ASIAKAS- ja POTILASTURVALLISUUDEN VERKOSTON TAPAAMINEN - Lääkehoidon turvallisuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta

Transkriptio

1 ASIAKAS- ja POTILASTURVALLISUUDEN VERKOSTON TAPAAMINEN - Lääkehoidon turvallisuus on tärkeä osa potilasturvallisuutta Ercan Celikkayalar proviisori Satakunnan keskussairaalan apteekki jatko-opiskelija, farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto ercan.celikkayalar@helsinki.fi 1

2 Lääkitysturvallisuus Lääkitysturvallisuuden auditointi? tarkoitus Lääkitysturvallisuuden auditoinnin tausta Auditoinnissa käytettävän itse-arviointityökalun sisältö ja osiot Kohteena lääkehoitosuunnitelmat/ turvallinen lääkehoito opas Auditoinnin vaiheet: itse-arvioinnin tekeminen, haastattelu, tulosten raportointi, seuranta Esimerkkeja Jatkuva kehittäminen

3 Lääkitysturvallisuus Lääkkeiden käyttöön liittyvä turvallisuus Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot Toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi Tarkoituksena on varmistaa lääkehoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta (Stakes ja Rohto, 2006)

4 Lääkitysturvallisuus Keskeinen osa potilasturvallisuutta Joka 10. potilas kokee lääkehoitoon liittyvän haittatapahtuman Yhdysvalloissa vuosittain lähes satatuhatta ihmistä kokee lääkehoitoon liittyvän haittatapahtuman lääkityspoikkeamien seurauksiin Lääkehaittatapahtuma käsittää tilanteet, jotka johtuvat joko lääkkeen luonteesta (haittavaikutus) tai lääkityspoikkeamista

5 Lääkityspoikkeamat Lääkityspoikkeama voi johtua tekemisestä, tekemättä jättämisestä tai suojausten pettämisestä (Stakes ja Rohto, 2006) Lääkityspoikkeamia ovat ennaltaehkäistävissä olevia haittatapahtumia, siitä syystä lääkitysturvallisuuden edistämisessä keskitytään erityisesti lääkityspoikkeamien vähentämiseen lääkityspoikkeamien ilmoittaminen lääkityspoikkeamien analyysi lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisysuunnittelu muutosten implementointi toiminnan seuranta ja auditointi

6 Lääkitysturvallisuuden parantaminen koko organisaatio kehittämisen kohteena ainoastaan yhtenäistetyt hyvät käytännöt takaavat potilaan lääkitysturvallisuuden on päästävä syyllistävistä toimintatavoista potilasturvallisuusajattelutapaan, jolloin olisi mahdollista puhua avoimesti (lääkitys)poikkeamista ja oppia niistä. moniammatillisuus terveydenhuollossa: kliininen farmasia

7 Lääkitysturvallisuuden auditointi Potilaan hoidon laadun parantamiseen pyrkivä prosessi, joka perustuu hoitokäytäntöjen systemaattiseen yleiskatsaukseen käyttäen tiettyjä auditointikriteerejä lääkehoitoprosessin virhealttiiden heikkojen kohtien määrittelyä ja arviointia. (NHS/UK) Onko lääkehoidon prosessi tavoitteiden mukaista, tehokasta ja tarkoitukseen sopivaa? Vastaako toiminta viranomaisten edellyttämää lääkehoitosuunnitelmaa? Keino kartoittaa lääkehoitoprosessin kehitettäviä kohtia ja parantaa sen laatua Milloin auditointi? Onko prosessissa ongelmia? Onko kriteeriä asetettavissa? Onko toiminta muutettavissa? Ovatko mahdolliset muutokset hyväksyttävissä? Onko auditoinnissa mukana olevilla asiantuntemusta ja kiinnostusta?

8 The audit cycle Problem or objective identified Re-audit Criteria agreed and standards set Make necessary changes Audit (Data collected) Identify areas for improvement

9 auditointi/ lääkitysturvallisuuden auditointi Auditoinnissa asetetaan kriteerit ja haetaan näyttöä osoittamaan minkä verran kriteerit ovat täytettyä. OHJEET TOIMINTA Lääkitysturvallisuuden auditoinnissa: auditointinäyttö: lääkehoitosuunnitelma auditointikriteerit: itsearviointityökalu AUDITOINTI KRITEERIT

