HYVE- JOHTAMISEN KARTTA

Transkriptio

1 1(11) HYVE- JOHTAMISEN KARTTA Oulun osahankkeen toimintasuunnitelma Taija Rintamäki päiv

2 2(11) Sisällysluettelo 1. OSAHANKKEEN TAVOITTEET Osahankkeen tavoitteet kehittämisprojekteittain Aikuisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen Lasten ja nuorten palveluprosessin kehittäminen Ikäihmisten palveluiden kehittäminen OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN OSAHANKKEEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET OSAHANKKEEN VAIHEISTUS JA AIKATAULUSUUNNITELMA OSAHANKKEEN PALAVERIKÄYTÄNNÖT OSAHANKKEEN VIESTINTÄ JA ARVIOINTI UUDEN OULUN OSAHANKKEEN BUDJETTI... 11

3 3(11) 1. Osahankkeen tavoitteet Uuden Oulun monikuntaliitos (Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii) syntyy vuode 2013 alusta. Palvelujen järjestämisen tueksi on laadittu palvelujen järjestämisohjelma, joka toimii myös sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaavana strategisena suunnitelmana. Uuden Oulun palvelujen järjestämisohjelma edellyttää toimialoilta palveluiden hankintasuunnitelmaa, selkeätä sopimusohjausta ja toimivaa monituottajamallia. Onnistuakseen tämä edellyttää systemaattista palvelutarpeiden ennakointityötä. Monikuntaliitoksen myötä pidetään nyt välttämättömänä kehittää käytännöllistä ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmää, joka osoittaa nykyistä nopeammin ja selkeämmin väestön alueellisia palvelutarpeita. Uudella yhtenäisellä ennakointitiedon keruulla on mahdollista tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuusorientaatiota ja yhtenäistää uuden Oulun muodostavien kuntien strategista työskentelyä palveluiden järjestämisessä huomioiden kuntalaisten palveluiden laatu, saatavuus ja saavutettavuus. Kuntien palveluiden yhdistäminen ja palvelurakenteen muuttuminen on paitsi haaste myös mahdollisuus uuden yhtenäisen asiakaslähtöisen organisaatiokulttuurin rakentamiseen, joka perustuu vuorovaikutukseen ja sitä kautta luottamukseen kaikilla tasoilla. Luottamus lisää asiakasja työntekijäosallisuutta ja siten työhyvinvointia. Oulun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannossa on kehitetty vuodesta 2007 alkaen asiakas- ja palveluprosesseja, joissa asiakkaiden hoito- ja palveluketjuja on tarkasteltu elämänkaarimallilla. en kehittämistyötä jatketaan koskemaan myös uuden Oulun kuntien palveluita. Lisäksi palvelukokonaisuuksien rakentamisessa monitoimijaisiksi huomioidaan muiden hallintokuntien ja 3. sektorin roolit. Asiakaslähtöisten palveluprosessien toteutumiseen sosiaali- ja terveystoimessa sekä yli hallintokuntarajojen tarvitaan uudenlaista johtamista; yksikkökohtaisesta johtamiskulttuurista siirrytään joustavaan työryhmätyöskentelyyn yli sektorirajojen. Tämän työskentelytavan kehittäminen edellyttää vuorovaikutuksellista johtamiskäytäntöä. Oulun osahankkeen tavoitteet: 1) Kehittää tulevaisuussuuntautunutta ennakointitiedon keruujärjestelmää kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelun ja järjestämisen tueksi 2) Varmistaa palveluprosessien asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus sekä se, että palveluprosessit mahdollistavat asiakkaiden, potilaiden ja kuntalaisten osallisuuden 3) Rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli siten, että palveluprosessit toteutuvat asiakastarpeista käsin poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 4) Kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintatapoja ja työkaluja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi

4 4(11) 1.1. Osahankkeen tavoitteet kehittämisprojekteittain Oulun osahankkeessa tavoitteiden mukaista kehittämistyötä tehdään kolmella kehittämisalueella: aikuisten mielenterveyspalvelut, lasten ja nuorten palveluprosessi sekä ikäihmisten palvelut. Nämä kehittämisprojektien alueet ovat valittu Uuden Oulun palvelujen järjestämisohjelman nostojen pohjalta. Palvelujen järjestämisohjelmassa painotetaan: tasapainoista ja hallittua taloutta laadukkaita, vaikuttavia kuntalähtöisiä palveluita sekä kuntalaisten oman aktiivisuuden edistämistä ja tukemista. Järjestämisohjelman keskiössä ovat tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu, palvelurakenteen keveneminen, varhainen tuki ja ehkäisevätyö. Palveluiden järjestämisohjelma sisältää hyvinvointiohjelman/ -kertomuksen, jossa linjataan valtuustokauden aikana monialaisesti ja ammatillisesti toteuttavien palvelujen painopisteet. Valittujen kehittämisalueiden osalta Palveluiden järjestämisohjelmassa toiminnan painopistealuetta halutaan siirtää raskaimmista palveluista keveämpiin palveluihin. Oulun osahankkeen kohdentamisesta kolmeen kehittämisprojektiin on sovittu Palvelutuotannon ja Tilaajan johtoryhmissä: Palvelutuotannon johtoryhmä 12/12 ( ): Hankeen tavoitteet todettiin laajoiksi, ja johtoryhmä toivoi, että niitä rajattaisiin ja tarkennettaisiin nostoin. Johtoryhmä toivoi, että nostot valittaisiin talouden ja toiminnan kehittämisohjelman pohjalta. Tilaajan johtoryhmä 19/12 ( ) Johtoryhmä keskusteli painopistealueiden määrittämisestä/nostoista. Sovittiin, että tilaajan osalta painopistealueiksi nostetaan ikäihmisten palvelujen järjestäminen sekä päihde- ja mielenterveystyö Aikuisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen Mielenterveyspalveluissa tavoitteena on asiakkaiden osallisuutta korostavan toimintamallin kehittäminen oman hoidon ja palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Oulun kaupungin mielenterveyspalveluissa toteutetaan rakennemuutos, jonka seurauksena kaupungin järjestämän mielenterveyspalvelut tuotetaan avopalveluina ja laitoshoito siirtyy Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Hankkeen tavoitteena aikuisten mielenterveyspalveluiden osalta on rakentaa asiakkaiden osallistamisen ja johtamisen malli, joka tukee palvelujen järjestämisohjelman nostojen tavoitteita. Kuviossa 1. on kuvattu osahankkeen päätavoitteet aikuisten mielenterveyspalveluiden kehittämisalueella. Ne tukevat Mieli 2009 ohjelman toteuttamista.

