AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN NÄYTTÖMUOTOINEN OPISKELU (60 OP) Opiskelijan käsikirja

Transkriptio

1 A m m a t i l l i n e n o p e t t a j a k o r k e a k o u l u AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN NÄYTTÖMUOTOINEN OPISKELU (60 OP) Opiskelijan käsikirja

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. NÄYTTÖMUOTOISEN OPISKELUN PERIAATTEET MITÄ ARVIOIDAAN: OSAAMISEN KUVAUS Oppimisen ohjaaminen Toimintaympäristöjen kehittäminen Yhteistyö ja vuorovaikutus Jatkuva oppiminen MITEN ARVIOIDAAN: NÄYTTÖAINEISTOT JA NIIDEN ARVIOINTI Portfoliotyöskentely Tutkiva ja kehittävä opettajuus Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus Opettajan toimintaympäristö Ohjaus- ja arviointikeskustelut OPINTOJEN PÄÄTTÄMINEN... 29

3 1. NÄYTTÖMUOTOISEN OPISKELUN PERIAATTEET Opettajakorkeakoulun näyttömuotoista opiskelumallia on seuraavien periaatteiden mukaisesti: omaan työhön kytkeytymisen periaate näytöt kytkeytyvät kiinteästi jokaisen omaan työhön, opiskelijalta edellytetään siten koulutustehtävää joko oppilaitoksessa tai muussa organisaatiossa; oman työn kehittämisen periaate näyttöjen ytimenä on oman työn kehittämistoiminta; sopivasta kehittämistoiminnasta sovitaan yhdessä opiskelijan, hänen oppilaitoksensa / organisaationsa ja opettajakorkeakoulun kesken opiskelijan tekemän näyttösuunnitelman pohjalta; yhteistyön ja yhteisöllisyyden periaate näyttö on paitsi oman työn kehittämistoimintaa myös oman oppilaitoksen / organisaation pedagogisen työn kehittämistä, mikä edellyttää opiskelijan taholta yhteistyötä ja yhteisöllistä työskentelyotetta näyttösuunnitelman laatimisvaiheesta lähtien ammattitaidon arviointiin saakka; kehittävän arvioinnin periaate näyttöjä ja niiden etenemistä arvioidaan suunnitelmavaiheesta lähtien, arvioinnin lähtökohtana on kaikissa vaiheissa opiskelijan itsearviointi; arviointipäätöksistä vastaa ammatillinen opettajakorkeakoulu. Näytöt ovat väline opettajan ammattitaidon arviointia varten. Tästä aiheutuu tiettyjä vaatimuksia näyttöihin liittyvälle toiminnalle. Opiskelijan tulee suunnitella ja toteuttaa laajuudeltaan ja sisällöltään sellainen näyttöjen kokonaisuus, että niiden avulla mahdollistuu ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteissa ilmaistun osaamisen arviointi. Osaamistavoitteet muodostavat täten keskeisen reunaehdon, jotka opiskelijan tulee näyttöjensä suunnittelussa ottaa huomioon. Riittävän aineiston esittäminen arviointia varten on pääasiallisesti opiskelijan vastuulla. 2

4 2. MITÄ ARVIOIDAAN: OSAAMISEN KUVAUS Ammatillista opettajankoulutusta koskevan asetuksen (357/2003) mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon ammattien ja työelämän kehittyminen. Nämä ovat myös ne asiat, joita ammatilliseen opettajankoulutukseen liittyvässä näyttömuotoisessa opiskelussa arvioidaan. Opettajan osaaminen opintojen tavoitteena Tämä opetussuunnitelma perustuu ammatillisen opettajan osaamisen määrittelyyn. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan osaaminen on määritetty neljäksi osaamisalueeksi: oppimisen ohjaaminen toimintaympäristöjen kehittäminen yhteistyö ja vuorovaikutus jatkuva oppiminen KUVIO 1. Opettajan osaamisalueet Opettajan ammattispesifiä ydinosaamista on oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. 2.1 Oppimisen ohjaaminen Opettajan työn keskeistä osaamista on perinteisesti ollut oppimisen ohjaaminen. Aiemmin puhuttiin opetustaidosta ja opettajan tehtävä rajoittui opettamiseen, jolla ymmärrettiin tietojen ja taitojen siirtämistä oppijaan. Lisääntyvä tutkimustieto ja sen myötä muuttuvat käsitykset oppimisesta ja oppivasta ihmisestä ovat muuttaneet perinteistä käsitystä opettajan roolista. Myös uudet oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen laajentavat perinteistä näkemystä opettajan työstä. 3

5 Keskeinen ilmiö opetus- ja ohjaustyön taustalla on oppiminen. Laadukas opetus- ja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana. Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Opettajan tekemät käytännön ratkaisut ohjaustilanteissa voivat olla sattumanvaraisia tai toiminta voi olla teoreettisesti hallittua. Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on opettajan keskeistä osaamista. Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin sekä kykyä sopeuttaa ohjaustoiminta resurssien sallimiin puitteisiin. Aikaisemmin opettajan keskeisenä tehtävänä ja hyvänä ammattikäytäntönä nähtiin valmiin opetussuunnitelman tinkimätön ja kyseenalaistamaton toimeenpano. Nykyinen opetussuunnitelma-ajattelu sen sijaan edellyttää opettajalta taitoa ja tahtoa jatkuvasti kehittää opetussuunnitelmaa niiden tilannevaatimusten mukaan, joissa kulloinkin toimitaan. Oppimisympäristöjen ja -tilanteiden suunnittelussa vaaditaan siten tilanneherkkyyttä, luovuutta ja joustavuutta. Oppimisen ohjaaminen sisältää siten ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, jota opinnoissa edistetään ja arvioidaan: oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista oppimisteoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista, oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaiset oppijat opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen arvioinnissa, opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja sekä taitoa ohjata ja arvioida oppimista, kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä niin, että hän ottaa huomioon koulutuksen toimintaympäristön muutokset ja opiskelijoiden oppimisedellytykset. 2.2 Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaamisen ohella opettajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovatkin selvästi nousseet opetus- ja ohjausosaamisen rinnalle opettajan työhön liittyvänä käytännöllisenä osaamisena. Opettaja on ensinnäkin oman oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta opettajalta yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. 4

