Uusi oppimisympäristö ja pariopettajuus. - kehitystyötä Tampereen yliopiston normaalikoulussa
|
|
- Anne Hakola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Uusi oppimisympäristö ja pariopettajuus - kehitystyötä Tampereen yliopiston normaalikoulussa
3 KAKS mistä on kyse? KAKSIO 56, tai lyhyemmin vain KAKS10, on Tampereen yliopiston normaalikoululla toteutettu uusi oppimisympäristö. KAKS10ssa kehitetään pariopettajuuden pedagogiikkaa joustavissa oppimisen tiloissa, jotka on varustettu ajan mukaisella teknologialla. Kyseessä ei ole hanke vaan toimintakulttuurin muutokseen pyrkivä pysyvä toimintamuoto. KAKS10ssa kaksi luokanopettajaa luokkinensa (5. ja 6. luokka) jakavat yhteiset tilat ja tekevät päivittäistä yhteistyötä yli luokka-asterajojen. Toiminnassa pilotoidaan samalla pariopettajuusmallia, jossa kyse ei ole perinteisestä yhdysluokasta eikä myöskään perinteisestä yhteisopettajuusmallista, jossa molemmat luokat ovat samalta luokka-asteelta. KAKS10-toiminnan ytimessä on yhteistyö luokka-asteriippumattomien teemojen ympärillä ja KAKS10-toiminnassa käytetäänkin yhteisopettajuuden sijasta mieluummin termiä pariopettajuus.
4 KAKS10n synty Toiminta sai alkusykäyksen paitsi opetussuunnitelmamuutoksesta myös siitä, että Tampereen yliopiston normaalikoululla oli painetta siirtää ylempien alakoululuokkien opetusta yläkoulun kiinteistöön. Luokkien alta pois muuttavan kirjaston alue oli kokonaisuudessaan noin 210 neliömetrin suuruinen tila, joka koostui isosta avoimesta tilasta, perinteisemmästä luokkatilamaisesta osasta sekä lasiseinäisestä työhuoneesta. Uuteen ja monella tapaa arvaamattomaan malliin siirtyminen oli eräänlainen hyppy tuntemattomaan ja kilpailua pariopettajuuskokeiluun lähtijöistä ei tullut. Asiat etenivät lopulta jopa niin poikkeuksellisesti, että talon johto vakuuttui KAKS10- opettajien esittämistä suunnitelmista siinä määrin, että arkkitehtisuunnittelusta luovuttiin kokonaan ja vastuu suunnittelusta siirtyi täysin KAKS10-opettajille.
5 Suunnittelun ja toiminnan lähtökohtia Kyseessä ei ole yhdysluokka; kyseessä on kahden luokan tiivis yhteistyö. Tilassa toimivat luokat ovat tarkoituksella eri luokka-asteilta. Tarkoituksena on mahdollistaa joustava yhteistyö yli luokka-ja luokka-asterajojen laajojen teemojen kautta. Tavoitteena on luoda tilassa toimivien kahden ryhmän välille tiivis yhteisö, jossa luokkarajat eivät ole tavanomaisen tiukat. Oppilaita pystytään ryhmittelemään eri tavoin, ja toisaalta usein voidaan työskennellä aivan erikseen. Kummallakaan luokalla ei ole omaa vakituista tilaa, vaan tilat jaetaan aina tarkoituksenmukaisesti. Oppilailla ja opettajilla ei ole henkilökohtaista työpistettä; kaikki tilat jaetaan tässäkin suhteessa tilanteen ja tarpeen mukaan. Tilaan ei tuoda reppuja, mutta oppilailla on henkilökohtaista kaappitilaa omia tavaroita varten. Tilaan ei tule ainuttakaan liitutaulua, muutama siirrettävä tussitaulu kylläkin. Keskeistä on saada KAKS10on hyvä esitystekniikka eli tarvitaan useita sähköisiä tauluja. Tilassa kokeillaan aktiivisesti uutta teknologiaa ja KAKS10- toiminnassa on vahva tieto- ja viestintäteknologinen painotus. Tilojen ja kalusteiden tulee olla joustavia ja muunneltavia; niiden tulee tarjota paljon erilaisia mahdollisuuksia opiskeluun sekä toimiseen yksin sekä erikokoisissa ryhmissä. Tilajärjestelyiden tulee mahdollistaa myös koko joukon yhteiset kokoontumiset.
