Suojaako tyrosiinifosfataasi 1B:n esto lihavuudelta ja tyypin 2 diabetekselta? Olavi Ukkola ja Merja Santaniemi
|
|
- Kaija Tikkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Suojaako tyrosiinifosfataasi 1B:n esto lihavuudelta ja tyypin 2 diabetekselta? Olavi Ukkola ja Merja Santaniemi Insuliinin heikentynyt vaikutus kohdekudoksessa on keskeinen patofysiologinen piirre metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Insuliinin signaalireitillä tyrosiinifosfataasi 1B:llä on oleellinen rooli. Koeputkiolosuhteissa tyrosiinifosfataasi 1B:tä pidetään insuliinin signaalin negatiivisena säätelijänä eli se lisää insuliiniresistenssiä. arhaiten tämä on tullut esille eläinmalleissa, joissa tyrosiinifosfataasi 1B:n geeni on poistettu. Näillä hiirikannoilla on todettu tavallista pienemmät verenglukoosipitoisuudet, lisääntynyt insuliiniherkkyys ja suoja lihomista vastaan. Se, että yhden geenin eliminointi suojaisi lihavuudelta ja tyypin 2 diabetekselta, kuulostaa melkein fantasialta. Eläin- ja ihmistutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia tyrosiinifosfataasi 1B:n aktiivisuudesta lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa. Kuitenkin tämän aineen eston on todettu edistävän insuliinin vaikutusta, mikä tekee tyrosiinifosfataasi 1B:n inhibiittoreista houkuttelevan lääketutkimuksen kohteen. Tukea näille ajatuksille ovat antaneet viimeaikaiset geenitutkimukset. Spesifisen, tehokkaan ja turvallisen inhibiittorin kehittely ei ole helppoa. Tällaisella täsmälääkkeellä, joka vähentäisi insuliiniresistenssiä lihottamatta, olisikin sitten loistava tulevaisuus. Insuliinin heikentynyt vaikutus kohdekudoksessa eli insuliiniresistenssi on yhteydessä moniin aineenvaihdunnallisiin poikkeavuuksiin, kuten lihavuuteen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, verenpainetautiin ja heikentyneeseen glukoosinsietoon sekä tyypin 2 diabetekseen (Ferrannini 1993). Insuliinin vaikutuksen lisääminen tarjoaisi»täsmälääkkeen» sairauksiin, joissa insuliiniresistenssi on keskeinen piirre. Metformiinin lisäksi insuliiniresistenssiin spesifisesti vaikuttavia lääkeaineita on vähän. Tiatsolidiinidionit aktivoivat tumareseptori AR:n (peroxisome proliferator activated receptor) gamma-alatyypin (ARγ) (Spiegelman ym. 1998). Valitettavasti ne aiheuttavat usein painon nousua, ja vaikka lihominen johtuu osin nestekertymästä ja vähemmän haitallisen perifeerisen rasvakudoksen lisääntymisestä, tiatsolidiinidioneilla on myös muita haittavaikutuksia. Onneksi lisääntynyt tieto sairauksien patogeneettisista mekanismeista on tuonut uusia mielenkiintoisia kohteita lääkehoidolle. roteiinien tyrosyylitähteiden fosforylaatio on solunsisäisen viestinnän keskeinen säätelymekanismi. Entsyymien ja toisiolähettien aktiivisuutta säätelee usein fosforylaatio, josta huolehtivat tyrosiinikinaasit on tunnettu jo kauan. Tyrosiinikinaasien vastavaikuttajina soluissa toimivat tyrosiinifosfataasit (protein tyrosine phosphatase, T), jotka purkavat fosfaattisidoksia hydrolysoimalla niitä. Tyrosiinifosfataaseja arvellaan olevan ihmisellä jopa viisisataa erilaista (Neel ja Tonks 1997). Näillä useimmiten signaalien negatiivisessa säätelyssä toimivilla entsyymeillä on oleellinen merkitys solun jakaantumisessa, erilaistumisessa, liikkumisessa, aineenvaihdunnassa ja kuolemassa. Ensimmäisenä eristettiin tyypin 1B tyrosiinifosfataasi (Bar- Duodecim 2002;118:
