Ryhmäesite 1 (5) Psykiatrian tulosalue RYHMÄT
|
|
- Timo-Pekka Oksanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ryhmäesite 1 (5) RYHMÄT Ryhmiin tarvitaan lääkärin lähete, joka toimii maksusitoumuksena. Ryhmiin 1-8 lähete ohjataan OYS psykiatrian poliklinikalle. Poliklinikan vastuulääkäri määrittelee kiireellisyyden ja ohjaa lähetteen ryhmästä vastaaville työntekijöille. Ryhmiin 9-12 lähete ohjataan Lakeuden varhaiskuntoutusyksikköön, jossa osaston vastuulääkäri ohjaa lähetteen ryhmästä vastaaville työntekijöille. 1. CBASP ryhmähoito kroonisesti masentuneille potilaille Ryhmä on tarkoitettu kroonisesti masentuneille aikuisille. Kroonisella masennuksella tarkoitetaan masennusta, joka on kestänyt yli 2 vuotta ilman vähintään 2 kk:n mittaista oireetonta jaksoa. Kroonisen masennuksen ryhmähoitomalli koostuu kahdesta pääteemasta; toiminnan aktivointi ja sosiaalisen vuorovaikutus. Ryhmä tarjoaa vahvemman ympäristön murtaa krooniseen masennukseen liittyvää epätoivon ja eristäytymisen kehää. Uusien ongelmanratkaisumallien oppiminen mahdollistuu paremmin, kun ryhmäläisen ideoivat ehdotuksia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja ja tämä murtaa osaltaan masennuksen aiheuttamaa eristäytyneisyyttä, toivottomuutta ja keinottomuutta. Samalla vahvistuu kokemus jokaisen omasta pystyvyydestä ja kyvystä hallita elämäänsä, erityisesti vuorovaikutustilanteita. Ryhmän koko on 6 8 henkilöä. Vastuuhenkilöt: Psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja 2. Äiti-ryhmä Ryhmä on suljettu, määräaikainen ryhmä. Ryhmä on tarkoitettu monilapsisten perheiden äideille, joilla on masennusta, uupumusta ja haasteita arjen hallinnassa sekä jaksamisessa olla äitinä. Äitien tulisi olla iältään alle 40-vuotiaita ja heillä tulisi olla vähintään kolme vauva ja/tai kouluikäistä lasta. Ryhmä ei sovellu psykoottisille, akuutisti itsetuhoisille eikä päihdeongelmallisille äideille. Ryhmäkerrat koostuvat teemoista, (vanhemmuus, kasvatus, arjen rutiinit, rakkaus ja rajat, lapsen kehitys ja kasvaminen, kiintymyssuhteet, tietoisuustaidot, jaksaminen, omien tarpeiden tunnistaminen, omat voimavarat, minuus, yksilöllisyys, tunnesäätely, tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja peilaaminen), joista keskustellaan. Lisäksi jokaisen ryhmäkerran yhteydessä äidit saavat henkilökohtaisen kotiharjoituksen, johon palataan seuraavan ryhmäkerran alussa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1,5 h kerrallaan vuoden ajan. Ryhmän koko on 6-8 henkilöä. Vastuuhenkilöt: 2 psykiatrista sairaanhoitajaa
2 Ryhmäesite 2 (5) 3. Kognitiivisen kuntoutuksen ryhmä, Aivoitus Ryhmä on suljettu, määräaikainen ryhmä. Se on tarkoitettu iältään n vuotiaille psykoosi- ja skitsofreniapotilaille, joilla on tarvetta kuntoutukseen esimerkiksi muistamisen, keskittymisen ja aikaansaamisen vaikeuksien muodossa. Ryhmä sopii potilaille, joilla sairauden oireiden ja vaiheen perusteella on riittävät edellytykset osallistua ja hyötyä kuntoutuksesta. Ryhmässä tehdään kognitiivisia harjoitteita monipuolisesti tarkkaavaisuuteen, muistiin ja toiminnanohjaukseen keskittyen. Kognitiivisia taitoja harjoitellaan tekemällä mm. erilaisia kynä-paperitehtäviä ja tietokonetehtäviä. Kuntoutujia tuetaan toiminnan joka vaiheessa. Kuntoutettavat kognitiiviset osa-alueet sekä ryhmän puitteet että sisällöt on suunniteltu psykoosipotilaiden kognitiivisesta kuntoutuksesta ja neuropsykologisesta kuntoutuksesta olemassa oleva tieteellinen ja kliininen tieto huomioiden Ryhmä kokoontuu 2 kertaa viikossa 1 h kerrallaan 3 kk ajan. Ryhmän koko on 6 henkilöä. Vastuuhenkilöt: Psykologi ja/tai toimintaterapeutti 4. