KARKKILAN SEURAKUNTA

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto Sivu 1 KARKKILAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2018 SEKÄ ENNAKKOSUUNNITELMIA VUOSILLE 2019 JA 2020

2 Kirkkoneuvosto Sivu 2 Karkkilan seurakunnan tiekartta vuodelle 2014

3 Kirkkoneuvosto Sivu 3 SISÄLLYS 1 YLEISKATSAUS Kirkkoherran katsaus Vuoden 2018 talousarvion valmistelun perusteita TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET Seurakunnan strategia Seurakunnan strategiset painopisteet vuosille Toiminnan suunnittelussa noudatetut periaatteet Talousarvion laadinnassa noudatetut periaatteet Talouden sopeuttaminen vuoden 2018 aikana Koulutus- ja kehittämistarpeet: Vakituinen henkilöstö TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI 9 4 TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISESSA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT Kävijämäärien tilastointi Palautekyselyt Taulukko työaloilla käytettävistä keskeisimmistä mittareista Seuranta ja valvonta INVESTOINTISUUNNITELMAT TALOUSINFORMAATIO Talousarvion rakenne sekä käytön ohjeistus Ohjeita talousarvion noudattamiseen Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa HAUTAINHOITORAHASTO... 31

4 Kirkkoneuvosto Sivu 4 1 YLEISKATSAUS 1.1 Kirkkoherran katsaus Vuoden 2018 merkittävin seurakunnallinen tapahtuma Karkkilassa on marraskuussa 2018 järjestettävät seurakuntavaalit. Silloin äänioikeutetut seurakuntalaiset valitsevat edustajat seurakuntamme ylimpään päättävään elimeen, kirkkovaltuustoon. Valtuuston tehtävänä on päättää seurakunnan suunnasta ja siitä mihin seurakunnan varoja käytetään. Vaalien teemaksi on valittu minun kirkkoni, mikä korostaa jokaisen seurakuntalaisen merkitystä ja asemaa osana yhteisöä, jossa jäsenistön ääni otetaan huomioon tehtäessä päätöksiä. Vaalipäivä ei vielä ole tiedossa, sillä kirkon keskushallinto vahvistaa sen keväällä. Karkkilan seurakunnalle vaalit ovat tärkeät. Merkitystä korostavat taloudellisen tilanteen huono ennustettavuus, nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja lähitulevaisuudessa edessä olevat suuret toiminnalliset linjaukset. Vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti oli Karkkilan seurakunnassa Espoon hiippakunnan korkein, 21.9 prosenttia. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 15,5. Karkkilassa seurakuntavaalien tavoitteena on vähintään 20 prosentin äänestysvilkkaus. Tavoite on kova. Se vaatii hallinnon ja työntekijöiden sitoutumista vaalityöhön, hyvää ehdokasasettelua ja mallikkaasti organisoituja vaaleja, joissa ennakkoäänestys jalkautetaan ihmisten keskelle. Toinen merkittävä ja vielä pidemmälle tulevaisuuteen vaikuttava päätös on vuoden aikana toteutettava Uuden seurakuntatalon saneerauksen hankesuunnitelma. Vaikka valmistelut aloitettiin jo vuonna 2017, tekevät hallintoelimet lopullisen päätöksen asiasta vuonna Päätöksellä on toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Se määrittää kuinka paljon ja millaista toimitilaa seurakunnalla on tulevaisuudessa käytettävänään ja kuinka suuri osa seurakunnan talousarviosta kuluu vuosittain rakennuskannan ylläpitämiseen ja mahdollisiin korjausinvestointeihin. Ratkaisun on perustuttava tosiasioihin, ei mielikuviin. Siksi ennen saneerauksen aloittamista on järkevää pohtia, miten tehostaa jo olemassa olevien tilojen käyttöä. Samassa yhteydessä kannattaa ottaa huomioon Vanhan seurakuntatalon vuokrasopimuksen päättyminen kesäkuussa Vuoden 2018 toimintaa suunniteltaessa on ollut pakko ottaa huomioon seurakunnan kiristyvä taloudellinen tilanne. Valtuutettujen ja työntekijöiden yhteisessä toimintasuunnitelmaillassa 30. päivä elokuuta tiedostettiin, ettei nykyisellä henkilöstörakenteella ole mahdollista tehdä ylijäämäistä talousarviota. Vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan on tehty kirjaus toimintakauden aikana tehtävästä suunnitelmasta talouden tasapainottamiseksi. Se sisältää toimenpiteet, joilla vuosien 2019 ja 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmat kyetään suunnittelemaan ylijäämäisiksi. Talouden tervehdyttäminen on seurakunnassa tiedostettu ja siihen kannattaa sekä luottamuselinten että henkilöstön sitoutua. Tässä asiassa parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä pohtimalla. Vuoden 2018 toiminnassa seurakuntamme keskittyy laadukkaaseen perustoimintaan. Pyrimme kaikessa toiminnassa entistä paremmin ottamaan huomioon seurakuntalaisen näkökulman. Pidämme jumalanpalveluselämän monipuolisena, järjestämme enemmän matalan kynnyksen tilaisuuksia ja jalkaudumme entistä enemmän seurakuntalaisten keskelle. Rippikoulutyössä otamme käyttöön uuden RKS 2017-suunnitelman, joka kokonaiskirkossa hyväksyttiin tänä vuonna. Samassa yhteydessä uudistamme rippikoulua ohjaavat asiakirjamme vastaamaan uutta suunnitelmaa. Hannu Bogdanoff, kirkkoherra.