6 Opetussuunnitelmatyö, oppilaitosten laatutyö ja erilaisten projektien ja hankkeiden valmisteluun ja toteuttamisen osallistuminen ovat esimerkkejä sellaisista toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä. Opettajuuteen liittyy täten myös vahva sisäisen yrittäjyyden näkökulma ja vaatimus laatu- ja taloustietoisuudesta. Oppilaitoksen ja sen opettajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän kanssa. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä alueellisesti edellyttää sekä kehittämistaitoja että monissa tapauksissa koulutuksen järjestäjien ja opettajien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Globaalin markkinatalouden kehitys sekä ilmaston muutos ovat keskeisiä ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia toiminnan ehtoja muokkaavia ja muuttavia tekijöitä. Kestävän kehityksen reunaehtojen tuntemus niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen ovat olennaisia osaamisvaatimuksia opettajan työssä. Kehittämistyön edellytyksenä opettajalta vaaditaan oman ammattialan sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa. Työelämäyhteistyön ja työpaikkojen tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi ammatillista oppimista myös menetelmällisiä ratkaisuja joudutaan jatkuvasti kehittämään. Mielekkäiden pedagogisten ratkaisujen kehittämisen edellytyksenä on opetusalan riittävä sisällöllinen tuntemus. Laajimmillaan opettajan toiminta tapahtuu aina tietyssä yhteiskunnallis-historiallisessa ympäristössä. Opettaja voi vaikuttaa tulevan työelämän ja yhteiskunnan luonteeseen osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajan työ on siten luonteeltaan eettistä: opettajien toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä niiden erilaisia asioita koskevien valintojen kautta, joita jokainen opettaja jatkuvasti työssään tekee. Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa organisaationsa ja työyhteisönsä toimintaan ja toiminnan perusteisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin, ja b) yhteisönsä, esim. oppilaitoksensa tai koulutusyksikkönsä, toimintaa suhteessa sille oleellisten toimintaympäristöjen (ammattien, työelämän, alueiden, yhteiskunnan) muutokseen kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla, oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa tietoisuutta oman ammattialan tiedollisesta, menetelmällisestä ja työnjaollisesta kehittymisestä, sekä opetettavaan ilmiöön liittyvän sisällön riittävää hallintaa suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin, kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opettajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää oman alansa työelämää alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. 5

7 2.3 Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnittelun ja toteuttamiseen tai erilaisiin työelämäyhteistyönä tapahtuviin kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi esimerkiksi oppimisen ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita, työryhmiä yms. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat eri oppilaitosten ja työelämän edustajista. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien kohdalla tällaiset osaamisen vaatimukset ovat jo läsnä päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi työssä oppimisen ja jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan takia. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin. Opettajan työ on aina ollut luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Sosiaalisuuden luonne on eri aikoina määrittynyt eri tavoin, mutta opetus- /oppimistilanteet ovat aina perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on laadukkaan oppimisen ohjaamisen kulmakivi. Opettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ratkaisuja oppimisen ohjaamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen mahdollistaa erilaisten verkkopedagogisten ratkaisujen kehittämisen ja hyödyntämisen tukemaan ohjaus-/oppimisprosessia. Tällaisten uudenlaisten toimintamallien kehittäminen vaatii opettajalta viestintä- ja tietoteknisiä valmiuksia. Kansallinen tietostrategia edellyttää opettajilta tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen ja opetuskäytön taitojen osaamista. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää edelliseen perustuen ainakin kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opettajan tahtoa ja taitoa toimia erilaisissa yhteisyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita, vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla verkko-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa toiminnassaan ja kykyä kehittää verkon käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. 6

8 2.4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy muihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opettajuus on asiantuntijuutta, ja opettajan ammattitaitoon liittyykin näin määritettynä reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opettaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti omaa käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opettajan osaamiseen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä jatkuvissa muutospaineissa. Itsereflektioon sisältyy myös ajatus yhteisöllisestä reflektiosta. Kommunikaatio on tällöin keskeinen väline, jonka avulla luodaan yhteistä ymmärrystä yhteisön työskentelyn ja kehittymisen reunaehdoista. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää myös tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Tiedon käyttöön liittyvät kysymykset sivuavat opettajan työn eettistä ulottuvuutta. Samoin kuin oppimisprosessien ja -ympäristöjen suunnitteluun liittyy asioita, jotka heijastelevat opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä, myös tiedon käyttöön liittyy aina arvovalintoja. Ne tulevat esille opettajan omien tutkimus- ja kehittämiskohteiden valinnassa ja sitoutumisena hänen tärkeinä näkemiensä asioiden edistämiseen. Ne tulevat näkyviksi myös opettajan pyrkimyksissä vaikuttaa yhteisöönsä ja niihin toimintaympäristöihin, joissa opettaja kulloinkin toimii. Jatkuvan oppimisen pätevyysalue sisältää edelliseen perustuen ainakin kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan: tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opettajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä käyttöteorian kehittymistä, sekä taitoa ja tahtoa käyttää tietoa oppimisen edistämiseksi reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi. 7

9 3. MITEN ARVIOIDAAN: NÄYTTÖAINEISTOT JA NIIDEN ARVIOINTI Ammatilliseen opettajankoulutukseen liittyvissä näytöissä arviointiaineistot ovat luonteeltaan sekä toiminnallisia että kirjallisia. Näyttö- /arviointiaineistoja ovat: 1. portfoliotyöskentelyyn liittyvät dokumentit 2. tutkiva ja kehittävä opettajuus -tehtävät 3. opetuskokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät dokumentit ja toiminta 4. opettajan toimintaympäristö -tehtävät tai korvaava suoritus 5. ohjaus- ja arviointikeskustelut Eri osaamisia arvioidaan erilaisten arviointiaineistojen avulla, ja toisinpäin: saman arviointiaineiston avulla arvioidaan useaa eri osaamista. 3.1 Portfoliotyöskentely Näyttömuotoiseen ammatillisen opettajankoulutuksen näyttöportfolioa koostetaan koko opiskelun ajan. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen erilaisten näyttöjen laatiminen ja näytöistä saatujen arviointien koonti oppimispäiväkirjan kirjoittaminen kokoava itsearviointi portfolion kokoaminen edellisten pohjalta. Näyttöprosessin päättävä päättökeskustelu käydään opiskelijan laatimaan portfolioon perustuen. Arvioitava osaaminen Opiskelija kykenee asettamaan mielekkäitä tavoitteita omalle oppimiselleen suhteessa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöjen kehittymiseen ja opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelija osaa ohjata omaa oppimistaan ja hän kykenee realistisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin ja omiin tavoitteisiinsa. Hän kykenee asettamaan itselleen ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita. Portfoliotyöskentelyn tuottaman arviointiaineiston avulla arvioidaan ensisijaisesti kehittämisosaamista ja reflektio-osaamista. Arviointiaineiston perusteella arvioidaan myös 8