10 Lääkitysturvallisuuden auditoinnin / Itsearviointityökalun tausta Itsearviointityökalu perustuu ISMP:n (Institute for Safe Medication Practices) itsearviointimittaristoon: Self-assessment tool for Hospitals, 2004 ( Käännöstyö 2007 Lahtinen ja Oinas: Lääkehoidon turvallisuus sairaalassa ensimmäinen vaihe itsearviointityökalun kehittämiseksi ISMP:n työkalun pohjalta (farmaseuttien lopputyö) Sovellettu 2008 Celikkayalar E: Lääkitysturvallisuuden arviointi sairaalassa: Itsearviointityökalun kehittäminen ja lääkitysturvallisuuden auditointi Satakunnan keskussairaalassa (HY/Farmasian tiedekunta) Delphi-konsensustutkimus: perustuu alan asiantuntijoiden kannanottoihin (proviisorin gradutyö) Erilaisia kokeilua ja käyttöä useita osastoja/satks kokeilua/ eri tyyppisiä toimintoja saattaa olla myös muualla Suomea osapäivityksiä/versioita Satks:ssa käytössä Esim. osastokäynnit, lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen auditointi opetuksessa hyödynnetty (HY/Farmasian tiedekunta) Kurssit: lääkitysturvallisuus, lääkeinformaatio ym ercan.celikkayalar@helsinki.fi 10

11

12 Tieteellinen julkaisu hyväksytty

13

14

15 Self-assessment tool for Hospitals (ISMP, 2004) ISMP:n itsearviointityökalun (muodostuu yhteensä 231 kohdasta) kymmenen osa-aluetta: 1. Potilastiedot 2. Lääkeinformaatio 3. Tiedonkulku 4. Lääkkeiden etiketöinti, pakkaaminen 5. Lääkkeiden varastointi ja toimitus 6. Lääkintävälineiden hankinta, käyttö ja valvonta 7. Ympäristötekijät 8. Henkilökunnan pätevyys ja koulutus 9. Potilaan ohjeistus 10. Laatuprosessit ja riskinhallinta 2004Hosplrg.pdf

16 Muokattu ja sovellettu auditointi (itsearviointi)työkalu itsearvioinnit.pdf A. Yleiset toimintaperiaatteet: Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat; lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen; henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako; lupakäytännöt B. Lääkehuolto: Lääkkeiden tilaaminen; säilyttäminen; käyttökuntoon saattaminen; palauttaminen C. Lääkehoidon prosessi: Lääkkeiden määrääminen ja kirjaaminen; jakaminen ja antaminen; potilaiden informointi ja neuvonta; lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi D. Dokumentointi ja tiedonkulku: Potilastiedot; lääkeinformaatio; tiedonkulku; riskinhallinta E. Ympäristötekijät ja palautejärjestelmät: Työtilat; lääkintävälineet; hygienia; palautejärjestelmät F. Osastofarmasia: Lääkityksen tarkastus; lääkkeisiin liittyvät ohjaukset; lääkeinformaatio

17 Miten itsearviointityökaluakäytetään? -esimerkkejä 23 Kaikilta uusilta sairaanhoitajilta vaaditaan iv-lupa. Iv-lupaa varten on suoritettava lääkelaskutentti. Ilman iv-lupaa sairaanhoitaja ei saa antaa iv-annosta. A B C D E Kommentti 7 Yksikössä on käytössä lääkehoidon perehdytyssuunnitelma osana lääkehoitosuunnitelmaa. Perehdytyksen pituus on yksilöllinen ja arvioidaan uusien sairaanhoitajien tarpeiden mukaan. A B C D E Perehdytyssuunnitelma on mutta perehdytystä ei arvioida yksilöllisesti A: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu TÄYSIN B: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu OSITTAIN C: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu PUUTTEELISESTI D: Kohdan kuvaamaa käytäntöä ei ole ohjeistettu LAINKAAN E: Kohdan kuvaama käytäntö EI KUULU osaston toimintaan ercan.celikkayalar@helsinki.fi

18 Miten itsearviointityökaluakäytetään? -esimerkkejä Konsentroituja elektrolyyttejä sisältävät pullot (kaliumkloridi, kaliumfosfaatti, magnesiumsulfaatti, yli 0.9 % natriumkloridi), joiden sisältö vaatii laimentamista ennen niiden iv-annostelua, säilytetään erillään muista infuusioliuoksista. Hermo-lihasliitoksen salpaajia ei ole saatavilla lääkehuoneista, eikä lääkekaapeista (paitsi leikkaussaleissa/anestesiavarastossa). Jos hermo-lihasliitoksen salpaajia on saatavilla tehohoidon yksiköissä tai ensiavussa, niitä säilytetään erillään muista lääkkeistä. Niihin liitetään lisäetiketöinti, joka kertoo lääkkeen hengitystä lamaavasta vaikutuksesta ja että niitä käytettäessä tarvitaan koneellista hengitysapua. A B C D E A B C D E Otettu huomioon (miten?), mutta ei ole ohjeistettu LHS:ssa. Ei ohjeistusta lainkaan A: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu TÄYSIN B: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu OSITTAIN C: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu PUUTTEELISESTI D: Kohdan kuvaamaa käytäntöä ei ole ohjeistettu LAINKAAN E: Kohdan kuvaama käytäntö EI KUULU osaston toimintaan ercan.celikkayalar@helsinki.fi

