LOPPURAPORTTI. Antila Pamela Snellman Carola Tuomela-Holti Britt-Helen KASPERI II POHJANMAAN PERHEKASTE II KASTE FAMILJEPROJEKTET II I ÖSTERBOTTEN

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Antila Pamela Snellman Carola Tuomela-Holti Britt-Helen KASPERI II

2 - on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II, Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke LOPPURAPORTTI Antila Pamela Snellman Carola Tuomela-Holti Britt-Helen 1

3 TIIVISTELMÄ Pohjanmaan Perhekaste hanke II Kaste familjeprojektet i Österbotten II on ollut Pohjanmaan 14 kunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke, joka on toteuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista Kastekehittämisohjelman tavoitteita. Se on ollut myös osa Väli-Suomen KASPERI II -hanketta, jonka keskeisiä kehittämisalueita vuosina olivat lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät palvelut, erityinen tuki peruspalveluissa ja intensiivimallit. Pohjanmaan Perhekaste II -hanketta on hallinnoinut Vaasan kaupunki. Hankkeessa on työskennellyt 2-4 henkilöä keskimäärin 2,5 henkilötyövuoden työpanoksella. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut euroa, josta hankebudjetista käytettiin euroa. Varhaisen tuen ja puuttuminen toimintatapana on tämän hankkeen aikana juurrutettu useissa kunnissa. Huoli puheeksi - koulutus on juurrutettu useiden kuntien vakinaiseen täydennyskoulutustoimintaan. Ns. hupu-kouluttajalle on löytynyt kouluttajaverkosto. Pietarsaaren seutu on edennyt hankkeen aikana kunnista pisimmälle ja siellä on käytettävissä monialaisen yhteistyön malleja tunnettaessa huolta lapsesta tai perheestä. Pietarsaaren alueella on myös syntynyt uusia yhteistyörakenteita sekä johtotasolla (koordinointiryhmä) että työntekijätasolla (Huoli puheeksi -ohjausryhmä). Perhetyötä on kehitetty usealla rintamalla hankkeen aikana eri kunnissa. K5-alueen sosiaali- ja perhetyössä on saavutettu yhteinen näkemys alueen perhetyön yhtenäistämiseksi. Vaasassa kehitetään parhaillaan intensiivisen perhetyön mallia. Lisäksi hankkeessa on tehty tutkimus terveydenhoitajien osaamisesta perhetyön alalla. Perhetyöntekijöiden asiakkaat ovat osallistuneet työhön haastattelututkimuksessa, jossa he ovat kertoneet näkemyksiään perhetyöstä ja sen kehittämismahdollisuuksista. Pohjanmaan Perhekaste II -hankkeessa on kehitetty strukturoitu lapsilähtöinen keskustelusarja eroauttamisen sopimustyöskentelyprosessin jatkovaiheeseen ja huoltoriitojen ennaltaehkäisyyn. Hankkeessa on myös jossakin määrin kokeiltu ja otettu käyttöön muita uusia työtapoja erotilanteissa kuten TLP -menetelmäperheeseen kuuluvat Lapset puheeksi keskustelu ja Lapset puheeksi perheinterventio. PerheKaste I -hankkeessa kehitetyt ANK- ja RIST-resurssitiimit on juurrutettu tämän hankkeen aikana. RIST- ja ANKtiimeillä on varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen erityisosaamista. Resurssitiimi, jolla on lasten- ja nuorisopsykiatrian erityisosaamista, voidaan kutsua helposti päiväkoteihin ja kouluihin antamaan erityistukea lapsille ja nuorille sekä auttamaan henkilöstöä lasten tukemisessa. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen on ollut yleisenä tavoitteena hankkeen kaikissa osissa. Asiakkaat ovat olleet suoraan osallisina kehittämistyössä olemalla mukana työryhmissä sekä testaamalla ja arvioimalla malleja. Epäsuorempana osallistumistapana ovat olleet kyselylomakkeisiin vastaaminen ja haastattelut. Asiakkaiden näkemykset ja mielipiteet ovat tarjonneet arvokasta tietoa ja kokemusta kehittämistyöhön, ja toiveena on, että tulevaisuudessa kaikessa kehittämistyössä pidetään itsestään selvänä, että sekä henkilöstö että kokemusasiantuntijat osallistuvat työhön. 2

4 Sisällys 1 JOHDANTO OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Pohjanmaa toimintaympäristönä Resurssit Rahoitus ja talous Henkilöstö Ohjausryhmä Hankkeen toimijaverkosto Hankkeen arvioinnin kokonaisuus HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Hankesuunnitelman tavoite I: Varhainen tuki ja puuttuminen toimintatapana osa kuntien strategioita Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Keskeiset tulokset ja tuotokset Tavoitteen toteutumisen arviointi Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Osallisuus Hankesuunnitelman tavoite II: Selkeä ja toimiva perhetyö Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Keskeiset tuotokset Tavoitteen toteutumisen arviointi Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Osallisuus Hankesuunnitelman tavoite III: Lapsilähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toimintana lasten kannalta Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Keskeiset tulokset ja tuotokset Tavoitteen toteutumisen arviointi Osallisuus Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Hankesuunnitelman tavoite IV: Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Keskeiset tuotokset Tavoitteen toteutumisen arviointi Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET... 32

5 1 JOHDANTO Tässä raportissa kerrotaan kaksikielisestä Pohjanmaan Perhekaste II / Kaste familjeprojektet i Österbotten II -hankkeen kehittämistyöstä vuosina Pohjanmaan Perhekaste II -hanke toteuttaa KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishankkeen kehittämisalueita. KASPERI II on saanut rahoituksen Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste -ohjelmasta, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Pohjanmaan Perhekastehanke II toteuttaa Kaste-ohjelmaa Pohjanmaan maakunnan alueella. Pohjanmaan Perhekaste II -hanke on jatkumoa Perhekaste I -hankkeelle, joka toimi vuosina Hankkeen tavoitteena on ollut: varhaisen tuen ja puuttuminen toimintatapana osaksi kuntien strategioita, selkeä ja toimiva perhetyö, lapsilähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toimintana lapsen kannalta, erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin ja asiakkaiden osallisuus. Lapsilähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toimintana lapsen kannalta on hankkeen ainut uusi tavoite. Muiden tavoitteiden osalta on jatkettu ja juurrutettu edellisessä hankkeessa käynnistetty kehittämistyö. Hanketta on hallinnoinut Vaasan kaupunki. Hankkeessa ovat olleet mukana Pietarsaari, Kruunupyy, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Vähäkyrö ( alkaen osa Vasaa), Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Koko hankehenkilökunta on osallistunut tämän raportin kokoamiseen. Raportin alussa kerrotaan hankkeen kytkeytymisestä Kaste-ohjelman ja KASPERI II-hankkeen tavoitteisiin sekä siitä, miten hanke on organisoitunut. Tämän jälkeen hanketyöntekijät ovat kertoneet tavoitekohtaisesti kuntien tekemästä kehittämistyöstä oman vastuualueensa mukaisesti. Osallisuus on ollut hankesuunnitelmassa omana kehittämistavoitteenaan mutta sitä käsitellään raportissa tavoitekohtaisesti. Raportin viimeinen luku on yhteenveto hankekauden aikana tehdystä kehittämistyön vaikuttavuudesta. Tämän lisäksi luku sisältää hanketyöntekijöiden johtopäätökset ja kehittämissuositukset tulevaisuuden kehittämiselle. 1

6 2 OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, jossa määritellään keskeisimmät sosiaalija terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet, sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kaste-ohjelman tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kaste-ohjelman keskeisiä periaatteita ovat osallisuus ja asiakaslähtöisyys. Nykyinen kehittämisohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella käynnistetylle kehittämistyölle. Edellisen ohjelmakauden keskeisimmät päätavoitteet olivat osallisuuden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen, terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, ja palveluiden laadun. Myös palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta haluttiin parantaa, sekä kaventaa alueellisia eroja. Kaste-ohjelman avulla luodaan, arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä (STM, julkaisuja 2012:1). Pohjanmaan Perhekaste hanke II ( ) on toiminut molempien ohjelmakausien aikana. Pohjanmaan Perhekaste II - hanke on ollut osa KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanketta, joka muodostuu kuudesta osahankkeesta. Osallisena on ollut 68 kuntaa ja neljä sairaanhoitopiiriä viiden maakunnan alueella. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka on solminut ostopalvelusopimuksen sosiaalialan osaamiskeskuksen Pikassos OY:n kanssa. KASPERI II -kehittämishankkeen tavoitteet ovat olleet seuraavat: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Näihin ylätavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina ovat olleet ennaltaehkäisevät palvelut, erityinen tuki peruspalveluissa ja intensiivimallit ( Pohjanmaan Perhekaste II - hankkeen tavoitteet ovat kytkeytyneet suoraan KASTE -ohjelmaan ja KASPERI II hankekokonaisuuden kehittämisalueisiin. Perhekaste -hankkeen kaikilla tavoitteilla on ollut yhteys ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisalueeseen. Varhaisen tuen ja puuttumisen toimintatapa on tämän hankekauden aikana juurrutettu ennaltaehkäisevänä, monialaisena toimintana useissa kunnissa. Lapsilähtöisen eroauttamistavoitteen puitteissa on kehitetty ja kokeiltu työtapoja, joiden painopiste on ollut eron varhaisessa vaiheessa ja ehkäisevässä tuessa. Hankkeessa on kehitetty edelleen myös varhaisen vuorovaikutuksen tiimien toimintaa (RIST-ja ANK-tiimit) sekä Resurssitiimiä, joka on osa ennaltaehkäiseviä palveluja, joissa halutaan tukea lapsia ja nuoria varhaisemmassa vaiheessa. Hankkeen tavoitteena on ollut se, että erityinen, intensiivisempi tuki tuodaan peruspalveluihin lasten ja nuorten kehitysympäristöihin. Asiakkaan osallisuuden huomioiminen on kulkenut punaisena lankana läpi koko hanketyöskentelyn. Esimerkiksi perhetyön ja eroauttamisen kehittämisosiossa asiakkaan osallisuus on ollut aivan keskeinen. 2

7 3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN KASPERI II ohjausryhmä on hallinnoinut koko Väli-Suomen kokonaisuutta. Käytännön koordinoinnin Tampereella on hoitanut projektijohtaja Juha Luomala ja hänen siirtyessä muihin tehtäviin projektijohtaja Seija Junno. Pohjanmaan Perhekaste II -hanketta on ohjannut oma ohjausryhmä, joka on toiminut päättävänä elimenä Pohjanmaalla. Vaasan kaupunki on toiminut Pohjanmaan Perhekastehankkeen hallinojana ja tulosaluejohtaja Erkki Penttinen on ollut ohjausryhmän puheenjohtaja koko hankkeen ajan. Projektikoordinaattori ja projektityöntekijät ovat vastanneet hankkeessa tekemästään työstään ohjausryhmälle. He ovat ohjausryhmän kanssa perustaneet hankkeeseen alue- ja tavoitekohtaisia työryhmiä.. KASPERI II ohjausryhmä Tampereella, puh.joht. Erkki Penttinen, sij. Peter Granholm Projektijohto Tampereella, Projektijoht. Juha Luomala lok 2012, Seija Junno Pohjanmaan ohjausryhmä, Puh.joht. Erkki Penttinen Hankekoordinaattori Carola Snellman ja projektityöntekijät Pamela Antila, Britt-Helen Tuomela-Holti, Johanna Aspelin-Wikman ja Johanna Granholm Aluekohtaisia työryhmiä, esim. Pietarsaaren koordinaatioryhmä Tavoitekohtaisia työryhmiä, esim. RIST-ryhmä K5- alueella. Kuvio 1. Hankkeen organisoituminen. 3

8 3.2 Pohjanmaa toimintaympäristönä Pohjanmaa on kaksikielinen noin asukkaan alue. Suurin osa kunnista on muodostanut yhteistyöalueita sosiaalija terveydenhuoltoa varten. Kaiken kaikkiaan alueella on neljä yhteistyöaluetta. Erityispiirteitä alueella on kaksikielisyys ja monikulttuurisuus. Noin 2.7 % alueen väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Alueella on kaksi isompaa teollisuuskaupunkia (Vaasa asukasta ja Pietarsaari asukasta), muutama pienempi kaupunki ja maaseutukuntia. Alueella on jo lähes koko 2000-luvun kehitetty palveluita lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Myös Vaasan sairaanhoitopiiri on kehittänyt lasten- ja nuorten psykiatrisia palveluita ja työmuotoja useamman vuoden aikana. Kuvio 2. Pohjanmaa ja sen kunnat. Samat kunnat, jotka olivat mukana Perhekaste hanke I:n aikana, liittyivät myös mukaan Perhekaste hanke II (Isonkyrön kuntaa lukuun ottamatta). Vähänkyrön kunta liittyi Vaasaan kaupunkiin , joten viimeisen vuoden aikana mukana on ollut 14 kuntaa. Pohjanmaa on vahvasti kaksikielinen alue ja tämä vaikuttaa myös hanketyöhön. Alueelta löytyy täysin suomenkielinen kunta kuten Laihia, kaksikielisiä kuntia esim. Vaasa ja Pietarsaari ja yksikielisesti ruotsinkielisiä kuntia kuten Korsnäs ja Närpiö. Melkein kaikki koulutustilaisuudet on järjestetty erikseen molemmilla kielillä. Myös pöytäkirjat, kutsut, esitteet, materiaalit ym. on tuotettu molemmilla kielillä. Tämän hankehenkilökunta on hoitanut suurimmaksi osaksi itse, mikä käytännössä tarkoittaa kaksinkertaista työmäärää. 4

9 3.3 Resurssit Pohjanmaan Perhekaste II hankkeen kokonaisbudjetti on ollut euroa, josta kuntarahoitusosuus on ollut euroa. Kuntaosuuden suuruus on määräytynyt kunnan asukasluvun mukaisesti (Liite 1, talousarvio) Rahoitus ja talous Toteutuma oli euroa. Hankebudjetista jäi kaksi prosenttia käyttämättä. Koska hanke lähti suunniteltua myöhemmin käyntiin ja virat jäivät täyttämättä, on henkilöstömenoissa tullut jonkin verran säästöjä. Koordinaattori aloitti huhtikuussa 2012 ja Etelä-Pohjanmaan alueen projektityöntekijän 40 %:n virka ei ole ollut täytettynä helmikuun 2012 jälkeen. Tämän vuoksi on ollut mahdollista käyttää säästöön jääneitä varoja alueen henkilökunnan koulutuksiin, sekä väliaikaisen projektityöntekijän palkkaamiseen ajalle ja Suurimmat koulutusmenot ovat olleet Vertti-koulutus, vanhemmuuden arvioinnin reflektiopäivät, sekä Leiki ja Hoiva -koulutuspäivät Henkilöstö Hankkeen alkaessa oli palkkalistoilla kolme osa-aikaista työntekijää. Henkilön nimen yhteydessä on kerrottu hankkeeseen tehtävän työn prosenttiosuus. K5-aluella toimi projektityöntekijä, valtiotieteen maisteri Johanna Aspelin-Wikman (40%). Hänen toimipaikkansa oli Närpiössä ja hän jäi äitiyslomalle helmikuussa Johanna Aspelin-Wikmanin vastuualueena oli RIST-ryhmä ja varhainen puuttuminen K5-alueella. Hänen jäädessä äitiyslomalle tilalle ei palkattu uutta työntekijää, vaan työtehtävät jaettiin kahden muun projektityöntekijän välille. Projektityöntekijä, valtiotieteen maisteri Pamela Antilan (80%) toimipaikka on ollut Vaasassa. Pamela Antila on vastannut tavoitteesta lapsilähtöinen eroauttaminen. Projektityöntekijä, valtiotieteen maisteri Britt-Helen Tuomela-Holtin (80%) vastuualueena on ollut varhainen puuttuminen, erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin (RIST- ja ANK-tiimien jatkotyöskentely), sekä perhetyön kehittäminen muissa kunnissa kuin Vaasan ja Laihian kunnissa. Hänen toimipaikkansa on ollut Pietarsaaressa. Hankkeelle saatiin palkattua koordinaattori vasta alkaen, jolloin koordinaattorina aloitti valtiotieteen maisteri Carola Snellman. Toimipaikka on ollut Vaasa. Hän on koordinaattorin tehtävien lisäksi vastannut perhetyön kehittämisosiosta Vaasassa ja Laihialla, resurssitiimin tukemisesta sekä tavoitteesta asiakkaan osallisuus. Koordinaattori Carola Snellman lopetti hankkeessa koska siirtyi toisiin työtehtäviin. Väliaikainen projektityöntekijä, sosionomi Johanna Granholm, palkattiin tekemään perhetyön työryhmän laatimat kyselyt ja haastattelut perhetyön asiakkaille. Koordinaattorin siirrettyä toisiin tehtäviin Johanna Granholm jatkoi Vaasan perhetyön kehittämisosiossa työskentelyä. Hänen työsopimuksensa oli osa-aikaisena sekä kokopäiväisenä, heinäkuuta lukuun ottamatta. 5