2 ford ym. 1994). Se on solun sisäinen, solulimakalvostossa sijaitseva entsyymi. Sitä ilmentyy kaikkialla elimistön kudoksissa, ja se on tärkein T insuliinin kohdekudoksissa: lihaksessa, maksassa ja rasvassa (Goldstein 1993). Insuliinireseptori on tyrosiinikinaasi ja insuliinin signaalireitillä T-1B:llä on oleellinen rooli: se saa aikaan insuliinisignaalin loppumisen solussa defosforyloimalla ja inaktivoimalla insuliinireseptorin. T-1B onkin eräs kuumimmista aikuisiän diabeteksen ja lihavuuden tutkimuskohteista. Solunsisäisen T-1B:n ilmentymisen häiriöt saattavat olla syynä myös munasarja-, rinta- ja ruokatorvisyöpiin. Tyrosiinifosfataasi 1B insuliinin signaalin heikentäjä Insuliinireseptori koostuu kahdesta alfa- ja kahdesta beetayksiköstä. Ensin mainitut ovat kokonaan solun ulkopuolisia ja toimivat insuliinin sitoutumiskohtana. Ne ovat kiinnittyneet solukalvon läpi ulottuviin beetayksiköihin disulfidisidoksin. Beetayksikön solunsisäinen puoli sisältää tyrosiinikinaasialayksikön. Insuliinin sitoutuminen aiheuttaa reseptorissa autofosforylaatiota: tyrosiinit fosforyloituvat, ja se lisää reseptorin beetayksikön tyrosiinikinaasiaktiivisuutta. Insuliinin viestiä välittävät substraatit IRS1 (insuliinireseptorisubstraatti 1), IRS2 ja IRS3 fosforyloituvat ja aktivoituvat (Holman ja Kasuga 1997). Nämä substraatit saavat fosfatidyyli-inositoli-3-kinaasin (I3K) siirtymään solukalvolle. I3K puolestaan aktivoi kahden kinaasin DK1:n ja KB:n (tdins (3,4)2/tdIns (3,4,5)3-dependent kinase 1 ja protein kinase B) välityksellä glykogeenisyntaasikinaasi-3:n (GSK- 3), joka inaktivoi insuliinin tehtäviä aineenvaihdunnassa. Insuliinisignalointi johtaa glukoosikanavien kuten GLUT-4-kanavan siirtymiseen solukalvolle, mikä mahdollistaa glukoosin siirtymisen soluun (Bevan 2001). Insuliinisignaali vaimenee, kun tyrosiinifosfataasi 1B defosforyloi reseptorin tyrosyylialueet (Byon ym. 1998). T-1B defosforyloi myös mm. IRS1:n (Goldstein ym. 2000). Kuvassa on esitetty T-1B:n osuus insuliinin signaalireitillä. Miten solunsisäisessä kalvostossa sijaitseva T-1B ja solukalvolla toimiva insuliinireseptori kohtaavat, ei ole täysin selvää. Todennäköisintä kuitenkin on, että proteiinit kohtaavat, kun insuliinireseptorit kulkeutuvat solukalvorakkuloissa solun sisälle ja osa palaa defosforyloituneena solukalvolle ja osa hajoaa lysosomeissa (Drake ja osner 1998). T-1B on myös insuliinireseptorin substraatti. Reseptorin autofosforylaatio johtaa T-1B:n katalyyttisesti aktiivisten kohtien fosforylaatioon. Insuliinireseptori säätelee siis T-1B:n ja siten omaakin aktiivisuuttaan (Dadke ym. 2001). Tyrosiinifosfataasi 1B:n rooli eri kudoksissa epäselvä aktiivisuus yleensä vähentynyt lihavien lihaskudoksessa Tyrosiinifosfataasi 1B:n pitoisuuksia on määritetty diabeetikkojen ja lihavien henkilöiden kudosnäytteistä. Sekä lisääntyneitä että pienentyneitä pitoisuuksia on havaittu tutkittavan kudoksen mukaan. Ristiriitaisia tuloksia on selitetty sillä, että potilasmäärät ovat yleensä olleet varsin pieniä ja että määrityksissä ei ole mitattu pelkästään 1B:tä vaan myös muita T-tyyppejä. Aktiivisten reseptoreiden määrä on eräiden tutkimusten mukaan vähentynyt tyypin 2 diabetesta sairastavilla (Byon ym. 1998). Jos aktiivisen insuliinireseptoripopulaation ylläpitäminen solukalvolla edellyttää solulimakalvostolla tapahtuvaa reseptorin defosforylaatiota, voisi T-1B:n vähentynyt aktiivisuus johtaa