5 Kirkkoneuvosto Sivu Vuoden 2018 talousarvion valmistelun perusteita Talouden kehitys Suomessa on jatkunut alavireisenä vuodesta 2009 alkaen. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna selvästi nopeammin kuin viime vuonna, mutta tämän jälkeen kasvuvauhti hidastuu 2%:n tuntumaan. Bruttokansantuotteen kasvun kohtuullisen nopea kasvu parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee hitaasti. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan 8,1 prosenttiin vuonna Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen viennin kehitys jatkuu hyvänä ja markkinaosuuksien menetys päättyy. Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Suomen julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistumisen ennustetaan jatkuvan myös lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia, vaan talous jää edelleen alijäämäiseksi. (Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2017) Inflaatio on ollut viime vuosina noin yhden prosentin. Sen arvioidaan kohoavan ensi vuonna 1,5%:iin. Kuluttajahintoihin ei odoteta suuria muutoksia. Ansiotaso nousi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia ja vuonna 2018 kasvun ennustetaan yltävän kolmeen prosenttiin. Vuonna 2017 palkkasummaa kasvattaa yksityisen sektorin voimakas kasvu samalla kun julkisen sektorin palkkasumma alenee. Julkissektorin lomarahoja leikataan edelleen 30%. Vuodelle 2018 on odotettavissa palkankorotuksia myös julkiselle sektorille. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Kirkollisveron kertymään vaikuttaa talouden yleisen kehityksen lisäksi kirkollisveroprosentin suuruus, muutokset veroperusteissa sekä seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa maltillisia veronkevennyksiä. Mikäli veroperustemuutosten vaikutus jää vähäiseksi, seurakunnan jäsenmäärä ei vähene ja yleinen ansiotaso kasvaa, on mahdollista, että vuonna 2018 kirkollisveroja tilitetään kuluvaa vuotta enemmän. Alueelliset erot ansiotulojen määrässä ja kehityksessä ovat kuitenkin suuria. Seurakunnissa on tärkeätä seurata jäsenmäärän ja erityisesti kirkollisveroa maksavan jäsenistön määrän kehitystä. Vuoden 2016 alusta lukien tuloverolaista ja verontilityslaista on poistettu maininnat seurakunnille tilitettävästä yhteisöveron tuotto-osuudesta. Aikaisemmilta verovuosilta kertyneistä yhteisöveroista tilitettiin viimeinen erä seurakunnille 2017 vuoden lokakuussa. Kunnan väkiluvun mukaan määräytyvä valtionosuus auttaa seurakuntia hoitamaan lain mukaan niille määrättyjä yhteiskunnallisia tehtäviä. Sen jakotapaan ei ole suunnitteilla muutosta. Valtionrahoituksen osuus vuoden kokonaisverokertymästä Karkkilassa on kuluvana vuonna noin 11 %. Valtionrahoituksen osuus on auttanut verotulojen kehityksen ennustettavuutta sekä tasapainottanut rahavarojen kassavirtavaikutusta etenkin kun 2017 vuoden kirkollisverotulot ovat laskeneet noin 6 prosenttia edellisen vuoden verokertymästä. Kirkolliskokous päätti alentaa Kirkon keskusrahastomaksua yhdellä prosenttiyksiköllä 6,5 prosenttiin. Kirkollisveron perusteella määräytyvät eläkerahastomaksua korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 5 prosenttiin. Samalla työnantajan eläkemaksua esitetään alennettavaksi 1,8 prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin. (Kirkkohallituksen yleiskirje 13/2017, )

6 Kirkkoneuvosto Sivu 6 2 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET 2.1 Seurakunnan strategia Seurakunnan arvot: Usko, Toivo ja Rakkaus

7 Kirkkoneuvosto Sivu Seurakunnan strategiset painopisteet vuosille Toiminnan suunnittelussa noudatetut periaatteet Piirien ja kerhojen toteuttamista ohjaava taulukko. Kerho min. ryhmäkoko/ohjaaja Huomioita 3-vuotiaden kerhot 6 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje Päiväkerhot (4-5-vuotiaiden 7 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje kahdella ryhmät) ohjaajalla maksimi 16 lasta Kuorokerho 7 lasta maksimi 20 lasta Varhaisnuorten kerhot 6-8 lasta kokkikerho 6 lasta Rippikoulu 8 nuorta Päiväkoulun toteuttaminen kesäkaudella Nuorten ryhmä 8 nuorta Piirit kylillä ja aikuisten ryhmät 8 osallistujaa