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireidenhallintaryhmä Ryhmä on kurssimuotoinen, määräaikainen suljettu ryhmä ja on tarkoitettu potilaille, joilla on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kurssin tavoitteena antaa tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä sen toteamisesta ja hoidosta. Tavoitteena on, että potilas saa käsityksen masennus- ja hypomania/ maniaoireistaan sekä auttaa häntä löytämään keinoja oireiden hallintaan. Kurssimateriaalina käytetään Helsingin keskitetyn kuntoutuspsykiatrian kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssin materiaalia. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1½ h kerrallaan kertaa ja tarvittaessa joitakin lisäkokoontumisia järjestetään. Ryhmän koko on 7-10 henkilöä. Vastuuhenkilöt: 2 sairaanhoitajaa ja lääkäri 5. SCIT-ryhmä (Sosiaalisen kognition ja vuorovaikutuksen kuntoutusmenetelmä) SCIT on ryhmäterapiaohjelma, jossa kuntoutetaan ja kohennetaan sosiaalista toimintakykyä. Menetelminä käytetään psykoedukaatiota, ohjaavaa ongelmien ratkaisua ja kognitiivis-behavioraalisia tekniikoita. Ryhmässä keskustellaan ohjatusti, tehdään harjoituksia, käytetään valokuvia, videoita, monisteita ja kotitehtäviä. Lisäksi ryhmäläiselle suositellaan harjoittelukumppania ryhmän ulkopuolelta, esim. perheenjäsen, ystävä tai avohoitaja. Ryhmä on tarkoitettu 18 v. täyttäneille psykoosisairaille, joilla on vaikeuksia vuorovaikutustilanteissa. Se sopii erityisesti henkilöille, joiden ongelmina ovat jännittäminen, epäluuloisuus ja paranoidisuus. Kognitiivisen tason tulee olla vähintään heikkolahjaisen tasoa. Ryhmä ei sovellu henkilöille, joilla on akuutti/vaikea päihdeongelma. Tärkeintä on osallistujan oma motivaatio ja sitoutuneisuus. Ryhmä kokoontuu 1-2krt/viikossa noin 3 kk ja ryhmäkerran kesto on min. Ryhmän koko 6-8 ryhmäläistä.
3 Ryhmäesite 3 (5) Ryhmää ohjaa kaksi SCIT-menetelmään koulutettua ohjaajaa 6. Arjen paja -ryhmä avohoidossa oleville aikuisille psykoosipotilaille Arjen paja -ryhmä on suljettu ryhmä, jonka tarkoituksena on kohentaa kuntoutujan hyvinvointia ja auttaa selviytymään päivittäisistä toiminnoista. Ryhmän tavoitteena on edistää kuntoutujien arjen taitoja, vuorovaikutustaitoja sekä auttaa löytämään mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Ryhmässä on mahdollista harjoitella turvallisessa ympäristössä uusia asioita ja taitoja. Valmistamme esimerkiksi yhdessä lounasta, tutustumme harrastusmahdollisuuksiin ja harjoittelemme asiointia eri tilanteissa. Lisäksi ryhmäkerroilla tehdään vuorovaikutusharjoituksia, liikutaan yhdessä ja harjoitellaan sosiaalisia tilanteita. Ryhmässä mahdollistuu myös vertaistuki. Jokaiselle ryhmäläiselle mietitään yhdessä omat kuntoutumisen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan yhdessä kuntoutujan kanssa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1 ½- 2 tuntia kerrallaan n. 9kk ajan Ryhmän koko 8 henkilöä Vastuuhenkilöt: toimintaterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja Paikka: psykiatrian poliklinikka 7. Psykofyysinen fysioterapiaryhmä Ryhmä soveltuu avohoidossa oleville potilaille, joilla esiintyy jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta, levottomuutta, uupumusta, univaikeuksia, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja joilla on kiinnostusta keholliseen työskentelyyn. Tavoitteena on rentouden ja hyvän olon kokeminen, oppia tunnistamaan tapansa hengittää ja olla olemassa, halu kehittää itsetuntemustaan, ryhmässä olemisen kokemista, saada kokemusta vapaasta liikkeestä ja kokea kehollaan. Ryhmä sisältää kehon liikkeeseen, hengitykseen, kosketukseen ja läsnäoloon pohjautuvia harjoitteita, joihin voi osallistua sen verran kuin haluaa. Ryhmäkerta kokoontuu kerran viikossa 1,5 h 10 kertaa. Ryhmän koko 6 8 henkilöä. Vastuuhenkilöt: 2 fysioterapeuttia Paikka: Rakennus PS3 8. Voimavararyhmä Ryhmä on potilaille, joilla on masennusta, uupumusta sekä erilaisia jännitysoireita. Ryhmä ei sovellu vaikeasti persoonallisuushäiriöisille, vakavasti traumatisoituneille tai päihdeongelmaisille. Ryhmän tarkoituksena on vahvistaa voimavaroja psykofyysisen fysioterapian