ei-aktiivisten reseptoreiden osuuden lisääntymiseen ja näin insuliiniresistenssiin. Useimmat tutkimukset ovat osoittaneet Taktiivisuuden ja T-1B:n ilmentymisen vähentyneen lihavien tyypin 2 diabeetikoiden lihaksistossa (Kusari ym. 1994, Worm ym. 1996). Toisaalta myös päinvastaisia tuloksia on raportoitu. Ahmad ym. (1997a) totesivat T-1B:n aktiivisuuden ja ilmentymisen lihaskudoksessa lisääntyneen lihavilla enemmän kuin laihoilla. Yllättäen samassa tutkimuksessa T-1B:n aktiivisuuden ja ilmentymisen lihaskudoksessa todettiin vähentyneen lihavilla tyypin 2 diabeetikoilla enemmän kuin verrokeilla. Rasvakudok O. Ukkola ja M. Santaniemi
3 Insuliini IR Solukalvo I3K IRS1, IRS2, IRS3 Fosforylaatio KB Glut-4 siirtyy solukalvolle glukoosikanavaksi GLUT-4 T-1B T-1B:n aiheuttama IRS1:n defosforylaatio + muiden IRsubstraattien defosforylaatio T-1B GSK3 inaktivoi insuliinin aineenvaihdunnallisia vaikutuksia Kuva. Insuliini kiihdyttää glukoosin kuljetusta ja aineenvaihduntaa aiheuttamalla solussa joukon signaaliketjuja. Insuliinin sitoutuminen aktivoi insuliinireseptorin (IR) tyrosiinikinaasiaktiivisuuden solunsisäisten osien autofosforyloituessa. Myös reseptorin substraattien fosforyloituessa lähtee liikkeelle useiden välittäjämolekyylien stimulaatioketju, mikä johtaa muun muassa GLUT-4-glukoosikanavan siirtymiseen solunsisäisistä kalvorakkuloista solukalvolle. Insuliinireseptori kulkeutuu solukalvorakkuloissa solun sisälle, missä tyrosiinifosfataasi 1B (T-1B) defosforyloi reseptorin. Defosforyloituneet reseptorit siirtyvät takaisin solukalvolle, ja osa niistä hajoaa lysosomeissa. IRS = insuliinireseptorisubstraatti, I3K = fosfatidyyli-inositoli-3-kinaasi, KB = proteiinikinaasi B, GSK3 = glykogeenisyntaasikinaasi 3. sesta tehdyt T-1B:tä koskevat tutkimukset ovat antaneet myös ristiriitaisia tuloksia. Yliekspressiokokeet rasvasoluissa (mm. Venable ym. 2000) ovat osoittaneet insuliinireseptorin ja IRS-1:n tyrosiinifosforylaation ja muun muassa 13K-aktiivisuuden vähenevän. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta rasvasolun glukoosinkuljetukseen. Siksi on päätelty, ettei yksistään T-1B:n muuttunut aktiivisuus rasvasolussa riitä muuttamaan glukoosinkuljetusta, vaan mukana on esimerkiksi muita tyrosiinifosfataaseja. Syyt T-1B:n kudosspesifisyyteen insuliinin vaikutuksissa saattavat olla esimerkiksi erilaisessa IR:n kuljetusmekanismissa rasva- ja muissa soluissa. Myös eri rasvakudosten välillä saattaa olla eroja siinä, mikä on T-1B:n merkitys insuliiniresistenssissä. Vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen suuri määrä on erityinen metabolisten oireyhtymien riskitekijä. Lihavilla vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen T-1B-aktiivisuus on todettu suuremmaksi kuin vatsan ihonalaisen rasvakudoksen (Wu ym. 2001). Tyrosiinifosfataasi 1B -poistogeenisillä eläimillä insuliinin vaikutus on parantunut Toimimattoman T-1B-geenin omaava hiirikanta on tuottanut runsaasti tietoa geenin merkityksestä. Kaksi eri tutkimusryhmää (Elcheby ym ja Klaman ym. 2000) ovat todenneet näillä hiirikannoilla normaalia pienemmät verenglukoosiarvot, lisääntyneen insuliiniherkkyyden ja pienemmät insuliinipitoisuudet. T-1Bpoistogeeniset hiiret ilmentävät myös kudosspesifistä insuliiniherkkyyttä. Mutanttihiirillä on esiintynyt maksassa ja lihaksessa kummankin tutkimuksen mukaan huomattavasti enemmän insuliinireseptorin fosforylaatiota kuin villillä Suojaako tyrosiinifosfataasi 1B:n esto lihavuudelta ja tyypin 2 diabetekselta? 1859
