijakunta näyttää julkaisevan tiheästi myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen, sillä kolme neljäsosaa (75 ) 65- vuotiaista ja tätä vanhemmista vastaajista oli julkaissut kirjan vuonna 23 tai sen jälkeen. Vastaajien keskimääräinen viimeisimmän kirjan julkaisuvuosi oli 24 (mediaani). VIIMEISIMMÄN KIRJAN JULKAISEMISAJANKOHTA IKÄRYHMITTÄIN SEKÄ KAIKILLA VASTAAJILLA () Ennen vuotta 1996 Vuosina Vuosina Alle 45-vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 89 Kaikki n = 257 Tutkimusaineistoon kuuluvat vastaajat olivat julkaisseet esikoiskirjansa keskimäärin 32-vuotiaana (mediaani). Miehet ovat julkaisseet esikoiskirjansa naisia hieman nuorempana, sillä miesten esikoiskirjan julkaisemisiän mediaani oli 31 vuotta ja naisten 33 vuotta. Nuorimpana julkaistu esikoiskirja oli julkaistu 12- vuotiaana ja vanhimpana 66-vuotiaana. Tutkimusaineiston perusteella näyttää siltä, että kirjailijoiden esikoiskirjan julkaisemisikä on laskenut (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 65-vuotiaat tai tätä vanhemmat kirjailijat olivat julkaisseet esikoisteoksensa keskimäärin 34- vuotiaana ja vuotiaat 32-vuotiaana. Alle 45-vuotiaiden esikoiskirja oli julkaistu näitä ikäluokkia huomattavasti nuorempana: 28-vuotiaana. Tutkimusaineisto myös osoittaa, että alle 45-vuotiaat naiset olivat julkaisseet esikoiskirjansa samanikäisiä miehiä hieman nuorempana, vaikka tätä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat miehet olivat julkaisseet esikoiskirjansa naisia nuorempana. 13

14 ESIKOISKIRJAILIJAN JULKAISEMISIÄN MEDIAANI IKÄRYHMITTÄIN KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Alle 45-vuotta vuotta 65-vuotta ja vanhemmat Naiset n = 127 Miehet n = 129 Kaikki n = 256 Kyselytutkimukseen vastanneista tuottoisin kirjailija oli julkaissut 83 kirjaa ja vähiten julkaisseet olivat julkaisseet 2 kirjaa. Keskimäärin tutkimukseen vastanneet kirjailijat olivat julkaisseet 1 kirjaa (mediaani). Naiset olivat julkaisseet miehiä hieman enemmän kirjoja, sillä naisten julkaistujen kirjojen mediaani oli 11 kirjaa ja miesten 1 kirjaa. Yleisimmin (19 ) tutkimukseen vastanneet kirjailijat olivat kirjoittaneet 5-9 kirjaa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Paljon vähintään 2 kirjaa - kirjoittaneita oli lähes neljännes (23 ). Neljä kirjaa tai vähemmän - kirjoittaneita oli vajaa viidennes (17 ). Naisten ja miesten välillä ei juuri ollut eroja julkaistujen kirjojen määrässä. JULKAISTUJEN KIRJOJEN MÄÄRÄ KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () tai vähemmän kirjaa 1-14 kirjaa kirjaa 2-24 kirjaa kirjaa 35 kirjaa tai enemmän Naiset n = 124 Miehet n = 13 Kaikki n = 254 Kyselytutkimukseen vastanneet olivat kirjailijauransa aikana julkaisseet uuden kirjan keskimäärin 2 vuoden välein (mediaani). Viidennes (23 ) vastaajista oli julkaissut kirjan 1 vuoden välein tai useammin. Kaksi viidestä (43 ) oli julkaissut 1-2 vuoden välein (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Kirjan neljän vuoden 14