ja luovien toimintojen avulla. Ryhmässä on mahdollisuus tutkia itseään ja elämäänsä vuorovaikutuksessa toisten ryhmäläisten kanssa. Ryhmässä yhteiseen käsittelyyn tulee monia inhimillisiä tunteita ja ajatuksia, jotka nousevat esiin harjoituksista. Ryhmässä mahdollistuu kokemus siitä, ettei ole yksin ongelmien kanssa, vaan ne ovat jaettavissa. Tärkeintä on kuitenkin halu tutkia itseään ja elämäänsä, käyttäen välineenä sekä luovaa ilmaisua että omaa ruumiillisuutta. Psykofyysisten fysioterapiaharjoitusten tarkoituksena on mahdollistaa kokemus ruumiin ja mielen vuorovaikutuksesta. Harjoitusten avulla ryhmäläinen voi kokea positiivisia elämyksiä ruumiistaan sekä vahvistaa omaa ruumiintuntemustaan. Luovien toimintojen avulla voi lähteä
4 Ryhmäesite 4 (5) peilaamaan omia ajatuksia ja tunteita. Jokaisella on vapaus omaan tunnekokemukseen, eikä ole olemassa oikeaa tai väärää tulkintaa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1,5 h kerrallaan 12 kertaa. Ryhmän koko on 6-8 henkilöä. Vastuuhenkilöt: Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti Paikka: Rakennus PS3 9. Sosiaalisten taitojen harjoitteluryhmä Sosiaalisten taitojen harjoitteluryhmä on tarkoitettu nuorille aikuisille potilaille, joilla on sosiaalisissa taidoissa puutteita joko psykoosioireiden, sosiaalisen jännittämisen tai persoonallisuushäiriön vuoksi. Sosiaalisten taitojen harjoittelu toteutetaan ryhmämuotoisesti, strukturoidun mallin mukaan. Ryhmäkerta koostuu taitoalueen läpikäynnistä teoriatiedoin ja rooliharjoitteluin. Menetelmässä on viisi vaihetta: motivointi, perustelut taidon tärkeydestä, taidon mallintaminen rooliharjoituksessa, ryhmäläisen osallistuminen rooliharjoitukseen, palautteen antaminen rooliharjoituksesta ja taidon omaehtoinen harjoittelu kurssin ulkopuolella. Teoriaosuuden käsittely tapahtuu keskustellen. Taitoalueita ovat perustaidot (ystävyys- ja seurustelutaidot, assertiivisuustaidot), keskustelutaidot sekä ristiriidan käsittelytaidot. Taitoalueen harjoittelu ryhmäkertojen välissä tapahtuu välitehtävien avulla. Välitehtävät suunnitellaan yhdessä, potilaan arkeen sopiviksi. Ryhmäkertoja 10 ja ne toteutetaan joko kerran tai kaksi kertaa viikossa. Ryhmäkerta on kestoltaan 1,5 tuntia. Ryhmän koko on 4 6 henkilöä. Vastuuhenkilöt: Lakeuden varhaiskuntoutusyksikön hoitajat Paikka: Lakeuden varhaiskuntoutusyksikkö 10. Liikuntaryhmä Liikuntaryhmä on avoin ryhmä ja tarkoitettu aikuisille mielenterveyspotilaille, jotka hyötyvät liikuntaryhmästä osana kokonaishoitoaan. Ryhmäterapian tavoitteina on fyysisen kunnon parantaminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen, toisen ihmisen huomioon ottaminen ja aggressioiden purkaminen sallituin keinoin sekä eri liikuntalajeihin tutustuminen, jotta liikunnan harrastaminen olisi sairaalasta lähdön jälkeen helpompaa. Liikuntalajeina voivat olla mm. sähly, sulkapallo, uinti, keilaus, kuntosali ja frisbeegolf. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 2 kertaa viikossa noin 1,5 h kerrallaan ja kukin potilas voi olla ryhmässä sellaisen ajanjakson, joka parhaiten sopii hänen hoitoonsa. Ryhmän koko 5-10 henkilöä. Syys- ja talvikaudella toimii myös futisryhmä joka toinen keskiviikko. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä osastojen 82, 84 ja 87 kanssa. Vastuuhenkilöt: Lakeuden varhaiskuntoutusyksikön hoitajat Paikka: Oulun alueen liikuntapaikat