4 kannalla, mutta rasvakudoksessa IR-fosforylaatio oli samanlaista. Toimimattoman T-1B-geenin omaavan hiirikannan mielenkiintoisin ominaisuus on kyky vastustaa lihomista. Runsaalla rasvalla ruokitut mutanttihiiret eivät lihoneet kuten normaalit hiiret, ja niiden rasvavarastot olivat huomattavasti pienemmät. Klamannin tutkimuksissa mutanttihiirikannoilla oli myös normaalia vilkkaampi perusaineenvaihdunta. Geneettisistä tutkimuksista tukea tyrosiinifosfataasi 1B:n merkitykselle insuliiniresistenssissä Ihmisen T-1B-geeni sijaitsee kromosomin 20 pitkässä haarassa (20q13.1). Tälle alueelle on useissa tutkimuksissa paikannettu lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen kytkeytyvä geenipaikka (mm. Lembertas ym. 1997). Havainto on johtanut assosiaatiotutkimuksiin, joissa on etsitty T-1B-geenin mutaatioiden ja tyypin 2 diabeteksen tai lihavuuden yhteyttä. Echwald ym. (2002) löysivät T-1B-geenin variantin (387L), jonka todettiin tanskalaisessa aineistossa olevan yhteydessä 3,7-kertaiseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Myös mm. diabetekselta suojaava yhden nukleotidin polymorfismi on raportoitu vastikään (Mok ym. 2002). T-1B:n geenin 1484InsG-variantin on todettu olevan yhteydessä insuliiniresistenssin ilmentymiin ja T-1B:n lähetti-rna:n pitoisuuksiin (Di aola ym. 2002). T-1B-geenillä on kaksi vaihtoehtoista lähetti-rna-tuotetta. Suuremman tuotteen lisääntyneen määrän on todettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen rasvan määrään ja krooniseen hyperinsulinemiaan. Siksi T-1B:n geenituotteiden suhde saattaa olla sopiva hyperinsulinemian osoittaja diabeetikoilla (Sell ja Reese 1999). Tyrosiinifosfataasi 1B:n esto stimuloi insuliinin vaikutusta Vaikka T-1B:n rooli lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa on vielä epäselvä, tiedetään kuitenkin tämän aineen eston edistävän insuliinisignalointia. Tämä ominaisuus tekee T-1B:stä houkuttelevan lääketutkimuksen kohteen lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Joidenkin tiatsolidiinidionin johdosten on todettu vähentävän insuliiniresistenssiä normaalistamalla T-1B:tä (Maegawa ym. 1995). Samoin painon lasku näyttäisi liittyvän rasvakudoksen T-1B:n aktiivisuuden vähenemiseen (Ahmad ym. 1997b). Eläinkokeissa T:n estäjä on parantanut glukoosinkuljetusta rasvakudoksessa, jolloin rasvakudoksen insuliiniherkkyys paranee (Chen ym. 1999). Lisäksi T-1B:n entsymaattisen aktiivisuuden eston on todettu stimuloivan in vitro insuliinin vaikutusta (Ahmad ym. 1995). Aivoissa insuliinivaikutuksen stimulointi voi lisätä kylläisyyden tunnetta ja energiankulutusta, ja tätä on pidetty yhtenä selityksenä sille, että paino ei nouse. Vain T-1B:tä estävän täsmälääkkeen kehittely ei ole helppoa, mutta spesifisistä inhibiittoreista on julkaistu jo useita raportteja (Malamas ym. 2000, Bleasdale ym. 2001, Shen ym. 2001, Suzuki ym. 2001, Larsen ym. 2002, Zhang 2002). Kliiniseen käyttöön soveltuvaa lääkevalmistetta ei kuitenkaan ole vielä löydetty. Jo kauan tunnettu vanadaatti jäljittelee solussa useita insuliinin aineenvaihdunnallisia tehtäviä ja toimii myös T-1B:n estäjänä inhiboiden muitakin tyrosiinifosfataaseja. Useat vanadaatilla tehdyt kliiniset kokeet osoittavat sen parantavan insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla (Kennedy ja