10 3.3.3 Ohjausryhmä Hankkeeseen perustettiin ohjausryhmä heti hankkeen alkaessa. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin tulosaluejohtaja Erkki Penttinen Vaasasta. Perhekaste I -hankkeen aikana oli jokaisesta kunnasta edustaja ohjausryhmässä, mutta se koettiin liian isoksi ryhmäksi, joten päädyttiin siihen, että jokaiselta yhteistyöalueelta on yksi edustaja. Hankkeen ohjausryhmään on kuulunut seuraavat jäsenet: Nimi Titteli Taho Antila Pamela Projektityöntekijä Pohjanmaa Perhekaste II Granholm Peter Kehittämispäällikkö Pietarsaaren seutu / K 4-alue Junno Seija Projektijohtaja KASPERI II Kerätär Maritta Ylihoitaja Vaasan keskussairaala Kolehmainen Hanna-Maija Lääkäri Vaasan keskussairaala Lindén Yvonne Familjeomsorgschef Närpiö / K5 Luomala Juha projektijohtaja KASPERI II Mulju Tuula Kehittämissuunnittelija SONetBOTNIA Nyberg Jan-Erik Johtava perheneuvoja Pedersören seutukunnan perheasian neuvottelukunta Penttinen Erkki Tulosaluejohtaja Vaasa Pihlajamäki Eini Projektchef Finlands svenska kompetenscenter Rosengård-Andersson Pia Sakkunnig i familjefrågor Folkhälsan Snellman Carola Projektikoordinaattori Pohjanmaa Perhekaste II Snickars Åsa Koulutoimen johtaja Närpiö Sundelin Sari Perhe -ja yksilöhuollon päällikkö Mustasaari / K 2-alue Sundqvist Hilkka Lastensuojelun johtaja Vaasa Tuomela-Holti Britt-Helen Projektityöntekijä Pohjanmaan Perhekaste II Vuorenmaa Maritta Kehittämispäällikkö THL, Vaasan toimipaikka Taulukko 1. Pohjanmaan Perhekaste II -hankkeen ohjausryhmän jäsenet. Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana yhdeksän kertaa. Kokouspaikkakunta on ollut aina Vaasa. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut päättää hankkeen pääperiaatteista ja toteutusstrategiasta, seurata ja päättää budjetista, vahvistaa, tarkistaa ja muuttaa projektisuunnitelman aikataulut ja osallistua koko hankkeen arviointiin. Ohjausryhmän lisäksi on perustettu erilaisia tavoitekohtaisia työryhmiä, joiden työskentelyä käsitellään lähemmin seuraavassa kappaleessa. Kuva 1. Pohjanmaan Perhekaste II -hankkeen ohjausryhmätyöskentelyä. 6

11 3.4 Hankkeen toimijaverkosto Hankkeen toimijaverkosto on ollut monipuolinen, koska kyse on ollut monialaisesta, toimialarajat ylittävästä kehittämistyöstä. Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat olleet osallistujakunnat ja sairaanhoitopiiri. Tavoitteessa Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin on toiminut keskeisenä yhteistyökumppanina Vaasan keskussairaala. Saman tavoitekokonaisuuden osalta on myös Pietarsaaren seudulla toimivalla MTHA:lla ollut tärkeä merkitys erityisesti ANKtiimin työskentelylle. Hanke on tehnyt yhteistyötä eri koulujen ja oppilaitosten kanssa sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla. Kaksi opiskelijaa Helsingin yliopiston sosiaalityön koulutusohjelmasta on tehnyt harjoitustutkimuksensa hankkeen puitteissa. Magdalena Hellström haastatteli avioerovanhempia heidän tuen tarpeestaan eron yhteydessä ( Karin Bjonbäck haastatteli sosiaalityöntekijöitä ja tiedusteli heidän käsityksiään videotarkkailusta työvälineenä selvitettäessä lapsiperheiden lastensuojelutarvetta ( ). Molemmat opiskelijat jatkavat samaa aihetta pro gradussaan. Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenia on järjestänyt hankekaudella Huoli puheeksi -menetelmän kouluttajakoulutuksen ja hanke on osallistunut aktiivisesti koulutuksen suunnitteluun ja markkinointiin. Kolme ammattikorkeakoulu Novian opiskelijaa on tehnyt opinnäytetöinään arvioinnit hanketavoitteesta Varhainen tuki ja puuttuminen toimintatapana osa kuntien strategioita. Hanna Wargh teki kyselytutkimuksen Huoli puheeksi -menetelmän juurruttamisesta ( ja Malena Nyman ja Sabina Saarinen tekivät syvähaastattelut työskentelytapaa käyttävälle henkilöstölle ( Yhteistyötä on tehty koulujen kanssa myös siten, että opiskelijat ovat voineet osallistua eräisiin hankkeen järjestämiin luentoihin ja hankehenkilöstö on käynyt kouluissa kertomassa hankkeesta ja sen tavoitteista, myös Vaasan ammattikorkeakoulussa. Kolmantena keskeisenä yhteistyökumppanina ovat olleet eri organisaatiot. Eroauttamis- ja perhetyötavoitteissa on kartoitettu laajasti paikallisten vapaaehtoisyhdistysten ja järjestöjen mahdollisuuksia kehittämistyöhön. Näistä Vaasan ensi- ja turvakodista on tullut yhteistyökumppani siten, että Vaasan ensi- ja turvakoti on hakenut rahoitusta RAY:ltä eroprojektia varten. Myös muut Väli-Suomen KASTE rahoitteiset hankkeet kuten POTKU, SOS, Välittäjä -hanke ja tietyssä määrin myös Ikäkaste Äldre-kaste II ovat olleet Perhekaste -hankkeen yhteistyökumppaneita. Pietarsaaren seudulla hankkeet ovat kokoontuneet säännöllisesti kehittämispäällikön johdolla ja Vaasassa toimineet hankkeet ovat jakaneet fyysiset tilat. Lisäksi hankkeet järjestivät yhteisen loppuseminaarin. Laajasta toimijaverkostosta kertoo myös se, että hankkeen ohjausryhmään on kuulunut Folkhälsanin, SONetBOTNIAn, FSKC:n Pietarsaaren seudun perheasiain neuvottelukeskuksen edustajia. FSKC teki Pietarsaaren koordinointiryhmän kanssa osaamisen arvioinnin, jonka tarkoituksena oli laatia kehittämistyön jatkosuunnitelmat hankkeen päättymisen jälkeen. Valtakunnallisella tasolla hanke on ollut osa KASPERI II:n osahankeverkostoa. 7

12 3.5 Hankkeen arvioinnin kokonaisuus Pohjanmaan Perhekaste II -hankkeen arviointisuunnitelman mukaan hanke arvioidaan vertaisarvioinnin opinnäytetöiden, arviointiakvaarioiden, casekuvauksien, Swot-analyysin ja hankekorttien avulla (katso kuva). Projektin arviointikysymykset mietittiin hankkeen tavoitteiden pohjalta. Swot-analyysi Opinnäytetyöt Vertaisarviointi Casekuvaukset Hankekortit Kasperi Kasperi arviointiakvaario Kuvio 3. Pohjanmaan PerheKaste II -hankkeen arvioinnin kokonaisuus Varhainen tuki- ja puuttuminen toimintatapana osa kuntien strategioita Arviointikysymykset olivat: Onko huoli puheeksi - ja dialogista työtapaa pystytty juurruttamaan kunnissa? Millä keinoin? Arviointikysymyksillä pyrittiin saamaan vastauksia huoli puheeksi -työtavasta ja siitä miten työntekijät eri aloilla ovat ottaneet sen vastaan ja miten he työskentelevät eri tavalla. Kolme Novian sosionomiopiskelijaa teki lopputyönsä tästä aiheesta. Selkeä ja toimiva perhetyö Arviointikysymykset olivat: Onko kuntien perhetyön prosesseja saatu selkeämmäksi ja toimivammaksi? Millä keinoin? Arviointimenetelmäksi suunniteltiin SWOT-analyysi ja kysely Vaasan ja Kyrönmaan alueen perhetyön saaneille perheille. Tämän lisäksi perustettiin työryhmä, jossa olisi perhetyön käyttäjiä ja joka jatkaisi toimintansa hankkeen jälkeenkin. Tällä tavalla saataisiin kokemusasiantuntijoita kehittämiseen. Tämä ei toteutunut suunnitelman mukaan. SWOT-analyysi jäi kokonaan pois ja kysely laajennettiin koko Pohjanmaan perhetyön saaneille perheille. Kysely tehtiin haastattelun muodossa. Lapsilähtöinen eroauttamistyö ennaltaehkäisevänä toimintatapana Arviointikysymykset olivat: Mitä uusia lapsiperheille suunnattuja ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt eroauttamistyössä ja minkälaisia palveluja ja tukea vanhemmat haluaisivat? Sosiaalityön opiskelija teki käytäntötutkimustyön vanhempien tuen tarpeesta. Yhteistyökeskustelukokeilu suunniteltiin raportoitavaksi case kuvauksina. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan heidän näkökulmansa ja kannanotot yhteistyökeskustelun sisällöstä koottiin yhteistyökeskustelun oppaaseen ( 8

13 Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin Arviointikysymykset olivat: Miten erityisosaamista on pystytty vahvistamaan ja juurruttamaan peruspalveluissa? Tätä teemaa koskien haluttiin tietää, miten työntekijät olivat omaksuneet edellisen hankkeen aikana opitun erityisosaamisen liittyen varhaiseen vuorovaikutukseen. Suunnitelmassa oli, että saadaan opinnäytetyön aihe tästäkin osiosta. Kyseinen pro gradu ei ole vielä valmis, mutta sosiaalityön opiskelija teki käytäntötutkimustyön tästä aiheesta. Sekä RIST- että ANK-tiimit tekivät itsearvioinnit hankkeen puolessa välissä. Asiakkaiden osallisuus Arviointikysymys oli: Miten asiakkaiden osallisuutta on pystytty vahvistamaan projektin osatavoitteissa. KASPERIhankkeessa valittiin vertaisarviointi osallisuuden arvioimiseksi? Vertaisarviointi toteutettiin Vahva pohja elämään -hankkeen kanssa. Vertaisarviointipäivät toteutettiin Tampereella siten, että Pohjanmaan perhe kaste -hanke arvioi Vahva pohja elämään -hanketta ja toisinpäin. Vertaisarviointipäiviin osallistuivat hankkeiden työntekijät sekä Kasperi II -hankkeen suunnittelija Ulriika Kannas- Honkaniemi. Päivien aikana arvioitava hanke esitteli ensin toimintaansa osallisuuden ja valitsemiensa arviointikohteiden näkökulmasta. Esittelyn jälkeen arvioiva hanke esitti kysymyksiä ja arvioi hankkeen kehittämistyötä osallisuuden näkökulmasta. Tämän lisäksi ohjausryhmälle toteutettiin kaksi arviointiakvaariota syksyllä 2012 ja keväällä 2013, joihin ohjausryhmän jäsenet ja hanketyöntekijät, sekä projektipäällikkö Seija Junno osallistuivat. Kasperi II -hankkeen suunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi toteutti ensimmäisen arviontiakvaarion ja Pikassoksen suunnittelija Minna-Kaisa Järvinen toisen. 9

14 4 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Alkuperäinen Pohjanmaan Perhekaste II -hankkeen hankesuunnitelma oli erittäin laaja ja se sisälsi monta tavoitetta. Hankesuunnitelma pohjautui hakemukselle, jossa haettiin suurempaa rahoitusta hankkeelle mitä sitten hankkeelle lopulta myönnettiin. Tämän vuoksi tavoitteita vähennettiin sen jälkeen kun rahoituspäätös saatiin ja hanke konkreettisesti aloitettiin. Hankkeen alkuvaihe menikin tavoitteiden konkretisointiin ja suunnitteluun. Hankkeen toimintasuunnitelman työstämisessä käytettiin Suunta työkalua (liite 2). Sen avulla hankkeen kehittämistoiminta ja -prosessit on suunniteltu. Suunta työkalu osoittautui erittäin toimivaksi kehittämistyön työvälineenä. 4.1 Hankesuunnitelman tavoite I: Varhainen tuki ja puuttuminen toimintatapana osa kuntien strategioita Hankesuunnitelmassa lukee seuraava: Varhaista ja ennaltaehkäisevää toimintaa ja peruspalveluja vahvistetaan seuraavilla keinoilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä. Varhaisen tuen ja puuttumisen malli juurrutetaan ennaltaehkäisevänä, monialaisena toimintana. Pohjanmaan Perhekaste I hankkeen päätyttyä oli maakunnassa ja yhteistoiminta-alueilla kouluttajia, jotka kouluttivat alueella monisektorisesti henkilöstöä huolen puheeksi ottamisesta. Perhekaste II -hankkeessa menetelmä otetaan käyttöön ja hanke tukee henkilöstöä kokeilussa sekä mentoroi kouluttajia ja käyttöönottoa. Sovitaan tavoitetaso, jolle kehittämisessä kunnassa/yhteistoiminta-alueella edetään hankkeen avulla ja miten kunnat/yhteistoiminta-alueet jatkavat tästä omana toimintana ja tarvittaessa laaditaan jatkosuunnitelma siitä, miten organisaatioissa (esim. päivähoito, neuvola, koulu) toimitaan varhaisessa tukemisessa huolen herättyä (moniammatillinen ja dialoginen verkostotoiminta). Suunnitellaan ja käynnistetään seuranta. Moniammatillisuus ja dialogisuus ovat tämän tavoitteen keskeisiä käsitteitä. Jukka Pyhäjoen mukaan (Eväitä yhdessä toimimiseen, Kokkola ) dialogi tapahtuu sekä ihmisten välissä että ihmisen sisässä. Olennaista dialogisuudessa on responsiivisuus (kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen) ja toiseus (erilaisuus voimavarana). Työntekijän vastuulla on luoda yhteistyökuvioita eli miten keskustella ja toimia, että siitä hyötyä lapselle/asiakkaalle. "Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua?" Dialogi on vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä. Siinä nousee monia näkökulmia, kukaan ei ole väärässä, omaa kantaa pidetään vain askeleena kohti uutta ymmärrystä, painopiste on vuorokuuntelussa niin, että lopputulos on kaikille jotain uutta Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Tähän tavoitteeseen liittyviä konkreettisia toimenpiteitä ovat olleet: koulutus verkostojen ylläpitäminen yhteistyö oppilaitosten ja kuntien kanssa työryhmien ylläpitäminen Perhekaste I:n puitteissa maakunnan tuolloisesta 16 kunnasta yhdeksän päätti ottaa tavoitteekseen varhaisen puuttumisen ja vastuunoton lapsille ja lapsiperheille suunnatuissa palveluissa. Nämä yhdeksän kuntaa saivat hankkeen järjestämän koulutuksen kautta n. 30 Huoli puheeksi -menetelmän kouluttajaa eri toimialoilta. Perhekaste II -hankkeessa kouluttajat ovat jatkaneet monialaisten ryhmien säännöllistä kouluttamista omissa kunnissaan. Koulutus on järjestetty kuntien omana toimintana ja hankkeen roolina on ollut kouluttajien tukeminen tarvittaessa, kurssiarviointien koostaminen ja ennen kaikkea kouluttajien välisen verkoston luominen ja ylläpitäminen. Kunnissa on pidetty hankeaikana yhteensä 22 10