6 Tilat ja kalusteet Tilojen osalta päädyttiin heti suunnittelun alussa siihen, että seinien paikkoihin ei kajota rakennusteknisistä syistä. Kahta aiemmin erillistä tilaa sen sijaan avattiin asentamalla väliin ikkuna sekä lasillinen väliovi aiemman kiinteän oven sijasta. Tällä mallilla pyrittiin mahdollisimman avoimeen vaikutelmaan mahdollistaen kuitenkin myös kaksi erillistä opetustilaa. KAKS10 haluttiin jakaa tavallaan kolmeen osaan, yksi tila on lasiovellinen luokkatila ja kaksi muuta ovat koko 50 hengen oppilasjoukon yhtäaikaisen toiminnan mahdollistava katsomoalue ja siihen saumattomasti liittyvä avara luokkamaisempi tila. KAKS10sta haluttiin luoda visuaalisesti yhtenäinen, väreiltään pirteä, opiskeluun houkutteleva ja samaan aikaan myös kodinomainen. Tämä ilmenee mm. tekstiilipinnoissa, lattiamateriaalissa, seinien kiinnityspinnoissa ja kuviossa (mattomainen shakkiruudukko). Kolmen ison opetustilan lisäksi ympäristöön haluttiin luoda pieniä soppia, joihin pieni oppilasryhmä saattaa vetäytyä opiskelemaan rauhassa. Tilaan maalattiin myös muutama tussitauluseinä tavallaan varmuuden vuoksi, jos tussitaulujen määrä myöhemmin osoittautuu riittämättömäksi.
7 Tilat ja kalusteet Kalusteratkaisuissa lähdettiin siitä, että koulumme ei ole kirjaton, vaikka sähköisiä materiaaleja paljon käytetäänkin. Niinpä valinnoissa arvostettiin myös mahdollisuutta työskennellä pöydän ääressä, vaikka usein oppilas saakin valita työskentelypaikkansa itse. Kalusteratkaisuissa keskiössä oli muuntuvuus, joten käytännössä katsoen kaikki kalusteet ovat pyörillä varustettuja. Tilojen jakamiseen suunnitellut kalusteet valittiin niin, että oppilas ei istuessaan näe niiden yli, mutta opettaja taas seisoessaan pystyy helposti havainnoimaan koko suurta tilaa. Kaikki pöydät ovat muodoltaan ryhmätyöhön kannustavia ja tuolit puolestaan ovat pyörällisiä ja pyöriviä. Ratkaisuissa huomioidaan akustiikka: tekstiilipinnat, seinäpinnat, lattiapinnoite.
8 Kirjastosta KAKS10ksi Tästä lähdettiin Ja tähän päädyttiin
9 Kirjastosta KAKS10ksi Vastuun kaikesta suunnittelusta kantoivat KAKS10-opettajat. Kantavana ajatuksena oli muunneltavuus, viihtyvyys ja toimivuus erilaisissa tilanteissa. KAKS10n kaksi päätilaa muodostuvat suuresta avoimesta alueesta sekä perinteisemmästä luokkatilasta.
10 Tekniikka Koska KAKS10ta visioidaan eräänlaisena tulevaisuuden luokkana, lähdettiin myös teknologian osalta hakemaan kohtuuhintaisia mutta samalla ajanmukaisia ratkaisuja. AV-tekniikan ohjauksessa pitäydyttiin pääosin dokumenttikameran toimimisesta signaalinjakajana ja tällä saatiin aikaan merkittävästi edullisempi mutta varsin hyvin toimiva kokonaisuus. AV-tekniikan suunnittelussa päädyttiin siihen, että tila varustetaan kolmella suurella aktiivitaululla (Newline TT-8616UB 86") ja kaikki taulut asennetaan pyörälliseen, korkeussäädettävään telineeseen (Twincolumn Large + BalanceBox).