Ramachandran 2000) ja lisäävän glukoosinkuljetusta lihaskudoksessa raskausdiabeteksessa (Shao ym. 2000), mutta haittavaikutukset estävät sen kliinisen käytön. Selektiivisen estäjän kehittäminen auttaisi myös selvittämään T-1B:n roolia diabeteksessa. Tyrosiinifosfataasi 1B:n häiriöt kasvainten synnyssä eroja eri kasvainten välillä roteiinityrosiinien fosforylaatio on tärkeä solun kasvun säätelymekanismi. Siksi T:llä on mahdollisesti merkitystä syövän muodostumisessa. Useat onkogeenit ovat joko itse proteiinityrosiinikinaaseja tai ovat mukana niiden säätelyssä (Wiener ym. 1996). Eräissä tutkimuksissa proteiinityrosiinifosfataasien onkin havaittu toi O. Ukkola ja M. Santaniemi
5 mivan kasvunrajoitegeeneinä (Brown-Shimer ym. 1992). Warabi ym. (2000) totesivat T- 1B:n ilmentymisen vähentyneen huomattavasti ruokatorvisyövässä, mikä viittaa entsyymin toimintaan tuumorin suppressorina. T-1B on yliekspressoitunut ainakin munasarja- ja rintasyövässä (Wiener ym. 1996), mikä osoittaa, ettei sen rooli syövässä ole yksiselitteinen. Ainakin joillakin proteiinityrosiinifosfataaseilla saattaa olla erilaisilla signaalireiteillä sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia (Neel ja Tonks 1997). ositiivisena asiana lääkeaineen kehittelyn kannalta voidaan pitää sitä, ettei T-1B -/- -hiirimalleissa ole havaittu mitogeenisia vaikutuksia. Mutanttihiiret ovat olleet normaalin kokoisia, eikä niiden elinikä ole ollut tavallista lyhyempi (Kennedy ja Ramachandran 2000). Lopuksi In vitro -tutkimukset,»knock-out»-hiirimallit ja viimeaikaiset geenitutkimukset tukevat havaintoa, että T-1B on insuliinin signaalin estäjä. Tyypin 2 diabeetikoiden ja lihavien henkilöiden kudosnäytteistä mitatut T-1B-aktiivisuudet ja -pitoisuudet ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa. Useissa tutkimuksissa, joissa T-1B on estetty, on havaittu insuliinin vaikutuksen lisääntyneen. Tämä on stimuloinut inhibiittorien kehittelyä. T-1B:n selektiivisen estäjän löytäminen ei ole kuitenkaan helppo tehtävä; tarvitaan lisätietoa T-1B:n vaikutuksesta, jotta löydettäisiin täsmälääke, joka vähentäisi insuliiniresistenssiä lihottamatta. Tällaisella lääkkeellä olisikin sitten epäilemättä loistava tulevaisuus. Kirjallisuutta Ahmad F, Azevedo JL, Cortright R, Dohm GL, Goldstein BJ. Alterations in skeletal muscle protein-tyrosine phosphatase activity and expression in insulin-resistant human obesity and diabetes. J Clin Invest 1997(a);100: Ahmad F, Considine RV, Bauer TL, Ohannesian J, Marco CC, Goldstein BJ. Improved sensitivity to insulin in obese subjects following weight loss is accompanied by reduced protein-tyrosine phosphatases in adipose tissue. Metabolism 1997(b);46: Ahmad F, Li M, Meyerovitch J, Goldstein BJ. Osmotic loading of neutralizing antibodies demonstrates a role for protein-tyrosine phosphatase 1B in negative regulation of the insulin action pathway. J Biol Chem 1995;270: Barford D, Flint AJ, Tonks NK. Crystal structure of human protein tyrosine phosphatase 1B. Science 1994;263: Bevan. Insulin signalling. J Cell Sci 2001;11: Bleasdale JE, Ogg D, alazuk BJ, ym. Small molecule peptidomimetics containing a novel phosphotyrosine bioisostere inhibit protein tyrosine phosphatase 1B and augment insulin action. Biochemistry 2001;40: Brown-Shimer S, Johnson KA, Hill DE, Bruskin AM. Effect of protein tyrosine phosphatase 1B expression on transformation by the