5 5(11) Aikuisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen Uuden Oulun kunnilla ei yhtenäistä tapaa hoitaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Osahankkeen tavoitteena Mieli ohjelman toteuttaminen: Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten pääsy ja kohtelu yhdenvertaistuu kaikkien muiden palvelukäyttäjien kanssa Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee joustavasti matalakynnyksisten yhden oven periaatteella ensisijaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sen puuttuessa perusterveydenhuollon yksikön kautta Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä painotetaan kunnan vastuuta monipuolisten palvelukokonaisuuksien koordinoinnista, perus- ja avopalvelujen tehostamisesta ja eri ikäryhmien tarpeiden huomioonottamista. tehostetaan perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville lisäämällä ja monipuolistamalla mm. päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja. Tämä luo edellytykset sille, että laitospaikkojen tarve vähenee Erityistason psykiatriset ja päihdehuollon erityispalveluiden avoyksiköt yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteyteen. Tiedolla johtaminen tavoitteena kehittää tulevaisuuteen suuntautunut ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden ja vaikuttavien mielenterveyspalvelujen suunnittelun ja järjestämisen tueksi Asiakaslähtöiset palveluprosessit tavoitteena huolehtia siitä, että palvelut ovat yhdenmukaisia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia. t myös mahdollistavat asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuuden. en johtaminen Rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli, siten että mielenterveystyön palveluprosessit toteutuvat asiakastarpeista käsin koko Uuden Oulun alueella, poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä yksityisten yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Johtaminen ja työhyvinvointi Kehittää mielenterveystyön lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintatapoja ja työkaluja sekä henkilöstön työhyvinvointia. Kuva 1. Mielenterveystyön kehittämisen kehittämisprojektin tavoitteiden ja toimenpiteiden kuvaus on tehty Suunta työkaluun (liite1) Lasten ja nuorten palveluprosessin kehittäminen Lastensuojelun palveluiden painopiste pyritään siirtämään korjaavasta työstä avohuoltoa ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä painottavaksi. Muutoksen myötä lasten, nuorten ja perheiden tuki ja palvelut huomioidaan lapsen kasvuyhteisöjen kautta eikä eriytettynä palveluna vain lapselle ja nuorelle. Tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistamalla arjen kehitysyhteisöjä, peruspalveluja ja niiden kasvatuskumppanuutta sekä lastensuojelun keveimpiä palveluja. Tämä edellyttää uudenlaista poikkihallinnollista yhteistyötä ja toimintakulttuuria sekä sen johdonmukaista kehittämistä ja johtamista. Lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisena tavoitteena on edistää vuoteen 2025 mennessä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistamalla 1) arjen kehitysyhteisöjä, 2) kaikille yhteisiä peruspalveluja ja 3) niiden kasvatuskumppanuutta niin, että 4) erikoituneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät. Lisäksi kunnan kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi.

6 6(11) Hankkeen tavoitteena lastensuojelupalvelujen osalta on rakentaa asiakaslähtöisten palveluprosessien johtamismalli, joka tukee lasten, nuorten ja heidän perheidensä palvelujen järjestämistä Uuden Oulun järjestämisohjelman nostojen ja Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian mukaisten päämäärien toteutumista. Osahankkeen tavoitteet lasten ja nuorten palveluprosessin kehittämisessä sekä taustalla vaikuttavia strategiaa, selvityksiä ja tarkastus muistioita on kuvattu kuviossa 2. Lasten ja nuorten palveluprosessien kehittäminen Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia vuoteen 2025 Tavoitteet: vahvistaa 1) arjen kehitysyhteisöjä, 2) kaikille yhteisiä peruspalveluja ja 3) niiden kasvatuskumppanuutta niin, että 4) erikoistuneiden palveluiden tarve ja kuormitus vähenevät. Lapsilla, nuorilla ja heidän vanhemmillaan on mahdollisuus osallistua kaikkeen heitä koskevaan toiminnan kehittämiseen, järjestämiseen ja arviointiin. Koko perheen huomioiva palveluohjausmalli perheen tuki ja palvelut järjestetään kokonaisuutena. Lastensuojelua tulisi kehittää kokonaisuutena. Yksittäiset kehittämistarpeet ja toimet tulisi yhdistää kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityöhön. Sisäisen tarkastuksen muistio 6/2012 Perheiden kokonaisvaltaiseen tukeen on panostettava Sijaishuoltopaikkaa valittaessa lapsen edulla tulisi olla merkitystä Perhehoidon lisääminen Perhetyön selvitys 5/2012 Perheiden tukipalveluiden vahvistaminen yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa Tiedolla johtaminen tavoitteena kehittää tulevaisuuteen suuntautunut ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden ja vaikuttavien lastensuojelun palveluiden suunnittelun ja järjestämisen tueksi Asiakaslähtöiset palveluprosessit Huolehtia palveluprosessien asiakaslähtöisyydestä ja vaikuttavuudesta huomioiden palveluprosessien poikkihallinnollisuus ja monitoimijaisuus. en johtaminen Rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli siten, että lastensuojelun palveluprosessit toteutuvat koko Uuden Oulun alueella asiakastarpeista käsin poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Johtaminen ja työhyvinvointi Kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintatapoja ja työkaluja sekä henkilöstön työhyvinvointia. Kuvio 2. Lastensuojelun kehittämisprojektin tavoitteiden ja toimenpiteiden kuvaus on tehty Suunta työkaluun (liite 2) Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Ikäihmisten palveluissa tavoitteena on palvelujen järjestämisohjelman tavoitteiden mukaisesti ja niihin liittyneenä ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen, arjen turvallisuuden parantaminen sekä palveluja kohdentaminen vahvistamaan entistä enemmän kotona asumista, tuettua asumispalvelua ja näillä toimenpiteillä vähentää vanhusten laitoshoidon tarvetta. Hankkeen tavoitteena ikäihmisten palvelujen osalta on rakentaa johtamismalli, joka tukee palvelujen järjestämisohjelman nostojen tavoitteita.