11 Tekniikka (1/2) Kaikki taulut varustettiin myös monipuolisella peilaus-järjestelmällä (Newline TruCast 3). Kahteen tauluun (valkoinen tila, punainen luokka) asennettiin HDMI-dokumenttikamera (Newline TruCam TC-51D). Lisäksi punaiseen luokkatilaan asennettiin apunäytöksi passiivinäyttö (65 FINLUX 65FUA8010 UHD), jotta samaan aikaan voi tarvittaessa näyttää kahta eri sisältöä tai tuplata näytöt kahdelle seinälle. Lisäksi näyttöihin liitettiin äänentoistoa varten kevyet soundbarit ja subwooferit.
12 Tekniikka (2/2) KAKS10-toimintaan haettiin keväällä 2017 yhteistyökumppaneita ja yksi aktiivisista kumppaneista on itronic, jonka kautta olemme saaneet luokkaan testikäyttöön robotiikkaa ja ohjelmoinnin opetusta tukevaa teknologiaa. Luokassa on käytössä mm. 15 Sphero-robottia sekä viisi dronea. Koska tilassa toimivat TVT-orientoituneet opettajat, on kyseisten laitteiden soveltuvuutta koulutyöhön päästy testaamaan jo laajasti. Opetus- ja käyttökokeiluja dokumentoidaan, ja tuotamme myös videomateriaalia KAKS10n toiminnasta. Tilan muu tekniikka on pääosin koulun vanhaa tekniikkaa, eli KAKS10on on sijoitettu 30 kannettavan tietokoneen kärry, Android-tabletteja, digikameroita, videokameroita, VR-laseja, matkapuhelimia jne. Edellä mainittu tekniikka on alakoulun kaikkien luokkien lainakäytössä.
13 Miten KAKS10ssa sitten toimitaan?
14 Pedagoginen filosofia (1/2) Toiminnan ytimessä on yhdessä tekeminen ja erilaisissa ryhmissä toimiminen. Toinen kantava ajatus on yhteisöllisyyden korostaminen. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa on enemmän kuin kaksi. Pyrkimyksenä on luoda ympäristö, jossa oppijalla on aktiivinen rooli ja päivän aikana opiskellaan erilaisissa tiloissa ja ryhmissä. Työtavassa korostuu projektikeskeisyys, itseohjautuvuus sekä urakkaluonteisuus ja oppilaan mahdollisuus vaikuttaa omaan opiskeluunsa aiempaa enemmän. Oppilaalle pyritään antamaan paljon vastuuta omasta oppimisestaan sekä työskentelytavoistaan. Syntyy eräänlainen luottamuksen kehä - kuka pystyy kantamaan vastuuta, saa lisää vapautta ja tarvittaessa toisinpäin.
15 Pedagoginen filosofia (2/2) Oppilaat ovat keskenään tasa-arvoisia, kumpikaan luokka tai luokka-aste ei saa olla missään määrin määrittävä tekijä. Nöyryys, valmius oppia toiselta ja toisaalta myös myöntää virheet ovat tärkeitä taitoja ja ominaisuuksia - niin opettajalle, opetusharjoittelijalle kuin oppilaallekin. Tilassa toimivien luokkien ja opettajien osalta toiminnassa painottuu vahva tietoja viestintäteknologinen orientaatio. Tilassa toimivien opetusharjoittelijoiden odotetaan harjoittelujaksosta riippuen toteuttavan ainakin osittain samankaltaista pariopettajuutta.
16 Yhdessä laaditut säännöt (1/2) Saat puheenvuoron viittaamalla, älä puhu toisen päälle. Noudata kaikkien opettajien sekä opetusharjoittelijoiden ohjeita. Toisten kaappeihin, reppuihin tai muuhun omaisuuteen ei saa koskea. Lippis, huppu ja purkka eivät kuulu luokkaan. Toimi luokassa sisäjalkineissa tai sukkasillaan. Ruokalaan ja käsitöihin lähdetään jalkineet jalassa. Anna toisille työrauha. Kohtele toisia tasa-arvoisesti, älä arvostele tai kiusaa muita.
17 Yhdessä laaditut säännöt (2/2) Muista asiallinen kielenkäyttö, älä kiroile. Liiku sisätiloissa kävellen. Pidä huoli tilojen siisteydestä. Palauta tavarat niille kuuluviin paikkoihin. Älä lähde mukaan hölmöilyyn. Pidä osaltasi äänentaso matalana. Käyttäydy kohteliaasti. Älä kuvaa toisia ilman lupaa, älä myöskään julkaise kuvia toisista ilman lupaa.