10 yhteistyö- ja verkosto-osaamista ja vuorovaikutusosaamista. Arviointiaineisto henkilökohtainen opiskelusuunnitelma näyttötehtävien toteutussuunnitelmat ja itsearvioinnit ohjaus- ja arviointikeskustelut edellisten perusteella laadittu portfolio ja siihen sisältyvä kokoava itsearviointi päättökeskustelu Näyttötehtävät Näyttömuotoiseen ammatillisen opettajankoulutuksen näyttöportfolioa koostetaan koko opiskelun ajan. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu 1. henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen 2. erilaisten näyttöjen laatiminen ja näytöistä saatujen arviointien koonti 3. oppimispäiväkirjan kirjoittaminen 4. kokoava itsearviointi 5. portfolion laatiminen päättökeskustelua varten Näyttöprosessin päättävä päättökeskustelu käydään opiskelijan laatimaan portfolioon perustuen. 1. Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen Oma opiskeluorientaatio Oman opiskeluorientaation kuvaamisessa voit lähteä liikkeelle vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet mielestäni kehittymiseni kannalta erityisen merkittäviä ja suuntaa antavia? Mitkä ovat motiivini opettajaksi ryhtymiselle? Mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteet opettajana kehittymiselle? Mitkä asiat ovat vahvuuksiani, mitkä kehittymishaasteitani opettajana? Mitkä ovat odotukseni? Mitä olen itse valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi? Miten arvioin koulutuksen työtapojen, verkkoympäristössä tapahtuvan työskentelyn ja pitkälle viedyn itseohjautuvuuden sopivan minulle ja mitä se vaatii minulta? Opettajan osaamiseen liittyvät kysymykset Perehdy opinto-oppaassa kuvattuihin osaamisalueisiin. Pohdi, mitä opettajan työn osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi? Mitä jo niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä? Mitä sinun pitäisi vielä oppia? 9

11 Näyttöjen/opiskelun ajoittuminen Tee alustava ajoitussuunnitelmasi näytöillesi. Mieti, miten voit ja/tai haluat jakaa aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken ja millaiseen aikatauluun Sinun on mahdollista sitoutua. Näyttöprosessia ohjataan elokuusta 2010 toukokuuhun Laadi näytöillesi välitavoitteita ja arvioi niiden etenemistä. Voit tarvittaessa muuttaa suunnitelmiasi ja aikataulutusta, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. 2. Erilaisten näyttöjen laatiminen ja näytöistä saatujen arviointien koonti ks. näyttötehtävien kuvaukset 3. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Kirjoita oppimispäiväkirjaa koko näyttöprosessin ajan. Päiväkirjan tarkoitus on ohjata omakohtaiseen, reflektiiviseen ajatteluun. Oppimispäiväkirja on keskeinen lähde, kun koulutuksessa työstetään kokoavaa itsearviointia ja portfoliota. Oppimispäiväkirjan avulla voit jatkuvasti täsmentää tavoitteitasi ja tehdä havaintoja omasta toiminnastasi. Oppimispäiväkirjaan voit vapaamuotoisesti kirjoittaa havaintojaan myös omista käsityksistäsi ammatillisesta osaamisesta, tiedosta, ihmisestä oppijana, oppimisesta ja opettajuudesta. Sinne voit kirjata myös havaintoja ja kokemuksia itsestäsi oppijana sekä siitä, miten huomaat ajattelusi ja tavoitteittesi muuttuvan näyttöprosessin edetessä. Voit tehdä omien havaintojen ja kokemusten dokumentointia monella eri tavalla. Voit kirjoittaa, piirtää, valokuvata, tehdä käsitekarttoja, käyttää hyväksesi sarjakuvia tai lehtileikkeitä tärkeintä on että löydät itsellesi sopivimman tavan ja muodon. Oppimispäiväkirja on henkilökohtainen eikä sitä sellaisenaan arvioida. Tarkoituksena on, että päiväkirja tukee itsearviointia ja on tärkeä lähde portfolion kokoamisessa. 4. Kokoava itsearviointi Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen tehtävä. Kun kirjoitat kokoavaa itsearviointia, arvioi osaamistasi opettajana suhteessa opettajan osaamisalueisiin: jatkuva oppiminen, toimintaympäristöjen kehittäminen, oppimisen ohjaaminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Pohdi, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan opettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen. Mitkä opettajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi? Pohdi myös, oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi omat tavoitteesi. Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja opettajuuttasi. 10

12 Kirjoittaessasi kokoavaa itsearviointia käytä hyväksesi oppimistehtäviäsi, oppimispäiväkirjaasi ja muuta portfolioaineistoasi. 5. Portfolion laatiminen päättökeskustelua varten Opintosi päätösvaiheessa käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jossa portfoliollasi on keskeinen rooli. Sisällytä portfolioosi seuraavia dokumentteja perusteluineen ja pohdintoineen: henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan liittyvää koko koulutuksen ajalta kertynyttä materiaalia, johon voit liittää otteita oppimispäiväkirjasta oppimistehtäviin ja opetusharjoitteluun liittyviä merkityksellisiä oivalluksia, oppimistilanteita opintojaksojen itsearviointeja sekä niihin liittyviä palautteita opiskelijatovereilta ja kouluttajilta. muuta itsellesi tärkeää, opettajankoulutuksen ulkopuolella syntynyttä aineistoa, joka kertoo osaamisestasi opettajana kokoava itsearviointi Arviointikriteerit Portfoliotyöskentely Kehittämisosaaminen Reflektio-osaaminen Yhteistyö- ja verkostoosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Hyväksyttävä osaaminen määrittää mielekkäitä tavoitteita pedagogisen osaamisensa kehittämiseksi suunnittelee toimintaansa realistisesti ja toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti tuottaa sisällöllisesti pätevän oppimisprosessiaan kuvaavan ja arvioivan portfolion arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja osaamistaan opettajan eri pätevyysalueiden suhteen määrittää tarkoituksenmukaisia jatkotavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen tekee yhteistyötä eri asianosaisten kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa laatimisessa osallistuu aktiivisesti oman ja opiskelijatovereidensa oppimisen arviointiin erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen opiskelijatovereidensa ja ohjaajiensa kanssa erilaisissa oppimis- ja ohjaustilanteissa TAULUKKO 1. Portfoliotyöskentelyn arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: arviointiaineisto täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: arviointiaineisto ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä 11