8 Kirkkoneuvosto Sivu Talousarvion laadinnassa noudatetut periaatteet Talousarvion laadinnassa on noudatettu seuraavia määreitä ja periaatteita: Kirkollisverojen muutos ennusteeseen ,0 % Kirkollisveroprosentti 1,50 % Inflaatio 1,5 % Palkkoihin 1,0 % Julkisen hallinnon lomarahaleikkaus 30 % Työnantajan eläkemaksu, palkkaan perustuva 22 % (ed.v. 23,8 %) Kirkonkeskusrahaston perusmaksu (noin 6,5 % lask. kirkollisveron määrästä) Kirkon eläkerahastomaksu, kirkollisveroon perustuva (noin 5 % ed.vuoden kirkollisveron määrästä) Verotuskulut -9,0 % Valtion rahoitus seurakunnille (19,44 x asukasmäärä) 2.5 Talouden sopeuttaminen vuoden 2018 aikana Kaksi seurakuntamme strategisia painopisteitä ohjaavista toimintavoista ovat vastuullisuus ja avoimuus. Vastuullisuutta määrittävä tekijä on talouden hyvästä kunnosta huolehtiminen, mikä merkitsee tasapainoisten talous- ja toimintasuunnitelmien tekemistä. Avoimuus puolestaan merkitsee avointa keskustelua vaikeista asioista sekä työyhteisön sisällä, luottamuselimissä ja myös julkisuudessa. Vuoden 2017 aikana seurakunnan talouden tila on heikentynyt, minkä vuoksi talousarvio on vuodeksi 2018 suunniteltu hieman alijäämäiseksi. Vastuullinen seurakunta ei voi kuitenkaan suunnitella kahta peräkkäistä alijäämäistä talousarviota, mikä Karkkilan seurakunnassa merkitsee talouden sopeuttamistoimia vuoden 2018 aikana. Vuoden 2019 talousarviosta on suunniteltava ylijäämäinen. Sopeuttaminen vaatii töiden uudelleen järjestelemistä ja myös puuttumista henkilöstörakenteeseen. Toimenpiteet on jo lainkin mukaan tehtävä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. 2.6 Koulutus- ja kehittämistarpeet: Haastavassa taloudellisessa tilanteessa koulutustarpeita harkittiin erityisen tarkoin ja vain seurakunnan toiminnan kannalta välttämättömät koulutukset hyväksyttiin koulutussuunnitelmaan. Vuosi 2018 tulee jäämään koulutuksen kannalta välivuodeksi, jolloin seurakunnan henkilöstön koulutusmäärärahat ovat hyvin pienet. Seuraavan vuoden koulutuskalenteria suunniteltaessa pitää ottaa huomioon toimintakauden aikana syntyvät koulutustarpeet. 2.7 Vakituinen henkilöstö Papisto Kanttorit Diakoniatyö Nuorisotyö Lapsi- ja perhetyö 2,5 2,5 2,5 Kirkkopalvelu Kiinteistö ja hautausmaa Hallinto Yhteensä 16,5 16,5 16,5

9 Kirkkoneuvosto Sivu 9 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI 1. Julistus Julistus on seurakunnan perustehtävä. Se on kaikkien työalojen selkäranka. Julistus kokoaa kaikki seurakunnan työalat yhdeksi kokonaisuudeksi hoitamaan seurakunnan eritystä tehtävää julistaa sanomaa pelastavasta kolmiyhteisestä Jumalasta. Perustehtävää jokainen työala hoitaa omalla tavallaan: toiset toimittamalla jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia tai pitämällä hartauksia, toiset kasvattamalla ja palvelemalla, toiset taas ylläpitämällä ja luomalla rakenteita, jotka edistävät yhteistä tehtävää. Julistustyössä korostuu ajatus yhdestä Kristuksen ruumiista, joka koostuu erilaisista jäsenistä ja jäsenten erilaisista tehtävistä. Julistustyömme on ymmärrettävää. Käytämme nykykieltä. Kaikilla työaloilla tavoitteena on puhua ymmärrettävästi kolmiyhteisestä Jumalasta. Ymmärrettävyys voi tarkoittaa toiminnallisuutta, persoonallisuutta ja sitä, että sanoma viestitään ikään sopivalla tavalla. Periaatteenamme on toteuttaa julistustyötä siellä, missä seurakuntalaiset ovat. Tämä tarkoittaa, että osa julistustyöstä toteutetaan kutsumalla seurakuntalaisia seurakunnan tiloihin: kirkkoon, seurakuntatalolle, Leirirantaan tai hautausmaille. Osa julistustyöstä taas toteutetaan menemällä ihmisten luo laitoksiin, kouluihin, päiväkoteihin, koteihin - kaikkialle, missä ihmiset ovat. Tärkeintä on tavoittaa mahdollisimman moni. Julistus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Yleinen seurakuntatyö Seurakunnassa on monipuolinen jumalanpalveluselämä. - Jumalanpalveluselämässämme on erilaisia ja eri ikäisille tarkoitettuja jumalanpalveluksia kirkossa, seurakuntatalolla ja myös muualla. - Jumalanpalveluselämämme ei rajoitu sunnuntain jumalanpalvelusten järjestämiseen, vaan hyödynnämme muita jumalanpalveluksiin ja hartauksiin sopivia tiloja kuten kappelia, seurakuntataloa, Leirirantaa ja pappilan pihamaata. - Järjestämme jumalanpalveluksia yhteistyössä erilaisten kumppaneiden kanssa. Viestintä Korostamme viestinnässämme kristillisten juhlapyhien arvoa, merkitystä ja sisältöä. - Viestimme kirkkovuodesta kekseliäästi ja monipuolisesti etenkin pääsiäisenä ja jouluna sekä muina kristillisinä juhlapyhinä. Musiikki Musiikkityö tukee julistusta. - Seurakunnan kuorot ja musiikkityön vapaaehtoiset ovat säännöllisesti mukana jumalanpalveluselämässä.