15 eri kurssia. Hankkeen aikana kouluttajille on järjestetty neljä verkosto-/pohdintapäivää. Pyrkimyksenä on ollut antaa jokaisen lukukauden alussa uutta innoitusta kouluttamistyön jatkamiseen sekä dialogisiin työmenetelmiin ja ajattelutapoihin liittyvän tietouden ylläpitämiseen ja syventämiseen. Perhekaste II -hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyötä FSKC:n ja Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenian kanssa että saataisiin alulle Huoli puheeksi -menetelmän toinen kouluttajakoulutus. Palmenian kohderyhmänä ovat olleet toisen asteen opettajat ja opetushenkilöstö ja hankkeen kohderyhmänä on ollut kuntien henkilöstö ja vielä erityisesti niiden kuntien henkilöstö, jotka eivät osallistuneet ensimmäiseen koulutuskertaan. Hanke on osallistunut Vaasassa tammikuussa 2013 alkaneen koulutuksen suunnitteluun ja markkinointiin. Koulutuksen rahoittajana on toiminut opetusministeriö. Mukaan tuli kaksi uutta kuntaa, jotka eivät olleet mukana ensimmäisellä kerralla, Korsnäs ja Vöyri. Hanke on rahoittanut kuntien osallistumisen koulutukseen ja toiminut niiden ja Palmenian välisenä yhdyslinkkinä. Toinen hankkeen kanssa yhteistyötä tehnyt koulutusjärjestäjä on ollut ammattikorkeakoulu NOVIA. Kolme sosionomiopiskelijaa on arvioinut opinnäytetöissään Huoli puheeksi -menetelmän ja dialogisen työskentelytavan juurtumista työskentelytavan omaksuneissa kunnissa. Ks. luku Pietarsaaren seudulla (Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Luoto) asetettiin jo Perhekaste I:n aikana toimialarajat ylittävä, alueen sosiaali- ja terveysjohtajan johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluu terveydenhuollon, sivistystoimen, päivähoidon, sosiaalihuollon ja kehittämistoimen päällikköjä. Ryhmää kutsutaan koordinointiryhmäksi ja sitä on laajennettu Perhekaste II:n aikana siten, että siihen kuuluvat nykyään kaikki seudun lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista vastaavat päälliköt. Koordinointiryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja pitänyt hankeaikana tähän mennessä kymmenen kokousta. Ryhmä on käsitellyt konkreettisia aiheita, kuten moniammatillisen työn kehittämistä, varhaisen puuttumisen malleja monialaisesta näkökulmasta sekä dialogisen suhtautumistavan juurruttamista lapsille ja nuorille suunnattuihin palveluihin. Hankkeella on ollut keskeinen rooli työssä, sillä hanketyöntekijä on toiminut ryhmän sihteerinä ja laatinut kokousten esityslistat. Pohjanmaan Perhekaste hanke I:n ja Perhekaste II:n taitevaiheessa koordinointiryhmä asetti työryhmän, Huoli puheeksi -ohjausryhmän, johon kuuluu päivähoidon, koulun, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon keskijohtoa ja henkilöstöä seudun neljästä kunnasta. Ryhmän tarkoituksena oli Huoli puheeksi - menetelmän juurtumisen varmistaminen ja säännöllisen koulutuksen jatkumisesta huolehtiminen seudulla. Ryhmä on laatinut konkreettisia malleja toimialarajat ylittävälle työlle niissä tapauksissa, joissa lapsesta tunnetaan kasvavaa huolta. Lisäksi ryhmä vastaa mallien juurruttamisesta omaan toimintaan. Ryhmä on kokoontunut 11 kertaa hankeaikana. Hanketyöntekijä on toiminut ryhmän puheenjohtajana/sihteerinä Keskeiset tulokset ja tuotokset Tärkeimmät tulokset ovat seuraavat: Huoli puheeksi -koulutus on juurrutettu useiden kuntien vakinaiseen täydennyskoulutustoimintaan (Pietarsaari, Pedersören kunta, Luoto, Uusikaarlepyy, Närpiö ja Maalahti). kouluttajat ovat verkostoituneet Pietarsaaren seudulla on käytettävissä monialaisen yhteistyön malleja tunnettaessa huolta lapsesta tai perheestä Pietarsaaren seudulla on syntynyt uusia yhteistyörakenteita sekä johtotasolla (koordinointiryhmä) että työntekijätasolla (Huoli puheeksi -ohjausryhmä) 11

16 4.1.3 Tavoitteen toteutumisen arviointi Varhainen puuttuminen ja varhainen vastuunotto lapsille ja perheille suunnatuissa palveluissa edellyttää, että henkilöstöllä on tarvittavat tiedot, välineet ja valmiudet. Eräs tärkeimmistä henkilöstön ja perheen välisen hyvän yhteistyön edellytyksistä on se, että perhe tuntee itsensä osalliseksi ja kokee voivansa vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Henkilöstön ja perheen välinen rehellinen ja avoin dialogi on yhteistyön perusedellytys. Erityisen tärkeää se on tunnettaessa huolta lapsesta. Sen vuoksi hankkeen eräänä tärkeimpänä tavoitteena on ollut dialogiseen suhtautumis- ja työskentelytapaan liittyvän tietouden lisääminen ja syventäminen. Huoli puheeksi koulutusryhmät ovat jatkuneet eri kunnissa säännöllisesti koko hankeajan. Sekä hankkeen että kuntien näkökulmasta on ollut tärkeää arvioida, kuinka hyvin työskentelytapa on juurtunut päivittäiseen toimintaan sekä saada tietoa siitä, puuttuuko henkilöstö asiaan varhaisemmassa vaiheessa kuin aikaisemmin huolta tuntiessaan. Kukin koulutusryhmä on arvioinut koulutuksen ja arvioinnit osoittavat kauttaaltaan, että henkilöstön aikomuksena on käyttää saamiaan tietoja työssä. Työntekijöillä on enemmän varmuutta tarttua ongelmiin ja he kokevat saaneensa koulutuksen kautta enemmän konkreettisia työvälineitä vaikeiden keskustelujen käymiseen. Tietoisuus siitä, kuinka tärkeää on tarttua myös pieniin asioihin, on lisääntynyt. Arvioidakseen koulutuksen vaikutuksen säilymistä myös jälkeenpäin on hanke tehnyt yhteistyötä ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Kolme opiskelijaa on arvioinut Huoli puheeksi -menetelmän juurtumista opinnäytetöissään. Yksi opiskelija teki kvantitatiivisen tutkimuksen ja kaksi muuta laativat yhdessä haastattelututkimuksen. Hanna Warghin kvantitatiivinen selvitys löytyy osoitteesta ja Malena Nymanin ja Sabina Saarisen työ osoitteessa Molemmat työt osoittavat, että varhaisen puuttumisen kynnys on laskenut, vanhemmilta saatu palaute on ollut enimmäkseen myönteistä, yhteistyö vanhempien kanssa on useimmiten parantunut keskustelun jälkeen ja että henkilöstö on omaksunut suhtautumistavan keskeiset työskentelyperiaatteet. Tarkasteltaessa tilannetta niissä kunnissa, jotka ovat päättäneet noudattaa tavoitetta, voidaan todeta, että ne ovat edenneet prosessissa eri tavoin hankkeen aikana. Ks. seuraava kuva. Kuvio 4. Kuntakohtaiset prosessit 12

17 Dialogiseen työskentely- ja suhtautumistapaan johtava prosessi voidaan nähdä ketjuna, jonka kolme vaihetta perustuvat toisiinsa Henkilöstön ja asiakkaan välinen dialogi Dialogi organisaatiossa Eri toimialojen / organisaatioiden välinen dialogi Ensiksi tarvitaan henkilöstön ja asiakkaan / potilaan välistä dialogia. Edellytyksenä ketjun ensimmäisen vaiheen saavuttamiselle on, että henkilöstö tietää, mitä dialogi ja dialoginen suhtautumistapa ovat sekä tietää, miten ne toteutetaan ja käyttää sitten tuota tietämystään työssään. Tietämyksen saamiseksi tarvitaan koulutusta, ja koulutusryhmiä tulee järjestää säännöllisesti siten, että koko henkilöstöllä on mahdollisuus niihin osallistumiseen. Alueellamme on kuntia, joilla ei useista eri syistä ole säännöllisiä koulutuksia. Kouluttajilla ei ole ollut tai he eivät ole saaneet mahdollisuutta kouluttamiseen esim. työpaikan tai tehtävien vaihtumisen vuoksi. Työnjohto ei ole tukenut kouluttajia, esim. ei ole antanut lupaa käyttää aikaa koulutusten pitämiseen tai edes osoittanut kiinnostusta kouluttajien saamaa tietämystä kohtaan. Esteenä ovat olleet myös esim. organisaatiomuutokset, joissa eri toimialoja on yhdistetty. Lisäksi yhtenä syynä on, että kunnat elävät parhaillaan epävarmoja aikoja ja eräissä kunnissa on asetettu juuri nyt muita asioita etusijalle. Kouluttajakoulutus ei ole kuitenkaan ollut turhaa niille osallistujille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta koulutusryhmien pitämiseen. Se merkitsee vain sitä, että hankeaikana ei ole ehditty pidemmälle. Ketjun toinen ja kolmas vaihe liittyvät tiiviisti toisiinsa. Kun organisaatiossa on tarpeeksi koulutuksen käynyttä henkilöstöä, joka käyttää osaamistaan omassa organisaatiossa, syntyy uusi tilanne, kun useita toimialoja on osallisena samassa asiassa. Syntyy tarve toimialojen väliselle dialogiselle yhteistyölle. Tuollainen dialoginen yhteistyö ei synny itsestään. Edellytyksenä on, että pelisäännöt ovat selvät kaikille mukana oleville, että puhutaan samaa kieltä ja että ymmärretään toisen toimialan mahdollisuudet ja rajoitukset. Eräs useimmin toistuvista kommenteista kurssiarvioinneissa on ollut, että henkilöstö on kokenut erittäin myönteiseksi saman pöydän ääreen istumisen muiden toimialojen väen kanssa. Ymmärryksen lisääntyminen, kynnysten aleneminen ja paremmat yhteistyömahdollisuudet ovat tärkeitä tuloksia. Ketjun toisen ja kolmannen vaiheen saavuttamiseksi on tärkeää luoda tapaamispaikkoja eli foorumeita henkilöstölle. Pietarsaaren seudulla tämä on saavutettu Huoli puheeksi ohjausryhmän ja koordinointiryhmän avulla. Koordinointiryhmä on johdon ryhmä, joka viestittää myönteisellä asenteellaan muulle henkilöstölle, että varhaisen puuttumisen ja vastuunoton tavoite on tärkeä. Miksi se on onnistunut Pietarsaaren seudulla? Syitä on useita. Neljän kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistettiin vuonna 2010 eli Perhekaste I:n alussa, ja tuolloin syntyi tarve yhteistyön lisäämiselle. Silloinen sosiaali- ja terveysjohtaja oli osallistunut KASTE ohjelmaan liittyvään poliittiseen työhön ja vauhditti yhteistyötä aktiivisesti, ja uusi organisaatio sai oman resurssin kehittämistyötä varten (kehittämispäällikkö). Kaiken tämän ansiosta Perhekaste sai hyvän alun ja hankkeen arviointi osoitti, että koordinointiryhmä oli koettu tärkeäksi foorumiksi ja mukana olijat halusivat sille jatkoa. Perhekaste II:n alkaessa ryhmä jatkoi työtään ja keskittyi hankkeen ensimmäiseen tavoitteeseen. Varhainen puuttuminen ja varhainen vastuunotto on ymmärretty tärkeäksi tavoitteeksi kaikilla toimialoilla, joten yhteistyötä on ryhdytty syventämään innokkaasti. Huoli puheeksi ohjausryhmän avulla on varmistettu, että dialoginen suhtautumistapa toteutuu myös konkreettisesti eri toimialoilla, että dialogi ei jää pelkästään päällikkötason käsitteeksi Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Juurruttamissuunnitelmat ovat tekeillä useissa kunnissa. Pietarsaaren seutu laati yhteistyössä FSKC:n kanssa syyskuussa osaamisen arvioinnin, jossa suunniteltiin ensisijaisesti, miten dialogisuuden teemassa edetään ja toiseksi, miten koordinointiryhmän työ jatkuu hankkeen jälkeen ( Närpiö on sopinut, miten Huoli puheeksi -menetelmää jatketaan ja ketkä ovat eri prosessien vastuuhenkilöt. Sekä Maalahdella että Korsnäsillä on suunnitelma päivähoidolle ja molemmat kunnat yrittävät saada myös koulut tulemaan mukaan koulutukseen. Vöyrillä on myös omat suunnitelmansa (liitteet 3-6). 13

18 4.1.5 Osallisuus Hankkeen toteutuksessa kohderyhmät (kouluttajat, HuPu-ryhmä, koordinaatioryhmä ja koulutuksen saanet) ovat olleet osallisena seuraavalla tavalla. Kouluttajat: Kouluttajille on järjestetty pohdintapäiviä, heidän itsensä tekemän päätöksen mukaisesti, kerran lukukaudessa. Jokaisen pohdintapäivän edellä heillä on ollut mahdollisuus esittää toivomuksia keskusteluaiheista ja asioista, joiden parissa he tahtovat työskennellä. Esille tuotuja aiheita ovat mm. koulutukseen liittyvät käytännön harjoitukset ja konkreettiset asiat. Pohdintapäivien tarkoitus on tukea kouluttajia, ja heillä on ollut mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kouluttajille on tiedotettu ja heillä on ollut mahdollisuus keskustella prosessien etenemisestä eri kunnissa ja siitä, mitä kurssiarvioinnit osoittavat. Opiskelijoiden tekemät arvioinnit toimintatavan toimeenpanosta on esitelty pohdintapäivillä. HuPu-ryhmä: Aktiivinen, moniammatillinen työryhmä, jossa on osallistujia Pietarsaaren seudun neljästä kunnasta. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja osallistuu kehittämistyöhön. Se työ toimii mallina vastaavien ryhmien perustamiselle Pohjanmaan muihin osiin. Koordinaatioryhmä: Ryhmä on toimialarajat ylittävä johtoryhmä, joka koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon, päivähoidon ja sivistystoimen päälliköistä Pietarsaaren seudun neljästä kunnasta. Ryhmä toimii HuPu-työn etenemisestä päättävänä toimielimenä seudulla. Se toimii aktiivisesti verkostotyön edistämiseksi myös päättäjätasolla. Asiakkaiden osallistumisen lisääminen on ryhmän tärkeä tavoite. Koulutuksen saaneet: Jokainen kurssi arvioidaan, ja silloin osallistujilla on mahdollisuus esittää näkemyksiä ja kommentteja koulutuksesta, sen sisällöstä, millaista hyötyä siitä tulee olemaan omassa työssä, millaista tukea halutaan suhtautumistavan käyttöönotossa jne. Monet koulutuksen saaneet ovat toivoneet jonkinlaista jatkoa tai palautetta. Kurssin käymisen jälkeen osallistujilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa prosessin etenemiseen tai tutustua siihen, ts. mitään tietoa ei ole annettu erityisesti kurssin käyneille. Huoli puheeksi on dialoginen toimintatapa, jossa kaikkien osapuolten osallisuus on keskeisessä asemassa. Toimintatapa perustuu siihen, että asiakkaat otetaan alusta alkaen mukaan kaikkiin prosesseihin huolen ilmettyä. Jokainen Hupu-kurssin jälkeen tehty arviointi on osoittanut, että eri toimialojen edustajista koostuneita koulutusryhmät koetaan myönteisiksi. Kun eri ammattiryhmät tapaavat ja keskustelevat Huoli puheeksi aiheesta, lisääntyy toisten toimialojen ja niiden näkemyksen tuntemus. Kynnys yhteydenpitoon muihin toimialoihin madaltuu. Sama osaaminen saadaan samanaikaisesti ja näin saadaan yhteinen näkemys, jossa asiakkaan osallisuutta pidetään keskeisenä. 4.2 Hankesuunnitelman tavoite II: Selkeä ja toimiva perhetyö Hankkeen toimintasuunnitelmassa listattiin seuraavat kehittämiskohteet: yhteiset suuntaviivat perhetyön ja kotipalvelun sisällölle. aikaisempien hyvien käytäntöjen implementointi. perhetyön sisältö kehitetään vielä suunnitelmallisempaan suuntaan asiakkaiden osallisuus vahvistetaan intensiivisen perhetyön kehittäminen Vaasassa 14