7 7(11) Kuviossa 3. on kuvattu osahankkeen tavoitteet ikäihmisten palveluiden kehittämisprojektissa sekä taustalla vaikuttavat Oulun kaupungin järjestämisohjelma ja Oulun kaupungin ikääntymispoliittisten linjaukset. Ikäihmisten palvelujen kehittäminen Oulun kaupungin ikääntymispoliittiset linjaukset ( ) Ikääntymispoliittiset linjaukset ovat osa kaupunkistrategiaa. Tavoitteena on, että eri hallintokunnat ottavat Oulun kaupungin ikääntymispoliittiset linjaukset omassa strategia- ja kehittämistyössään, jolloin linjaukset nivoutuvat järjestelmälliseksi osaksi vuositason tavoitteiden asettamista, seurantaa ja arviointia Oulun kaupungin järjestämisohjelma: Väestön ikääntymisen haasteisiin varaudutaan monipuolisesti hyväksyttyjen ikäpoliittisten linjausten mukaisesti. Toimintaa ja palveluja kehitettäessä ja toteutettaessa ikäihmiset ja heidän tarpeensa huomioidaan hyvinvointipalvelujen lisäksi mm. asumis-, kulttuuri-, koulutus- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana ovat saavutettavat, yhdenvertaiset, vaikuttavat ja asiakaslähtöiset palvelut. Tavoitteena on yksinkertaistaa ikäihmisten moniportaista palvelurakennetta ja siirtää painopistettä laitoshoidosta ennaltaehkäiseviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Ympärivuorokautisen palvelun tarpeeseen vastataan laitoshoidon sijasta tehostetulla palveluasumisella. Tiedolla johtaminen Kehittää tulevaisuuteen suuntautunut ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden, ja vaikuttavien ikäihmisten palveluiden suunnittelun ja järjestämisen tueksi osana hyvinvointipalvelujen tiedolla johtamisen kokonaisuutta Asiakaslähtöiset palveluprosessit tavoitteena on huolehtia siitä, että palvelut ovat yhdenmukaisia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia. en johtaminen Tavoitteena on rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli, siten että ikäihmisten palveluprosessit toteutuvat asiakastarpeista käsin poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Johtaminen ja työhyvinvointi Kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintatapoja ja työkaluja sekä edistää henkilöstön työhyvinvointia Kuvio 3. Ikäihmisten palveluiden kehittämisprojektin tavoitteiden ja toimenpiteiden kuvaus on tehty Suunta työkaluun (liite 3). 2. Osahankkeen organisoituminen Oulun osahankkeen vastuullinen johtaja on sosiaalisen hyvinvoinnin palvelujohtaja Arja Heikkinen. Oulun osahankkeen organisoituminen on kuvattu kuviossa 4. Osahankkeen ohjausryhmänä toimii Hyve -johtoryhmä. Osahankkeen tavoitteiden mukainen kehittämistyö tapahtuu kolmessa kehittämisprojektissa, joille kullekin kootaan projektiryhmä. Projektiryhmän tarkoitus on kehittää ja viedä kaupungin organisaatiossa eteenpäin hankkeen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä ja käytäntöjä.

8 8(11) Oulun osahankkeen organisoituminen Osahankkeen ohjausryhmä Hyve johtoryhmä Lasten ja nuorten palveluprosessin (raskaimmat palvelut) kehittäminen Aikuisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen Ikäihmisten palveluprosessin kehittäminen Teemaryhmä Teemaryhmä Teemaryhmä Tiedolla johtaminen Johtamistyön kehittäminen Työhyvinvointi Asiakaslähtöiset palveluprosessit en johtaminen Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Kuvio 4. Osahankkeiden yhteisistä tavoitteista johdetut teemaryhmät: Tiedolla johtamisen teemaryhmä: Alatalo Heidi, Kälkäjä Marja, Vanhatalo Jari, Visuri Päivi ja Välikangas Elina Johtamisen kehittämistyön teemaryhmä: Selkälä Raija, Visuri Päivi, Riitta Erola, Kirsti Ylitalo-Katajisto, Sirkku Pikkujämsä, Sirkka-Liisa Olli, Rita Oinas Työhyvinvoinnin teemaryhmä: Kemppainen Marja-Leena, Selkälä Raija, Visuri Päivi, Laukkanen Päivi Osahankkeen tavoitteista johdetut projektiryhmät: Mielenterveyden kehittämisprojektin projektiryhmä: Jäsenet täsmentyvät myöhemmin. Projektiryhmien muodostamisessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia työryhmiä. Toiminnan aikataulutus täsmentyy tavoitteiden selkeytymisen myötä. Lastensuojelun kehittämisprojektin projektiryhmä: Jäsenet täsmentyvät myöhemmin. Projektiryhmien muodostamisessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia työryhmiä. Toiminnan aikataulutus täsmentyy tavoitteiden selkeytymisen myötä.

9 9(11) Ikäihmisten palveluiden kehittämisprojektin projektiryhmä: Jäsenet täsmentyvät myöhemmin. Projektiryhmien muodostamisessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia työryhmiä. Toiminnan aikataulutus täsmentyy tavoitteiden selkeytymisen myötä. 3. Osahankkeen vastuut ja velvollisuudet Oulun osahanke vastaa oman osahankkeensa tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutumisesta ja raportoinnista. Toimenpiteet ja aikataulut tarkennetaan osahankkeen toimenpidesuunnitelmassa. Osahankkeiden vastuutahot sitoutuvat työskentelemään ja edistämään koko hankkeen etenemistä hankesuunnitelman ja toimintasuunnitelman mukaisesti sekä vastaavat kehittämistyön tuloksista ja niiden käyttöönotosta. Lisäksi osahanke vastaa käyttämiensä alihankkijoiden työstä sekä sitoutuu yhteistoimintaan muiden hankkeiden ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi osahanke vastaa hallinnosta, raportoinnista ja kirjanpidosta kumppanuussopimuksen periaatteiden ja sitä täydentävien ohjeiden mukaisesti. Maksatushakemuksen yhteydessä osahanke toimittaa otteen kirjanpidosta koordinaatiohankkeelle. Lisäksi osahankeen vastuutaho vastaa omarahoitusosuudesta vuosittaisista maksuosuuksista. Hankehenkilöstön on pidettävä työajanseurantaa. 4. Osahankkeen vaiheistus ja aikataulusuunnitelma Teemaryhmät sekä osahankkeiden osakokonaisuudet tahdistuvat hieman eriaikaisesti tahdistuen kuitenkin kolmeen päävaiheeseen, joita ovat: 1. Käynnistämisvaihe (2012 loppuun mennessä) 2. Kehittämis- ja pilotointivaihe (2013-5/2014) 3. Projektin toteutumisen arvioinnin vaihe (6-10/2014) Käynnistämisvaiheen aikana tehdään osahankkeen kehittämisprojektien tarkennetut toimintasuunnitelmat. Toimintasuunnitelmaan liitetään silloin myös tarkennettu aikataulusuunnitelma. Toiminta- ja aikataulusuunnitelmat voivat tarkentua ja muuttua hankkeen edetessä kehittämistyössä ilmenneiden tarpeiden mukaisesti.

10 10(11) 5. Osahankkeen palaverikäytännöt Osahankkeen ohjausryhmänä toimii Hyve -johtoryhmä. Ohjausryhmän tehtävä on ohjata ja suunnata osahankkeen kulkua sekä valvoa osahankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Palaverikäytännöistä sovitaan Hyve johtoryhmän puheenjohtajan ja osahankkeen johtajan kanssa. Koordinaatioryhmän teemaryhmien kokoukset järjestetään kerran kuukaudessa. Teemaryhmien kokousten rytmitys tarkentuu myöhemmin. Ne pyritään toteuttamaan projektin etenemisen kannalta joustavasti. Projektiryhmien tapaamisaikataulut tarkentuvat toiminta- ja aikataulusuunnitelman valmistuessa. Ne pyritään toteuttamaan projektin etenemisen kannalta joustavasti. 6. Osahankkeen viestintä ja arviointi Oulun osahanke vastaa omasta sisäisestä viestinnästä sekä kehittämistoiminnan kannalta merkityksellisestä viestinnästä yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja asiakkaille. Viestintää toteutetaan koordinaatiohankkeen Viestintäsuunnitelmassa sovittujen linjausten mukaisesti. Osahanke osallistuu koordinaatiohankkeessa tehdyn arviointisuunnitelman mukaisen arvioinnin toteuttamiseen. Arviointisuunnitelma tarkentuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankesuunnitelmassa on määritelty hankearvioinnin menetelmistä seuraavaa: Hankkeen aikana tehdään prosessiarviointia. Hankkeen toimijat tekevät jatkuvaa itsearviointia. Eri alueiden/toimenpidekokonaisuuksien välillä tehdään koordinaatiohankkeen ohjaamana myös vertaisarviointia. Vaikuttavuuden arviointi tulee pitkällä aikavälillä ja hankkeen käynnistyessä hankkeelle laaditaan arviointikehikko. Arvioinnin yhteydessä hankkeelle määritellään myös yhteinen seurantamittaristo. Hankkeen kokonaisarviointi hankitaan koordinaatiohankkeen toimesta. Lisäksi haastetaan THL:sta hankeen päättymisen jälkeiseen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Tehdyt seurannat ovat myös osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman arviointia, koska hanke kuuluu sen kärkihankekokonaisuuteen.