18 Koulupäivä oppilaan silmin Punaisessa tilassa tapahtuva opetus punaisella Harmaa pohja = molemmat ryhmät KAKS10ssa Keltainen pohja = yhdessä opiskeltavia tunteja
19
20 KAKS10n arkea
21 Kokemuksia KAKS10- toiminnasta?
22 Fiiliksiä videomuodossa KAKS10 open silmin KAKS10 opetusharjoittelijan silmin
23 Ensimmäisen vuoden kokemuksia KAKS10-toiminnan ensimmäinen vuosi on ollut lupauksia antava. Etukäteen pientä pelkoa aiheutti kahden ennestään hiukan eripuraisen ryhmän sijoittaminen toimimaan samassa tilassa. Jopa hieman yllättäen vanhat kaunat jäivät vanhoihin tiloihin ja luokat ovat toimineet erinomaisesti yhdessä. Yhteistyön alussa suunnittelussa kiinnitettiin erityishuomiota ryhmäyttämiseen ja pyrittiin tekemään KAKS10sta yhteinen juttu, tässä onnistuttiin lopulta todella hyvin. Toinen huomionarvoinen seikka on ollut oppilaiden sitoutuminen yhteisten tilojen ylläpitoon ja huoltoon. Kun tilat ovat siistit ja niitä opetellaan yhdessä pitämään kunnossa, tuntuvat tilat pysyvänkin hyvinä. Toki tekstiilipinnat ovat arkoja kulutukselle ja erilaisille tahroille, mutta laadukkaat materiaalit on ollut kuitenkin suhteellisen helppo pitää siisteinä. Yksi eniten ennakkoon mietityttäneistä seikoista oli työrauha. Saatujen kokemuksien perusteella voisi todeta, että työrauha ei ole ainakaan heikentynyt, enemmänkin parantunut. Toki isolla ryhmällä työskennellessä äänenvoimakkuus helposti nousee ja opettajan huomion saaminen on työläämpää, mutta vähitellen yhteisten sääntöjen ja käytänteiden tullessa rutiiniksi tämäkin helpottuu.
24 Ensimmäisen vuoden kokemuksia Monelle oppilaalle mahdollisuus ajoittain itse valita työskentelypiste tuo rauhaa. Toki joukossa on oppijoita, joita opettaja joutuu välillä ohjaamaan kaverista erilleenkin, jos työskentelyn fokus siirtyy seurustelemiseen. Opettajalle omien käytänteiden haastaminen on ollut virkistävä kokemus, joskin uudella tavalla toimiminen toki vie paljon aikaa. Kun hylkää monet vanhat ja tutut toimintatavat, syntyy jotakin uutta ja raikasta. Samalla pariopettajuusmalli on antanut mahtavan mahdollisuuden observoida toisen kokeneen opettajan toimintaa ja oppia samalla itse uutta. Tähän ei aiemman työuran aikana ole syntynyt kovin hyvin mahdollisuuksia. Johdonmukaisuus ja yhteinen linja eivät synny itsestään. Pariopettajuus vaatii paljon dialogia opettajaparin kesken. Meidän tilanteessa apuna toimii yhteinen työmatka, jonka aikana moni asia saadaan hoidettua. Kokonaistyömäärän voisi arvioida hieman kasvaneen aiempaan nähden, mutta se lienee lähinnä ensimmäisen vuoden haaste, joka tulee myöhemmin helpottumaan, kun asioita tehdään jo toisen kerran. Myös runsas suunnittelu ja dokumentointi auttanevat jatkossa.