19 Miten itsearviointityökaluakäytetään? -esimerkkejä 3 Suullisia tai puhelimitse annettuja lääkemääräyksiä ei koskaan oteta vastaan oraalisista tai parenteraalisista solunsalpaajista (sis. solunsalpaajat, joita käytetään myös muiden sairauksien kuin syövän hoidossa). E A B C D E Kommentti 4 Lääkkeen määrääjät merkitsevät mg/m² -annoksen kaikkiin solunsalpaajatilauksiin. A B C D E Kommentti E A: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu TÄYSIN B: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu OSITTAIN C: Kohdan kuvaama käytäntö on ohjeistettu PUUTTEELISESTI D: Kohdan kuvaamaa käytäntöä ei ole ohjeistettu LAINKAAN E: Kohdan kuvaama käytäntö EI KUULU osaston toimintaan ercan.celikkayalar@helsinki.fi

20 Lääkitysturvallisuuden auditoinnin työvaiheet 1. Alkupalaveri itsearvioinnin opastus itsearvioinnit.pdf 2. Itsearviointi toiminnan sisäistä arviointi osastolla itsearviointityökalua käyttäen 3. Haastattelu auditointinäytön (lääkehoitosuunnitelman ja muun ohjeistuksen) yhdessä arvioiminen itsearvioinnin yhdessä läpikäyminen 4. Raportointi auditoinnin tulosten raportoiminen Raporttipalaveri Sovitaan miten parannettavaksi sovitut asiat toteutuu 5. Seuranta

21 Parannettavaksi sovitut asiat auditoinnin tulosten perusteella Auditointiraportti.pdf perehdytyssuunnitelma käyttökuntoon saatettujen lääkkeiden etiketöintiin liittyvä ohjeistus potilaan opastus eri vaiheissa lääkehoitoa infuusiolaitteiden käytön ohjeistus lääkityspoikkeamien ilmoittamiseen liittyvä ohjeistus lääkityspoikkeamien analyysiin liittyvä ohjeistus eri lääkeaineryhmien käyttöön liittyviä ohjeistuksia pienempiä asioita ja suurempiä kokonaisuuksia

22 Auditoinnin tulokset osa-alueittain 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Yleiset toimintaperiaatteet Lääkehuolto 14 2 Täysin/Osittain 3. Lääkehoidon prosessi Puutteellisesti/Lainkaan 4. Dokumentointi ja tiedonkulku 5. Ympäristötekijät ja palautejärjestelmät ercan.celikkayalar@helsinki.fi 22

23 Auditoinnin palautteet Hyödyllistä: Nähdään mitkä asiat ovat kunnossa ja mihin tulee kiinnittää huomiota LHS:n tekeminen oli suuri työ. On hyvä, että työn käy läpi ulkopuolinen henkilö, joka näkee asiat eri näkökulmasta ja herättää keskustelua. Auditointi auttaa mahd. myös suunnitelman ajantasalla pitämisessä? Itsestäänselvyyksien poistuminen: asiat, jotka ovat kaiken tiedossa (tai luullaan olevan) tulevat nyt kirjatuksi pienten asioiden esille tulo pystyi tarkentamaan ohjeistoa

24 Auditoinnin palautteet Puutteellista: auditointi huomioi osittain puutteellisesti osaston yksilöllisyyden Olisiko osa tarpeeton, itsestään selviä asioita? auditointi antaa hieman väärän vaikutelman osaston LHS:sta, koska auditointia ja LHS:a ei ole tehty samoilla kriteereillä Ensimmäisellä kerralla vaikea asioita arvioida kohdat 4-5 suurin osa eivät sisältyneet osaston LHS:aan....ohjeiden vai toiminnan arviointi? Ei kaikista ole välttämättä ohjeita, pitäisikö olla?