11 11(11) 7. Uuden Oulun osahankkeen budjetti Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut (learning cafe, puimala työkalut, koulutus) Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut (ml. koulutustilaisuuksien kahvit) Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut 0 Muut palvelujen ostot (puhelin, siivous) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat (tilavuokrat, it-palvelut) Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset 0 Tulorahoitus 0 Muu kuin julkinen rahoitus 0 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus 0 Haettava valtionavustus

12 Lasten ja nuoten palveluprosessit HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 2 Tarve Uuden Oulun syntymisen yhteydessä palvelujen järjestämisohjelman nostoiksi on valittu: tasapainoinen ja hallittu talous laadukkaat, vaikuttavat kuntalähtöiset palvelut sekä kuntalaisten oman aktiivisuuden edistäminen ja tukeminen. Järjestämisohjelman keskiössä ovat tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu, palvelurakenteen keveneminen, varhainen tuki ja ehkäisevätyö. Palveluiden järjestämisohjelma sisältää hyvinvointiohjelman/ -kertomuksen, jossa linjataan valtuustokauden aikana monialaisesti ja ammatillisesti toteuttavien palvelujen painopisteet. Valittujen kehittämisalueiden osalta Palveluiden järjestämisohjelmassa toiminnan painopistealuetta halutaan siirtää raskaimmista palveluista keveämpiin palveluihin. Lastensuojelun palveluiden painopiste pyritään siirtämään korjaavasta työstä avohuoltoa ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä painottavaksi. Muutoksen myötä lasten, nuorten ja perheiden tuki ja palvelut huomioidaan lapsen kasvuyhteisöjen kautta eikä eriytettynä palveluna vain lapselle ja nuorelle. Tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistamalla arjen kehitysyhteisöjä, peruspalveluja ja niiden kasvatuskumppanuutta sekä lastensuojelun keveimpiä palveluja. Tämä edellyttää uudenlaista poikkihallinnollista yhteistyötä ja toimintakulttuuria sekä sen johdonmukaista kehittämistä ja johtamista. Lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisena tavoitteena on edistää vuoteen 2025 mennessä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistamalla 1) arjen kehitysyhteisöjä, 2) kaikille yhteisiä peruspalveluja ja 3) niiden kasvatuskumppanuutta niin, että 4) erikoituneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät. Kunnan kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi. Päämäärä Hankkeen tavoitteena lastensuojelupalvelujen osalta on rakentaa asiakaslähtöisten palveluprosessien johtamismalli, joka tukee lasten, nuorten ja heidän perheidensä palvelujen järjestämistä Uuden Oulun järjestämisohjelman nostojen ja Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian mukaisten päämäärien toteutumista. Tavoite 1 Kehittää tulevaisuuteen suuntautunut ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden ja vaikuttavien lastensuojelun palveluiden suunnittelun ja järjestämisen tueksi Tavoite 2 Huolehtia palveluprosessien asiakaslähtöisyydestä ja vaikuttavuudesta huomioiden palveluprosessien poikkihallinnollisuus ja monitoimijaisuus. Tavoite 3 Rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli siten, että lastensuojelun palveluprosessit toteutuvat koko Uuden Oulun alueella asiakastarpeista käsin poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Tavoite 4 Kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintatapoja ja työkaluja sekä henkilöstön työhyvinvointia. Sivu 1 / 7

13 Lasten ja nuoten palveluprosessit HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 2 Tavoite 1 Kehittää tulevaisuuteen suuntautunut ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden ja vaikuttavien lastensuojelun palveluiden suunnittelun ja järjestämisen tueksi. Ennakointitietoa asiakkaiden kokemuksista kerätään tavoitteessa 2., jotka liitetään johtamisjärjestelmän yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Alatavoite 1 Kehitetään uusi palvelustrategien edellyttämä ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmä strategisen johtamisen tueksi. Alatavoite 2 Kehitetään ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmä toimeenpanon johtamisen ja toiminnan ohjauksen tueksi Alatavoite 3 Kehitetään ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmä operatiivisen päivittäisjohtamisen tueksi Analysoidaan nykyisiä tiedolla johtamisen menetelmiä ja mittareita. Tehdään tietotarvekartoitus. Selvitetään, millä tiedolla, tunnusluvuilla ja mittareilla saataisiin luotettavaa tietoa strategisen suunnittelun tueksi. Analysoidaan nykyisiä tiedolla johtamisen menetelmiä ja mittareita. Tehdään tietotarvekartoitus. Selvitetään, millä tiedolla, tunnusluvuilla ja mittareilla saataisiin luotettavaa tietoa toiminnan johtamisen, ohjauksen, arvioinnin sekä jatkuvan ja ajantasaisen kehittämisen tueksi. Analysoidaan nykyisiä tiedolla johtamisen menetelmiä ja mittareita. Tehdään tietotarvekartoitus. Selvitetään, millä tiedolla, tunnusluvuilla ja mittareilla saataisiin luotettavaa tietoa lähijohtamisen, toiminnan ohjauksen, arvioinnin, hoidon suunnittelun sekä jatkuvan ja ajantasaisen kehittämisen tueksi. Seulotaan strategisen johtamisen kannalta oleelliset mittarit. Kehittämistyö toteutetaan työpajoissa. Seulotaan toimeenpanon johtamisen kannalta oleelliset mittarit. Kehittämistyö toteutetaan työpajoissa. Seulotaan operatiivisen johtamisen kannalta oleelliset mittarit. Kehittämistyö toteutetaan työpajoissa. Sivu 2 / 7