10 Kirkkoneuvosto Sivu 10 Diakonia ja lähetys Aikuistyö Pidämme kaikessa toiminnassa esillä lähimmäisenrakkautta ja arjen kristillisyyttä. Seurakunta näkyy myös muulla kuin itse järjestämissämme tilaisuuksissa. Tavoitteena on, että paikalliset tapahtumanjärjestäjät kokevat seurakunnan luonnollisena yhteistyökumppanina. - Seurakunnan ruoka-apu on toimivaa. Lisäksi teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa taloudellisissa vaikeuksissa olevien auttamisessa, ohjeistamme taloudellisissa vaikeuksissa olevia, kuuntelemme avun tarvitsijoita ja olemme läsnä apua tarvitsevien arjessa. - Teemme yhteistyötä ja olemme mahdollisuuksien mukaan läsnä muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa. Kasvatustyö Kiinteistötoimi ja kirkkopalvelut Julistamme sanomaa Pyhästä arjen keskellä. Kristittynä eläminen ja kirkkoon kuuluminen ovat luonnollinen osa elämää. Rippikoulusuunnitelma 2017 Suuri ihme otetaan käyttöön. Kehitämme kouluyhteistyötä. Korostamme historiallisten arvokiinteistöjemme näkyvyyttä. - Kaikessa toiminnassamme on hartaus tai hartaudellinen elementti. - Järjestämme perhe- ja päiväkerhoille omia varttikirkkoja kerhoaikaan. - Vietämme perhemessuja neljänä sunnuntaina vuodessa ja panostamme niihin. Valmistelemme jumalanpalveluksia kerhoissa. Lastenohjaaja on aina mukana suunnittelussa alusta alkaen. Käytämme perhejumalanpalveluksien toteuttamisissa monipuolisia menetelmiä. - Toteutamme nuorisotyössä viikoittain varttikirkkoja ja säännöllisesti jobbisehtoollisia. Nuoret ovat mukana valmistelemassa joitakin kirkkovuoden pyhien jumalanpalveluksia. - Nuorisotyönohjaaja jatkaa hiippakunnallista RKS 2017-koulutusta. - Rippikoulutyötä tekevät työntekijät tutustuvat suunnitelmaan ja hyödyntävät sitä rippikoulutyössä. - Toteutamme kesällä yhden kaupunkirippikoulun seurakuntatalolla ja kolme rippileiriä Leirirannassa. - Pidämme kiinni säännöllisistä aamunavauksista. - Toteutamme koululaisjumalanpalveluksia kirkkovuoden suurina juhla-aikoina. - Työntekijä vierailee kouluissa oppitunneilla. - Huolehdimme hautausmaiden yleisilmeestä mahdollisimman hyvin. - Parannamme tapulin monimuotoisuutta. - Täydennämme kirkon ja kappelin esineluettelot ajantasaisiksi. - Huolehdimme suntion sisäisen tiedon siirtämisestä ennen hänen eläkkeelle siirtymistään.

11 Kirkkoneuvosto Sivu Jäsenyys Pyrimme edistämään ajatusta, että seurakuntaan kuuluminen on normaalia, ja se on kaikkien juttu. Rakennamme työtämme elämänkaarimallin pohjalle. Kehitämme toimintaamme niin, että kaiken ikäiset voivat löytää paikkansa seurakunnan yhteydessä ja toiminnassa. Tuemme yhteisöllisyyden kokemusta ja ajatusta siitä, että seurakuntamme on kaikkien karkkilalaisten seurakunta. Kutsumme on henkilökohtainen. Toisaalta pidämme esillä sitä, että kotiseurakuntamme on osa maailmanlaajuista Kristuksen kirkkoa. Pidämme esillä kasteen arvoa ja merkitystä. Kasteen sakramentissa Jumala lahjoittaa kastettavalle pelastavan uskon ja kastettava liittyy seurakunnan jäsenyyteen. Muistutamme, että jäsenyyden lähtökohta on kaste. Jäsenyys Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Yleinen seurakuntatyö Yhtenä yleisen seurakuntatyön painopisteenä on matalan kynnyksen toiminnan järjestäminen ja seurakuntayhteyden mahdollistaminen. - Järjestämme uusia matalan kynnyksen tilaisuuksia ja kehitämme olemassa olevien matalan kynnyksen tilaisuuksien sisältöä: makkarailtojen määrän lisääminen ja sisällön kehittäminen sekä erilaisen kesätoiminnan järjestäminen pappilan pihamaalla ja hautausmaalla. Viestintä Musiikki Kehittämme sähköistä viestintäämme. Pyrimme musiikin välityksellä sitouttamaan seurakunnan jäseniä toimintaan ja tuomaan erilaisia ihmisiä yhteen toimimaan yhdessä yhteiseksi hyväksi. - Hyödynnämme entistä paremmin verkkosivujamme ja kehitämme niiden sisältöä. - Välitämme viestissämme hyvää kuvaa seurakunnasta ja sen monipuolisesta ja vireästä toiminnasta. - Toteutamme seurakunnan kuorotoiminnan hyvän mielen toimintana, jossa kuorolaiset viihtyvät. - Kutsumme henkilökohtaisella kutsulla mukaan seurakunnan kuoroihin. - Toteutamme seurakunnan konserttiohjelmiston monipuolisena, jotta konserttitarjonnasta löytyisi musiikkilajeja jokaiseen makuun ja jokaiselle ikäryhmille. - Järjestämme kevätkaudella projektikuoron, jolla yritetään saada kuorotoimintaan mukaan myös niitä ihmisiä, jotka eivät muuten osallistu seurakunnan toimintaan.