25 Ensimmäisen vuoden kokemuksia Koska koulumme on tilojen suhteen KAKS10ta lukuun ottamatta hyvin perinteinen, on seurauksena ollut se, että KAKS10ssa vierailee todella paljon ihmisiä. Välillä ovi käy kuin saluunassa ja eri kielellä toimivia ihmisiä tulee ja menee. Oppilaat ovat tähän jo hyvin tottuneet, mutta opettajille tämä aiheuttaa välillä ristiriitaisia ajatuksia ja runsaasti lisätyötä. Opetusharjoittelijan kokemukset KAKS10ssa toimimisesta ovat osin ristiriitaiset. Toisaalta mahdollisuuksia on paljon ja tila tarjoaa poikkeuksellisen toimintaympäristön, toisaalta taas opettajuuden alkuvaiheessa tärkeä perusasioiden hallinta tavanomaisessa luokkatilassa jää vähemmälle. Ison oppilasryhmän kanssa kerrallaan toimiminen tuo mukanaan ilmeiset haasteensa ja tätä palautetta kuunnellaankin herkällä korvalla pariopettajuutta tullaan korostamaan opintojen loppupuolen harjoitteluissa kun taas perusharjoittelussa pitäydytään tietoisesti tavanomaisemmassa toimintamallissa. Muutos on ollut iso erityisesti oppilaille. Oppilaiden kokemuksia on pyritty kartoittamaan keskustellen, kirjoittaen ja haastatellen. Vastausten yleislinja on ollut erittäin positiivinen. Uusia ja hienoja tiloja arvostetaan ja oppilaiden keskuudessa myös ymmärretään, että he ovat päässeet osaksi jotakin poikkeuksellista. Vanhasta mallista osa kaipaa omia pulpetteja, ja monella vanhan koulun virikkeisempi piha oli suurin asia, jota jäätiin kaipaamaan.
26 Suunnitteletteko samaa? Huomioi nämä! Opettajien monialaiseen osaamiseen luottaminen kannattaa. Opettaja on oman työnsä asiantuntija ja ymmärtää myös hyvin, millaiset tila-, tekniikka- ja kalusteratkaisut tukevat oppimista ja opettamista. Kun opettaja kokee saaneensa luottamusta ja tekee työtä itselleen, ei hän myöskään laske työtunteja vaan sitoutuu kokonaisvaltaisesti. Oppilaat nimeävät suosikkipaikoikseen eri tilat yllättävän eri tavoin. Joku oppilaista valitsee usein mielellään perinteisemmän pöytäpaikan, toinen työskentelee aina kun mahdollista sohvilla ja kolmas työskentelee mielellään lattialla tai jakkaralla. Pariopettajuus vaatii sen, että opettajat itse voivat valita parinsa. Toimintamalli vaatii luottamusta ja heittäytymistä - tähän ei voi pakottaa. Hyvin suurella todennäköisyydellä voisi arvioida, että pakotettu yhteistyö ei johda toivottuun lopputulokseen. Muunneltavuus ja joustavuus mahdollistavat osaltaan monipuolisuutta. Harkitut kalusteratkaisut lisäävät viihtyisyyttä ja mahdollistavat erilaisia ryhmittymisiä ja vaihtelevia opiskelumahdollisuuksia. Paikan ja asennon vaihtaminen auttavat usein myös jaksamaan ja keskittymään entistä paremmin.
27 Linkkejä KAKS10n 5B ja 6B luokkien blogi: KAKS10n esittelyblogi: Kuvia KAKS10sta: kuvia KAKS10sta: KAKS10 - esittelyvideo (lyhyt versio): KAKS10 - esittelyvideo (pitkä versio): KAKS10 - opetusharjoittelijan silmin: KAKS10 - opettajien ensikokemukset: KAKS10 - ohjelmointia ja robotiikkaa: KAKS10 Youtube-kanava:
28
29
KAKS uuden oppimisympäristön ja pariopettajuuden kehittäminen. ITK2018, Mikko Horila ja Tuomo Tammi
KAKS10 56 - uuden oppimisympäristön ja pariopettajuuden kehittäminen ITK2018, Mikko Horila ja Tuomo Tammi KAKS10 56 - mistä on kyse? KAKSIO 56 (lyhyemmin vain KAKS10), on Tampereen yliopiston normaalikoululla
LisätiedotFuture Classroom Lab Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen
Future Classroom Lab Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen Mikko Horila ja Tuomo Tammi (Sampo Forsström, Aino-Maaria Rautenbach, Pentti Mankinen, Markku Lang) FCLab.fi -hanke FCLab.fi-hanke
LisätiedotFuture Classroom Lab. Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen
Future Classroom Lab Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen Mikko Horila, Tuomo Tammi ja Sampo Forsström (Aino-Maaria Rautenbach, Pentti Mankinen, Markku Lang) http://bit.ly/fcl-kohtio
LisätiedotTurun normaalikoulun remontti: ICT-näkökulma
Turun normaalikoulun remontti: ICT-näkökulma Jari Sjo lund Tieto- ja viestintaẗekniikan opetuskaÿto n suunnittelija Turun yliopisto, Turun normaalikoulu jari.sjolund@utu.fi Turun normaalikoulu Varissuon