14 Lasten ja nuoten palveluprosessit HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 2 Määritellään strategiaprosessia varten tunnuslukuja, joita voitaisiin hyödyntää siihen, että: a) palveluja tarjottaisiin ja tuotettaisiin oikea määrä (valitaan mittarit, jotka kuvaavat väestörakenteen, asiakasrakenteen sekä, asiakastarpeen muutoksia sekä luodaan tiedolla johtamisen malli skenaariotyöskentelylle) b) tarjotaan ja tuotetaan oikeita palveluja (valitaan palvelurakennetta kuvaavat ja resurssien allokointia koskevat mittarit) c) voitaisiin ohjata palvelujen järjestämis- ja organisointitapaa (tunnusluvut, joilla arvioidaan oman tuotannon ja ostopalvelujen mielekästä suhdetta) d) kohdennetaan rajalliset resurssit oikein ja kustannustehokkaasti (tuottavuuden ja vaikuttavuuden tasoa sekä muutosta koskevat mittarit) e) toiminta olisi laadukasta ja vaikuttavaa (valitaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta koskevat mittarit) f) strategiatyössä hyödynnetään sisäistä ja ulkoista benchmarkingtietoa (valitaan benchmarkingkohteet ja mittarit) On luotu lastensuojelun strategiseen johtamiseen tiedolla johtamisen toimintamalli, jossa hyödynnetään ajantasaista hyvinvointitietoa. Mallia on pilotoitu prosessin aikana. sta saatu ennakointitieto on ollut aikaisempaa laadukkaampaa ja auttanut toimivan ja tietoon perustuvan strategian luomisessa. Määritellään toimeenpanon johtamisesta ja kehittämistä varten tunnuslukuja ja mittareita, joita: a) voitaisiin suunnitella mielekäs palvelujen järjestämis- ja organisointitapa (tunnusluvut, joilla arvioidaan oman tuotannon ja ostopalvelujen mielekästä suhdetta) b) jotta tunnistettaisiin vaikuttavimmat hoitomuodot (vaikuttavuustutkimukset, asiakaskokemusmittarit) c) kohdennettaisiin rajalliset resurssit oikein ja kustannustehokkaasti (henkilöstömitoitusta ja rakennetta sekä tuottavuuden tasoa ja muutosta kuvaavat mittarit)) d) käytettäisiin tehokkaita työmenetelmiä (prosessimittarit) e) saataisiin jatkuvaa ja ajantasaista tietoa palvelutoiminnan tuottavuudesta, vaikuttavuudesta ja asiakasrakenteen muutoksesta, jonka perusteella voitaisiin ohjata ja tehdä korjaavia toimenpiteitä entistä nopeammin ja sitä kautta taloudellisemmin. On luotu toimintamalli, jossa ennakointitietoa käytetään jäsennellysti ja säännönmukaisesti hyödyksi toimeenpanon johtamisessa sekä toiminnan jatkuvassa ja ajantasaisessa kehittämisessä. Mallia on pilotoitu prosessin aikana. Tiedolla johtamisen malli toimii resurssien suuntaamisen, toiminnan organisoimisen sekä vaikuttavuuden ja laadun arvioimisen apuvälineenä. Se toimii tehokkaana apuvälineenä myös sopimusohjauksen suuntaamisessa sekä toiminnan kehittämisessä. Määritellään tunnusluvut ja mittarit, joista saatavan tiedon avulla ohjataan operatiivista toimintaa ja jatkuvaa kehittämistyötä: a) palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta (esim. kliiniset laatuindikaattorit, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mittarit, terveydentilaa kuvaavia mittarit) b) tuottavuudesta suoritetasolla, asiakastasolla ja tuotannontekijän tasolla c) asiakaslähtöisyydestä (esim. asiakaspalaute, kokonaispalvelun toteutuminen suunnitellulla tavalla) d) tarvittavasta henkilöstömitoituksesta ja rakenteesta On luotu malli, jossa ennakointitietoa käytetään jäsennellysti ja säännönmukaisesti hyödyksi operatiivisessa johtamisessa sekä toiminnan jatkuvassa ja ajantasaisessa kehittämisessä. Mallia on pilotoitu prosessin aikana. Ennakointitieto toimii hoidon, palvelun, johtamisen ja ohjauksen sekä toiminnan jatkuvan ja ajantasaisen kehittämisen apuvälineenä. Sivu 3 / 7

15 Lasten ja nuoten palveluprosessit HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 2 Tavoite 2 Huolehtia palveluprosessien asiakaslähtöisyydestä ja vaikuttavuudesta huomioiden palveluprosessien poikkihallinnollisuus ja monitoimijaisuus. ssa kerätään samalla myös kvalitatiivista tietoa tiedolla johtamisen eri tasoille. Alatavoite 1 Luodaan toimintamalleja, joilla kuntalaiset osallistetaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä palvelujen suunnitteluun huomioiden poikkihallinnollisuus ja ennaltaehkäisevän työn painottuminen perheitä tukevissa toimintamalleissa. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu yhdessä lastensuojelun johdon, henkilöstön, asiakkaiden, järjestöjen ja poliittisten päättäjien kanssa. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu teemoitetuissa työpajoissa. Työpajojen aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Alatavoite 2 Luodaan toimintamalleja, joilla asiakas osallistetaan oman asiakkuutensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu yhdessä lastensuojelun johdon, henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten kanssa. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu teemoitetuissa työpajoissa. Työpajojen aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Alatavoite 3 Selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtenäinen hoitoja palvelusuunnitelma huomioiden lapselle, nuorelle ja heidän perheilleen tarjottavien palvelut muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden, jotta myös lapsen kokonaistilanteen arviointi vahvistuu. Arvioidaan ja luodaan edellytyksiä lasten ja nuorten palveluprosessin yhtenäisen hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönotolle Kytke hankkeesta saadut kokemukset ja tieto huomioon ottaen. Valittu työryhmä työstää hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöä ja kehittää sen käyttöönottoa mahdollistavia toimintaedellytyksiä. 1) Luodaan malli, jolla tuotetaan asiakasryhmäkohtaista tietoa toiminnan suunnittelua varten. 2) Suunnitellaan toimintamalli, jossa kuntalaiset ja asiakastyötä tekevät voivat systemaattisella tavalla olla mukana strategiaprosessissa sekä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä 3) Suunnitellaan toimintamalli, jolla Ikäihmisten palvelujen suunnittelussa hyödynnetään systemaattisesti asiakkaiden ja asiakastyötä tekevien kokemuksia ja tutkimus- ja vertailutietoa (valtakunnallinen/omien yksiköiden vertailu) hoitomuotojen vaikuttavuudesta. 4) Selvitetään millaisilla prosesseilla kuntalaisten toiveet sekä tutkimusja kokemustieto kerätään, miten niistä saadun tiedon turvin toimintaprosesseja kehitetään ja miten koko prosessi ja kehitystyö 1) Asiakasryhmien nykyisten asiakasprosessien ja vaikutusmahdollisuuksien kuvaaminen 2) Selvitetään kuinka kuntaliitos sekä rakennemuutos muuttavat asiakasprosesseja. 3) Kuvataan asiakasprosessit rakennemuutoksen jälkeen. 4) Määritellään asiakkaan (lapsi, nuori, perhe) osallisuus ja keinot asiakasprosessien eri vaiheissa. 5) Rakennetaan malli asiakastarpeiden ja - palautteiden systemaattiseen keräämiseen. 6) Asiakasprosessin vaikuttavuusmittareiden käyttöön otto tavoitteen 1 mukaisesti (sdq:n hyödyntäminen?). 1) Arvioidaan lasten ja nuorten palveluprosessin eri toimijoiden nykyisiä palvelusuunnitelmakäytäntöjä ja valmiuksia ottaa käyttöön yhtenäinen palvelusuunnitelman pohja ja luomiskäytäntö. 2) Arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelma pohjan käyttömahdollisuudet ja alueet Lastensuojelussa huomioiden lainsäädännön asettamat rajoitukset ja mahdollisuudet. 3) Määritellään asiakassuunnitelman kohteet (lapsi, nuori, perhe) ja asiakassuunnitelman laadinnasta vastuussa olevat tahot. 4) Luodaan eri toiminta- ja palvelualojen yhteistyömalli, joka mahdollistaa hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönoton. 5) Testataan mallia käytännössä. Sivu 4 / 7