12 Kirkkoneuvosto Sivu 12 Diakonia ja lähetys Aikuistyö Kasvatustyö Hallinto Kiinteistö ja kirkkopalvelut Hautatoimi Tavoitamme entistä paremmin hiljaiset seurakuntalaiset. Nostamme esiin tavallisten ihmisten tarinat. Seurakuntalaisia kutsutaan vaikuttamaan ja tekemään yhdessä. Henkilörekisterimme vastaavat uutta EU-tietosuojaasetusta. Varaudumme hyvissä ajoin henkilöstömuutoksiin. Kirkko tutuksi kaikille. Hautausmaat ovat näkyvä osa kaupunkikuvaamme. - Vierailemme säännöllisesti paikallisten hoitokotien ja terveyskeskuksen vuodeosaston arjessa. Säännöllisten hartauksien lisäksi työntekijät tekevät laitoksiin henkilökohtaisia käyntejä. - Suunnittelemme ja organisoimme koti- ja laitoskäyntimme uudelleen periaatteella: parempi suunnitelmallisuus, kattavampi tavoitettavuus ja suurempi läsnäolo. - Otamme mahdollisuuksien mukaan huomioon ihmisten tarpeet ja toiveet kaikessa toiminnassa. - Toteutamme Rautapäivillä Karkkilan kiveen hakatut -hautausmaakierroksen - Kartoitamme päivä- ja perhekerhoissa kävijöiden toiveita ja kehitämme toimintaa sen mukaisesti. - Kehitämme yhteistyötä MLL:n kanssa. - Järjestämme kummipäivän, johon kutsutaan kaikenikäisiä kummeja ja kummilapsia. - Otamme rippikoulussa henkilökohtaisesti yhteyttä rippikoululaisten vanhempiin. Vanhemmilla on mahdollisuus vanhempainvarttiin, rippikoululaisen huoltajan ja työntekijän kahdenkeskiseen keskusteluhetkeen ennen leiriä. - Kehitämme henkilörekistereihin liittyvää tietoturvallisuutta ja dokumentaatiota vastaamaan uudistuvaa lainsäädäntöä. - Valmistelemme töiden uudelleen järjestelyä toimistosihteerin jäädessä lähitulevaisuudessa eläkkeelle. - Tuemme kirkon näkyvyyttä ja toimintaa. - Kannustamme vapaaehtoisia mukaan toimintaan. - Kunnostamme kappelin piha-alueen toimivaksi ja ulkonäöltään hautausmaan ja kappelin arvoa vastaavaksi. - Aloitamme hautausmaiden karttojen digitalisointityön. - Kirjaamme tiimipalavereissa hautausmaalla saatuja asiakaspalautteita.

13 Kirkkoneuvosto Sivu Julkisuus Tavoitteenamme on, että seurakunta on merkittävä ja näkyvä toimija Karkkilan alueella. Viestimme on positiivinen, toivotamme kaikki tervetulleiksi mukaan. Tiedotuksemme on selkeää, ymmärrettävää ja näkyvää. Käytämme hyväksemme kaikkia viestinnän mahdollisuuksia ja viestimme siellä, missä ihmiset ovat: verkossa, paikallislehdissä ja kasvokkain. Pidämme esillä yhteistä vastuutamme toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Tavoitteenamme on, että seurakunnan arvot koetaan elämälle myönteisinä, ihmisten välistä yhteyttä kannattelevina ja luomakuntaa suojelevina. Hallintomme on avointa ja läpinäkyvää. Pyrimme siihen, että seurakunnan hallintoelinten päätökset ovat kaikkien saatavissa, eikä päätöksenteko ole etääntynyt seurakuntalaisista. Tavoitteenamme on, että hallintomme kuuntelee seurakuntalaisen ääntä. Julkisuus Tiimi Tavoitteet Toimenpiteet Yleinen seurakuntatyö Viestintä Perhelähtöisyyden huomioiminen. Näymme suunnitelmallisesti hyvällä tavalla. - Siirrämme perhejumalanpalvelukset perhepyhien yhteyteen ja kehitämme niiden toiminnallisuutta. - Järjestämme perheille suunnattuja jumalanpalveluksia periaatteella vähemmän on enemmän > hyvä suunnittelu ja henkilökohtainen kutsu. - Kehitämme seurakunnan facebook-sivuja ja pyrimme parantamaan niiden tavoittavuutta. - Viestimme oikea-aikaisesti. Musiikki Kuorot ovat aktiivisesti mukana seurakunnan jumalanpalveluselämässä. - Kuorot ovat noin kerran kuukaudessa mukana jumalanpalveluksissa ja pyydettäessä mahdollisuuksien mukaan myös muissa tapahtumissa. Diakonia ja lähetys Kohtaamme eri kulttuuriympäristöistä tulevia ihmisiä. - Kutsumme maahanmuuttajia osallistumaan seurakunnan tilaisuuksiin, perhekerhoihin ja perheaterialle. - Järjestämme monikulttuurisen tapahtuman, jossa eri kulttuuripiiristä tulevat ihmiset voivat tutustua toisiinsa ja kertoa omista juuristaan yhteisen aterian yhteydessä. Aikuistyö Pidämme esillä, kehitämme ja tuemme jo olemassa olevaa aikuistyön toimintaa - Tiedotamme oikea-aikaisesti aikuistyön tilaisuuksista, kokoonnumme säännöllisesti vapaaehtoisten kanssa ja kehitämme tilaisuuksien sisältöjä.