15 välein tai harvemmin julkaisi alle kymmenesosa (7 ) vastaajista. Yli 2-3 vuoden välein julkaisevia oli noin viidennes (22 ) vastaajista. Vajaa kymmenesosa (6 ) on julkaissut kirjan yli 3-4 vuoden välein. KIRJOJEN JULKAISUTAHTI KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Vähintään kerran vuodessa 43 Yli 1-2 kahden vuoden välein Yli 2-3 vuoden välein Yli 3-4 vuoden välein Harvemmin kuin 4 vuoden välein Naiset n = 124 Miehet n = 13 Kaikki n = 254 Vastaajilta kysyttiin myös sitä, mistä kirjallisuuden lajista he arvioivat tulonsa kertyvän. 2 Vastaajia pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen kirjallisuuden lajia ja numeroimaan niiden tärkeysjärjestys. Reilu kolmannes (37 ) vastaajista ilmoitti tulojensa kertyvän vain yhdestä kirjallisuuden lajista (ks. kuvio alla) MONESTAKO KIRJALLISUUDEN LAJISTA TULOSI KERTYVÄT? n = 254 Vähintään kolmesta 32 Yhdestä 37 Kahdesta 31 2 Tulojen syntymisen kannalta tärkeimpänä kirjallisuuslajina pitäneiden vastaajien määrät olivat seuraavat: proosa (n = 127), lastenkirjallisuus (n = 38), runous (n = 35), näytelmät (n = 9), novellit (n = 6) ja esseet (n = 2). 15

16 Kyselyyn vastanneista Kirjailijaliiton jäsenistä valtaosa (59 ) arvioi kirjallisuuden lajeista proosan tärkeimmäksi tulonlähteeksi. Vastaajista vajaa viidennes piti lastenkirjallisuutta (18 ) tai runoutta (16 ) tärkeimpänä tulojensa kerryttäjänä. 3 KIRJALLISUUDEN LAJIN MERKITYS TULOJEN MUODOSTUKSESSA KAIKILLA VASTAAJILLA () Tärkein kirjallisuuden laji n = 217 Toiseksi tärkein kirjallisuuden laji n = Kolmanneksi tärkein kirjallisuuden laji n = 71 Proosa Lasten- ja nuorten kirjat Runot Näytelmät Novellit Esseet Eri kirjallisuuslajien merkitys kirjailijoiden tulonmuodostuksessa vaihteli hieman naisten ja miesten välillä. Valtaosa sekä mies- (65 ) että naisvastaajista (52 ) ilmoitti tärkeimmäksi tulonlähteekseen proosan. Sen sijaan naiset (3 ) ilmoittivat selvästi miehiä (5 ) useammin lasten- ja nuorten kirjat tärkeimmäksi tulonlähteekseen. Miehet (22 ) puolestaan ilmoittivat naisia (1 ) useammin tärkeimmäksi tulonlähteekseen runouden (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 3 Suomen Kirjailijaliiton jäsenet eivät yleensä kirjoita näytelmiä päätyönään. 16

17 KIRJALLISUUDEN LAJIN MERKITYS TULOJEN MUODOSTUKSESSA KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Proosa 5 Lasten- ja nuorten kirjat Runot Näytelmät Novellit Esseet Naiset n = 16 Miehet n = 111 Kaikki n =

18 4 Kirjailijoiden taloudellinen asema vuonna Kaikkien vastaajien taloudellinen asema kokonaisuutena Tässä lukuun 4 kuuluvassa alaluvussa 4.1 on tarkoitus tarkastella kaikkien kyselytutkimukseen vastanneiden taloudellista asemaa vuonna 25 yhtenä ryhmänä. Luvussa 4.2 selvitetään erilaisiin kirjailijaryhmiin tyypiteltyjen taloudellista asemaa. Kyselytutkimukseen vastanneiden kaunokirjallisesta työstä tekijäinpalkkioina, julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. saadut verolliset tulot (kustantajilta, Kopiostolta, Teostolta, Yleltä, lehdiltä, teattereilta, lausujilta, jne. saadut tulot) vaihtelivat ja 2 euron välillä vuonna 25. Vastaajien keskimääräinen tekijänpalkkioina, julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. saatu tulotaso (mediaani) oli noin 2 euroa vuodessa. Vastausten alakvartiili asettui 45 euroon ja yläkvartiili noin 6 5 euroon. Vain 9 prosenttia vastaajista ylsi tekijänpalkkioillaan, julkaisupalkkioillaan, esityskorvauksillaan ym. tuloillaan tulotasoon, joka ylitti 16 8 euron ja ainoastaan 18 prosenttia tulotasoon, joka ylitti 8 4 euroon (ks. alla oleva kuvio). 3 TEKIJÄN- JA JULKAISUPALKKIOINA SEKÄ ESITYSKORVAUKSINA YM. SAADUT TULOT KAIKILLA VASTAAJILLA VUONNA 25 () n = yli Varsinaisten tulojen lisäksi erilaiset apurahat ovat merkittävä osa kirjailijakunnan toimeentuloa. Kyselytutkimukseen vastanneista lähes kolme neljäsosaa (72 ) kertoi saaneensa apurahan vuonna 25. Apurahan saaneista vastaajista kolmannes (34 ) kertoi saaneensa yli 11 8 euron suuruisen apurahan vuonna 25. Vastaajista vajaa viidennes (18 ) ilmoitti saaneensa euron suuruisen apurahan vuonna 25. Neljännes (26 ) vastaajista puolestaan oli saanut euron suuruisen apurahan. Lähes yhtä moni (23 ) oli saanut alle 3 4 euron suuruisen apurahan (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 18