16 Lasten ja nuoten palveluprosessit HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 2 vastuutetaan eri yksiköissä 5) Selvitetään millä prosessilla resurssien riittävyyttä ja kohdentamista tehdään kohdan 3) seurauksena On luotu malli, jossa säännöllisin väliajoin arvioidaan lastensuojelun toimintamalleja ja asiakasprosesseja kansalaisilta saadun palautteen ja uusimman tutkimustiedon pohjalta. Käytössä on asiakkaan osallistava hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin malli. Mielenterveyspalveluissa on testattu yhtenäisen hoito- ja palvelusuunnitelman käytön mahdollisuutta. Kuntalaiset kokevat tulevansa kuulluksi lastensuojelun palveluiden suunnittelussa. Tutkimus- ja kokemustietoa koetaan merkittäväksi lastensuojelun kehittämisvälineeksi. Osallisuutta korostava toimintamalli tukee hoitotyötä asiakkaan kuntoutusta tukevalla tavalla sekä asiakkaan elämäntilannetta ja toiveita ja subjektiutta kunnioittaen. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisprosessi on parantunut. Sivu 5 / 7

17 Lasten ja nuoten palveluprosessit HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 2 Tavoite 3 Rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli siten, että lastensuojelun palveluprosessit toteutuvat koko Uuden Oulun alueella asiakastarpeista käsin poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Alatavoite 1 Kehitetään poikkihallinnollinen organisointi- ja johtamistapa, jossa kaikin käytettävissä olevin keinoin pyritään perheiden tukemiseen entistä varhaisemmassa vaiheessa perhetyön erilaisia keveämpiä muotoja korostaen yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Määritellään linja- ja prosessijohtamisen valta, vastuut ja toimintakäytännöt. Määritellään kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö sekä yhteistyöhön liittyvät valta, vastuu ja toimintakäytännöt. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu teemoitetuissa työpajoissa. Työpajojen aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu teemoitetuissa työpajoissa. Työpajojen aikataulut tarkentuvat myöhemmin. 1) Asiakkaiden palvelupolkujen määritys (aiemmin saatu tuki lapselle/nuorelle/perheelle) 2) Huolehditaan, että palvelupolun kriittisiä pisteitä edeltävää työtä vahvistetaan 3) Huolehditaan, että Määritellään myöhemmin. Määritellään myöhemmin. Määritellään myöhemmin. Poikkihallinnolliset roolit ja vastuut määritelty. Yhteistyötavat sekä valta ja vastuukysymykset määritelty. Sivu 6 / 7

18 Lasten ja nuoten palveluprosessit HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 2 Tavoite 4 Kehittää lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintatapoja ja työkaluja sekä henkilöstön työhyvinvointia. Alatavoite 1 Rakennemuutoksen aikana kehitetään lähiesimiestyön toimintatapoja ja työkaluja. Alatavoite 2 Huolehditaan henkilöstön riittävistä työyhteisötaidoista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Selvitetään millaisia muutostarpeita rakennemuutos tuo lähiesimiestyölle ja huolehditaan että muutostarpeisiin vastataan. Selvitetään työyhteisöissä millä tavalla työn ilo ja imu voidaan ylläpitää muuttuvissa tilanteissa ja työyhteisön arjessa sekä kuinka yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa siihen. Toimintatapoja ja työkaluja kehitetään työpajoissa ja koulutuksen avulla. Selvitetään rakennemuutoksen aiheuttamat muutostarpeet lähiesimiestyölle: - Toiminnan jatkuva kehittäminen ja vaikuttavuuden arvioiminen - Henkilöstön jaksamisesta ja osaamisesta huolehtiminen - Tiedolla johtaminen - Vuorovaikutuksellisen johtamisen menetelmien käyttö - Palaverikäytännöt oman työyhteisön sisällä ja työyhteisöjen välillä - Asiakaslähtöisyydestä huolehtiminen - Asiakaspalautteen kerääminen ja tarvittavista toimenpiteistä huolehtiminen - Raportointi ja muutostarpeiden eteenpäin vieminen organisaatiossa ylöspäin Työyhteisötaitoja kehitetään työpajoissa sekä itsearvioinnin ja valmennuksen avulla. Toteutetaan yksiköissä koulutus, valmennus ja itsearviointimahdollisuus. Huolehditaan, että yksiköissä on käytössä yhteisesti sovitut pelisäännöt. On selkeytetty esimiesten kanssa lähijohtamisen toimintaperiaatteita ja niihin sitouduttu. Työntekijät ovat jäsentäneet oman mahdollisuutensa työyhteisön hyvinvoinnin luojina. Lähiesimiehet ovat ymmärtäneet roolinsa oman työyhteisönsä ensimmäisinä kehittäjinä ja ovat viemässä rakennemuutosta aktiivisesti eteenpäin. Haasteellisessa työssä työntekijät ymmärtävät toistensa työn tukemisen merkityksen ja osaavat iloita onnistumisista. Sivu 7 / 7

19 Aikuisten mielenterveyspalvelut HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 1 Tarve Uuden Oulun syntymisen yhteydessä palvelujen järjestämisohjelman nostoiksi on valittu: tasapainoinen ja hallittu talous laadukkaat, vaikuttavat kuntalähtöiset palvelut sekä kuntalaisten oman aktiivisuuden edistäminen ja tukeminen. Järjestämisohjelman keskiössä ovat tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu, palvelurakenteen keveneminen, varhainen tuki ja ehkäisevätyö. Palveluiden järjestämisohjelma sisältää hyvinvointiohjelman/ -kertomuksen, jossa linjataan valtuustokauden aikana monialaisesti ja ammatillisesti toteuttavien palvelujen painopisteet. Valittujen kehittämisalueiden osalta Palveluiden järjestämisohjelmassa toiminnan painopistealuetta halutaan siirtää raskaimmista palveluista keveämpiin palveluihin. Mielenterveyspalveluissa tavoitteena on asiakkaiden osallisuutta korostavan toimintamallin kehittäminen oman hoidon ja palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Oulun kaupungin mielenterveyspalveluissa toteutetaan rakennemuutos, jonka seurauksena kaupungin järjestämän mielenterveyspalvelut tuotetaan avopalveluina ja laitoshoito siirtyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Päämäärä Hankkeen tavoitteena mielenterveyspalveluiden osalta on rakentaa asiakaslähtöisten prosessien ja prosessi johtamisen malli, joka tukee palvelujen järjestämisohjelman nostojen tavoitteita. Tavoite 1 Kehittää tulevaisuuteen suuntautunut ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden ja vaikuttavien mielenterveyspalvelujen suunnittelun ja järjestämisen tueksi Tavoite 2 Huolehtia siitä, että palvelut ovat yhdenmukaisia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia. t myös mahdollistavat asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuuden. Tavoite 3 Rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli, siten että mielenterveystyön palveluprosessit toteutuvat asiakastarpeista käsin koko Uuden Oulun alueella, poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä yksityisten yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoite 4 Kehittää mielenterveystyön lähiesimiestyöhön liittyviä johtamisen toimintatapoja ja työkaluja sekä henkilöstön työhyvinvointia. Sivu 1 / 8