19 4.2.1 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Perhetyö on ollut kehittämisen kohteena kahden edellisen hakekauden aikana, Pohjanmaan Lastensuojelun kehittämisyksikkö sekä Pohjanmaan Perhekaste I. Hankekautena työn fokuksena oli nostaa lasten näkökulma esiin, saada heidän äänensä kuuluville ja yrittää hahmottaa perhetyötä lasten silmin nähtynä. Seuraavan hankekauden aikana oli pääpaino perhetyön sisällön kehittämisessä sekä vanhemmuuden arvioinnin mallinnuksessa. Perheiden osallisuutta vahvistettiin myös heille suunnatun kyselyn avulla. Tämän hankekauden työskentely konkretisoitiin kolmelle eri osa-alueelle: Intensiiviperhetyö Vaasassa Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyö K5 alueella Yhteistyön kehittäminen; pääpainona perheiden omakohtainen kokemus perhetyöstä Intensiiviperhetyö Vaasan kaupungilla on palveluksessaan viisi perhetyöntekijää, josta yksi myös työnsä ohella toimii johtavana ohjaajana. Useampi heistä on toiminut perhetyöntekijöinä jo monta vuotta. Työntekijöillä on vankka koulutuspohja. Edellisen hankkeen aikana heille järjestettiin Katri Kannisen vetämän pitkän koulutuksen vanhemmuuden arvioinnista joka sisälsi osioita intensiivisestä perhetyöstä. Tehtiin myös vanhemmuuden arvioinnista mallinnus, mutta työ jäi sikseen. Mallinnus koettiin liian pitkäksi ja raskaaksi. Perhekaste II hankkeen aikana tehtiin uusi yritys intensiiviperhetyön kehittämiseksi. Työn alkuunsaamiseksi sekä perheohjaajien tueksi ostettiin Psykoterapeutti/perhetyöntekijä Marianne Takalan palveluita. Intensiiviperhetyö mallinnettiin (Takalan raportti liite 7, intensiiviperheohjauksen ohje sosiaalityöntekijöille liite 8, esite perheille liite 9). Työnohjauksesta huolehtii Vaasan kaupungin perheneuvolan psykologi. Perheen lisäksi arviointiin osallistuu moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat perheen oma sosiaalityöntekijä ja perheohjaajat sekä mahdolliset muut tahot. Yksi intensiivijakso on kolme viikkoa, jonka jälkeen katsotaan onko tarvetta jatkaa toiset kolme viikkoa. Perheohjaus toteutetaan työparityöskentelynä maanantaista torstaihin, perjantai on varattu arvioinnille ja suunnittelulle, jolloin työntekijät tapaavat yhdessä hoitavan sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa. Näinä päivinä on tarkoitus yhdessä miettiä työn etenemistä ja seuraavan viikon työskentely. Ensimmäiselle intensiiviperhetyön perheelle ovat perheohjaajat suunnitelleet yhden kolmen viikon jakson, johon sisältyy toiminnallisia sekä pohtivia työmenetelmiä. Aikaa on varattu niin yhdessä tekemiselle kuin yksittäiseen ohjaamiseen ja keskusteluun. Tarkoitus on käyttää esimerkiksi parisuhteen roolikarttaa sekä vanhemmuuden roolikarttaa perheen tilannetta kartoittamaan ja perheen omien voimavarojen hahmottamiseen ja löytämiseen. Sosiaali- ja perhetyön kehittäminen K5-alueella Edellisen hankekauden aikana järjestetyissä perhetyöntekijäfoorumeissa kävi ilmi, että sosiaali- ja perhetyön yhteistyön kehittäminen yhdessä sosiaalityön kanssa on ensiarvoisen tärkeää, sosiaalityön ollessa tärkein yhteistyökumppani lastensuojelun perhetyötä tehtäessä. K5 alueella (Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs ja Maalahti) on yhteinen toimintasuunnitelma lasten- ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu: K5 alueella olisi pyrittävä yhtenäistämään sekä vahvistamaan perhetyön merkitystä, mikä tarkoittaa sitä, että jokaiselta viideltä kunnalta vaaditaan erilaisia panostuksia sekä toimenpiteitä.k5 alueella voitaisiin yhdessä laatia yhteiset suuntaviivat perhetyön struktuurista, sisällöstä sekä hallinnosta ( 15

20 Tämän pohjalta oli luonnollista lähteä toteuttamaan K5 alueella tätä teemaa. Työryhmä perustettiin jonka osanottajat olivat neljän kunnan alueelta olevia sosiaali- ja perhetyöntekijöitä. Kaskisen edustaja ei ollut mukana koska kaupungilla ei ole perhetyöntekijää. Ryhmällä on kaiken kaikkiaan ollut viisi tapaamista. Työryhmän työskentely alkoi sillä, että jokainen kunta kartoitti kehittämisen kohteet yhteistyötä ajatellen. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että myös poliitikot pitäisi saada mukaan työskentelyyn jos toivoa muutoksesta olisi, sillä työ vaatisi resurssien kohdentamista. Työryhmän käsityksen mukaan myös päättäjillä on hyvin epäselvä käsitys siitä mitä perhetyö on ja minkälaista palvelua perhetyön kautta saadaan. Työryhmä päätti tämän vuoksi laatia kirjelmän joka suunnattiin jokaisen kunnan valtuustolle sekä lautakunnalle. Kirjelmä sisälsi kartoituksen nykytilanteesta sekä kehitysehdotuksia jokaiselle kunnalle erikseen. Yhteistyön kehittäminen Toukokuussa 2012 päätettiin nimetä maakunnallinen perhetyön työryhmä pohtimaan kuinka perhetyötä pystyttäisiin kehittämään ja mitkä olivat ne keinot jolla kehittämistyötä lähdettäisiin arvioimaan ja toteuttamaan. Työryhmän jäsenet edustivat koko Pohjanmaata sekä eri ammattiryhmiä: perhetyötä, sosiaalityötä, kotipalvelua, terveydenhoitotyötä, päihdetyötä, mielenterveystyötä sekä kehittämistyötä. Työryhmässä oli mukana myös kokemusasiantuntija. Työryhmän ensimmäisen kokouksen aikana nousi esiin kolme teema; tiedon välittäminen, infoa asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja päätöksentekijälle sekä yhteistyön kehittäminen sekä oman sektorin sisällä olevien työntekijöiden kanssa että muiden sektorien. Työryhmä jakaantui vielä kolmeen pienempään ryhmään jotka kukin tahoillaan miettivät miten esille nousseita asioita ryhdytään työstämään. Yhteistyön kehittäminen oli työryhmän ensimmäisen pienryhmän teemana. Työskentelyn päätavoitteeksi nousi yhteistyö perhetyön sekä terveydenhoidon ja neuvolan välillä. Terveydenhoidolla on tärkeä osa varhaisessa puuttumisessa, perheen tukeminen lähtisi jo hyvin aikaisessa vaiheessa käyntiin, kun ongelmat vielä mittakaavaltaan ovat lieviä. Siksi on tärkeää, että terveydenhuolto tuntee ja tietää minkälaista palvelua perhetyön kautta saa, ja millä tavoin sosiaalija terveydenhuoltosektori voivat tehdä yhteistyötä. Työryhmä päätti laatia kyselyn joka suunnattaisiin niin alueen perhetyöntekijöille kuin terveydenhoitajillekin. Perhetyöntekijöille suunnatulla kyselyllä haluttiin kartoittaa perhetyöntekijöiden koulutusta sekä heidän näkemyksensä omasta osaamisestaan. Lisäkoulutuksen tarvetta pyydettiin myös arvioimaan. Terveydenhoitajille suunnatulla kyselyllä haluttiin kartoittaa terveydenhoitajien näkemystä perhetyöstä sekä yhteistyöstä ( Työryhmän toinen pienryhmä keskittyi pohtimaan perheitä jotka saavat/ovat saaneet perhetyötä ja heidän näkemyksiään siitä. Työryhmät ovat yhteensä pitäneet viisi kokousta plus yksi sähköpostikokous. Perheen osallisuus niin kehittämistyössä kuin perheen omassa prosessissa nousi vahvimpina esille. Kiinnostusta aiheeseen lisäsi myös se, että työryhmään kuului kokemusasiantuntija. Pohjanmaan Perhekastehanke I perhetyötä saaneita perheitä lähestyttiin kyselyn avulla. Silloin valtaosa vastanneista oli naisia. Muidenkin perheenjäsenten äänten kuuluville saamiseksi päätti työryhmä suorittaa haastatteluita joiden avulla saataisiin ennen kaikkea lasten äänet kuuluville. Tavoitteena oli löytää 10 perhettä jotka olisivat halukkaita suostumaan haastateltaviksi ja tavoitteeseen päästiin ( Projektityöntekijä Johanna Granholm palkattiin suorittamaan haastattelut sekä kokoamaan materiaalin. Työryhmän kolmas pienryhmä koostui Vaasan kaupungin edustajista kotipalveluohjaajasta, johtavasta perheohjaajasta että projekti koordinaattorista. Ryhmässä on suunniteltu koulutusiltapäiviä jotka ovat pidetty sekä Vaasan että muiden kuntien työntekijöille, perheväkivallasta, lihavat lapset sekä koulutuspäivä monikulttuurisesta perheestä. Koulutustilaisuudet ovat antaneet työntekijöille alueella enemmän osaamista työskentelyssä perheiden kanssa. 16

21 4.2.2 Keskeiset tuotokset Intensiiviperhetyön tuotos on kahden kansion systeemi. Perheohjaajat ovat suunnitelleet kahden kansion systeemin ; yksi kansio jää perheohjaajille toinen kansio jää perheelle. Perheohjaajille suunnattu kansio sisältää informaatiota, lomakkeita ja muita apuvälineitä mitä intensiiviperhetyössä tullaan tarvitsemaan ja sitä päivitetään ja täydennetään jatkuvasti. Perheelle jäävä kansio sisältää kaiken sen materiaalin ja mahdolliset omat muistiinpanot mitä intensiivijaksolla käydään läpi ja käsitellään. Tarkoitus on, että perheen oma kansio toimii tukena ja apuvälineenä myös intensiiviperhetyönjakson lopettamisen jälkeen. Yhteistyön kehittämisen työryhmän tärkeimmät tuotokset ovat ne kaksi raporttia, jotka on koottu kyselyiden ja perheiden haastatteluiden pohjalta. K5 alueen keskeisin tuotos on kirjelmä kunnan päättäjille Tavoitteen toteutumisen arviointi Intensiiviperhetyön pilotointi lähti hyvin myöhäisessä vaiheessa käyntiin ja tiukalla aikataululla. Pilotointi osui myös keskelle kesälomakautta, jolloin aikataulutus kävi entistä haastavammaksi. Näin ollen pilotointia on värittänyt kiire ja tiukat aikataulut, jotka ovat tehneet suunnittelusta ja intensiiviperhetyön aloittamisesta haasteellista ja monilta osin myös vaikeaa. Stressi ja liian kiireellinen aikataulu ovat vaikuttaneet motivaatioon ja työn toteuttamiseen. Näin myöhäisessä vaiheessa aloitettu pilotointi ei luo hyviä edellytyksiä kehittämiselle, se on myös vaikuttanut siihen, ettei juurruttamissuunnitelmaa ole tehty. Osiossa yhteistyön kehittäminen Perhekaste hanke II aikana tehdyt selvitykset ovat antaneet uutta tietoa siitä kuinka yhteistyötahot (terveydenhuolto) jäsentävät ja ymmärtävät perhetyön. Voidaan todeta, että eroja eri alueilta löytyy. Joillakin alueilla perhetyö on toimivaa ja selkeää yhteistyötahojen näkökulmasta, kun taas toisilla alueilla kehittämistarve on suuri. Näillä alueilla ei edes tiedetä mitä perhetyö on tai minkälaisia palveluita sen kautta voi saada. Tämän hankekauden aikana emme ehtineet pidemmälle kuin kartoittamaan missä ja mitä ongelmakohdat ovat. Perheiltä tuli selkeä viesti, perhetyö on tärkeää ja siihen tarvitaan enemmän resursseja. Valtaosa perheistä koki saaneensa apua liian myöhään ja he peräänkuuluttivat myös matalakynnyspalvelua. Lähtökohtaisena toiveena oli, että lasten näkökulma saataisiin nostettua esille, mutta siinä tavoitteessa ei täysin onnistuttu. Ainoastaan kolme lasta halusi olla haastateltavana Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Intensiiviperhetyölle varsinaista juurruttamissuunnitelma ei ole tehty koska kokeilu on aloitettu vasta , ja ensimmäinen kolmen viikon jakso loppui vasta syyskuun alkupuolella, jonka jälkeen ensimmäisen jakson työskentely arvioidaan. Tämän jälkeen mietitään kuinka malli istutetaan varsinaiseen perheohjaustyöskentelyyn. Ajatuksena on että kaksi perheohjaajaa työskentelisi intensiiviperhetyömallin mukaisesti sen mukaan miten Vaasasta löytyy perheitä, jotka tarvitsevat intensiivistä perheohjausta. Varsinainen juurruttamistyö jää Vaasan kaupungin lastensuojelun vastuulle. K5 alueen kirjelmä lähtee sekä valtuuston että sosiaalilautakunnan jäsenille kaikille alueen kunnille syksyn aikana ja liitteenä tule olemaan haastattelututkimuksen raportti. 17

22 4.2.5 Osallisuus Perhetyön kehittämisessä on osallisuus nostettu esille lukuisin eri tavoin. Työryhmässä on ollut mukana kokemusasiantuntija. Hänen kokemuksensa perhetyöstä ja siitä millaisena on sen kokenut, on ollut työryhmälle arvokas asia ja erityisesti perheille tehtyjen kysymysten laatimisessa hänen kokemuksensa ovat olleet ensiarvoisessa asemassa. Hän suostui myös perheineen toimimaan kokeiluperheenä kun haluttiin testata laadittujen kysymysten toimivuutta. Kokemusasiantuntijan läsnäolo työryhmässä on antanut työryhmätyöskentelylle uuden ulottuvuuden. Samalla hänellä on ollut suuri vastuu harteillaan, joutuessaan yhtäkkiä edustamaan kaikkia perhetyötä saaneita Pohjanmaan alueelta. Tärkeää on ollut ymmärtää, että yksi kokemusasiantuntija pystyy ainoastaan edustamaan itseään ja katsomaan sekä reflektoimaan asioita oman elämäntarinansa kautta. Näin ollen olisi hyvä, että palveluita kehitettäessä olisi mukana useampi kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijoiden ajatuksia ja kehittämisehdotuksia saatiin lisää perheille suunnattujen haastatteluiden myötä. Haastatteluiden pohjalta koottu raportti tulee olemaan arvokas dokumentti kunnissa käytettäväksi. Intensiiviperhetyötä tehdään konkreettisesti perheessä. Työntekijät jotka ovat mukana kehittämässä mallia, ovat hyvin osallisia. He ovat itse työstäneet kolmen viikon ohjelmapohjan, minkä he toteuttavat perheessä. He ovat mukana muokkaamassa työprosessia pitkin matkaa. Työntekijöiden osallisuus on erittäin iso, koska he kehittävät työtiimin, ja konsultin avulla kehittävät omaa työskentelymallia. 4.3 Hankesuunnitelman tavoite III: Lapsilähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toimintana lasten kannalta Tutkimusten mukaan suurin riskitekijä lapsen hyvinvoinnille eron jälkeen on vanhempien välinen riitely ja konfliktit. Lapsen selviäminen vanhempien erosta riippuu paljon siitä, miten vanhemmat kykenevät yhteistyöhön lasten asioissa. Huoltoriitojen ja lasten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi Pohjanmaan kunnat lähtivät kehittämään eropalvelujaan Perhekaste hankkeen II puitteissa. Yhteistä kuntien eri kehittämisprosesseille on ollut keskittyminen eron varhaisen vaiheen auttamiseen, lapsilähtöisyyteen ja huoltoriitojen ehkäisyyn uusien työskentelymallien avulla. On haluttu kehittää sekä yksilöauttamista että ryhmämuotoista tukea perheille, jotta vanhemmat voivat jatkaa vanhempina lapsen parhaaksi. Ensisijaisena tavoitteena on ollut lapsen näkökulman ja tarpeiden huomioiminen, sovinnollisuuden, sekä vanhemmuuden vahvistaminen. Asiakkaan osallisuus on ollut omana osatavoitteena hankkeessa, joten työskentelytapojen kehittämisessä ja kokeiluissa osallisuus on ollut perustana. Yhteistyökeskustelun ohella kolmen vanhemman kokemuksia on kuultu Magdalena Hellströmin (2012) käytäntötutkimuksen avulla ( Hän haastatteli heitä tuen tarpeesta ja lapsinäkökulmasta erotilanteessa Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Yhteistyökeskustelu: Vaasassa haluttiin kehittää työskentelymalli keskustelusarjalle, joka voisi tukea ja auttaa vanhempia, joilla on erimielisyyksiä lasten huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisesta, tai yhteistyövaikeuksia. Sopimustyöskentelyvaiheen tuki, tieto ja neuvonta haluttiin vahvistaa lapsilähtöisemmäksi ja sovittelevammaksi. Vaasan erotyöryhmään kuului perheoikeudelliset sosiaalityöntekijät, johto ja perheneuvolan työntekijä. Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa ennen kokeilun alkua. Tapaamisissa selkiytettiin tarpeet, mietittiin työskentelymallin päämäärää, tavoitetta, kohderyhmää, asiakkaiden ohjautumista kokeiluun ja valmisteltiin esite (liite 10). Strukturoitu keskustelusarja nimettiin yhteistyökeskusteluksi. Yhteistyökeskustelu on suora käännös Ruotsissa jo 70-luvusta olevista samarbetssamtal - keskusteluista. Pohjanmaan Perhekaste hankkeen työntekijä toimi keskustelun vetäjänä. Sosiaalityöntekijät motivoivat asiakkaita ja ohjasivat heidät yhteistyökeskusteluun. Yhteistyökeskustelun kokeilu toteutettiin yhdeksän perheen kanssa. Ensimmäinen perhe ohjattiin yhteistyökeskusteluun keväällä Mustasaari, Laihia ja Vöyri saivat mahdollisuuden 18