25 Auditoinnin palautteet Miten voisi kehittää? Mahdollisesti kevyempi tai muuten vähemmän pikku tarkka Kun osaston riskitilanteet/lääkkeet tunnistettu, voisiko auditointia suunnata erityisesti näille alueille. käydä asioita säännöllisin väliajoin läpi

26 Auditoinnin palautteet muita kommentteja: erinomainen työkalu, mukava tehdä yhteistyötä apteekin kanssa erittäin hyvä asia hankaluutena ainoastaan aika- ja resurssipula nyt helppo lähteä päivittämään/tarkentamaan lääkitysohjeita

27 Lääkitysturvallisuuden auditointi osana sairaala-apteekin tehtäväkuvaa? Sairaala-apteekin vastuualue osastojen lääkehuollon valvonnasta on laajentunut viranomaisten uusimpien toimintamääräysten ja suositusten myötä. Sairaala-apteekin tulee tarkistaa, että osastojen lääkehuolto on valtakunnallisten linjausten mukainen. Lääkitysturvallisuuden auditoinnin kautta voitaisiin hyödyntää farmaseuttista ammattitaitoa osaston lääkehoitoprosessin turvallisuuden edistämistyössä. Lääkitysturvallisuuden auditointi antaisi myös mahdollisuuden farmaseuttisten palvelujen ulottuvuuden parantamiseen terveyskeskuksissa, joissa ei ole lääkehuollon yksikköä fyysisesti. Lääkitysturvallisuuden auditoinnin myötä farmasistien tietämys kasvaa osastojen lääkehoitokäytännöistä

28 Lääkehoidon prosessin riskikohdat Puutteellinen tieto lääkkeistä Puutteellinen tieto potilaasta Puutteet ohjeiden noudattamisessa Muistivirheet Sanelujen virheellinen sanelu/kirjoitus Potilaan henkilöllisyyden puutteellinen tarkistus lääkettä annosteltaessa Puutteellinen tiedonkulku Annoksen puutteellinen varmistus Parenteraalisesti annettavien lääkkeisiin liittyviä teknisiä ongelmia Puutteellinen seuranta Lääkkeiden säilytykseen ja käsittelyyn liittyvät ongelmat Lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvät ongelmat Puutteet käytäntöjen yhtenäistämisessä

29 Lääkehoidon prosessin ongelmien keskeisimmät syyt Puutteellinen tiedonkulku Riskialttiit käytännöt lääkkeiden jakamisessa ja antamisessa Annosten väärin laskeminen Lääkeannostelulaitteen ongelmat Virheet lääkkeiden käyttökuntoon saattamisessa Puutteellinen lääkeneuvonta

30 Rakeenteelliset ongelmat Organisaation monimutkainen rakenne ja kokonaisvastuun puute Informaation puutteellinen saatavuus Standardisoinnin puute Ongelmatapausten aliarvioiminen Syyllistämisen pelko

31 Metotreksaattitapaus* Määräys: Trexan 5 mg tiistaisiin. Mitä tapahtui? Sanelutekstinä kirjautui Trexan 5 mg iltaisin. Määräys kirjattiin lääkeluetteloon. Runsaan viikon kuluttua yleistila huononi. Epäiltiin infektiota, mutta todettiinkin anemia ja neutropenia. Lääkitys tarkistettiin 12 päivän kuluttua hoitoon saapumisesta, jolloin huomattiin, että Trexan-lääkitystä oli annettu joka päivä, vaikka olisi pitänyt antaa vain kerran viikossa. Potilas ei toipunut neutropeniasta, menehtyi 20 vrk:n sairaalahoidon jälkeen. Todennäköisenä kuolinsyynä on metotreksaatin liika-annostus. *Kettunen R. Metotreksaatin yliannostus sairaalapotilaalle - Miksi tyypillinen lääkevirhe sattui sairaalassamme? Haettu internetistä: ercan.celikkayalar@helsinki.fi 31

32

33 Sairaanhoitajan tehtäväkenttä

34 Lääkehoidon toteuttaminen Pisin vaihe lääkehoidon koko prosessissa Hoitotyön ammattilaisen keskeinen tehtävä on huolehtia lääkehoidon toteuttamisesta niin, että oikea potilas saa oikean lääkkeen ja annoksen, oikeassa muodossa, oikeana ajankohtana sekä oikeaa annostelutekniikkaa käyttäen! Englannissa ja Saksassa on tutkittu sairaalaosastoilla intravenoosi (i.v) annosten käyttökuntoon saattamisen ja sen antamisen yhteydessä tapahtuvat lääkityspoikkeamat Tulokset: 26 % oli virheellisesti tehtyjä Lääkkeen antoon liittyviä poikkeamia oli yhteensä 34 % kaikista poikkeamista ercan.celikkayalar@helsinki.fi 34