13 3.2 Tutkiva ja kehittävä opettajuus Arvioitava osaaminen Opiskelija ymmärtää tutkimus- ja kehittämistoiminnan osana opettajan työtä ja tuntee ammatilliselle koulutukselle sekä oppilaitoksen kehittämiselle asetettuja tavoitteita ja toimintatapoja. Hän tuntee oman ammattialansa kehittämiskohteet ja -haasteet. Hänellä on valmiudet osallistua hanketyöhön tai muuhun kehittämistoimintaan. Hän osaa kerätä ja hyödyntää erilaisia tiedonlähteitä sekä kirjoittaa selkeän ja johdonmukaisen tekstin ja tai muulla tavoin levittää hanketoiminnasta saatuja tuloksia. Opiskelija osaa arvioida kehittämistoiminnan tuloksia sekä omaa osaamistaan. Tutkiva ja kehittävä opettajuus -tehtävistön avulla arvioidaan: kehittämisosaamista yhteistyö- ja verkosto-osaamista tiedonhallintaosaamista reflektio-osaamista Arviointiaineisto kehittämistoiminnan tulosten levittämiseksi kirjoitettu teksti ja muut raportointi- ja dokumenttiaineistot kehittämistoimintaan liittyvä seminaarityöskentely sekä ohjaus- ja arviointikeskustelut Näyttötehtävät Oppimistehtävä on artikkelinkirjoittamisprosessi. Voit kirjoittaa artikkelin toteutuneesta T&K&I - toiminnasta (ks. kohta 1) tai voit tehdä selvitystyyppisen artikkelin (ks. kohta 2), jossa esimerkiksi kuvaat käynnistymässä tai meneillään olevaa T&K&I -toimintaa. Artikkeli voi olla myös kannanotto tai puheenvuoro (ks. kohta 3) sinulle ajankohtaiseen ja merkitykselliseen opettajuuteen liittyvään asiaan. Keskustele myös näistä vaihtoehdoista oman kouluttajasi kanssa. Seuraavassa on kuvattu artikkelivaihtoehtoja tarkemmin: 1) Tutkimus- tai hankeraportti -tyyppinen artikkeli, joka on toteutettuun kehittämishankkeeseen, -projektiin tai tutkimukseen perustuva. Tällainen artikkeli voi seurata otsikoinnissaan itse kehittämishankkeen, -prosessin tai tutkimuksen etenemiskaavaa: teoreettinen katsaus aihealueeseen, tavoitteet, osallistujat tai tutkittavat, menetelmät, tulokset/löydökset, niiden pohdinta ja jatkohaasteet. 2) Selvitys -tyyppinen artikkeli, jossa olemassa oleviin faktatietoihin, tilastoihin, tehtyihin muihin selvityksiin pohjaten kuvataan tai perustellaan esimerkiksi koulutuksen käynnistämisen tai opetussuunnitelman kehittämisen perusteita ja syitä. Selvitys voi olla esimerkiksi alueen lehteen, työvoimaviranomaiselle tai rahoittajalle tehtävä artikkelimainen selvitys, jonkin koulutuksen tai hankkeen lähtölaukaisijaksi tai perusteluksi. 12

14 3) Kannanotto- tai puheenvuoro -tyyppinen artikkeli, jonka tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelun virittäminen. Artikkeli voi olla suunnattu esimerkiksi oman alan ammatti- tai tiedelehteen, oman organisaation tai alueen lehteen tai muuhun työelämän julkaisuun. Se voi olla myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuun tai Optimaan tuleva artikkeli. Artikkeli voidaan julkaista myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkkolehdessä. Kirjoittamisohjeet Mikäli artikkeli tulee muuhun kuin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuun, käytetään ko. julkaisijan artikkelinkirjoitusohjeita. Ellei julkaisukanava ole tiedossa, voit käyttää seuraavia AOKK:n artikkelin kirjoittamisohjeita: Artikkelin pituus on noin 2500 sanaa sisältäen otsikon ja lähdeluettelon. Koko tekstiaineisto toimitetaan sähköisessä muodossa.rtf tiedostona ja lisäksi paperiversiona ohjaajalle. Artikkeliin liittyvät taulukot, kuviot, piirrokset tai kuvat toimitetaan alkuperäisessä tiedostomuodossa (Excel, PowerPoint, tmv) erillisinä tiedostoinaan, mutta niiden paikka merkitään artikkeliin selkeästi. Kuvien (TIFF/EPS/JPEG) resoluution tulee olla vähintään 300dpi. Teksti kirjoitetaan 1,5 rivivälillä, kirjasinkoolla (fontti) 12 pt, kirjasintyypillä Times New Roman. Otsikoinneissa ei käytetä tyylejä. Sivuja ei sivunumeroida. Vasemman reunan marginaali on 4,3 cm ja muut reunukset 2 cm. Teksti tavutetaan, mutta oikeaa reunaa ei tasata. Otsikko ja artikkelin kirjoittaja(t) mainitaan omalla sivullaan, tiedoston ensimmäisellä sivulla. Kirjoittajien tittelit ja taustaorganisaatiot mainitaan. Lisäksi mainitaan, kuka kirjoittajista on yhteyshenkilö, ja hänen tarkemmat yhteystietonsa (postiosoite, sähköposti ja puhelin) mainitaan. Lähdeluettelo on omalla sivullaan. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon merkinnöissä noudatetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun kehittämishankeraportointiin liittyviä ohjeita, jotka löytyvät osoitteesta 13