19 4 SAATU APURAHA JA SEN SUURUUS VUONNA 25 (), KAIKKI VASTAAJAT n = Apuraha 34 tai alle n = 4 Apuraha n = 45 Apuraha n = 31 Apuraha yli 11 8 n = 6 Niistä kirjailijoista, joiden verollinen tulo kirjailijantyöstä ylitti 16 8 euroa, lähes neljä viideosaa (78 ) ilmoitti saaneensa vuonna 25 apurahaa. Yhdeksän kymmenestä (87 ) euroa kirjallisella työllään ansaitsevista kertoi saaneensa vuonna 25 apurahaa euroa ansainneista kirjailijoista kolme neljäsosaa ilmoitti saaneensa apurahan vuonna 25. Kokonaan ilman tekijäinpalkkioita, julkaisupalkkioita, esityskorvauksia ym. vuonna 25 olleista sai apurahaa vain vajaa kolmannes (31 ). Kyselyssä selvitettiin myös Kirjailijaliiton jäsenistön eläketilannetta. Kuten tutkimuksen alussa todettiin, kyselyyn vastanneet olivat varsin iäkkäitä. Kyselyyn vastanneista kolmannes (35 ) oli ylittänyt virallisen eläkeiän (65 vuotta). Näin ollen eläkkeellä on merkittävä vaikutus näiden kirjailijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Kyselyyn vastanneista jäsenistä 16 prosenttia (n = 4) kertoi saavansa valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä. 4 Heistä hieman yli puolet (n =21) ilmoitti, että heidän valtion ylimääräinen taiteilijaeläkkeensä oli täyseläke ja hieman alle puolet (n =19) sai osaeläkettä. Joka neljännellä vastaajalla (25 ) oli yrittäjäeläkevakuutus. Yrittäjäeläkevakuutus tulisi olla niillä kirjailijoilla, joilla ei ole kirjailijantyön ohella työ- tai virkasuhdetta ja joiden tulot ovat vähintään 5 54 euroa vuodessa. Kyselytutkimukseen vastanneista 58 (23 ) täytti nämä kriteerit. 4 Valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä voi saada 6 vuotta täyttänyt kirjailija. Alle 6-vuotiaalle kirjailijalle se voidaan myöntää vain erityisistä syistä. 19

20 4.2 Erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellinen asema Tässä luvussa on tarkoitus tarkastella erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellista asemaa ja tulonmuodostusta. Tarkastelun kohteena ovat eri sukupuolta ja eri ikäryhmiä edustavat vastaajat sekä apurahaa saavat ja saamattomat vastaajat. Lisäksi on tarkoitus tarkastella vastaajien ansiotyön vaikutusta vastaajien tulonmuodostukseen. Näiden lisäksi tarkastellaan myös vastaajien edustaman kirjallisuuslajin ja viimeisimmän kirjan julkaisuajankohdan vaikutuksia taloudelliseen asemaan. Eri ryhmiä vertaillaan sen mukaan, mikä on tarkoituksen mukaista. Kaikissa tarkasteltavana olevissa ryhmissä käytetään keskituloa kuvaamassa mediaania Kirjailijan työstä saadut erilaiset tulot Tutkimusvastausten perusteella näyttää siltä, että vuotiaiden kirjailijoiden kirjailijan työstä saamat tulot olivat kaikkein korkeimmat ja 65-vuotiaiden ja tätä vanhempien tulot kaikkein vähäisimmät vuonna 25 (ks. kuvio seuraavalla sivulla) KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ERI IKÄRYHMIIN KUULUVILLA VUONNA Alle 45-vuotiaat n= vuotiaat n= vuotiaat ja vanhemmat n=85 Kyselytutkimuksen vastausten perusteella naiskirjailijat näyttivät ansaitsevan tekijäin- ja julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. keskimäärin saman verran kuin mieskirjailijat: vuonna 25 naiskirjailijoiden keskitulo (mediaani) oli 2 euroa ja mieskirjailijoiden keskitulo 2 25 euroa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Naiskirjailijoiden tulojen alakvartiili asettui 32 euroon ja mieskirjailijoiden noin 54 euroon. Kun yläkvartiili sijoittui naiskirjailijoiden kohdalla hieman yli 5 6 euroon, niin mieskirjailijoiden yläkvartiili kipusi 7 euroon vuonna 25. Vuoden 25 lopputulos oli erilainen kuin vuoden 21, jolloin naiskirjailijoiden keskitulo oli kolmanneksen pienempi kuin mieskirjailijoiden. 2