35 Lääkemääräykseen liittyvät poikkeamat - Onko niitä Suomessa?? Miksei näy tilastoissa? Useissa tutkimuksissa lääkityspoikkeamia on todettu eniten lääkkeen määräämisen yhteydessä (Leape ym.1991; Batty ja Barber, 1992; Bates ym. 1995; Dean ym. 2002;...) Eniten (jopa lähes puolet) määrämisvaiheen poikkeamista koskee mikrobilääkkeisiin sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin. Suomalaisessa tutkimuksessa raportoiduista lääkityspoikkeamista joka viides oli määräysvaiheen lääkityspoikkeamia (Mustajoki, 2005) ercan.celikkayalar@helsinki.fi 35

36 Korkean riskin lääkkeet Tutkimusten mukaan (USA;UK;Australia) noin 2 % sairaalapotilaista saa jonkinlaisen haitan lääkityspoikkeamien aiheuttamista syistä Korkean riskin lääkkeet (Erityistä tarkkaavaisuutta vaativat lääkeaineet): joilla suurempi mahdollisuus aiheuttaa merkittävää haittaa potilaalle (high-risk medicines/drugs; highalert medicines/drugs; high-hazard medicines/drugs Poikkeamat saattavat johtaa vakaviin haittoihin / kuolemaan Sytostaatit, insuliinit, kaliumkloridi inf. konsentraatti, veren hyytymistä estävät lääkeaineet (esim.varfariini), opiaatit, epiduraaliset infuusiot, PCA (potilaan kontrolloimat kipulääkitykset) infuusiot, Lääkkeet, joilla on tavallista poikkeava annostustapa esim. Metotreksaatti (po.) ercan.celikkayalar@helsinki.fi 36

37 Korkean riskin lääkkeet lääkehoitosuunnitelmassa Mitkä korkean riskin lääkkeet ovat käytössänne osastolla? Onko riittävästi ohjeistettu? (varoitukset, huomautukset, taulukot) Huomioidaanko perehdytyksessä? Farmaseutti/ osastofarmaseutti apuna tarpeellisten ohjeiden laatimisessa

38 Tavoitteet 2013 mennessä selkeät menettelytavat poikkeamien ja vaaratapahtumien sisäistä raportointia, seurantaa ja käsittelyä varten. valtakunnallisia potilasturvallisuuden indikaattoritietoa potilasturvallisuuden edistämiseksi...potilasturvallisuuden edistämistä koordinoivat henkilöt.. potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita ja suosituksia potilasturvallisuus on huomioitu ammattihenkilöiden perehdytyksessä, opiskelijoiden harjoittelussa erityistä huomiota määräaikaisten työntekijöiden osaamisen varmentamiseen

39 Tavoite: potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilas, asiakas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilasta kannustetaan kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan avoimesti potilaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen

40 potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen

41 Jatkuva kehitys Lääkehoitosuunnitelmat Lääkityspoikkeamien raportointi Lääkitysturvallisuuden auditointi

42 Lääkitysturvallisuuden itsearviointi Kohtaavatko lääkehoitosuunnitelma ja käytäntö? POTILASTURVALLISUUSPÄIVÄT , Helsinki sähköinen versio SATSHP:ssa 2012: Arvioitiin ohjeiden lisäksi myös käytännön noudattamista asteikolla: aina; usein; harvoin; ei koskaan. Osa puutteellisesti ohjeistetuista asioista toteutuivat kuitenkin käytännössä hyvin mm. lääkintävälineiden toimivuuden säännöllinen tarkastus, sekä esim. automaattipumppuja käyttävien potilaiden tarkkailu. Hyvin ohjeistettuja mutta heikosti noudatettuja asioita olivat mm. lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen ja aseptinen työskentely. Sekä puutteelisesti ohjeistettuja, että heikosti noudatettuja asioita olivat mm. lääkkeiden käyttötarkoitusten kirjaaminen, suullisen lääkemääräyksen varmistaminen sekä potilaan informaatio ja neuvonta

43 Läkehoitosuunnitelmien (itse)arviointi (lääkitysturvallisuuden auditointi): virallinen suositus työkalun virallinen jakelukanava käytännön laajeneminen Lääkehoitosuunnitelmat Lääkityspoikkeamien raportointi Kiitos! Lääkitysturvallisuuden auditointi