23 lähettää perheitä yhteistyökeskusteluun vuoden 2013 alussa. Yhteensä neljä kuntaa osallistui lopuksi yhteistyökeskustelun työskentelymallikokeiluun. Yhteistyökeskustelu koostui yhteisistä tapaamisista, joissa vanhemmat keskustelivat keskenään lapsen asioista yhdessä keskustelun vetäjän kanssa. Tavoitteena oli miettiä yhdessä vaihtoehtoja miten ratkaista huoltajuus, asuminen ja tapaaminen, sekä lisätä tietoisuutta siitä miten yhteistyövaikeudet vaikuttavat lapsiin, vahvistaa sensitiivisyyttä ja eläytymistä lapseen. Tapaamiset näyttivät erilaisilta riippuen vanhempien toivomuksista ja tarpeista, mutta niillä oli selkeä struktuuri. Niissä fokusoitiin lapsiin ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen, yhteistyöhön, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Edellytyksenä oli että molemmat vanhemmat osallistuvat keskusteluun. Työskentelymalliin kuului myös lapsen osallistuminen ainakin yhteen tapaamiseen. Tapaamisiin osallistui kolmen perheen lapset, yhteensä neljä lasta. Tapaamisten määrä vaihteli 2-5 kertaan ja kestivät noin 1-2,5 tuntia. Yhteistyökeskustelusarjan työskentelymallin kehittämisessä on ollut kehittäjä-, työntekijä- ja asiakasosuus. Yhteistyökeskustelun alussa asiakkaille kerrottiin, että ovat samalla mukana kehittämässä eropalveluja. Heitä kehotettiin kertomaan mielipiteitään tapaamisista jo keskustelujen aikana. Tämän lisäksi he saivat tietoa siitä, että työskentelymalliin kuuluu seuranta- tai palautetapaaminen. Palautetapaamisiin vanhemmat tulivat erikseen. He saivat ottaa kantaa tapaamisten sisältöön, malliin ja tuoda esille omat kokemukset ja mielipiteet mallista. Kolmetoista vanhempaa osallistui palautetapaamisiin. Juurruttamiskeskustelut kokeilussa mukana olevien kuntien kanssa aloitettiin helmikuussa Niihin osallistui johto, perheoikeudelliset sosiaalityöntekijät, sekä perheneuvola. Työskentelymallin juurruttamis- ja avaamistapaamiset aloitettiin helmikuussa 2013 ja yhteensä niitä on ollut 15 kpl. Työntekijöiden aamupäivätapaamisissa tapaamisten sisältöä avattiin ja työstettiin. Työskentelymalli on lopputulos vanhempien, työntekijöiden ja kehittäjän kokemuksista. Yhteistyökeskustelu alkaa alkutapaamisella, jossa annetaan tietoa yhteistyökeskustelusta, sen tavoitteesta, sisällöstä, ja edellytyksistä. Tämän jälkeen molemmat vanhemmat saavat kertoa miten haluaisivat järjestää lasten asuminen, huolto ja tapaamiset eron jälkeen, sekä perustella näkemyksiään. Tämän lisäksi kertovat millainen hyvä vanhempien välinen yhteistyö lapsen ja heidän näkökulmastaan on. Toiseen tapaamiseen vanhemmat tuovat valokuvan lapsestaan/lapsistaan. Teemana on lapsi, hänen luonteensa ja elämänsä. Kolmannen tapaamisen teemana on vanhempien yhteistyö, jossa käydään läpi eron jälkeisen vanhemmuuden ja yhteistyön kompastuskivet ja niiden vaikutukset lapsiin, sekä mietitään yhteistyömuotoja ja -vanhemmuutta. Neljänteen tapaamiseen sekä lapsi /lapset että vanhemmat osallistuvat ja lapsille kerrotaan mitä on meneillään ja mistä vanhemmat yrittävät sopia. Lapsille annetaan mahdollisuus kertoa mitä ajattelevat tilanteestaan ja elämästään ja millaiselta heidän elämänsä näyttää kun voivat hyvin. Viides tapaaminen räätälöidään vanhempien toivomuksien ja tarpeiden mukaan. Teematapaamisia voi olla useampia jos erimielisyydet huoltomuodosta, asumis- ja tapaamisjärjestelyistä ovat suuret. Viimeisessä tapaamisessa tehdään yhteenveto kaikista sovituista asioista, työstetään tai jopa vahvistetaan sopimus, sekä sovitaan seurantatapaaminen. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen mietitään jäljellä olevia vaihtoehtoja. Yhteistyökeskustelun työskentelymalli, tapaamisten sisältö, malliin kuuluvat työvälineet, sekä vanhempien kokemukset yhteistyökeskustelusta on koottu yhteistyökeskustelun oppaaseen ( Yhteistyökeskustelu Alkutapaaminen Tapaaminen lapsen/ nuoren kanssa Lapsi ja hänen elämänsä 5 6 Teematapaaminen Vanhempien yhteistyö Yhteenvetotapaaminen Seurantatapaaminen Kuvio 5. Yhteistyökeskustelun työskentelymalli 19

24 Lapset puheeksi perheinterventio K5-alue (johon kuuluu Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs ja Maalahti) oli myös kiinnostuneita kehittämään uusia työtapoja eroauttamiseen. K5-aluueen sosiaalijohtoryhmä päätti perustaa eroauttamiseen liittyvä työryhmä, johon kuului sosiaalijohtajat. Ryhmään kutsuttiin myöhemmin myös psykologit Närpiön psykososiaalisesta keskuksesta, Kristiinankaupungin perhekeskuksesta ja Maalahden-Korsnäsin terveyskeskuksesta. Projektityöntekijä toimi ryhmän koollekutsujana ja sihteerinä. Ryhmä kokoontui viisi kertaa. Koska alueella oli juuri satsattu laajaan TLP- koulutukseen, eli Lapset puheeksi perheinterventioon, ryhmä päätyi siihen ratkaisuun, että kokeilevat perheinterventiota työmenetelmänä myös eroauttamistyössä. Perheinterventio on työtapa, joka on kehitetty lasten hyvinvoinnin huomioimiseen tilanteessa, joka kuormittaa perhettä ja vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsinäkökulma ja lapsen ja vanhempien osallisuus ovat tärkeitä. Esitteitä muokattiin erotilanteisiin sopiviksi ja lokikirjaa käännettiin hankerahoilla ruotsiksi. Ryhmässä päätettiin, että kokeilussa perheille ehdotetaan perheinterventio, jos perhe ottaa yhteyttä sopimuksen jälkeen yhteistyövaikeuksistaan tai tilanteista, joissa lapsi voi huonosti tai oireilee eri tavalla. Kokeilu suunniteltiin toteutuvan vuodesta 2013 alkaen lähinnä parityöskentelynä mm. alueen laajan TLP- koulutuksen käyneiden työntekijöiden kanssa. Monelle perheelle työskentelytapa on ehdotettu, mutta perheet eivät ole halunneet osallistua. Kaksi työntekijää on pystynyt kokeilemaan perheinterventiota erotilanteessa. Työntekijöille lähettiin arviointilomake ja kysymykset, mutta vanhemmat eivät ole palauttaneet lomakkeita. Lapset puheeksi keskustelu Pietarsaaren alueella on jo monta vuotta koulutettu laajasti TLP menetelmäperheen työmenetelmiä eri ammattiryhmille. Eroryhmä, joka koostui perheoikeudellisista sosiaalityöntekijöistä, osastonpäälliköstä, mielenterveystoimiston psykologista, seurakunnan perheneuvonnan työntekijältä, perhekuraattorista, koulukuraattorista ja terveydenhoitajasta päätti kehittää eroauttamiseen liittyviä työkäytäntöjä kokeilemalla Lapset puheeksi keskustelua erotilanteissa. Projektityöntekijä toimi eroryhmän koollekutsujana ja sihteerinä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Lapset puheeksi keskustelussa lapsilähtöisyys ja vanhemmuuden tukeminen on lähtökohtana. Esitteitä ja lokikirjaa työstettiin erotilanteisiin sopiviksi ja lokikirja käännettiin ruotsiksi. Ryhmässä päätettiin, että kokeilussa perheille ehdotetaan lapsi voi huonosti tai oireilee eri tavalla. Kuntien kustantama Lapset puheeksi keskustelun koulutuspäivä järjestettiin Pietarsaaren alueiden kunnille. Perheoikeudelliset sosiaalityöntekijät, seurakunnan perheasiain työntekijä, psykologi sekä kaksi koulukuraattoria osallistuivat. Kokeilu suunniteltiin toteutuvan 2013 parityöskentelynä muun koulutuksen käyneen työntekijän kanssa. Yksi työntekijä on pystynyt kokeilemaan Lapset puheeksi keskustelua erotilanteessa. Vertaisryhmätoiminta Koska Pohjanmaalta ei löydy lapsille tarkoitettuja vanhempien eroon liittyvää ryhmämuotoista tukipalvelua, eikä järjestelmällistä ja säännöllistä vertaisryhmätoimintaa eronneille vanhemmille, Pohjanmaan kunnat halusivat kehittää pysyvää ryhmämuotoista tukea yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Toiveena oli löytää vastuutaho joka huolehtisi mm. koordinoinnista, tiedottamisesta ja kouluttamisesta, ja jolla olisi kiinnostusta lähteä kehittämään ryhmätoimintaa eronneille. Perhekastehankkeen puitteissa järjestettiin kaksi tapaamista, johon kutsuttiin kolmannen sektorin edustajia. Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistys ilmoitti olevan kiinnostunut toiminnan koordinointivastuusta. Kuntien puoltamana yhdistys haki rahoitusta RAY:lta keväällä 2012, mutta sai kielteisen päätöksen. Yhdistys haki uudelleen rahoitusta 2013 kaksikieliselle koko Pohjanmaalla toteuttavalle eroauttamisen kehittämishankkeelle, jossa mm. panostetaan vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen. Yhteistyökumppani hankkeessa on myös Folkhälsan, joka panostaa parisuhteen tukemiseen. Kuntien eropalvelukokonaisuus Eropalvelujen kokonaisuus on kritisoitu liian hajanaiseksi. Hellströmin haastatteluissa vanhemmat nostivat esille useamman kerran että on vaikeaa tietää minkälaisia eropalveluja löytyy ja mistä voi saada tukea ja apua erotilanteessa. Tästä löytyy heidän mielestään liian vähän tietoa. Jotta jokaisen palvelua tarvitsevan olisi helppo löytää tieto mistä omasta kunnasta voi saada tukea ja apua erotilanteessa, hankkeessa tehtiin esite molemmilla kielillä kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yhdistysten eropalveluista. Tällä tavalla kaikkien tahojen palveluista tuli palvelukokonaisuus, josta tiedotetaan yhteisesti. KASPERI II:n graafikon tekemä esite lähetettiin kaikkiin hankkeessa mukana olleisiin kuntiin (liite 11). 20

25 Ero lapsiperheessä -koulutuspäivät Pohjanmaalla ei ole juurikaan järjestetty koulutuksia varhaisen tuen työntekijöille eroteemasta. Talvella 2013 järjestettiin suomen- sekä ruotsinkielinen koulutuspäivä Vaasassa. Aiheena oli ero lapsiperheessä. Tavoitteena oli lisätä työntekijöiden valmiutta kohdata lapsia ja vanhempia, jotka ovat eroamassa tai ovat eronneet. Ensi - ja turvakoti liiton neuvokeskusprojekti ja Barnavårdsföreningen i Finland rf. olivat vastuussa päivistä. Kutsu lähetettiin maakunnan terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen työntekijöille, kouluille, kuraattoreille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille, järjestöjen työntekijöille, sekä sosionomiopiskelijoille. Molempiin päiviin osallistuivat noin henkilöä ja koulutukset saivat hyvät palautteet osallistujilta Keskeiset tulokset ja tuotokset Yhteistyökeskustelun työskentelymalli ja opas työvälineineen Lapset puheeksi perheintervention Lapset puheeksi keskustelun Vertaisryhmätoiminnan Suomen- ja ruotsinkielinen esite suomen- ja ruotsinkieliset posterit vanhemmuuden ja yhteistyön kompastuskivistä eron jälkeen ja lapsen näkökulmasta asumis- ja tapaamismuotoa mietittäessä. Posterit on tarkoitettu työvälineiksi sosiaalityöntekijöille ( ruotsinkielinen lokikirja, kaksikieliset esitteet muokattu sopimaan myös erotilanteisiin ja kolmen työntekijän kokemus menetelmän käytöstä eroauttamisessa. suomen- ja ruotsinkielinen lokikirja ja esitteet muokattu erotilanteisiin sopiviksi. Yksi kokemus menetelmän käytöstä eroauttamisessa. vastuutahon löytäminen ja hankehakemus RAY:lle. kuntien ja kolmannen sektorin eropalvelukokonaisuudesta (liite 11) Tavoitteen toteutumisen arviointi Lapsilähtöinen eroauttaminen, eli lapsen näkökulman vahvistaminen eropalvelujen varhaisessa vaiheessa, on ollut kehittämisprosessien takana oleva tarve. Myönteistä on ollut, että on pystytty löytämään ja jossain määrin kokeilemaan erilaisia työtapoja, joissa lapsen näkökulma ja asiakkaiden osallisuus on lähtökohtana. Yhteistyökeskustelukokeilussa toivottiin työskentelymalli keskustelusarjalle ja toiveena oli hanketyöntekijän resurssin käyttäminen kokeilun asiakastapaamisiin. Hankkeen aikana tilanne asiakastapauksien ja jonojen suhteen muuttuivat Vaasassa positiivisempaan suuntaan, mikä vaikutti perheiden löytämiseen. Myös työntekijöiden vaihtuvuus oli tekijä, joka vaikutti perheiden rekrytointiin, sekä muiden kuntien myöhäinen lupa osallistua kokeiluun. Yhteensä yhdeksän perhettä osallistui yhteistyökeskusteluihin. Niistä kokemuksista onnistuttiin löytämään jonkinlainen malli, johon työntekijät ja vanhemmat pystyivät ottamaan kantaa ja työstää. Suurin haaste ulkopuolisen resurssin käyttämisessä kehittämistyössä on työskentelymallin juurruttaminen organisaatioon. Hankkeen vertaisarvioinnissa ( myös KASPERI II:n Vahva pohja elämään - hanke ilmaisi huolensa mallin juurruttamisesta. Johtuen perheiden löytämisen vaikeuksista, päästiin liian myöhään kokeilun juurruttamis- ja arviointi-osioon; työntekijätapaamisiin vasta helmikuussa ja asiakkaiden palautetapaamisiin toukokuussa Implementointia ajatellen vuosi lisäaikaa olisi ollut tarpeen. Kaksivuotiset hankkeet ovat liian lyhyitä sekä uusien työskentelymallien kehittämiselle, että juurruttamiselle. Melkein kaikki yhteistyökeskustelun palautetapaamisiin osallistuneet vanhemmat olivat sitä mieltä, että yhteistyökeskusteluista oli ollut hyötyä ja että voisivat suositella niitä muille vanhemmille ( He kokivat että keskustelun vetäjä oli kohdellut molempia osapuolia tasapuolisesti ja pitivät edellytyksen, että molemmat vanhemmat osallistuvat keskusteluun hyvänä. Eri syistä ainoastaan kolmen perheen lapset osallistuivat tapaamiseen. Lapsen osallistuminen koettiin kuitenkin 21