21 KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA Kaikki n = 249 Naiset n = 123 Miehet n = 126 Eri sukupuolten tuloerot kaunokirjallisesta työstä saaduissa tuloissa näkyivät selvemmin tarkasteltaessa nais- ja mieskirjailijoiden tuloja ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaiden naiskirjailijoiden keskitulo (mediaani) oli alle 1 9 euroa kun mieskirjailijoiden keskitulo nousi 2 45 euroon (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Vielä selvempi ero löytyi ikäryhmässä vuotiaat vuotiaiden mieskirjailijoiden keskitulo kaunokirjallisesta työstä oli 3 5 euroa, kun naiskirjailijat jäivät hieman yli 2 3 euroon. 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla kirjailijoilla tuloerot eri sukupuolten välillä olivat lähes olemattomat KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ERI IKÄRYHMIIN KUULUVILLA JA ERI SUKUPUOLILLA VUONNA Alle 45-vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat ja vanhemmat Naiset n = 123 Miehet n = 125 Tarkasteltaessa ansiotyössä käyvien ja ansiotyössä käymättömien kirjailijan työstä saatuja erilaisia tuloja vuonna 25 voidaan havaita pätkä- tai free lance -töitä tekevien kaunokirjallisesta työstä saadun keskitulon (mediaani) euroa olleen yli kaksi kertaa suurempi kuin ansiotyössä käymättömien keskitulo 1 4 euroa tai vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevien keskitulo 1 euroa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 21

22 KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ANSIOTYÖSSÄ KÄYVILLÄ JA ANSIOTYÖSSÄ KÄYMÄTTÖMILLÄ VUONNA 25 1 Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevat n = Tilapäis- tai freelancetyössä olevat n = Ansiotyössä käymättömät n = 76 Kyselytutkimukseen vastanneiden vastaukset osoittavat myös sen, että apurahaa saaneiden tekijäin- ja julkaisupalkkioina esityskorvauksina ym. ansaittu keskitulo (mediaani) euroa oli näitä etuisuuksia saamattomien keskituloa 789 euroa lähes neljä kertaa korkeampi vuonna 25 (ks. kuvio alla) KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) APURAHAN SAANEILLA JA SAAMATTOMILLA VUONNA Apurahaa saavat n = 177 Apurahaa saamattomat n = 7 Viimeisimmän kirjan julkaisuajankohta vaikuttaa luonnollisesti kirjailijan työstä saatuihin tuloihin (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Kirjailijat, jotka eivät olleet julkaisseet kirjaa 2-luvulla, eivät myöskään näyttäneet ansaitsevan tuloja kirjailijantyönsä perusteella. Heidän keskitulonsa (mediaani) tekijäin- ja julkaisupalkkioista ym. oli euroa. Viimeisimmän kirjansa vuosien 1999 ja 22 välisenä aikana julkaisseilla keskitulo kaunokirjallisesta työstä oli 8 euroa. Ne kirjailijat, jotka olivat julkaisseet viimeisimmän kirjansa vuonna 23 tai sen jälkeen, ansaitsivat edellistä ryhmää selvästi paremmin: heidän kirjailijan työstä saadut keskimääräiset tulonsa kohosivat 2 9 euroon. 22