14 Kirkkoneuvosto Sivu 14 Kasvatus Viestimme monipuolisesti ja kiinnostavasti. - Monipuolinen kasvatustyömme näkyy eri näkökulmista seurakunnan facebook-sivulla. - Kutsumme yksittäisiin tapahtumiin henkilökohtaisilla kutsuilla ja tiedotamme kerhoissa kotiposteilla. - Nuorisotyömme tiedottaa laajasti ja aktiivisesti sosiaalisessa mediassa omalle kohderyhmälleen. - Päivitämme kotisivuille nuorisotyö-osion. Hallinto Kiinteistö ja kirkkopalvelut Hautatoimi Meillä on toimivat ja hyvät ITkäyttöjärjestelmäratkaisut. Hallintomme on avointa, rehellistä ja kuuntelevaa. Tuemme kiinteistöjen tehokasta käyttöä. Hautausmaat ovat kauniita ja turvallisia Jumalan puistoja, johon kaikkien on helppo tulla. Olemme ympäristövastuullisia. - Olemme mukana kirkkohallituksen ja seurakuntien yhteisissä IT-kehityshankkeissa. - Pyrimme helppoon asiointiin ja toteutamme hyvää asiakaspalvelua. - Edistämme seurakuntatalon kunnostamista vastaamaan nykytarpeita. - Piristämme rakennusten ilmettä kesällä kukkaistutuksin. - Kunnostamme Leirikirkon istuinpenkit. - Varmistamme kiinteistöjen turvallisuutta kaatamalla vaaralliset puut ja poistamalla puista kuivuneet oksat. - Tutkimme jätteiden kierrätysmahdollisuuksia.

15 Kirkkoneuvosto Sivu 15 4 TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISESSA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT Mittaamme toimintasuunnitelmassa asettamiamme tavoitteita seuraamalla tilaisuuksien kävijämääriä, tekemällä kirjallisia palautekyselyitä ja keräämällä nettisivujen avulla palautetta. 4.1 Kävijämäärien tilastointi Kävijämäärien tilastointimme perustuu seurakunnan kirkkohallitukselle vuosittain keräämään lomakkeeseen ja siinä oleviin kävijätietoihin. Jokaisesta tilaisuudesta vastuussa oleva työntekijä on jo vuosia merkinnyt automaattisesti varauskirjaan tilaisuuden kävijämäärän, mikä helpottaa vuotuisten kävijämäärien vertaamista toisiinsa. 4.2 Palautekyselyt Teemme sellaisissa työmuodoissa palautekyselyjä, joissa on mahdollista saada luotettavaa palautetta. Pyrimme pitämään kyselyt yksinkertaisina. Palautekyselyissä mittaamme sekä kävijöiden tyytyväisyyttä, että keräämme toiminnan kehittämisehdotuksia. Kyselyt laatii toiminnasta vastaava tiimi. 4.3 Taulukko työaloilla käytettävistä keskeisimmistä mittareista Keskeisimmät mittarit Tiimi Tavoite Mittaustapa Yleinen seurakuntatyö Seurakunnassa on monipuolinen jumalanpalveluselämä. Tarkastelemme seurakunnassa toteutettujen jumalanpalvelusten määrää ja laatua ja vertaamme niitä edellisiin vuosiin. Viestintä Kehitämme sähköistä viestintäämme. Näymme entistä laajemmin sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillamme on myös itse tuottamaamme liikkuvaa kuvaa. Musiikki Diakonia ja lähetys Pyrimme musiikin välityksellä sitouttamaan seurakunnan jäseniä toimintaan ja tuomaan erilaisia ihmisiä yhteen toimimaan yhdessä yhteiseksi hyväksi. Tavoitamme entistä paremmin hiljaiset seurakuntalaiset. Keräämme vuoden lopussa kuorolaisilta anonyymin palautekyselyn seurakunnan kuorotoiminnan arvioimiseksi. Vertaamme diakoniatyön kohtaamisten määrää edelliseen vuoteen. Aikuistyö Seurakunta näkyy myös muulla kuin itse järjestämissämme tilaisuuksissa. Tavoitteena on, että paikalliset tapahtumanjärjestäjät kokevat seurakunnan luonnollisena yhteistyökumppanina. Vertaamme matalan kynnyksen tilaisuuksien määrää edelliseen vuoteen ja tarkastelemme kuinka monessa muiden järjestämissä tilaisuuksissa seurakunta on ollut mukana.

16 Kirkkoneuvosto Sivu 16 Kasvatustyö Seurakuntalaiset pääsevät vaikuttamaan ja tekemään. Toteutamme päivä- ja perhekerhoissa keväällä kyselyn, jolla keräämme palautetta. Hallinto Kiinteistö ja kirkkopalvelut Hautatoimi Perhemessuihin panostetaan aikaisempaa enemmän ja niihin kutsutaan henkilökohtaisilla kutsuilla. Arkisin on perhe- ja päiväkerhoille suunnattuja varttikirkkoja kirkossa. Tavoitteena on, että kävijämäärät perhekirkoissa nousevat. Rippikoulusuunnitelma 2017 Suuri ihme tulee käyttöön. Henkilörekisterimme vastaavat uutta EU-tietosuoja-asetusta. Meillä on toimivat ja hyvät ITkäyttöjärjestelmäratkaisut. Sopeutamme toimintamenomme vastaamaan tuloja. Korostamme historiallisten arvokiinteistöjemme näkyvyyttä. Kirkko tutuksi kaikille. Hautausmaat ovat kauniita ja turvallisia Jumalan puistoja, johon kaikkien on helppo tulla. Vertaamme perhemessujen kävijämääriä edellisiin kahteen vuoteen. Keräämme palautetta rippikoululaisilta ja heidän vanhemmiltaan. Rippikoulun työntekijät arvioivat mennyttä vuotta syksyllä Rippikoulun käyneiden määrää verrataan kahteen edelliseen vuoteen. Isoskoulutuksen aloittaneiden määrää verrataan kahteen edelliseen vuoteen. Seuraamme henkilörekistereiden dokumentaation määriä ja käyttöoikeuksien päivitysten toteumista. Keräämme palautetta henkilöstöltä järjestelmien toimivuudesta. Meillä on suunnitelma talouden sopeuttamiseksi ja vuoden 2019 talousarviomme on tasapainossa. Olemme parantaneet tapulin viihtyisyyttä ja seuraamme kesällä toteutettavan tapulikahvilan kävijämääriä. Vertaamme vapaaehtoisten avustajien määrää edellisvuosien määriin. Tutkimme seurakuntalaisilta hautausmaalla saatuja suullisia palautteita ja otamme ne huomioon toiminnan kehittämisessä. 4.5 Seuranta ja valvonta Suoritamme sisäistä valvontaa. Työalasta vastaava lähiesimies seuraa, miten tiimit pääsevät toimintasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tiimivastaavat myös valvovat, että toimintasuunnitelman mittaaminen toteutuu suunnitellulla tavalla. Kirkkoneuvostolle raportoidaan säännöllisesti katsauksia siitä, miten toimintasuunnitelma on toteutunut, ja miten olemme päässeet asettamiimme tavoitteisiin.