20 Aikuisten mielen- HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 1 terveys- palvelut Tavoite 1 Kehittää tulevaisuuteen suuntautunut ennakointitiedon keruujärjestelmä kustannustehokkaiden, laadukkaiden ja vaikuttavien mielenterveyspalvelujen suunnittelun ja järjestämisen tueksi Alatavoite 1 Kehitetään uusi palvelustrategien edellyttämä ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmä strategisen johtamisen tueksi. Alatavoite 2 Kehitetään ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmä toimeenpanon johtamisen ja toiminnan ohjauksen tueksi Alatavoite 3 Kehitetään ennakoivan hyvinvointitiedon keruujärjestelmä operatiivisen päivittäisjohtamisen tueksi Analysoidaan nykyisiä tiedolla johtamisen menetelmiä ja mittareita. Tehdään tietotarvekartoitus. Selvitetään, millä tiedolla, tunnusluvuilla ja mittareilla saataisiin luotettavaa tietoa strategisen suunnittelun tueksi. Analysoidaan nykyisiä tiedolla johtamisen menetelmiä ja mittareita. Tehdään tietotarvekartoitus. Selvitetään, millä tiedolla, tunnusluvuilla ja mittareilla saataisiin luotettavaa tietoa toiminnan johtamisen, ohjauksen, arvioinnin sekä jatkuvan ja ajantasaisen kehittämisen tueksi. Analysoidaan nykyisiä tiedolla johtamisen menetelmiä ja mittareita. Tehdään tietotarvekartoitus. Selvitetään, millä tiedolla, tunnusluvuilla ja mittareilla saataisiin luotettavaa tietoa lähijohtamisen, toiminnan ohjauksen, arvioinnin, hoidon suunnittelun sekä jatkuvan ja ajantasaisen kehittämisen tueksi. Seulotaan strategisen johtamisen kannalta oleelliset mittarit. Kehittämistyö toteutetaan työpajoissa. Seulotaan toimeenpanon johtamisen kannalta oleelliset mittarit. Kehittämistyö toteutetaan työpajoissa. Seulotaan operatiivisen johtamisen kannalta oleelliset mittarit. Kehittämistyö toteutetaan työpajoissa. Sivu 2 / 8

21 Aikuisten mielenterveyspalvelut Määritellään strategiaprosessia varten tunnuslukuja, joita voitaisiin hyödyntää siihen, että: a) palveluja tarjottaisiin ja tuotettaisiin oikea määrä (valitaan mittarit, jotka kuvaavat väestörakenteen, asiakasrakenteen sekä, asiakastarpeen muutoksia sekä luodaan tiedolla johtamisen malli skenaariotyöskentelylle) b) tarjotaan ja tuotetaan oikeita palveluja (valitaan palvelurakennetta kuvaavat ja resurssien allokointia koskevat mittarit) c) voitaisiin ohjata palvelujen järjestämis- ja organisointitapaa (tunnusluvut, joilla arvioidaan oman tuotannon ja ostopalvelujen mielekästä suhdetta) d) kohdennetaan rajalliset resurssit oikein ja kustannustehokkaasti (tuottavuuden ja vaikuttavuuden tasoa sekä muutosta koskevat mittarit) e) toiminta olisi laadukasta ja vaikuttavaa (valitaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta koskevat mittarit) f) strategiatyössä hyödynnetään sisäistä ja ulkoista benchmarkingtietoa (valitaan benchmarkingkohteet ja mittarit) HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 1 Määritellään toimeenpanon johtamisesta ja kehittämistä varten tunnuslukuja ja mittareita, joita: a) voitaisiin suunnitella mielekäs palvelujen järjestämis- ja organisointitapa (tunnusluvut, joilla arvioidaan oman tuotannon ja ostopalvelujen mielekästä suhdetta) b) jotta tunnistettaisiin vaikuttavimmat hoitomuodot (vaikuttavuustutkimukset, asiakaskokemusmittarit) c) kohdennettaisiin rajalliset resurssit oikein ja kustannustehokkaasti (henkilöstömitoitusta ja rakennetta sekä tuottavuuden tasoa ja muutosta kuvaavat mittarit)) d) käytettäisiin tehokkaita työmenetelmiä (prosessimittarit) e) saataisiin jatkuvaa ja ajantasaista tietoa palvelutoiminnan tuottavuudesta, vaikuttavuudesta ja asiakasrakenteen muutoksesta, jonka perusteella voitaisiin ohjata ja tehdä korjaavia toimenpiteitä entistä nopeammin ja sitä kautta taloudellisemmin Määritellään tunnusluvut ja mittarit, joista saatavan tiedon avulla ohjataan operatiivista toimintaa ja jatkuvaa kehittämistyötä: a) palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta (esim. kliiniset laatuindikaattorit, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mittarit, terveydentilaa kuvaavia mittarit) b) tuottavuudesta suoritetasolla, asiakastasolla ja tuotannontekijän tasolla c) asiakaslähtöisyydestä (esim. asiakaspalaute, kokonaispalvelun toteutuminen suunnitellulla tavalla) d) tarvittavasta henkilöstömitoituksesta ja rakenteesta On luotu mielenterveyspalveluihin strategiseen johtamiseen tiedolla johtamisen toimintamalli, jossa hyödynnetään ajantasaista hyvinvointitietoa. Mallia on pilotoitu prosessin aikana. On luotu toimintamalli, jossa ennakointitietoa käytetään jäsennellysti ja säännönmukaisesti hyödyksi toimeenpanon johtamisessa sekä toiminnan jatkuvassa ja ajantasaisessa kehittämisessä. Mallia on pilotoitu prosessin aikana. On luotu malli, jossa ennakointitietoa käytetään jäsennellysti ja säännönmukaisesti hyödyksi operatiivisessa johtamisessa sekä toiminnan jatkuvassa ja ajantasaisessa kehittämisessä. Mallia on pilotoitu prosessin aikana. sta saatu ennakointitieto on ollut aikaisempaa laadukkaampaa ja auttanut toimivan ja tietoon perustuvan strategian luomisessa. Tiedolla johtamisen malli toimii resurssien suuntaamisen, toiminnan organisoimisen sekä vaikuttavuuden ja laadun arvioimisen apuvälineenä. Se toimii tehokkaana apuvälineenä myös sopimusohjauksen suuntaamisessa sekä toiminnan kehittämisessä. Ennakointitieto toimii hoidon, palvelun, johtamisen ja ohjauksen sekä toiminnan jatkuvan ja ajantasaisen kehittämisen apuvälineenä. Sivu 3 / 8