5 Ryhmäesite 5 (5) 11. Kuvantekoryhmä Ryhmä on avoin ja luonteeltaan tukea antava. Kuvantekoryhmään voivat osallistua osasto- tai avohoidossa olevat nuoret aikuiset potilaat, joiden arvioidaan hyötyvän kuvanteosta osana kokonaishoitoaan. Ryhmän tavoitteina ovat luovuuden ja itseilmaisun tukeminen, viikko- ja päivärytmin ylläpito sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen. Ryhmäkerta koostuu alkukeskittymis- ja tarkkaavaisuus harjoitteesta ja maalaustyöskentelystä. Ryhmässä opetellaan monipuolista materiaalien ja tekniikoiden käyttöä. Ryhmäläinen arvioi omaa prosessiaan sovitusti yhdessä ohjaajan ja hoitoryhmään kuuluvan hoitajan kanssa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 45 min kerrallaan. Ryhmän koko 6-9 potilasta. Vastuuhenkilöt: Lakeuden varhaiskuntoutusyksikön hoitajat. Paikka: Lakeuden varhaiskuntoutusyksikkö. 12. Psykoosioireiden oireenhallintaryhmä Ryhmä on kurssimuotoinen määräaikainen ryhmä. Se on tarkoitettu psykoosisairautta sairastaville potilaille ja sen tavoitteina ovat potilaan oman sairauden hallintakeinojen oppiminen ja elämänlaadun paraneminen sekä sairaalahoidon tarpeen väheneminen. Kurssi antaa valmiuksia sosiaalisten taitojen hallintaan ja itsenäisten selviytymiskeinojen oppimiseen. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1 h ajan 6-12 kertaa. Ryhmän koko 3-6 potilasta. Vastuuhenkilöt: Lakeuden varhaiskuntoutusyksikkö hoitajat ja lääkäri Paikka: Lakeuden mielenterveyskeskus tai psykiatrian poliklinikka
Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotRYHMÄMUOTOISET HOIDOT
Syömishäiriöiden hoito tänään RYHMÄMUOTOISET HOIDOT 15.4.2019 Minna Anttonen Sairaanhoitaja AMK SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Poliklinikka Ahdistuksen teematunnit, bulimia ryhmä, syömisenhallinta ryhmä, fysioterapia
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotMindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi
Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,
LisätiedotLastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti
Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotMikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen
Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mielenterveys: Kyky elää mielekästä elämää ja toimia luovana ja tuottavana yhteisön jäsenenä (Sohlman 2004). Rakastaa ja tehdä työtä (Freud).
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotSkitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo
Skitsofreniapotilaan osastohoito Riitta Keskitalo 14.9.2009 Niuvanniemen sairaala 296 sairaansijaa Mielentilatutkittavat Tuomitsematta jätetyt (kriminaalipotilaat) Vaaralliset ja/tai vaikeahoitoiset potilaat
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit
Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotPäivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014
AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko
LisätiedotKOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)
KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET) Ryhmien taustaa Jännittäminen yleinen ongelma varsinkin nuoruusiässä
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotRyhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa
Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotMyllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.
MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
Lisätiedot2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotElämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö
Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotLeikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS
Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotSeikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry
Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotLUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI
Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen
LisätiedotLähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas
Lähelläsi Muistisairaus ja muuttuva parisuhde Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas Lähelläsi-kurssi Lähelläsi-kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joista toisella puolisoista on todettu
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMiksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?
Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
Lisätiedot