15 Arviointikriteerit Tutkiva ja kehittävä opettajuus Hyväksyttävä osaaminen Edistynyt osaaminen Tavoiteltava osaaminen Kehittämisosaaminen tunnistaa oman opettajuuden kannalta merkityksellisen kehittämistoiminnan osa-alueen, johon haluaa perehtyä määrittää oman opettajuuden ja työyhteisön sekä organisaatioiden toiminnan kannalta merkityksellisiä kehittämiskohteita edistää yhteistyössä työyhteisön ja organisaatioiden strategisten päämäärien kannalta perusteltuja kehittämiskohteita Yhteistyöja verkostoosaaminen osallistuu oman opettajuuden kannalta merkitykselliseen kehittämistoimintaan toimii yhteistyössä työyhteisön ja muiden asianosaisten kanssa kehittämistavoitteiden suuntaisesti kehittää erilaisissa yhteistyöverkostoissa alueensa, ammattialansa ja organisaationsa toimintaa koulutuspoliittisten tavoitteiden suuntaisesti Tiedonhallintaosaaminen löytää ja hyödyntää ajankohtaista lähdeaineistoa kehittämistoiminnan taustaksi dokumentoi kehittämistoiminnan vaiheita systemaattisesti ja kuvaa syntyneitä tuloksia selkeästi ja levittää niitä oman opiskeluyhteisönsä käyttöön valitsee tiedonhankinnassa löytämistään aineistoista kehittämistoiminnan kannalta olennaiset lähteet kirjoittaa tai julkistaa muulla tavoin kehittämistoiminnan keskeisiä tuloksia jäsentyneesti ja perustellusti ja levittää niitä oman opiskelija- ja työyhteisönsä käyttöön arvioi ja hyödyntää toiminnan kannalta monipuolisia tiedonlähteitä jäsentyneesti, luovasti ja uusia näkökulmia tuottaen kirjoittaa kehittämistoiminnan tuloksista laajalle yleisölle julkaistavan artikkelin tai levittää tietoa jollakin muulla vastaavalla tavalla oman alansa kehittämiseksi Reflektioosaaminen arvioi realistisesti omia kehittämistoiminnan valmiuksiaan ja taitojaan sekä kykenee asettamaan uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi TAULUKKO 2. Tutkiva ja kehittävä opettajuus -näyttötehtävän arviointikriteerit 14

16 Arviointiasteikko Hyväksytty: tehtävä täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: tehtävä ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Näyttö merkitään opintorekisteriin kohtaan Tutkiva ja kehittävä opettajuus (APTA4005) Oppimismateriaalit Linkit Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivuille Kirjasto: MOT ja Kielikello: _ota_avuksesi_mot_ja_kielikello 2 Raportointiohjeet (ml. lähteiden käyttö): Muut materiaalit Ajankohtaista koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu > ww.minedu.fi/opm/koulutus/. Anttonen, K Tehosta projektityötä. Johda hanketta 80/20 periaatteella. Helsinki: Talentum. Euroopan sosiaalirahasto.viitattu FinnSight 2015 Tiede ja teknologia luvun Suomessa. Suomen akatemia. Viitattu Haavisto, V Sopimukset yhteistyön välineinä. Viitattu Herranen, J. & Sirkkilä, H Työelämälähtöisyydestä työelämäkeskeisyyteen ammattikorkeakoulujen pedagogiset innovaatiot tutkimus- ja kehitystyön tukena. Teoksessa: H. Kotila, A, Mutanen & M L. Kakkonen (toim.) Opetuksen ja tutkimuksen kiasma. Helsinki: Edita Oy, Hirsijärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi. Innovaatiotoiminnan vaikutukset. Osaamista, uudistumista, kasvua ja hyvinvointia Viitattu aikutukset/556. Jaroma, A. (toim.) Virtaa verkostosta. Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää. AMKtutka, kehittämisverkosto yhteisellä asialla. Mikkelin AMK. A. Tutkimuksia ja raportteja 36. Tampere: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy.Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International MObility).Viitattu Karlöf, B., Lundgren, K. & Edenfeldt Froment, M Ota oppia parhaista! Tehoa vertailuoppimisesta. Helsinki: Talentum. 15

17 Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita. Lambert, P. & Vanhanen Nuutinen, L. (toim.) Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. HAAGA-HELIA tutkimuksia 1/2010. Helsinki: Multiprint. Osaava henkilöstö menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset Viitattu /EK_Osaava_henkiloestoe_06-10.pdf. Ojasalo, K., Moilanen, T., Ritalahti, J Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOY. Ramstad, E. & Alasoini, T. (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, tulevaisuuden haasteita. Tykes-raportteja 53. Helsinki: Työministeriö. Viitattu ankki/julkaisut/raportti53.pdf. Rissanen, R Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampereen yliopisto. Tampere. Seppänen-Järvelä, R. & Karjalainen, V. (toim.) Kehittäämistyön risteytyksiä. STAKES. Vaajakoski: Gummerus. Silfverberg, P Ideasta projektiksi: projektityön käsikirja. Helsinki: Edita. Silfververg, P. Ideasta projektiksi projektinvetäjän käsikirja. Viitattu Svinhufvud, K Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi. Suhonen, L Ammattikorkeakoulun lehtoreiden käsityksiää tutkivasta ja kehittävästä työotteesta. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta. Viitattu /urn_isbn_ pdf. Tenhunen, A., Keskinen S. & Siltala R Opetuksen innovaatiot ja innovatiivisuus opetuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu. Työ ja yrittäjyys. 41/2009. Toivola, T. (toim.) Yhdessä tekemällä. 11 tapaa linkittää T&K ja oppiminen. Helsinki: Multiprint. Viitattu Töytäri Nyrhinen, A. (toim.) Suunnannäyttäjiä. Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajan työhön. HAAGA-HELIA tutkimuksia 4/2009. Helsinki: Edita. Vanhanen Nuutinen L, Laitinen Väänänen, S., Majuri, M. & Weissman K Puhetta ammattikorkeakouluopettajuudesta työelämän kehittämistehtävissä. Teoksessa A. Töytäri Nyrhinen (toim.) Suunnannäyttäjiä Uusia avauksia ammattikorkeakouluopettajan työhön. HAAGA-HELIA kehittämisraportteja 4/2009, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Vartiainen, M., Ruuska, I. & Kasvi, J Projektiosaaminen dynaamisen organisaation voimavara. Tampere: Tammer-Paino Oy. Vilkka, H Tutki ja kehitä. Keuruu: Otava. Virtanen, P Projektityö. Porvoo: WS Bookwell Oy. 16