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKoulun nimi: Salpausselän koulu
Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys Uusi peruskoulu vahvistaa jokaisen oppilaan oppimista ja koulutuksellista
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotKoulujen tilatehokkuutta metsästämässä
Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä Uusien oppimisympäristöjen edut Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka & FCG Suunnittelu ja
LisätiedotMiten varustelimme uudistetut oppimistilat koulun peruskorjauksessa
Miten varustelimme uudistetut oppimistilat koulun peruskorjauksessa Satu Kekki, perusopetuksen rehtori ja Jari Sjo lund, TVT:n opetuskäytön suunnittelija Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Turun normaalikoulu
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotRytkyn koulun järjestyssäännöt
Rytkyn koulun järjestyssäännöt 2016-2017 MICROSOFT Rytkyn koulun järjestyssäännöt 2016-2017 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä,
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotNorssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Rehtori Eija Kumpulainen
Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio Rehtori Eija Kumpulainen Norssissa on perusaste ja lukio, yhteensä noin 1160 oppilasta ja opiskelijaa Alakoulut Linnamaalla ja Koskelassa, 641 oppilasta Yläkoulu ja
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotTilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä
Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Suunnittelu ja tekniikka 24.9.2018
LisätiedotKouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012
Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn
LisätiedotArviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20
1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki
LisätiedotPohjois-Ritaharjun koulu, Oulu. - koulu avattiin syksyllä enimmäisoppilasmäärä 400
Pohjois-Ritaharjun koulu, Oulu - koulu avattiin syksyllä 2016 - enimmäisoppilasmäärä 400 - lempinimi Pyrstötähti - neljä moduulia eli sakaraa - me työskentelemme C-sakarassa Huomioi tätä diaesitystä katsoessasi:
LisätiedotOPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua
OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA
KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPPILAS ON KAIKEN ALKU Noudatamme Kilterissä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa sekä Vantaan kaupungin opetussuunnitelmassa
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotArviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä
Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä Ryhmien muodostaminen 6-8 henkeä/ryhmä mielellään uusia tuttavuuksia eri kouluista ja koulumuodoista Esittätyminen Kerro yksi mieleenpainuva arviointikokemus
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotVANHEMPAINILTA Opsii!
VANHEMPAINILTA 6.9.2016 Opsii! ILLAN SISÄLTÖ Ops - mitä uutta? Arvioinnin ja arviointikäytänteiden muutokset Kaikki koodaataan! Laaja-alainen osaaminen ja valinnaisuus OPS MITÄ UUTTA VAI MITÄÄN UUTTA?
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
Lisätiedotoppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?
Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotPääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus
KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen
LisätiedotVetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta
Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto Arvoilta 24.3.2015 vanhempainilta 3.9.2015 Huoltajien ja henkilökunnan vastauksia yhteensä 91 kpl. Oppilaat vastasivat luokittain ja vastauksia tuli yhteensä 24. 1.
Lisätiedot22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot
vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotLUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6
LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotKalusteiden laadun ja määrän osalta vertailu tehdään seuraavin perustein:
LIITE 2C TARJOUSTEN LAADULLINEN VERTAILU Kalusteiden laadun ja määrän osalta vertailu tehdään seuraavin perustein: 1. Ergonomia, säätömahdollisuudet ja koko- ja ikäerojen huomiointi (max. 5 pistettä) 2.