26 palautetapaamisissa hyväksi. Tämän lisäksi vanhemmat korostivat ulkopuolisen ammattiavun ja neuvonnan, sekä vertaistuen tarpeellisuuden. Lapsille tarkoitettuja eropalveluja peräänkuulutettiin. Nämä samat asiat Magdalena Hellströmin haastattelemat vanhemmat nostivat esille hänen haastatteluissaan. He eivät olleet kuulleet vertaisryhmätoiminnasta, mutta suhtautuivat niihin positiivisesti ja kokivat tärkeäksi tavata muita eroamassa olevia tai eron läpikäyneitä vanhempia. Myös kahden muun työskentelytavan haasteeksi muodostui sopivien perheiden löytäminen, työntekijöiden vaihtuvuus ja lyhyt juurruttamisvaihe. Sopivien perheiden löytäminen tietyn aikavälin sisällä on tekijä joka kerrasta toiseen jollakin tavalla muodostuu esteeksi kehittämistyössä, kun halutaan kokeilla uusia työskentelytapoja. Joko ei löydy ollenkaan työskentelyyn sopivia perheitä tai perheet eivät suostu. Lapset puheeksi keskustelun kokeilussa kaikki koulutukseen osallistuneet sosiaalityöntekijät ovat muissa työtehtävissä hankkeen päättyessä. Lapset puheeksi perheintervention kokeilussa kävi myös niin, että menetelmää osaavien määrä vähentyi työpaikan vaihtamisen tai koulutuksien keskeyttämisen vuoksi. Vaikka työskentelytavoista saatiin vain muutaman työntekijän kokemus, myönteistä molemmissa näissä kokeiluissa oli että kaikki valmistelut työtavan käyttöön ottamiselle on tehty ja juurruttamissuunnitelma on olemassa. Joissakin kunnissa tämä tosin vaatii uusien koulutuksien järjestämistä uusille sosiaalityöntekijöille. Myönteistä sekä K5-alueella että Pietarsaaren alueella oli myös päätös kokeilla sellaisia työmenetelmiä eroauttamistyössä, joihin alueella koulutettiin tai on koulutettu aiemmin. Jo hankkeen aikana kunnat järjestivät ja rahoittivat koulutuksia itse, joten koulutuksien suhteen kunnat eivät ole riippuvaisia hankkeen rahoituksesta. Vertaisryhmätoiminnan kehittämisprosessi ei pystytty toteuttamaan toivotulla tavalla, siten että jo hankekauden aikana oltaisiin päästy käynnistämään vertaisryhmätoimintaa eronneille. Onnistuttiin löytämään vastuutaho; järjestöyhteistyökumppaneita, jotka olivat kiinnostuneita lähtemään kehittämään vertaisryhmätoimintaa alueellisesti Pohjanmaalla. Ensimmäisen hakuvaiheen kielteisen päätöksen jälkeen jäätiin odottamaan toista hakukierrosta. Tässä voi tietenkin miettiä mitä olisi voinut tehdä toisin. Pysyvämpää kaksikielistä eroryhmätoimintaa vanhemmille ja lapsille toivottiin Pohjanmaan alueelle. Sitä ei järjestöt ja yhdistykset sillä hetkisillä resursseilla pystyneet lähtemään rakentamaan. Jos olisi lähdetty hankerahoituksella kokeilemaan tilapäisiä muita vaihtoehtoja, ei sekään olisi johtanut hyviin tuloksiin. Hankkeen jälkeen oltaisiin oltu samassa tilanteessa kuin ennen. Vaasan ensi - ja turvakotiyhdistys sekä seurakunta ovat hakukierroksien aikana järjestäneet kummatkin yhden oman vertaisryhmän eronneille ja Folkhälsan eroluentotilaisuuden. Asiakkaiden löytäminen tällaisiin ryhmiin vaatii pitkäjänteistä työtä, säännöllistä toimintaa molemmilla kielillä ja yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin välillä Osallisuus Yhteistyökeskusteluissa keskustelun vetäjä on pyrkinyt soveltamaan Kannustavan vuorovaikutuksen (ICDP) suhtautumistapaa/ohjelmaa, jossa osallisuuden ydin; kunnioittava kohtaaminen on keskeinen. Lapsen näkökulman esille nostaminen, vanhempien sensitiivisyyden vahvistaminen ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen kuuluu myös ohjelman tavoitteisiin. Yhteistyökeskusteluissa keskeiset periaatteet osallisuuden näkökulmasta ovat olleet läsnä oleva, kunnioittava, sensitiivinen ja tasapuolinen kohtaaminen. Yhteistyökeskustelu - ja TLP- menetelmien kokeiluissa vanhemmat saivat sekä suullisesti että kirjallisesti tietoa palvelun piiriin pääsemisestä työntekijän ja esitteen kautta. Esitteissä kerrotaan työtavasta, sen tavoitteesta, edellytyksistä osallistua, sekä yhteistyökeskusteluesitteessä myös mistä vaikeuksista voi olla kysymys. Lapsille tapaamisessa kerrotaan mitä on meneillään, tärkeydestä kuulla heidän näkemyksiään, sekä tärkeydestä saada ilmaista heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään omasta tilanteestaan ja elämästään. Lapsen osallisuuden toteutuminen edellyttää työntekijöiltä valmiuksia tehdä yhteistyötä lasten kanssa ja kuunnella heitä. Ratkaisu lapsen huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisesta ja yhteistyömuodoista on vanhempien. Keskustelun vetäjä ei päätä mitään vanhempien puolesta. Hän ohjaa keskustelua ja miettii yhdessä vanhempien kanssa lapsen näkökulmaa, eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia lapsen elämään. Yhteistyökeskustelussa lapsille annetaan mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään tilanteestaan kun molemmat vanhemmat ovat läsnä. Lapsen ajatukset huomioidaan päätöksissä, mutta he eivät pysty päättämään omasta tilanteestaan. Osallistuminen kaikkiin kolmeen työskentelytapaan oli vapaaehtoista. Kaikilla oli mahdollisuus valita osallistumattomuus, joka on myös osallisuuden muoto. He pystyivät milloin tahansa ilmoittaa että haluavat keskeyttää. Yhteistyökeskustelussa vanhemmilla ja lapsilla oli myös mahdollisuus valita ettei lapsi osallistu tapaamiseen. Tässä yhden vanhemman päätös ettei halua lapsen osallistuvan tapaamiseen pystyi johtamaan lapsen osallistumattomuuteen. Lapsitapaamisen alussa lapsille kerrottiin että heidän ei tarvitse vastata kysymyksiin jos eivät halua. Sillä tavalla lapset itse pystyivät kieltäytymään osallistumisesta. Kokeilun alussa vanhemmille kerrottiin että he ovat samalla mukana kehittämässä palvelumuotoa ja että keskustelusarjaan kuuluu 22

27 seuranta- tai palautetapaaminen, jossa halutaan kuulla heidän ajatuksiaan, mielipiteitään ja kehittämisehdotuksia yhteistyökeskustelusta. Vanhempia pyydettiin keskustelusarjan aikana myös antamaan palautetta, jotta keskustelun vetäjä pystyisi tekemään korjausliikkeitä prosessin aikana. Vanhemmilla oli mahdollisuus vaikuttaa työskentelyprosessiin siten, että valitsivat mitä asioita tietyissä tapaamisissa käsiteltiin Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Yhteistyökeskustelun juurruttamiskeskustelut aloitettiin kevättalvella Yhteistyökeskustelussa ja perheasiain sovittelussa on monta yhteistä elementtiä. Fokus on lapsissa ja yhteistyövanhemmuudessa sekä yhteistyökeskustelussa että perheasiain sovittelussa. Parisuhteeseen liittyvät asiat tosin eivät kuulu yhteistyökeskusteluun, mutta niitä sen sijan voi käsitellä perheasioiden sovittelussa. Vaasassa ja Mustasaaressa on pidetty tapaamisia perheneuvolan ja perheoikeudellisten sosiaalityöntekijöiden kanssa erilaisista yhteistyömahdollisuuksista ja nämä tulevat johtamaan jonkinlaisiin uusiin yhteistyömuotoihin, jotka hankkeen päättyessä ei ole valmiina. Yhteistyökeskustelun sisältö ja periaatteet (lapsilähtöisyys, vanhemman ja lapsen osallisuus, yhteistyövanhemmuus ja sovitteleva työote) integroidaan sopimustyöskentelyprosessin jatkovaiheeseen Vaasassa ja Mustasaaressa. Jos muutaman käyntikerran jälkeen vaikuttaa siltä että vanhemmat eivät pääse sopimusratkaisuun tai että vanhemmilla on yhteistyövaikeuksia, sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja arvioi olisiko yhteistyökeskustelu vaihtoehto asiakkaalle ja kertoo yhteistyökeskustelusta suullisesti sekä antaa esitteen siitä, kts. alla oleva kuva. Kuvio 6. Yhteistyökeskustelu sopimuspalveluprosessissa 23

28 Sosiaalityöntekijöille, joiden kanssa yhteistyökeskustelumallin sisältö on avattu ja työstetty tarjotaan syksyllä 2013 myös mahdollisuus osallistua kuuden kerran ICDP- mukaiseen ohjaukseen, jonka tarkoituksena on vahvistaa sopimustyöskentelyn jatkovaiheen lapsilähtöisyyttä Hankkeen lopussa Pohjanmaan kuntien eroperheiden kanssa työskentelevät työntekijät kutsuttiin seminaaripäivään, jossa kerrotaan hankkeessa kokeillusta kolmesta työskentelytavasta ja kokemuksista. Yhteistyökeskustelumallin levittäminen myös kuntiin, jotka eivät olleet kokeilussa mukana jää tätä päivää lukuun ottamatta vähäiseksi. Kaikki Pohjanmaan kuntien sosiaalityöntekijät, jotka hoitavat perheoikeudellisia tehtäviä tulevat kuitenkin saamaan työskentelymallin työvälineineen. Jos Vaasan ensi- ja turva kotiyhdistyksen erohankehakemus saa myönteisen rahoituspäätöksen, vertaisryhmätoimintaa pystytään laajemmin lähtemään kehittämään. Ilman tämän hankkeen eroauttamisen kehittämistavoitetta tuskin oltaisiin siinä tilanteessa. 4.4 Hankesuunnitelman tavoite IV: Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin Neljännellä tavoitteella Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin on yhteys kaikkiin kolmeen KASPERIN tavoitteeseen: Toimintamallin tai ohjelman avulla lapset ja nuoret saavat intensiivistä tukea varhaisemmassa vaiheessa. Kehitetään ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen monitoimisia työmuotoja lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelurakenteita uudistamalla. Erityinen tuki peruspalveluissa Edellisessä hankkeessa kehitettiin resurssitiimimalli osaksi sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan toimintaa. Sitä on tässä hankkeessa syvennetty ja laajennettu. Koska resurssitiimimalli on jo osa sairaanhoitopiirin toimintaa, on työskentelyn pääpainopisteenä ollut työskentelymallin tutummaksi tuleminen. Malli toimii Vaasan sairaanhoitopiirin alueella, käytännössä työskentelymalli on toteutettu Vöyriltä Kristiinankaupunkiin. Projektityöntekijän rooli tämän hankkeen aikana on ollut tukea sairaanhoitopiirin oman resurssitiimin työntekijöitä (yksi sairaanhoitaja lasten psykiatrian poliklinikalla, ja yksi nuorten psykiatrian poliklinikalla) sekä markkinoida tiimin työskentelyä alueella. Työntekijät ovat olleet Camilla Dahlbäck-Salmela ja Jarmo Ylinen, molemmat ovat psykiatrian erikoissairaanhoitajia ja perheterapeutteja. Varhaiseen vuorovaikutukseen erikoistuneiden tiimien (RIST- ja ANK-tiimit) osaaminen kehitettiin Perhekaste I hankkeen aikana. Perhekaste II hankkeen aikana tavoitteena oli juurruttaa tiimien toimintaa eri sektoreilla. Perhekaste I - hankkeessa järjestettiin kiintymyssuhteeseen ja varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvä mittava koulutus, josta syntyi kaksi työryhmää, RIST-ryhmä (RealtionsInriktatSmåbarnsTeam), jossa on jäseniä kaikista K5-alueen viidestä kunnasta, sekä Mustasaaren-Kruunupyyn alueen ANK-tiimi (ANKnytningsteam), jossa on osallistujia kuudesta kunnasta. Molemmat ryhmät on koottu monialaisesti ja ryhmissä on terveydenhuollon, sosiaalihuollon, perhetyön ja mielenterveyshuollon edustajia. Perhekaste II:n alussa molemmat ryhmät laativat hankeajan toimintasuunnitelmat. Molempien ryhmien suunnitelmissa on jokseenkin samat tavoitteet ja sisältö, mutta toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi eroavat toisistaan. Tavoitteena on ryhmän jäsenten erityisosaamisen ylläpitäminen ja vahvistaminen lisätä pienten lasten parissa työskentelevän henkilöstön tietoisuutta kiintymyssuhteen merkityksestä lapsen mielenterveydelle tunnistaa ja tukea perheitä, joilla on vaikeuksia kiintymyssuhteen luomisessa tuoda esiin pienten lasten äänet vuorovaikutusongelmien selvittämisessä 24

29 4.4.1 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Resurssitiimi Projektin aikana projektityöntekijä on tavannut resurssitiimin työntekijöitä säännöllisesti. Projektityöntekijä on myös yhdessä resurssitiimin työntekijöiden kanssa käynyt kertomassa resurssitiimistä kunnissa. Syksyllä 2012 pidettiin työntekijöille infotilaisuus, missä Turusta oleva lääkäri kertoi kokemuksia KASTE I: n kehitetystä lasten ja nuorten mielenterveysambulanssimallista, joka on kehitetty TYKS:n alueella. Malli on suhteellisen samanlainen paitsi että tiimin jäsenet edustavat eri ammattiryhmiä kuten sairaanhoitajia, psykologi ja lääkäri. RIST-ja ANK-tiimit Toimenpiteitä osaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi ovat olleet työryhmien kokoukset, pohdintapäivä ja ryhmien laajentaminen. RIST- ryhmä on pitänyt hankeaikana tähän mennessä yksitoista kokousta ja ANK -tiimi yhdeksän. Edellisessä hankkeessa tiimit ovat saaneet erityisosaamista kiintymyssuhteeseen ja vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa, keskipisteessä ovat olleet lasten viestit vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Koska ryhmät ovat pieniä ja jostakin kunnasta saattoi osallistua vain yksi henkilö, on toiminta haavoittuvaa ja sen vuoksi Perhekaste II:n aikana on ollut tärkeää saada useampia henkilöitä mukaan tiimien toimintaan ja osallisiksi tietämyksestä. Molempia ryhmiä on laajennettu siten, että nyt joka kunnassa on moniammatillinen tiimi. Uudet ryhmänjäsenet on perehdytetty tiimin toimintaan. Toukokuussa 2013 pidettiin molempien tiimien yhteinen pohdintapäivä, jonka vetäjänä oli Katri Kanninen. Katri vastasi myös Perhekastehanke I:n laajasta koulutuksesta. Pohdintapäivän tarkoituksena oli syventää videotarkkailun osaamista tiimin käsittelemien tapausten kautta ja lisäksi tukea tapauksen jatkotyöstämistä erikokoisten ryhmien pohdintojen avulla. Pohdintapäivään osallistui 18 henkilöä. Lisätäkseen ja levittääkseen tietoa varhaisesta kiintymyssuhteesta ja sen merkityksestä lapsen psyykkiselle kehitykselle ja terveydelle ovat ryhmät järjestäneet tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia eri yhteistyökumppaneille. Ryhmät ovat järjestäneet yhteisesti seitsemän eri tilaisuutta (RIST kuusi tilaisuutta, ANK yhden), joihin on osallistunut päivähoitohenkilöstöä, äitiysneuvolahenkilöstöä, terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Tiedotusaineistoa on koottu esitteeseen ( ja PowerPoint-esitykseen. Yhteistyökumppaneille on annettu konsultointimahdollisuuksia ja tiimien toiminnasta on tiedotettu mediassa. Lisäksi tiimien tavoitteena on ollut tunnistaa ja tukea perheitä, joilla on riski vuorovaikutuksen ongelmiin. Käsitellyt tapaukset ovat olleet suurimmaksi osaksi ryhmänjäsenien omia asiakkaita. Eräs tärkeimmistä työskentelytavoista on ollut videointi. Perheitä, yleensä äitiä ja lapsia, on kuvattu heidän suostumuksellaan ja sen jälkeen videoita on analysoitu ja niistä on keskusteltu tiimeissä. Tiimi on antanut vanhemmille palautetta yksittäisen ryhmänjäsenen kautta. Analysoinnissa on keskitytty myönteiseen vuorovaikutukseen ja ryhmänjäsenet ovat saaneet tukea positiivisien asioiden vahvistamisessa. Pohjanmaan Perhekastehanke I:ssä kehitettiin väline havainnointia varten (liite 12), jonka käyttö on juurrutettu. Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston ANK -tiimi on laatinut vuorovaikutusongelmien hoitoketjun (liite 13). Hoitoketju on esitelty eri ammattiryhmille (lääkärit, terveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät) neljässä eri tilaisuudessa. RIST -ryhmän viidestä osanottajakunnasta ovat Maalahden ja Korsnäsin edustajat aloittaneet päivähoidon hoitoketjutyön kunnissaan. Perheiden tunnistaminen on asia sinänsä, mutta suurempi haaste on oikeanlaisen tuen löytäminen perheelle. Sekä RIST- että ANK -tiimi ovat saaneet tietoa ICDP:stä, joka on kannustavan vuorovaikutuksen malli, sekä pitänyt muutamia täydennyskoulutuspäiviä aiheesta Lek och omsorg lastenpsykiatri Lotta Lassenius- Panulan johdolla. Lek och omsorgpäivät olivat avoimia myös kaikille alueen perhetyöntekijöille. RIST- ja ANK -tiimit ovat myös lastensuojelun käytettävissä. Niitä on toistaiseksi käytetty melko vähän, joten tässä on kehittämismahdollisuuksia. Tiimejä voidaan hyödyntää alle kolmevuotiaiden lasten lastensuojelutarpeen selvityksissä siten, että lapsen ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta annetaan lausunto. Opiskelija Karin Bjonbäck on haastatellut omassa sosiaalityöntekijän pätevöitymisopintoihin liittyvässä tutkimuksessaan tiimeihin kuuluvia tai kuuluneita sosiaalityöntekijöitä kuullakseen heidän kokemuksiaan videoinnin käytöstä pikkulasten osallistamisessa lastensuojeluprosessiin ( Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että kuvaaminen nostaa lapsen äänen kuuluville, äänen joka usein unohdetaan, kun vanhemmat tuovat esille omat ongelmansa. 25