18 3.3 Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus Arvioitava osaaminen Opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää sisältöjen ja menettelyjen suhteen mielekkäitä työelämänlähtöisiä oppimisprosesseja ja oppimisympäristöjä. Hän on perehtynyt oman alansa opetussuunnitelmiin, ja hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn. Hän kykenee oppimistavoitteiden saavuttamisen kannalta myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa. Opiskelija kykenee realistisesti arvioimaan omaa osaamistaan oppimisen ohjaajana. Opetuskokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvien dokumenttien avulla arvioidaan: kontekstiosaamista oman alan sisältöosaamista oppimisteoriaosaamista oppijaosaamista opetus- ja ohjausosaamista yhteistyö- ja verkosto-osaamista vuorovaikutusosaamista tiedonhallintaosaamista reflektio-osaamista verkko-osaamista Arviointiaineisto opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät dokumentit opetuksen toteutus kollegoiden palautteet ja vertaispalautteet ohjaus- ja arviointikeskustelut Näyttötehtävät Opetuskokonaisuuden suunnittelu, toteutus, arviointi Tehtävänäsi on suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetuskokonaisuus, joka on laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä ja joka toteutetaan 1-2 jaksossa. Opetusharjoittelun kokonaisuutta koskeva raamisuunnitelma toimitetaan ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajalle, ohjaavalle opettajalle ja vertaisohjaajille vähintään viikkoa ennen opetusharjoittelun sovittua alkua. A) Opetuskokonaisuuden raamisuunnitelma Opetusharjoittelun henkilökohtaista tavoitteenasettelua ja sen perustietoja varten käsittele ensin seuraavat asiat: 17

19 Oman opetuksen kehittämistavoitteet: kuvaa opetuskokonaisuuden suunnittelulle ja toteuttamiselle asettamiasi tavoitteita: Mitkä asiat opetusharjoittelussa sinua askarruttavat? Mitkä ovat vahvuutesi oppimisen ohjaajana? Mitä uutta haluat oppia? Millaista tukea tarvitset tavoitteittesi saavuttamiseksi? Opetuskokonaisuuden perustiedot: kirjaa opetusharjoittelusuunnitelmaasi opetusharjoittelusi perustiedot: opintokokonaisuuden aihe ja laajuus; oppilaitoksen nimi; opetusryhmä; opetuksen toteuttamisen päivämäärät ja kellonajat; oppilaitoksen osoite ja opetustila; ohjaava opettaja; vertaisohjaajat Suunnittele opetuskokonaisuus seuraaviin kysymyksiin vastaamalla: 1. Tavoiteltava ammatillinen osaaminen määritä valtakunnallisiin ja/tai oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin tai tutkinnon perusteisiin ja omaan analyysiisi (käytä tässä hyväksesi Työelämä, yrittäjyys ja ammatillinen osaaminen -oppimistehtävääsi) perustuen millaisiin tietoihin, taitoihin ja ammatilliseen osaamiseen opetuskokonaisuudella pyritään määritä em. dokumentteihin perustuen, mitkä ovat opinto-/aihekokonaisuuden tavoitteet määritä, miten opetuskokonaisuus liittyy laajempaan opintokokonaisuuteen ja opetussuunnitelmiin 2. Opetuksen sisältö kuvaa, millä sisällöillä tavoiteltavaan osaamiseen päästään (ks. opetussuunnitelma) havainnollista sisältöjen keskinäisiä suhteita esim. käsitekartan tai orientaatioperustan avulla tee kuvaus, miten jäsennät yksittäisten opetuskertojen sisällöt tee arvio, miten jaat ajan eri opetussisältöjen kesken 3. Pedagogiset periaatteesi ja oppimisprosessin jäsentäminen kuvaa oppimiskäsitystäsi ja sitä, mitä siitä seuraa käytännön opetukseen (käytä tässä hyväksesi Oppiminen, ohjaus ja arviointi -oppimistehtävääsi) kuvaa, miten vaiheistat opiskelijan oppimisprosessin etenemisen (esim. täydellisen oppimisen, kokemuksellisen oppimisen, ongelmaperustaisen oppimisen mallit) 4. Opiskelijantuntemus kuvaa opiskelijaryhmän yleisiä tuntomerkkejä: ikää, koulutustaustaa, ammatillisen kehittymisen vaihetta, oppimisprosessin vaihetta. kuvaa, miten huomioit opetuksessa erilaiset oppijat: yksilölliset erot, motivaatio, oppimisvalmiudet kuvaa, millaisilla toimintavoilla ja opetusjärjestelyillä tuet opiskelijan oppimista 5. Oppimisen ohjaaminen ja arviointi kuvaa, mitä ohjaus- ja opetusmenetelmiä käytät kuvaa, millä menetelmillä arvioit opiskelijoiden oppimista ja opintokokonaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 18

20 6. Itsearviointi: Kuvaa opetusharjoittelun aikana mitä pohdit opetusharjoittelun eri vaiheissa? millainen toiminta vie tavoitteesi suuntaan? onko tavoitteittesi uudelleen määrittely tarpeen? Liitä suunnitelmaasi käyttämäsi oppimateriaalit, oppimistehtävät ja itsearviontisi sitä mukaa kuin toiminta etenee. Videoi mahdollisuuksien mukaan jokin/joitakin opetusharjoittelukertojasi. Opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia käsittelevät lomakkeet ja lisämateriaalia löydät Optimasta ja osoitteesta B) Opetustilannekohtaiset suunnitelmat Suunnittele opetuksen suunnittelutaulukon mukaisia em. opintokokonaisuuteen sisältyviä opetustilanteita erikseen sovittava määrä vertaisarviointeja, ohjaavan opettajan ja opettajakorkeakoulun kouluttajan arviointeja varten. (ks. opetusharjoittelulomakkeet) Sovi etukäteen niiden opetus-/ohjaustilanteiden ajankohdat, jolloin vertaisohjaajat ja/ tai opettajakorkeakoulun kouluttajat seuraavat ja arvioivat opetustasi. Opetuksen luonteesta ja sisällöstä riippuen yhden seurattavan opetustilanteen laajuus voi olla 2-8 tuntia. Toimita sekä raamisuunnitelma että opetustilannekohtaiset suunnitelmat etukäteen vertaisohjaajille, ohjaavalle opettajalle ja opettajakorkeakoulun kouluttajalle. Sovi opiskelijakollegoittesi/oppimispiirisi kanssa videoitujen opetustilanteiden käsittelyajat. C) Opetusharjoittelun arviointiraportti (opetusharjoittelukokonaisuuden päätteeksi) täydennä opetusharjoittelusuunnitelmasi kohtia 1-5 saamasi palautteen ja omien huomioittesi pohjalta arvioi opetuksen suunnittelu- ja toteutustaitojesi vahvuudet ja kehittämiskohteet käyttäen hyväksesi saamaasi palautetta, itsearviointiasi sekä opetusharjoittelun arviointikriteereitä pohdi, miten tulevaisuudessa kehität opetustasi mitkä asiat eivät nyt tulleet esille? arvioi itseäsi palautteen antajana ja vertaisohjaajana liitä arviointiisi reflektiivinen kooste ohjaavan opettajan, kollegoiden, vertaisohjaajien ja opiskelijoiden palautteista. 19