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotJUVANPUISTON KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
JUVANPUISTON KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Juvanpuiston koulu Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen Perusopetuslain :n 29 4. momentin mukaan koulun järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun turvallisuutta,
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotTAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki
TAHTO Teknologia Arje en Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki Kansallinen TVT -käytön opetuskäytön suunnitelma
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotNäin oppiminen muuttuu Helsingissä
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 20.3.2017, Turku #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Opiskelurauha Osallistaminen Innostuminen koulun käymisestä,
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotYhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,
Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015 Riku Ruotsalainen, riku.ruotsalainen@vu.nl Opettajien kokemukset mahdollisuudesta osallistua suunnitteluun Tapaamiset arkkitehtien kanssa:
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKoulun nimi: Launeen koulu
Koulun nimi: Launeen koulu OPS-iltaa vietettiin Launeen koululla maanantaina 6.10. Paikalla oli 11 oppilasta ja 10 huoltajaa sekä 5 opetushenkilöstön edustajaa. (oppilaskuntaan kuuluu 14 oppilasta) Aluksi
LisätiedotVuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa
Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Erja Vitikka & Eija Kauppinen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus
LisätiedotE-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat
Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotTULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA
21.5.2019 TULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA 21.5.2019 Järvenperän koulu Järvenperän koulu 1 Muutoksia koulutyössä Koulussa ollaan noin 30 tuntia viikossa eli tavallisesti
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotLahden keskustassa avattiin 8.8.2011. Sirkku Blinnikka tietopalvelujohtaja. www.fellmannia.fi Kirkkokatu 27 15140 Lahti
Lahden keskustassa avattiin 8.8.2011 Sirkku Blinnikka tietopalvelujohtaja www.fellmannia.fi Kirkkokatu 27 15140 Lahti Tervetuloa tiedon ja oppimisen kohtaamispaikalle Fellmannian taustaa Fellmannian rakennus
LisätiedotKuntalaiskyselyn tulokset
n tulokset Pia Setälä Lasten ja nuorten palveluiden johtaja 5.1.2018 1. Asun Salossa (rastita missä kuntakeskuksessa) Yhteensä 540 vastaajaa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 32,4% 41,9% 20% 10% 0% 2,8%
LisätiedotLUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2
LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotRakennetaan yhdessä verkkokurssi Pulkkilan peruskoulu, modulikoulu, Mäkeläntie 2, Pulkkila
Rakennetaan yhdessä verkkokurssi 14.12.2016 Pulkkilan peruskoulu, modulikoulu, Mäkeläntie 2, 92600 Pulkkila Verkko-opetuksen äärellä TVT-strategia opetuksen kehittämisen tukena Verkko-oppimisen pedagogiset
LisätiedotRobotiikka koulussa. Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala
Robotiikka koulussa Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala Mielenkiinnon kohteeni: Robotiikan pedagoginen hyöty: totta vai tarua? q lisää mielenkiintoa ja motivaatiota
LisätiedotYmpäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio
Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio ja robotisaatio Hyvinvoinnin ongelmat eli niin sanottu
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotKIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu
KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu 1. LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖ JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 12.8.2013 (ma) - 21.12.2013 (lauantai) Syysloma 14.10.-20.10.2013
LisätiedotKampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio
Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset
LisätiedotPienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013
Pienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013 11. joulukuuta 2013 Tapio Hansson, Jani Lappalainen ja Otto Mankinen Tausta Perusharjoittelussa
LisätiedotJoustavat oppimisen tilat. Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa
Joustavat oppimisen tilat Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa Tilat innostamaan aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat (JOT) -hankkeessa koulun oppimisympäristöä on kehitetty vastaamaan
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotSelänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste
Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan
LisätiedotKota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen
Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle
LisätiedotOps14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014
Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%
LisätiedotEURAN KUNTA KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
EURAN KUNTA KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1.8.2017 2 1. KOULUN NIMI: Euran Kirkonkylän koulu 2. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Koulun järjestyssääntöjen
LisätiedotRantakylän normaalikoulun tilannekatsaus
Rantakylän normaalikoulun tilannekatsaus Rantakylän normaalikoulun vanhempainilta 11.4.2018 UEF//Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu, Rantakylän normaalikoulu Johtava rehtori Mikko Ripatti Rantakylän
LisätiedotHuoltajakysely2017 Hatsalan klassillinen koulu
Huoltajakysely07 Hatsalan klassillinen koulu..07 Taustatiedot I. Koulun nimi Alavan koulu Haapaniemen koulu Hiltulanlahden koulu Juankosken koulu Jynkän koulu Kaislastenlahden koulu Karttulan Kissakuusen
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1
Oppilasta osallistavat työmenetelmät Oppimisp rosessin ohjaamin en Digi ja TVT 1. TUTOR KOULUTUS Yksi opettaja toimii (3 vvh) resurssilla (vain TVT asiat). Verkottumista muualle ei ole saatu onnistumaan
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
Lisätiedot