human neu oncogene. Cancer Res 1992;52: Byon JCH, Kusari AB, Kusari J. rotein-tyrosine phosphatase-1b acts as a negative regulator of insulin signal transduction. Mol Cell Biochem 1998;182: Chen H, Cong LN, Li Y, ym. A phosphotyrosyl mimetic peptide reverses impairment of insulin-stimulated translocation of GLUT4 caused by overexpression of T 1B in rat adipose cells. Biochemistry 1999;38: Dadke S, Kusari A, Kusari J. hosphorylation and activation of protein tyrosine phosphatase (T) 1B by insulin receptor. Mol Cell Biochem 2001;221: Di aola R, Frittitta L, Miscio G, ym. A variation in 3 UTR of ht 1B increases specific gene expression and associates with insulin resistance. Am J Hum Genet 2002;70: Drake G, osner I. Insulin receptor-associatedprotein tyrosine phosphatase(s); role in insulin action. Mol Cell Biochem 1998; 182; Echwald SM, Bach H, Vestergaard H, ym. A 387L variant in protein tyrosine phosphatase-1b (T-1B) is associated with type 2 diabetes and impaired serine phosphorylation of T-1B in vitro. Diabetes 2002;51:1 6. Elcheby M, ayette, Michaliszyn E, ym. Increased insulin sensitivity and obesity resistance in mice lacking the protein tyrosine phosphatase- 1B gene. Science 1999;283: Ferrannini E. Syndrome X. Horm Res 1993; 39 Suppl 3: Goldstein BJ, Bittner-Kowalczyk A, White MF, Harbeck M. Tyrosine dephosphorylation and deactivation of insulin receptor substrate- 1 by protein-tyrosinephosphatase 1B. ossible facilitation by the formation of a ternary complex with the Grb2 adaptor protein. J Biol Chem 2000;275: Goldstein BJ. rotein-tyrosine phosphatases and the regulation of insulin action. J Cell Biochem 1992;48: Holman GD, Kasuga M. From receptor to transporter: insulin signalling to glucose transport. Diabetologia 1997;40: Kennedy B, Ramachandran C. rotein tyrosine phosphatase 1B in diabetes. Biochem harmacol 2000;60: Klaman LD, Boss O, eroni OD, ym. Increased energy expenditure, decreased adiposity, and tissue spesific insulin sensitivity in protein-tyrosine phosphatase 1B-deficient mice. Mol Cell Biol 2000;20: Kusari J, Kenner KA, Suh KI, Hill DE, Henry RR. Skeletal muscle protein tyrosine phosphatase activity and tyrosine phosphatase 1B protein content are associated with insulin action and resistance. J Clin Invest 1994;93: Larsen SD, Barf T, Liljebris C, ym. Synthesis and biological activity of a novel class of small molecular weight peptidomimetic competitive inhibitors of protein tyrosine phosphatase 1B. J Med Chem 2002; 45: Lembertas AV, erusse L, Chagnon YC, ym. Identification of an obesity guantitative trait locus on mouse chromosome 2 and evidence of linkage to body fat and insulin on the human homologous region 20g. J Clin Invest 1997;100: Maegawa H, Ide R, Hasegawa M, ym. Thiazolidine derivatives ameliorate high glucose-induced insulin resistance via the normalization of protein-tyrosine phosphatase activities. J Biol Chem 1995;270: Malamas MS, Sredy J, Moxham C, ym. Novel benzofuran and benzothiophene biphenyls as inhibitors of protein tyrosine phosphatase 1b with antihyperglycemic properties. J Med Chem 2000;43: Mok A, Cao H, Zinman B, ym. A single nucleotide polymorfism in protein tyrosine phosphatase T-1B is associated with protection from diabetes or impaired glucose tolerance in Oji-Cree. J Clin Endocrinol Metab 2002;87: Neel BG, Tonks NK. rotein tyrosine phosphatases in signal transduction. Curr Opin Cell Biol 1997;9: Sell SM, Reese D. Insulin-Inducible changes in the relative ratio of TT 1B splice variants. Mol Genet Metab 1999;66: Shao J, Catalano M, Yamashita H, Ishizuka T, Friedman JE. Vanadate enhances but does not normalize glucose transport and insulin receptor phosphorylation in skeletal muscle from obese women Suojaako tyrosiinifosfataasi 1B:n esto lihavuudelta ja tyypin 2 diabetekselta? 1861