21 Arviointikriteerit Opetusharjoittelu 10 op (APOHW105) Hyväksyttävä osaaminen Edistynyt osaaminen Tavoiteltava osaaminen Oppimisteoriaosaaminen tuntee ppimisteoreettisia suuntauksia ja kykenee valitsemistaan oppimisteorioista käsin rakentamaan tarkoituksenmukaisia ja oppimista edistäviä opetuskokonaisuuksia mielekkäineen tavoitteineen ja opetusmenetelmineen suunnittelee ja toteuttaa sisällöllisesti ja menetelmällisesti mielekkäitä oppimisprosesseja ja - tilanteita, jotka perustuvat sisäistettyyn ja perusteltuun käsitykseen oppimisesta analysoi ja kehittää tietoisesti ohjaus- ja opetustoimintansa taustalla olevia käsityksiä osaamisen, tiedon ja oppimisen luonteesta ja ihmisestä oppijana sekä luo tietoisesti niihin perustuvia mielekkäitä oppimisympäristöjä ja -tilanteita Opetus- ja ohjausosaaminen ohjaa oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen työskentelyn toiminta etenee ennakkosuunnitelman mukaisesti ja oppimisen arviointi on luonteeltaan toteavaa ohjaa oppimista siten, että omalla toiminnallaan mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, aktiivisen opiskelijalähtöisen työskentelyn hän käyttää aktiivisesti hyväkseen muuttuvia tilannetekijöitä; oppimisen arviointi on luonteeltaan kehittävää ja mahdollistaa opiskelijoiden itsearvioinnin ohjaa oppimista hyödyntäen joustavasti ja luovasti sellaisia oppimistilanteeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka ovat oleellisia oppimistavoitteiden saavuttamiseksi luo aktiivisesti omalla toiminnallaan edellytyksiä opiskelijoiden itsearvioinnin kehittymiselle ja yhteistoiminnallisuudelle oppimisen arviointi on luonteeltaan kehittävää ja perustuu opiskelijoiden itsearviointiin 20

22 Kontekstiosaaminen tuntee opetusalansa valtakunnalliset ja/tai oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat ja suunnittelee omaa opetustaan niissä olevien tavoitteiden mukaisesti suunnittelee ja toteuttaa opetusta opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuen luovalla tavalla tilannetekijät huomioon ottaen osallistuu aktiivisesti yhteisönsä opetussuunnitelmatyöhön ja/tai oman alansa opetussuunnitelmien kehittämiseen yhdessä muiden asianosaisten kanssa Reflektioosaaminen arvioi realistisesti toimintaansa oppimisen ohjaajana ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi Yhteistyö- ja verkostoosaaminen keskittyy pääasiassa oman pedagogisen toimintansa kehittämiseen edistää ja kehittää yhteisönsä pedagogista osaamista yhteistyössä työyhteisön muiden jäsenten kanssa toimii opetuksen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisissa alueellisissa, kansallisissa ja/tai kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa on rohkea ja innostava pedagoginen kehittäjä ja yhteistyökumppani Vuorovaikutusosaaminen kykenee eettisesti vastuulliseen ja oppimistavoitteiden kannalta myönteiseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen opiskelijoidensa ja muiden asianosaisten kanssa kykenee eettisesti vastuulliseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen ja käyttää oppimisen ohjaamisessa hyväksi opiskelijoiden aktiivista osallistumista ja yhteistoiminnallisuutta kykenee eettisesti vastuulliseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja muiden asianosaisten kanssa ja luo erilaisissa vuorovaikutustilanteissa edellytyksiä myönteisen ilmapiirin syntymiselle oppimisen ohjaaminen perustuu yhteistoiminnallisuuteen ja myönteiseen vuorovaikutukseen 21

23 Oppijaosaaminen tiedostaa ja ottaa huomioon opetus- ja ohjaustilanteissa oppijoiden erilaiset lähtökohdat, oppimisedellytykset ja oppimistarpeet suunnittelee ja toteuttaa opetus- ja oppimistilanteita oppijoiden erilaiset lähtökohdat, oppimisedellytykset ja oppimistarpeet huomioiden hahmottaa kokonaisvaltaisesti oppijoiden ominaispiirteet ja kykenee kehittämään ohjaus- ja opetustoimintaansa joustavasti yhteistoiminnassa oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa Oman alan sisältöosaaminen ja tiedonhallintaosaaminen hallitsee opittavan ilmiön hyvin ja kykenee jäsentämään sitä oppimista varten niin, että se edistää opittavaan ilmiöön liittyen keskeisten periaatteiden oppimista hallitsee opittavan ilmiön hyvin ja kykenee jäsentämään sitä oppimista varten siten, että sisällöt muodostavat mielekkään ja loogisesti rakentuvan kokonaisuuden on alansa asiantuntija ja kykenee jäsentämään opittavaa ilmiötä sisällöllisesti siten, että se mahdollistaa ilmiötä kuvaavan orientaatioperustan rakentumisen; kytkennät opittavaan ilmiöön liittyvään laajempaan asiakokonaisuuteen ovat monipuolisia Verkkoosaaminen kykenee käyttämään verkkoa vuorovaikutusvälineenä osallistuu aktiivisesti verkkotyöskentelyyn ja luo toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorovaikutukselle kykenee käyttämään mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla verkkoa omassa pedagogisessa toiminnassaan TAULUKKO 3. Opetuskokonaisuuden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen ei täytä vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä 22

24 Näyttö merkitään opintorekisteriin kohtiin Työelämä, yrittäjyys ja osaamisen muutos (APTA2005) Oppiminen, ohjaus ja arviointi (APOA2005) Opetusharjoittelu (APOHW105) Valinnainen opintojakso (APJK2005) 23