22 Aikuisten mielenterveyspalvelut HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 1 Tavoite 2 Huolehtia siitä, että palvelut ovat yhdenmukaisia, asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia. t myös mahdollistavat asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuuden. Alatavoite 1 Luodaan toimintamalleja, joilla kuntalaiset, palveluiden käyttäjät ja henkilöstö osallistetaan mielenterveyspalveluiden ja prosessien suunnitteluun ja arviointiin. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu yhdessä mielenterveystyön johdon, henkilöstön, asiakkaiden, heidän läheisten, järjestöjen ja poliittisten päättäjien kanssa. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu teemoitetuissa työpajoissa. Työpajojen aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Alatavoite 2 Luodaan toimintamalleja, joilla asiakas osallistetaan oman hoitonsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu yhdessä mielenterveystyön johdon, henkilöstön, asiakkaiden ja heidän läheisten sekä palveluohjausyksikön edustuksen kanssa. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu teemoitetuissa työpajoissa. Työpajojen aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Alatavoite 3 Selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtenäinen hoitoja palvelusuunnitelma Arvioidaan ja luodaan edellytyksiä mielenterveyspalvelujen asiakkaille yhtenäisen hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönotolle Kytke hankkeesta saadut kokemukset ja tieto huomioon ottaen. Valittu työryhmä työstää hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöä ja toimintamallia työstetään. 1) Selvitetään millä prosesseilla kuntalaisten toiveita mielenterveyspalveluiden toteuttamiseksi kerätään. 2) Selvitetään millä prosesseilla mielenterveyspalveluiden suunnittelussa hyödynnetään asiakaskokemusta, tutkimustietoa sekä henkilöstön kokemustietoa hoitomuotojen vaikuttavuudesta. 3) Selvitetään millaisilla käytännöillä kuntalaisten toiveet sekä tutkimus- ja kokemustieto hyödynnetään palveluiden arvioinnissa ja suunnittelussa. 4) Luodaan malli joustavien resurssien käyttöön sekä uusien vaikuttavien palveluiden käyttöönottamiseksi. 1) Asiakasryhmien hoito- ja palvelupolkujen sekä vaikutusmahdollisuuksien kuvaaminen rakennemuutoksen jälkeen. 2) Selvitetään millä keinoilla asiakkaan osallisuus oman hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin hoitopolun eri vaiheissa toteutuu. 3) Rakennetaan malli asiakastarpeiden ja - palautteiden systemaattiseen keräämiseen. 4) Hoitoprosessin vaikuttavuusmittareiden käyttöön otto tavoitteen 1 mukaisesti (RAI:n hyödyntäminen?). 1) Arvioidaan mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden hoito- ja palvelusuunnitelmia suhteessa toisiinsa. 2) Luodaan pohja yhtenäiselle hoito- ja palvelusuunnitelmalle (mitä tulee huomioida, mitä kirjataan ) 3) Luodaan mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteistyömalli, joka mahdollistaa yhtenäisen hoito- ja palvelusuunnitelman käytön. 4) Testataan mallia käytännössä. Sivu 4 / 8

23 Aikuisten mielenterveyspalvelut On luotu malli, jossa säännöllisin väliajoin arvioidaan mielenterveyspalveluiden toimintamalleja ja hoitoprosesseja kansalaisilta saadun palautteen ja uusimman tutkimustiedon pohjalta. HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 1 Käytössä on asiakkaan osallistava hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin malli. Mielenterveyspalveluissa on testattu yhtenäisen hoito- ja palvelusuunnitelman käytön mahdollisuutta. Kuntalaiset kokevat tulevansa kuulluksi mielenterveyspalveluiden suunnittelussa. Tutkimus- ja kokemustieto koetaan merkittäväksi mielenterveyspalveluiden kehittämisvälineeksi. Osallisuutta korostava toimintamalli tukee hoitotyötä asiakkaan kuntoutusta tukevalla tavalla sekä asiakkaan elämäntilannetta ja toiveita ja subjektiutta kunnioittaen. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisprosessi on parantunut. Sivu 5 / 8

24 Aikuisten mielen- HYVE johtamisen kartta hanke: Oulun osahanke, Liite 1 terveys- palvelut Tavoite 3 Rakentaa prosessijohtamisen toimintamalli, siten että mielenterveystyön palveluprosessit toteutuvat asiakastarpeista käsin koko Uuden Oulun alueella, poikkihallinnollisesti sekä yhteistyössä yksityisten yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Alatavoite 1 Luodaan monipuolinen mielenterveystyön ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja palvelukokonaisuuden organisointi- ja johtamismalli. Alatavoite 2 Huolehditaan siitä, että valta, vastuu ja toimintakäytännöt määritellään Uuden Oulun ja Oys:n psykiatrian osastojen välille. Alatavoite 3 Huolehditaan, että Uuden Oulun mielenterveyspalveluiden tavoitteet ja toimintamallit on käyty läpi henkilöstön kanssa ja esimiehet ovat ymmärtäneet roolinsa ja vastuunsa muutoksen käytäntöön viemisessä. Alatavoite 3 Jäsennetään ehkäisevän, ylläpitävän ja korjaavan mielenterveystyön tavoitteet ja roolinjako liikennevaloajattelun sekä elämänkaarimallin mukaisesti Luodaan malli, jossa potilaita hoidetaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavalla tavalla. Ennakkotietojen sekä suositusten avulla luodaan malli, jossa huolehditaan riittävästä ja oikea-aikaisesta resurssien kohdentamisesta. Huolehditaan siitä, että valta ja vastuu kysymykset tullaan jäsentämään yhden mukaisella tavalla Uuden Oulun alueella yhdenmukaisten palvelujen turvaamiseksi asiakkaille. Selvitetään rakennemuutoksen vaikutuksen työntekijäryhmien työnkuvaan. Työstetään muutosprosessia esimiesten ja työntekijöiden kanssa työpajoissa ja mahdollisissa koulutuksissa. Jäsennetään tavoitteita ja rooleja päivähoidon, neuvolan, koulun, nuorisotoimen, perusterveydenhuollon, mielenterveystyön ja päihdehuollon kesken. Toimintamallit tuotetaan teemoitetuissa ja prosessimaisesti etenevissä työpajoissa. Toimintamallit tuotetaan prosessimaisissa työpajoissa. Toteutetaan muutosjohtaminen projektina. Tavoitteet ja roolit jäsennetään teemoitetuissa ja prosessimaisesti etenevissä työpajoissa. Sivu 6 / 8