6 with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2000; 183: Shen K, Keng YF, Wu L, Guo XL, Lawrence DS, Zhang ZY. Acquisition of a specific and potent T1B inhibitor from a novel combinational library and screening procedure. J Biol Chem 2001;276: Spiegelman BM. AR-gamma: adipogenic regulator and thiazolidinedione receptor. Diabetes 1998;47: Suzuki T, Hiroki A, Watanabe T, Yamashita T, Takei I, Umezawa K. otentiation of insulin-related signal transduction by a novel protein-tyrosine phosphatase inhibitor, Et-3,4-dephostatin, on cultured 3T3-L1 adipocytes. J Biol Chem 2001;276: Venable CL, Frevert EU, Kim YB, ym. Overexpression of protein tyrosine phosphatase-1b in adiposytes inhibits insulin-stimulated phosphoinositide 3-kinase activity without altering glucose transport or Akt/rotein kinase B activation. J Biol Chem 2000; 275: Warabi M, Nemoto T, Onashi K, Kitakawa M, Hirokawa K. Expression of protein tyrosine phosphatases and its significance in esophageal cancer. Exp Mol athol 2000;8: Wiener JR, Kassim S, Yu Y, Mills GB, Bast RC. Transfestion of human ovarian cancer cells with the HER-2/neu receptor tyrosine kinase induces a selective increase in T-H1, T-1B and T-α Expression. Gynecol Oncol 1996;61: Worm D, Vinten J, Staehr, Henriksen JE, Handberg A, Beck-Nielsen H. Altered basal and insulin stimulated phosphotyrosine phosphatase (Tase) activity in skeletal muscle from NIDDM patients compared with control subjects. Diabetologia 1996;39: Wu X, Hoffstedt J, Deeb W, ym. Depot-spesific variation in protein-tyrosine phosphatase activities in human omental and subcutaneous adipose tissue: apotential contribution to differential insulin sensitivity. J Clin Endocrinol Metab 2001,86: Zhang ZY. rotein tyrosine phosphatases: structure and function, substrate specificity, and inhibitor development. Annu Rev harmacol Toxicol 2002;42: OLAVI UKKOLA, dosentti, apulaisopettaja olavi.ukkola@oulu.fi MERJA SANTANIEMI, tutkija Oulun yliopisto, sisätautien klinikka ja Biocenter Oulu L 5000, Oulu 1862
Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotInsuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee
Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotMiten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?
Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotInsuliiniresistenssin mekanismit
Selina Mäkinen, Paulina Skrobuk, Yen Hoang Nguyen ja Heikki Koistinen KATSAUS Insuliiniresistenssin mekanismit Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan poikkeavaa fysiologista vastetta insuliiniin sen kohdekudoksissa.
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotVuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotRasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.
Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.2013 Omaa taustaa - Olen tehnyt kliinistä tutkimusta = tutkitaan
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotMiten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?
Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotINSULIINISTA JUHA HULMI 2004
INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 1.1 Insuliinin eritys Insuliinia tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeiden keskiosien β-soluissa. Samojen saarekkeiden eri osissa eritetään myös glukagonia, somatostatiinia
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotGEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ
20.11.02 GEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ tutkimusryhmän johtaja, professori Matti Uusitupa tutkimusjohtaja, FT Leena Pulkkinen tutkija, THM Marjukka Kolehmainen
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011
ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotLiikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen
Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Morfometrinen tutkimus Sira Torvinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia
LisätiedotClinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)
Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotPROTEIINIKINAASI C EPSILON JA TYYPIN 2 DIABETES VHH-VASTA-AINEIDEN SITOUTUMINEN PROTEIINIKINAASI C EPSILONIN TOIMINNALLISIIN DOMEENEIHIN
PROTEIINIKINAASI C EPSILON JA TYYPIN 2 DIABETES VHH-VASTA-AINEIDEN SITOUTUMINEN PROTEIINIKINAASI C EPSILONIN TOIMINNALLISIIN DOMEENEIHIN Marianne Hovi 013195216 Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta
LisätiedotSYDÄN-, VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖN SUORITUSKYKY TYYPIN 1 DIABETEKSESSA
SYDÄN-, VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖN SUORITUSKYKY TYYPIN 1 DIABETEKSESSA Antti-Pekka Rissanen LitK, LK, Tohtorikoulutettava Liikuntalääketieteen yksikkö Helsingin yliopisto Sisältö Sydän-, verenkierto-
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotHallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015
Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia
LisätiedotAnti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena
Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotLuonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto)
Luonnonvalo, uni ja painonhallinta Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) Valo virkistää ja tahdistaa Valo vaikuttaa silmien
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotDiabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö
Äyräpään luento 2007 Markku Laakso Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö D iabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana kaikkialla maailmassa erityisesti
LisätiedotTyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta. Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry
Tyypin 2 diabetes, liikunta ja liikuntaneuvonta Eira Taulaniemi, fysioterapeutti, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry 1 Liikunta ja tyypin 2 diabetes Diabeetikon liikuntasuositukset pohjautuvat
Lisätiedot- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,
Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotOpiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen
Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotInsuliiniresistenssi ja hedelmättömyys. Riitta Koivunen ja Laure Morin-Papunen
Lapsettomuus Insuliiniresistenssi ja hedelmättömyys Riitta Koivunen ja Laure Morin-Papunen Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan insuliinin stimuloiman glukoosinkäytön heikkenemistä perifeerisissä kudoksissa.
LisätiedotFunktionaaliset elintarvikkeet
Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän
LisätiedotProteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa
Proteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa Jan Verho TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Proteiinin saantisuositus Suomessa (VRN 2014) 18 64 vuotiaat: 1,1 1,3 g/kg/vrk, 10 20 E% Yli 65 vuotiaat: 1,2
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotUusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa
Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa 26.9.2016 Annemari Käräjämäki Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Työantajat Vaasan keskussairaala,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
LisätiedotViral DNA as a model for coil to globule transition
Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature
LisätiedotLuento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
LisätiedotInferring Trichoderma reesei gene regulatory network
Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network Oskari Vinko 29.04.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin
LisätiedotTeoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta
Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotGLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi
GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotHigh Definition Body Lift selluliittigeeli
High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotPerustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien
Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Ilkka Penttilä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos 70100 Kuopio Ilkka.penttila@uef.fi HbA1c ja diabeteksen komplikaatioriski Hemoglobin heterotetramer,
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotEXERCISE TRAINING- INDUCED EFFECTS ON BROWN AND WHITE ADIPOSE TISSUE METABOLISM IN HUMANS
EXERCISE TRAINING- INDUCED EFFECTS ON BROWN AND WHITE ADIPOSE TISSUE METABOLISM IN HUMANS Positron emission tomography studies in health and insulin-resistance Piryanka Motiani TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA
LisätiedotTYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA
TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA Mika Silvennoinen Pro Gradu -tutkielma Liikuntafysiologia LFY.312 Kevät
LisätiedotSUOLISTOMIKROBISTON KOOSTUMUKSEN EROT HCR- JA LCR -ROTILLA JA YHTEYS VISKERAALISEN RASVAKUDOKSEN GEENIEN ILMENTYMISEEN.
SUOLISTOMIKROBISTON KOOSTUMUKSEN EROT HCR- JA LCR -ROTILLA JA YHTEYS VISKERAALISEN RASVAKUDOKSEN GEENIEN ILMENTYMISEEN Tiina Hongisto Tutkimuskysymykset 1. Onko suoliston mikrobistossa eroja synnynnäiseltä
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
Lisätiedot