17 Kirkkoneuvosto Sivu 17 5 INVESTOINTISUUNNITELMAT Investointisuunnitelma 2018 KIRKKO JA SIUNAUSKAPPELI Hinta-arvio Kappelin pihasuunnitelman teko ja toteutus (siirtyy vuodelta 2017) SEURAKUNTATALO Hinta-arvio Hankesuunnittelu uuden seurakuntatalon korjaamiseksi (siirtyy vuodelta 2017 yht ) Hankesuunnittelu uuden seurakuntatalon korjaamiseksi, uusi (lisäys sähkö, LVI ja rakennuspiirustukset mukaan suunnitteluun) MUUT INVESTOINNIT Hinta-arvio Ajettava ruohonleikkuri Leirirannan kunnostus Kaivuri kauko-ohjauksella Avanttiin sekä peräkärry TULEVAT INVESTOINNIT V Kirkon peltikaton maalaus Sakastin ja eteisen maalaus Kirkon alttaritaulun korjaus Arkistoprojekti Hautausmaan porttien kunnostaminen

18 Kirkkoneuvosto Sivu 18 6 TALOUSINFORMAATIO 6.1 Talousarvion rakenne sekä käytön ohjeistus Yleistä Talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksytään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi, ja se on sitova. Talousarvion laadinnan yhteydessä asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan samassa yhteydessä, kun tilinpäätös hyväksytään. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto. Talousarvion sitovuustaso kirkkoneuvostoon nähden on tehtäväalue ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto Käyttötalousosa Käyttötalousosa muodostuu toimintatuotoista ja toimintamenoista. Toimintatuottoihin ei sisälly verotuotot, joten toimintakate on yleensä aina negatiivinen. Menot ovat suuremmat kuin tuotot. Kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Siten tässä talousarviodokumentissa käyttötalousosa esitetään pääluokkatasolla. Vuoden 2018 talousarviossa vertaillaan käyttötalouden pääluokkien toimintakatetta, koska tiettyjä kustannuseriä on aiempaa enemmän kompensoitu toimintatuloilla. mm. vanhan seurakuntatalon vuokraus. Käyttötalouden pääluokkien toimintakate seurakunnan kokonaistoimintakatteesta Yleishallinto 17 % (17 %) Seurakunnallinen toiminta 47 % (47 %) Hautatoimi 13 % (13 %) Kiinteistötoimi 23 % (23 %) Henkilöstömenojen osuus käyttötalouden kokonaismenoista on 66 % Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa sisältää toimintatulojen ja -menojen lisäksi kaikki muutkin tulot ja menot, tärkeimpinä verotulot. Vuosikate kertoo, kuinka vuotuiset tulot kattavat vuotuiset menot Rahoitusosa Rahoituslaskelmasta seurataan, kuinka seurakunnan rahaliikenteen on suunniteltu toteutuvan, ja mikä on arvioitu varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Investointiosa Investointiosassa esitetään tarvittavat uudet investoinnit sekä korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit. Investointeja ennakkosuunnitelmavuosille 2019 ja siitä eteenpäin on esitelty vain karkeasti.