30 4.4.2 Keskeiset tuotokset Resurssitiimi Keskeiset tuotokset hankkeen aikana ovat: Sairaanhoitopiirin omat resurssitiimin työntekijät ovat yhdessä hankkeen työntekijän kanssa laatineet infokirjeen, joka on lähetetty kuntien päivähoidosta ja koulusta vastaa-ville. Resurssitiimien työntekijät ovat myös laatineet infoa poliklinikoiden kotisivuille. RIST-ja ANK-tiimit : Tärkeimmät tuotokset ovat: Esite ja muu aineisto Kiintymyssuhteen ja vuorovaikutuksen hoitoketju RIST- ja ANK -tiimit on juurrutettu Tavoitteen toteutumisen arviointi Resurssitiimi: Kun lapsi tai nuori voi huonosti, oireilee tai hänestä muuten herää huoli päivähoidossa tai koulussa, on tärkeää että voi nopeasti ja helposti konsultoida ammattiosaajia. Tässä kohdassa ajattelemme lähinnä käyttäytymisvaikeuksia tai jotenkin psykiatrisiin ongelmiin viittaavia oireita. Alueellamme on yleisesti tiedossa, että on pitkiä jonoja sekä perheneuvoiloihin että psykiatrian poliklinikalle, johon tarvitaan myös lähete. Kesällä 2012 toinen keskussairaalan työntekijöistä ilmoitti jäävänsä äitiyslomalle joulukuun alussa. Osoittautui vaikeaksi löytää sijaista hänelle, joten paikka oli tyhjä muutaman kuukauden ajan. On vaikea markkinoida toimintaa, kun ei tiedä kuka tulee hoitamaan kyseistä paikkaa. Saman talven aikana teki toinen työntekijöistä osittain vuorotyötä osastolla, joka tarkoitti sitä, että hän oli vain muutaman päivänä viikossa poliklinikalla. Poliklinikalla hänellä oli tavallinen potilasvastaanotto. Koko hankkeen aikana on molemmilla poliklinikoilla ollut lääkärivajetta joka on osittain katettu keikkalääkäreillä, tämä on johtanut siihen, että ei ole löytynyt resursseja toiminnan syventämiseen eikä kehittämiseen. Resurssitiimin työntekijät ovat itse tehneet tilastoa tehdystä työstä. Tämän tilaston mukaan heillä on ollut 43 käyntiä ajalla Suurimmaksi syyksi yhteydenottoon resurssitiimin on ollut käytöshäiriö ja keskittymisvaikeuksia. Koulu on ollut suurin yhteydenottaja. Käyntejä on tehty kouluissa, päiväkodissa mutta myös lasten omassa kodissa. 26

31 RIST- ja ANK-tiimit: Pohjanmaan Perhekaste hanke II antoi mahdollisuuden juurruttaa Pohjanmaan Perhekaste hanke I:n aikana saatu tietous varhaisesta vuorovaikutuksesta ja kiintymyssuhteesta. Kahden vuoden hankeaika on aivan liian lyhyt aika uuden osaamisen kehittämiseen, käyttöönottoon ja juurruttamiseen. Järjestelmä jossa erityiskoulutusta annetaan pienelle henkilöstöryhmälle, on epävarma, koska on suuri riski, että henkilöstö vaihtuu tai lopettaa työnsä ja silloin tietouskin häviää. Sekä RIST- että ANK-tiimi ovat työskennelleet aktiivisesti Pohjanmaan Perhekaste I:ssä saamansa osaamisen säilyttämiseksi. Se on toteutettu ottamalla mukaan uusia ihmisiä, välittämällä tietoa ja kouluttamalla. Molemmissa tiimeissä osa ryhmänjäsenistä on lopettanut tai vaihtanut työpaikkaa, mutta tiimien toiminta on pysyvää ja sitä on kehitetty Pohjanmaan Perhekaste hanke II:ssa. Tiimien tavoite siitä, että neuvolat ja päivähoidon yksiköt saataisiin käyttämään tiimien palveluja aktiivisesti, ei ole juurikaan toteutunut. Tiimien toivomuksena oli, että päiväkotien ja neuvoloiden tilanteiden videointimahdollisuutta käytettäisiin, mutta kynnys videointiin tai edes videointiluvan pyytämiseen vanhemmilta on henkilöstölle liian suuri. Myös videotarkkailun eettisyys on herättänyt keskustelua. Toiseksi syyksi henkilöstö on maininnut ajanpuutteen Tuotosten/toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen Resurssitiimi on jo KASTE I jälkeen ollut osa sairaanhoitopiirin toimintaa, joten juurruttaminen on jo silloin tehty. Tämän hankkeen aikana on oikeastaan vahvistettu heidän toimintamallin oleminen alueella. RIST-ja ANK-tiimit Molemmat tiimit jatkavat toimintaansa hankeajan jälkeen. Tulevien vuosien uusien toimintamallien laatiminen on jo pitkällä. RIST-tiimin puheenjohtajuus kiertää siten, että yhtenä vuotena vastuu on Maalahden ja Korsnäsin kunnilla ja seuraavana vuonna kolmen muun kunnan vastuulla. Lisäksi molemmat tiimit pitävät noin kerran vuodessa yhteisen pohdintapäivän. RIST-tiimin toimintasuunnitelma on liitteenä. (liite 14) 27

32 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Varhaisen puuttumisen ja vastuunoton kehittäminen lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa on ollut Pohjanmaalla kahden hankekauden tavoitteena. Olemme pyrkineet juurruttamaan dialogista suhtautumistapaa ja Huoli puheeksi - menetelmää koulutusryhmien ja verkostojen kautta. On kustannustehokasta, että omaa henkilöstöä koulutetaan Huoli puheeksi -kouluttajiksi ja sille annetaan sen jälkeen mahdollisuus kunnan muun henkilöstön kouluttamiseen. Suuret henkilöstöryhmät pystyvät lisäämään osaamistaan melko vähäisin kustannuksin. Opiskelijoiden laatimat arvioinnit osoittavat, että koulutuksella on vaikutusta, henkilöstö tarttuu varhaisemmassa vaiheessa lapseen liittyviin huolta herättäviin asioihin. Varhaisen puuttumisen kynnys on siis madaltunut. Verkostojen välinen yhteistyö on vahvistunut, koska koulutusryhmät ovat olleet moniammatillisia ja koska on ryhdytty pohtimaan järjestäytyneitä yhteistyömalleja. Suhtautumistapa on dialoginen ja takaa siten asiakkaiden osallisuuden tasavertaisin edellytyksin. Tässä hankkeessa arvioimme henkilöstön kokemuksia Huoli puheeksi -keskusteluista. Jatkona voisi olla perheiden/vanhempien kokemusten arviointi. Onko menetelmä niin dialoginen kuin luulemme, kokevatko vanhemmat olevansa henkilöstön kanssa tasavertaisia osapuolia ja kokevatko he tulevansa kuulluiksi? Nämä ovat uusien arviointitöiden kysymyksiä. Kokoavasti voidaan todeta, että Perhekaste I:n ja Perhekaste II:n avulla dialoginen suhtautumis- ja työskentelytapa on edennyt Pohjanmaalla suurin harppauksin. Myös perhetyön kehittäminen on ollut kahden hankekauden tavoitteena. Molemmilla kerroilla on kuultu asiakkaiden mielipiteitä palveluista, Perhekaste I:ssä kyselyn ja Perhekaste II:ssa haastattelututkimusten avulla. Vastaukset osoittavat, että perhetyö on erittäin tärkeä palvelumuoto perheille. Se tarjoaa tukea ja apua elämän kriiseissä. Useimmissa kunnissa asetetaan lastensuojelun perhetyö ehkäisevän perhetyön edelle, minkä myös perheet vahvistavat. Perheiden enemmistö kokee, että perhetyötä olisi täytynyt saada aikaisemmin. Toiveemme siitä, että saisimme enemmän tietoa lasten perhetyöhön liittyvistä kokemuksista, ei toteutunut, joten sitä aluetta voisi tutkia edelleen. Mitä perhetyö antaa lapsille? Mitä lapset toivovat perhetyöltä? Terveydenhoitajille lähetetyt kyselyt osoittavat, että Pohjanmaalla on alueita, joilla on suuria aukkoja tiedoissa siitä, millaisia palveluja perhetyö voi tarjota perheille. Mielenkiintoista on, että niillä alueilla, joilla on omaksuttu dialoginen työskentelytapa, myös terveydenhoitajilla on parhaat tiedot perhetyön tarjoamista palveluista ja niillä alueilla yhteistyö perhetyöntekijöiden kanssa sujuu erittäin hyvin. Perhetyön kehittämisen seuraavana vaiheena on juuri verkostotyön kehittäminen. Sosiaalityöntekijät kuuluvat perhetyöntekijöiden tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin, ja tässä on kehittämispotentiaalia. Yhteistyötä tulisi leimata kunnioitus toisten osaamista kohtaan ja oivallus perheiden elämän eri puolien näkemisestä. Hanke on auttanut asettamaan painopisteen Pohjanmaan perhetyön kehittämiseen ja osaamme nyt tuoda paremmin esille, millainen resurssi perhetyö on kunnille. Vielä emme kuitenkaan ole siinä vaiheessa, että perhetyön saatavuus olisi tasavertaista koko Pohjanmaalla tai että työskentelytapa olisi kauttaaltaan järjestelmällinen. Pohjanmaan Perhekaste I -hankkeen aikana kehitetyt tiimit, resurssitiimi sekä RIST- ja ANK -tiimi, on juurrutettu perhekastehanke II:n aikana. Uuden toiminnan alkaessa tai uutta tietämystä saataessa on selvää, että hankekauden aikana ei ehditä saada täyttä hyötyä siitä, mitä hankkeessa on kehitetty. Edellä mainitut tiimit työskentelevät sekä toimialarajojen että kuntarajojen yli, ja uusien ajattelutapojen omaksuminen vie kauan kaikilta osapuolilta. Ajan lisäksi tarvitaan myös tukea juurruttamiseen. RIST- ja ANK -tiimit ovat saaneet tuen hankkeesta. Tämän hankkeen loppuvaiheessa molemmat tiimit ehtivät laatia uudet toimintasuunnitelmat seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, ja se on hyvä perusta työn jatkamiselle. Hankkeessa laadittiin selvitys siitä, mitä mieltä sosiaalityöntekijät ovat videointervention käytöstä pikkulasten äänen esiin tuomiseksi lastensuojelutarpeen selvittämisessä. Työstä kehitetään pro gradu - tutkielma, joka tarjoaa arvokasta tietoa pikkulasten mahdollisuudesta saada äänensä kuuluville lastensuojeluselvityksissä. Pohjanmaalla eroauttamistavoite on myötävaikuttanut siihen, että eropalvelujen asiakkaana on suurempi mahdollisuus saada osallistua varhaisemmassa vaiheessa strukturoituihin, osallistaviin ja lapsilähtöisiin keskusteluihin, joissa mietitään miten toimia vanhempana jotta erosta olisi lapsille mahdollisimman vähän haittaa. Lapsen näkökulman, yhteistyövanhemmuuden ja osallisuuden vahvistaminen työskentelytavoissa pitäisi myös näkyä siten, että entistä useammin pyydetään lapsi mukaan keskusteluun. Ei ole varmaa, että eron kokeneille vanhemmille ja lapsille löytyy säännöllisiä vertaisryhmiä pysyvän toiminnan muodossa lähitulevaisuudessa. Todennäköisyys on kuitenkin suurempi Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistyksen hankehakemuksen myötä kuin ennen hanketta. Ainakin joissakin päiväkodeissa, 28

33 neuvoloissa, kouluissa ja järjestöissä on työntekijöitä jotka ovat vahvistaneet osaamistaan eroperheiden kohtaamisessa ja eropalveluesitteen avulla on helpompaa saada käsitys oman kunnan eropalvelukokonaisuudesta ja siitä mistä voi saada apua. Eroauttamisen tavoitteen avulla on pystytty ottamaan joitakin askeleita eteenpäin eropalvelujen kehittämisessä. Työntekijävaihdokset, sekä lyhyt kehittämis- ja juurruttamisvaihe ovat suurimmat riskitekijät tavoitteen vakiinnuttamiselle. Jatkokehittämiselle olisi vielä suuri tarve. Asiakkaiden osallisuus erillisenä osatavoitteena on tuntunut vaikealta toteuttaa. Asiakkaan osallisuus on ollut punainen lanka hankkeen kaikissa tavoitteissa ja sitä on mietitty ja toteutettu osatavoitteissa mahdollisuuksien mukaan. Suurimmassa osassa malleista ja työskentelytavoista, joita hankekauden aikana on kehitetty ja juurrutettu, osallisuudella on vahva perusta. Se, että asiakkaan osallisuus on ollut erillinen osatavoite, on ehkä kuitenkin vaikuttanut siihen, että asiakasosallisuuden toteutumisessa on päästy puheen tasosta toimintaan. Eroauttamisen asiakasosiossa vanhemmat saivat osallistua palvelun kehittämiseen ja ottaa kantaa yhteistyökeskustelun struktuuriin ja sisältöön. Perhetyön alueelliseen työryhmään pyydettiin kokemusasiantuntija ja perhetyön selvityksessä ja opinnäytetöissä asiakkaiden mielipiteet palveluista ja niiden tarpeellisuudesta on selvitetty. Asiakkaiden osallistaminen palvelujen kehittämis-prosessiin on ollut mielenkiintoinen kokemus, joka on tuonut uutta ymmärrystä asiakkaan osallisuuden tärkeydestä. Hanketyöntekijöille tämä on ollut herätysasiakasosallisuuden mahdollisuuksista kehittämistyössä. Molemmissa ohjausryhmän arviointiakvaarioissa ( hankekehittäminen koettiin etääntyneen arjen perustyöstä. Väli-Suomen Kaste-organisaatio on tuntunut raskaalta ja etäiseltä. Myös hankemuotoisen kehittämisen määräaikaisuus, työntekijävaihdokset ja rekrytointiongelmat ovat tuottaneet vaikeuksia. Hanketyöntekijöiden näkökulmasta Kaste-organisaatio on tuottanut paljon projektihallinnollisia tehtäviä. Hanketyöntekijöiden resurssit eivät ole riittäneet niin laajojen tavoitekokonaisuuksien eteenpäin viemiseen isolla alueella, tiukalla aikataululla, kahdella kielellä, sekä kaikkeen hankebyrokratiaan kuin mitä alkuperäisessä suunnitelmassa ajateltiin. Väli-Suomen KASPERI II -hanke on kuitenkin ollut erittäin suuri tuki hanketyöntekijöille, jotka ovat jääneet usein yksin kamppailemaan laajojen kokonaisuuksien kanssa. Hanketyöntekijöiden yhteenkuuluvuus siihen yhteisöön on ollut suuri. Verkostoituminen muiden hanketyöntekijöiden kanssa on ollut erittäin tärkeää vertaistuen ja yhteisen ymmärryksen kannalta. On ollut myös tärkeää, että kehittäjille on löytynyt yhteisiä areenoja ja valtakunnallisia foorumeja. Osa ohjausryhmäläisistä koki, että hanke on jäänyt vieraaksi joillekin keskeisille työntekijöille ja kehittämistyö toivottiin tapahtuvan lähempänä toimijoita. Tiedonkulku koettiin hankalaksi. Varsinkin jos kaikki kunnat eivät ole edustettuina ohjausryhmässä, ohjausryhmäläisille ja hanketyöntekijöille jää iso vastuu tiedon levittämisessä. Viestintäsuunnitelma on ollut olemassa, mutta hankkeen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja tiedon levittäminen olisi voitu hoitaa paremmin. Tämä on ollut todennäköisesti syy siihen että hanke on jäänyt vieraaksi joillekin. Yhteydenotot ja tiedon levittäminen sähköpostin kautta on toisaalta tämän hankekauden aikana ollut erityisen vaikeaa. Ohjausryhmän arvioinnissa tuotiin esille myös, että kuntien tavoitteet kehittämistyölle ovat tämän hankekauden aikana olleet erilaisia ja alueen yhteinen alueen yhteistyö on vähentynyt edellisiin hankkeisiin verrattuna. Vertaisarvioinnin raportissa Vahva Pohja elämään -hanke toteaa että Perhekaste hankkeen kokonaisuus on vaikea hahmottaa monen erillisen suuren tavoitteen takia: Yhden tai kahden selkeän kehittämistavoitteen asettaminen mahdollistaisi syvällisemmän keskittymisen vuoropuhelun kuntien toimijoiden kanssa, joka lisää sitoutumista tavoitteeseen. Heidän näkemyksensä mukaan tämä lisäisi sitoutumista ja motivaatioita tavoitteeseen, jolloin myös kehittämistyön vaikuttavuus paranee. Yhdeksi tärkeäksi jatkokehittämishaasteeksi molemmissa vertaisarviointitilaisuuksissa nousi esiin se, että hankkeen suunnittelu ja tavoitteiden asettelu on tärkeä vaihe, jolle pitää varata tarpeeksi aikaa, jotta toiveet ja tarpeet vastaavat oikeisiin ja tärkeimpiin kehittämistarpeisiin. Ohjausryhmän arviointiakvaariossa tuotiin esille yli sektorirajojen kehittämisen haasteellisuus. Sitoutuneen johdon alaisuudessa tapahtuva yhdessä tekeminen ja kehittäminen asetettiin tavoitteeksi. Pietarsaaren koordinointiryhmän työ omalta osaltaan osoittaa, että tämä voi toimia johtotasolla. Monen eri toimialan päälliköt istuvat saman pöydän ääreen suunnittelemaan yhdessä. Lisäksi Huoli puheeksi -menetelmään liittyvä työ osoittaa, ettei ole vaikeaa istua yhdessä muiden toimialojen edustajien kanssa pohtimassa yhteistyömahdollisuuksia. Eräs koulutusryhmien laatimissa arvioinneissa useimmin toistuva myönteinen asia oli, että henkilöstö kokee toimialojen välisen yhteistyön kehittämisen mielekkääksi. Moniammatilliseen työhön on tahtoa! Pohjanmaan kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluja on kehitetty neljän isomman hankkeen avulla vuodesta Pohjanmaan Perhekaste hanke II päättää pitkän hankekehittämisprosessin alueella. Palveluja voi kehittää hankkeen 29