25 3.4 Opettajan toimintaympäristö Arvioitava osaaminen Opiskelija tuntee maamme koulutusjärjestelmän ja on perehtynyt ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen kansalliseen ja oppilaitoskohtaiseen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmään sekä hallinnointiin, toimintaa sääteleviin kehyksiin ja sieltä nouseviin periaatteisiin ja velvoitteisiin. Hän on tietoinen kansainvälisten sopimusten ja järjestelmien vaikutuksesta kansallisiin ohjausjärjestelmiin, oppilaitosten kansainvälisestä toiminnasta ja siitä, millaisten toimintamuotojen avulla sitä kehitetään. Opiskelija on selvillä opettajan ja muiden työyhteisön jäsenten roolista, oikeuksista ja velvollisuuksista organisaationsa ja työyhteisönsä jäseninä. Opiskelija ymmärtää yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen ja osaa toimia sen mukaisesti. Tämän tehtävän ja siihen liittyvän verkkotyöskentelyn avulla arvioidaan kontekstiosaamista yhteistyö- ja verkosto-osaamista kehittämisosaamista reflektio-osaamista Näyttötehtävät Voit osoittaa opettajan toimintaympäristöön liittyvän osaamisen joko tekemällä oppimistehtävät tai korvata ne esittämällä todistuksen aikaisemmista opinnoista ja opetusalan työkokemuksesta tai osoittamalla osaamisesi osaamisen arviointi- ja tunnustamismenettelyn kautta. Korvaaminen Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus ja todistukset korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle ( Korvaavuus voi muodostua seuraavilla tavoilla: todistus vuoden 2005 jälkeen suoritetusta opetushallinnon tutkinnosta ja todistus vähintään vuoden kokemuksesta oppilaitoksessa työskentelystä todistus vuoden 1998 jälkeen suoritetusta opetushallinnon tutkinnosta sekä todistus sen jälkeisestä, vähintään vuoden työkokemuksesta oppilaitosorganisaation hallintotehtävistä (esim. rehtori, koulutusjohtaja, hallintopäällikkö, koulutuspäällikkö) todistus em. kohtia vanhemmasta opetushallinnon tai ammattikasvatushallinnon tutkinnosta ja todistus vuoden 1998 jälkeisestä, vähintään kahden vuoden työkokemuksesta oppilaitosorganisaation hallintotehtävistä (esim. rehtori, koulutusjohtaja, hallintopäällikkö, koulutuspäällikkö) 24

26 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen Opintojakson hyväksilukeminen Sinulla jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisen avulla tapahtuu seuraavasti: Esitä aikaisemmin laatimasi aineisto (esim. artikkeli, oppimistehtävä, opinnäytetyö, omassa työssäsi laatimasi materiaali tms.), joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Lähetä aikaisemmin laatimasi aineisto sekä hakemus osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten ao. opintojakson kouluttajalle ( Tee aineiston arviointia varten selvitys mikä aineisto on ja mihin tarpeisiin se on tehty, ja miten se kuvastaa opintojakson osaamistavoitteita Osaamisen osoittaminen tehtävistön avulla Opettajan toimintaympäristöosaaminen voidaan osoittaa myös oppimistehtävistön avulla. Oppimistehtävät ja muun materiaalin saat aloittaessasi opintojakson Optimaopiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa APTA3005 Opettajan toimintaymp. Opintojakso avautuu Oppimistehtävien tekeminen edellyttää Sinulta perehtymistä erilaisiin asiakirjoihin, lainsäädäntöön ja Optimassa esitettyyn opiskelumateriaaliin sekä oppilaitosten arkisen toiminnan havainnointia. Tee lukemistyötä itsenäisesti ennakkoon ja työstä tehtäviä omassa oppimispiirissäsi tai 2-3 hengen ryhmässä opiskelijatovereittesi kanssa. Palauta kaikki kirjalliset tehtävät oppimistehtävien yhteydessä annetun ohjeen mukaisesti Optimaan mennessä. Arviointikriteerit Opettajan toimintaympäristö Hyväksyttävä osaaminen Edistynyt osaaminen Tavoiteltava osaaminen Reflektioosaaminen arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi 25

27 Kontekstiosaaminen tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sen kansallisen ja oppilaitoskohtaisen ohjaus-, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmän ja periaatteet tuntee ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja ymmärtää sen merkityksen koulutuksen järjestäjän ja opettajan työn kannalta on selvillä koulutuksen laadun arvioinnin ja kehittämisen periaatteista ymmärtää alue- ja kansainvälisyyskehitykse n osaksi opettajan työtä on hyvin perillä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä sekä sen kansallisesta ja oppilaitoskohtaisesta ohjaus-, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmäst ä ja periaatteista sekä tiedostaa kansainvälisen kehityksen ja sopimusten vaikutuksen on hyvin perillä ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä ja ymmärtää sen merkityksen koulutuksen järjestäjän ja opettajan työn kannalta ymmärtää koulutuksen laadunarvioinnin ja - kehittämisen periaatteiden merkityksen oman ja organisaationsa työn kehittämisessä ymmärtää alue- ja kansainvälisyyskehitykse n osaksi opettajan työtä, on selvillä oman organisaationsa aluekehitys- ja kansainvälistymistavoitt eista ja kehittää omia osallistumisvalmiuksiaan osaa soveltaa ja arvioida suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sen kansallisen ja oppilaitoskohtaisen ohjaus-, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmän ja periaatteiden vaikutusta koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja osaa ottaa huomioon kansainvälisen kehityksen ja sopimusten vaikutuksen soveltaa työssään ammatilliseen koulutukseen liittyviä säädöksiä sekä valtakunnallisia ja alueellisia kehittämisasiakirjoja ja niiden periaatteita soveltaa aktiivisesti työssään koulutuksen laadunarvioinnin ja - kehittämisen periaatteita ymmärtää alue- ja kansainvälisyyskehitykse n osaksi opettajan työtä ja osallistuu organisaationsa aluekehitys- ja/tai kansainväliseen toimintaan TAULUKKO 4. Oppilaitos toimintaympäristönä -näyttötehtävän arviointikriteerit Arviointiasteikko Hyväksytty: tehtävä täyttää vähintään hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit Hylätty: tehtävä ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä Näyttötehtävät ja muun materiaalin saat Optima-opiskeluympäristössä olevassa opintojakson työtilassa APTA3005. Näyttö merkitään opintorekisteriin kohtaan Opettajan toimintaympäristö (APTA3005) 26