19 Kirkkoneuvosto Sivu Ohjeita talousarvion noudattamiseen Määrärahojen käyttö Talousarvio on sitova. Määrärahat voidaan käyttää pääsääntöisesti vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on varattu. Suoranaista oikeutta ei määrärahan käyttöön talousarvion hyväksynnälläkään vielä muodostu. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee tuntea talousarvion toteuttamisperiaatteet sekä noudattaa niiden ohjeistusta. Kunkin työalan vastaava viranhaltija tai työntekijä vastaa työalansa varojen käytöstä talousarvion puitteissa. Kun toimintaa ja hankintoja suunnitellaan, on aina ensin varmistauduttava, että varoja on jäljellä. Voimassaolevia ja sovittuja hankintalähteitä tulee käyttää ja sopimuksia hyödyntää Hankinnat ja ostolaskujen hyväksyminen Hankintoja suoritettaessa noudatetaan seurakunnan hankintasääntöä. Ostolaskut tiliöidään hankinnan käyttötarkoituksen mukaan kyseiselle tehtäväalueelle ja tilille. Ostolaskun tarkistaa se viranhaltija tai työntekijä, joka on hankinnan suorittanut. Tarkistuksessa varmistetaan, että lasku on lähetyslistan mukainen. Ostolaskun hyväksyy tehtäväalueesta vastuussa oleva henkilö. Henkilökohtaiset kululaskut hyväksyy aina ao. henkilön esimies. Ostolaskut kiertävät Kirkonpalvelukeskuksen sähköisessä laskujen käsittelyjärjestelmässä, jolloin yhden ostolaskun käsittelee aina vähintään kaksi henkilöä Toimituspalkkiosopimus Seurakunnan puolelta kirkkoherra esittää pyynnön papille tulla suorittamaan kirkollinen toimitus. Kanttorin tehtäviin pyynnön esittää kanttori tai kirkkoherra. Sekä papeille että kanttoreille maksetaan korvaus kirkkovaltuuston hyväksymän toimituspalkkiosopimuksen mukaisesti Luottamushenkilöiden matkakorvaukset ja kokouspalkkiot Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsenille maksetaan kokouspalkkio, joka on kirkkovaltuuston hyväksymä. Lisäksi kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkio, joka on kirkkovaltuuston hyväksymä. Luottamushenkilöiden matkakorvaukset ja kokouspalkkiot maksetaan kerran vuodessa. Hallintoelinten sihteerien on toimitettava palkanlaskijalle luettelot kokoukseen osallistuneista kokouspalkkioiden maksua varten joulukuun alussa. Luottamushenkilöt toimittavat matkalaskunsa palkanlaskijalle joulukuun alussa Muut palkkiot ja matkalaskut Muista palkkiosta täytetään maksumääräyslomake, joka palkkionsaajan on allekirjoitettava. Virkamatkojen laskutus tapahtuu matkalaskunkäsittelyjärjestelmässä. Virkamatkojen laskutuskausi on kalenterikuukausi. Virkamatkat tulee suorittaa KirVESTES:n mukaisesti ja tarkoituksenmukaisuus huomioiden Koulutukseen liittyvät kustannukset Koulutukseen liittyvissä matkoissa ja majoituksissa on huomioitava kustannustehokkuus. Jos matka on mahdollista suorittaa julkisella kulkuneuvolla, näin tulee toimia.

20 Kirkkoneuvosto Sivu Käyttötalousosa Käyttötalousosa

21 Kirkkoneuvosto Sivu 21 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Karkkilan seurakunta Pääluokka Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA 2017 TA 2018 TS TS Hallinto Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulujen oikaisuerät Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Annetut avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

22 Kirkkoneuvosto Sivu 22 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Karkkilan seurakunta Pääluokka 2 Seurakunnallinen toiminta Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA 2017 TA 2018 TS TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulujen oikaisuerät Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Annetut avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

23 Kirkkoneuvosto Sivu 23 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Karkkilan seurakunta Pääluokka Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA Hautaustoimi Toimintatuotot TA 2018 TS TS Maksutuotot Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulujen oikaisuerät Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoiseten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

24 Kirkkoneuvosto Sivu 24 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Karkkilan seurakunta Pääluokka Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA 2017 TA 2018 TS TS Kiinteistötoimi Toimintatuotot Maksutuotot Vuokratuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoiseten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

25 Kirkkoneuvosto Sivu Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa

26 Kirkkoneuvosto Sivu 26 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Karkkilan seurakunta yhteensä Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulujen oikaisuerät Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Annetut avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot ja valtionrahoitus Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotoista Verotuskulut Keskusrahastomaksut Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Arvon muutokset sijoituksista Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot Tuotot Kulut Siirrot rahastosta/rahastoon TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoiseten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TA 2018 TS TS Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

27 Kirkkoneuvosto Sivu Investointiosa Investointiosa

28 Kirkkoneuvosto Sivu 28 Investointiosa toteumavertailu Karkkilan seurakunta Tilaus Pappilan katon korjaustyö ja puhdistus Kustannusarvio TA kuluva2017 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Kirkon kappelin pieninvestointi Seurakuntatalon pieninvestointi muut pienet investoinnit Viestinnän kehittäminen, tietokoneet ja Ennuste Kappelin matot, Lindström Leirirannan peruskunnostus Seurakuntatalon keittiön kylmäkaapit 2kp Kirkon ikkunan muutos/korjaus TA Kirkon ja Kappelin investointi TA Seurakuntatalon hankesuunnittelu 2018 TA TA Muut pieninvestoinnit Investoinnit yhteensä

29 Kirkkoneuvosto Sivu Rahoitusosa Rahoitusosa

30 Kirkkoneuvosto Sivu 30 Rahoitusosa toteumavertailu Karkkilan seurakunta TP edellinen vuosi 2016 TA kuluva 2017 TA muutokset 2017 TA Yhteensä 2017 Ennuste 2017 TA 2018 Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät -325 Investoinnit Investointimenot Pysyvien vastaavien myyntitulot Rahoitusosudet investointimenoihin Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan rahavirta Rahoitustoiminnan nettorahavirta Rahavarojen kokonaismäärä

31 Kirkkoneuvosto Sivu 31 7 HAUTAINHOITORAHASTO Karkkilan seurakunnan hautainhoitorahasto Talousarvio vuodelle 2018

32 Kirkkoneuvosto Sivu 32 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Hautainhoitorahasto Tulosyksikkö Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA Sopimushaudat Toimintatuotot TA 2018 TS TS Maksutuotot Toimintakulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

33 Kirkkoneuvosto Sivu 33 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Hautainhoitorahasto Tulosyksikkö Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA Haudanhoitorahasto Toimintatuotot TA 2018 TS TS Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

34 Kirkkoneuvosto Sivu 34 Tuloslaskelmaosa talousarvio tiliryhmätaso Hautainhoitorahasto Edellinen TP 2016 Kuluvan vuoden TA 2017 Toimintatuotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TA 2018 TS TS2 2020

35 Kirkkoneuvosto Sivu 35 Liitteet Käyttötalous tehtäväalueittain Koulutussuunnitelma