34 avulla tai ilman hankkeita. Jos jatkossa jatketaan kehittämistyötä hankkeen avulla toivomme, että huomio kiinnitettäisiin seuraaviin kehittämishaasteisiin: Hankevalmistelun osallisuus ja tavoitteiden määrä: Hankkeiden valmisteluihin pitäisi varata enemmän aikaa ja tavoitteiden määrää hankkeissa tulisi vähentää. Tavoitteiden on myös oltava realistisia ja mahdollisimman konkreettisia. Työntekijöiden ja johdon pitäisi olla osallisia jo hankevalmistelussa (sekä hanketyöntekijöiden jos siihen on mahdollisuutta), jotta toiveet ja tarpeet vastaavat oikeisiin kehittämistarpeisiin. Jos kahden vuoden hankeaikana halutaan päästä jonkinlaisiin tuloksiin, kuntien on priorisoitava mitä osiota tai tavoitetta ne ryhtyvät kehittämään. Mihin löytyy aikaa, henkilöstöresursseja ja kehittämisintoa? Kun kehittämistarpeet on mietitty ja priorisoitu yhdessä se edesauttaa kaikkien sitoutumista työn kehittämiseen. Silloin myös kehittämisideat ovat henkilöstön tiedossa ennen hankkeen alkamista. Jonkinlaista työnjakoa kuntien ja hankkeen välillä tulisi myös miettiä jo hankevalmistelun aikana. Johdon merkitys kehittämistyössä: Johdon merkitys kehittämisinnon herättämisessä, kehittämisprosessien eteenpäinviemisessä, sekä kehittämistyön juurruttamisessa on erittäin suuri. On mahdotonta päästä hyviin kehittämistuloksiin ilman johdon sitoutumista ja tukea. Johdolla on valtava merkitys kehittämismyönteisyyden vahvistamisessa. Uusien menetelmien käyttöönotto: Työntekijät eivät pysty ottamaan käyttöön monta eri työmenetelmää samanaikaisesti. Vasta kun kehittämistarpeet ovat selvät, tulisi valita menetelmiä harkiten. Koulutuksien motivointi-, rekrytointi- ja sitoutumistyöhön kannattaisi varata paljon aikaa. Koulutuksen toteuttamis- ja työtavan juurruttamissuunnitelma tulisi miettiä ennen koulutuksiin osallistumista. Hankkeen organisointi: Hankkeen ohjausryhmään pitäisi osallistua jokaisen kunnan edustaja, sekä hanketyöntekijät. Olisi hyvä, että ohjausryhmän ohella toimisi pienempi työryhmä, joka kokoontuisi useammin ja valmistelisi asioita ohjausryhmään. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Erilliset työryhmät kolmannen sektorin kanssa edistäisivät yhteistyötä järjestöjen ja oppilaitoksien kanssa paremmin kuin paikka ohjausryhmässä. Lyhyet hankeajat ja hanketyöntekijöiden rekrytointi: Kaksivuotiset kehittämishankkeet, jotka käytännössä merkitsevät noin yhden vuoden työskentelyä lukuun ottamatta hankkeen käynnistämistä, lopettamista ja lomia, vaativat erittäin nopeaa kehittämistahtia. Monien eri rinnakkaisten, lyhyiden hankejaksojen jatkaminen vaikeuttaa vaikuttavien tuloksien saavuttamista, luo hankeväsymystä ja vaikeuttaa hanketyöntekijöiden rekrytointia. Hankehenkilöstön rekrytointi on aloitettava ajoissa ja myös sen jaksamisesta on pidettävä huolta. 30

35 LÄHTEET Aspelin-Wikman, J. (2010). Plan för barns och ungas välmående inom K 5. Haettu Kasperihanke Haettu Pyhäjoki, J. (2010). Eväitä yhdessä toimimiseen, diaesitys, Kokkola Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. 31

36 LIITTEET 1. Pohjanmaan Perhekaste hankkeen talousarvio 2. Suunta. Pohjanmaan Perhekaste II toimintasuunnitelma 3. Malax implementeringsplan för Ta upp oron 4. Korsnäs implementeringsplan för Ta upp oron 5. Närpes implementeringsplan för Ta upp oron 6. Vörås implementeringsplan för Ta upp oron 7. Vaasan intensiiviperheohjauksen kehittäminen. Marianne Takala. Raportti Intensiiviperheohjauksen ohje sosiaalityöntekijöille. Marianne Takala 9. Info intensiiviperhetyöstä. Esite perheille 10. Yhteistyökeskustelukokeilun esite 11. Eropalveluesite 12. Välineitä 0 3-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen järjestelmälliseen arviointiin ja käsittelyyn 13. Huoli kiintymyssuhteesta 0-3v. Hoitoketju 14. RIST-tiimin toimintasuunnitelma 32

37 Liite 1 Pohjanmaan Perhekaste hankkeen talousarvio 33

38 Liite 2 Suunta. Pohjanmaan Perhekaste II toimintasuunnitelma TARVE: PÄÄMÄÄRÄ: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi työvälineitä työntekijöille ja johdolle sekä tietoinen toimintakulttuurin muutos ennaltaehkäisevään työotteeseen. Asiakaslähtöinen, eheä ja saumaton palveluprosessi ennaltaehkäisevästä työstä erityispalveluihin. Tavoitteet kytketään kuntien strategioihin (ja toteutukseen). Tavoite KEINO PROSESSI TEHTÄVÄT TUOTOKSET /TULOKSET Varhainen tuki ja puuttuminen toiminta-tapana osa kuntien strategioita Selkeä ja toimiva perhetyö Lapsi -lähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toiminta-tapana Varhaisen tuen menetel-mä otetaan käyttöön (huoli puheeksi), kunnat tekevät päätökset. Dialoginen ajattelutapa integroidaan toimintakulttuureihin. Laaditaan yhteiset suuntaviivat perhetyön ja kotipalvelun sisällölle. Aikaisemmat hyvät käytännöt implementoidaan. Perhetyön sisältö kehitetään vielä suunnitelmallisempaan suuntaan Asiakkaiden osallisuus vahvistetaan. Intensiivinen perhetyö? 1) Kehitetään toimintamalli eroauttamisen varhaiseen vaiheeseen 2) Kehitetään vertaisryhmätoimintaa. 3) Kootaan tarjolla olevat eropalvelumahdollisuudet 1.Ajattelutavan /mallin käyttöönotto (HuPu), implementointi, arviointi, 2. Kuntaaluekohtaisia prosesseja: a) Kruunupyy b) Pietarsaaren seutu c) Vöyri d) Mustasaari e) K5-alue 3. Kouluttajaverkoston tuen järjestäminen ja ylläpitäminen, koordinointi. Selvitetään ja selkiinnytetään. Perhetyöntekijöiden osaamisen vahvistaminen (erit. moni-kulttuurisuus, mielenterveys- ja päihdeperheiden tukeminen, dokumentaatio). Prosessikuvaus. Asiakkaan kuulemiseksi eri arviointimenetelmien avulla. 1) Toimintamallin suunnittelu 2) Vertaisryhmätoiminnan suunnittelu ja vastuutahon löytäminen 3) Arvioinnin suunnittelu 4) Mallin kokeilu ja kuvaus 5) Eropalvelujen kokonaisuuden kuvaus ja tiedottaminen Yhteydenotto kuntiin (tammikuu 2012) Kunta- aluekohtaisia työryhmiä, jotka miettivät / suunnit-televat kunnan oma polku ja aikataulu. Arviointisuunnitelman tekeminen opiskelija kanssa (talvi 2012). Kouluttajaverkoston koollekutsu; vertais-tuki, reflektointi-päivät ym. (talvi-kevät 2012). Dialogisen ajattelu-tavan oppiminen ja sitoutuminen Ryhmätyöskentely (työntekijöiden ja/tai johdon kanssa). Koulutus (hoituu kuntien oman henkilökunnan avulla). Johdon sitouttaminen 1) Työryhmien kokoaminen. 2) yhteydenotto kuntiin 3) Aiheeseen ja malleihin perehtyminen 4) Asiakas-keskustelut 5)Suunnittelukokoukset 6)Prosessikuvaus 7) Arviointi TUOTOKSET: Toimiva kouluttajaverkosto. Kunnat tietävät miten oman varhaisen puuttumisen polku etenee. Prosessikuvaukset. Koulutus on osa kunnan koulutusohjelmaa TULOKSET: Toimintatapa on vakinaistettu. Asiakkaiden osallisuus on lisääntynyt. Dialoginen suhtautumistapa näkyy kuntien toimintasuunnitelmissa, strategioissa ja tilipäätöksissä. TUOTOKSET: Prosessikuvaukset. Yhteinen näkemys. Dokumentointiohjeet TULOKSET: Osaamisen lisääminen, uutta tietoa kentälle, johdon sitoutuminen. Toimintamalli Vertaisryhmiä Kuntien ja yhteistoimin-taalueiden kuvaus eropalvelukokonaisuudesta ONNISTUMISEN KRITEERIT Innostuneita kouluttajia Sitoutuneita johtajia jotka antavat kouluttajille lupaa kouluttaa ja tukea Kunnat otetaan dialoginen ajattelutapa agendaansa keskusteltavaksi Johdon sitoutuminen Tuodaan osaksi kunnan palvelurakennetta Eroauttamisen työryhmä/ryhmät. Mallin löytäminen Asiakkaiden ohjaaminen ja osallistuminen palveluun. Vastuutahon löytäminen vertaistoimintaryhmän järjestäminen 34

39 Liite 2 jatkuu Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin 1) Syvennetään ja laajennetaan resurssitiimimalli 2) RIST- ja ANK-tiimin palvelut otetaan käyttöön 3) Osaamisen ylläpitäminen 1) Tiimin toimin-taa ja toiminta-tapa kehitetään edelleen. Konsultaatiotyöskentelyn mallia kehitetään. Prosessikuvaus. Arviointi. 2) Hoitoketjut ja prosessikuvaukset kehitetään edelleen. Tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta muiden sektoreiden henkilöstölle. Vanhemmuuden arviointitiimejä (RIST ja ANK) markkinoidaan. 3) Reflektiopäivät Tiedottaminen. Asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön. Laaditaan ohjeet. Reflektiopäivien järjestäminen TUOTOKSET: Lomake. Palvelujen käyttäminen. TULOKSET: Matalan kynnyksen konsultaatiorakenne. Palvelut ovat helposti saavutettavissa. Resurssitiimin pelisäännöt ja käytännön toiminta Vastuuhenkilö Yhteistyöstruktuuri Osaamisen ylläpitäminen Tiedottaminen Asiakkaiden osallisuus - Etsitään eri keinoja hankkeessa toteuttaa asiakkaiden osallisuutta. - Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa. Asiakkaan osallisuutta tulee edelleen vahvistaa ja hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Yhteinen arviointi. Asiakkaan osalli-suus otetaan huomioon vertais-ryhmätoiminnan kehittämisessä, varhaisen tuen menetelmän käyttöönottamisessa, perhetyön kehittämisessä, resurssitiimimallin sekä RIST- ja ANK-tiimin laajenta-misessa. TUOTOKSET: Asiakaskehittämisryhmä TULOKSET: Asiakaslähtöisyys toimintatapana on vahvistettu Asiakkaiden osallistuminen suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin 35

40 Liite 3 Malax implementeringsplan för Ta upp oron Implementeringsplan för Ta upp oron i Malax kommun Nuläge: - 3 stycken utbildare från dagvårdssektorn inom ramen för Ta upp oron-utbildarutbildningen som ordnades av Kaste-Familjeprojekt I i Österbotten. - Alla tre utbildarna har utbildat tillsammans i varje grupp. - Förutom pilotgruppen har utbildarna dragit två utbildningsgrupper till, så att sammanlagt 37 personer är utbildade, varav majoriteten finns inom dagvården. Plan framåt: - Utbildarna fortsätter att utbilda enligt behov och resurser. - För att utnyttja utbildarresurserna effektivare kan utbildarna dra kurserna parvis istället för att alla tre utbildar i samma grupp. - Man eftersträvar att ha mångprofessionella utbildningsgrupper. - Kursinbjudan går ut till dagvårdspersonal samt till lågstadie- och speciallärare. - Ansvarsperson för att processen lever vidare är barnomsorgsledare Stina-Britt Gullqvist. 36

41 Liite 4 Korsnäs implementeringsplan för Ta upp oron Implementeringsplan för Ta upp oron i Korsnäs kommun Nuläge: - 2 stycken utbildare från dagvårdssektorn inom ramen för Palmenias utbildarutbildning. Utbildningsplatserna finansierades från KASTE-Familjeprojekt II. Utbildarna officiellt färdiga Pilotgruppen med 14 deltagare färdigutbildad Gruppen bestod av dagvårdens personal och dagvårdschefen Ta upp oron är ett verktyg för hela dagvården Plan framåt: - Följande utbildningsgrupp startar 9.8 med ca 14 deltagare från dagvård, eftermiddagsdagvården och socialarbete. När denna grupp är färdig har alla inom dagvården fått utbildningen - Efter det förhandling med utbildarna om fortsättningen - Ledningen deltar i Palmenias Ta upp oro -semnariet Målsättningen är att följande grupp startar våren 2014, målgrupp: nya inom dagvården, förskolepersonal, lärare i årskurs 1 och 2 och ev. hälsovårdare. Man strävar till att ha mångprofessionella utbildningsgrupper - Ansvarsperson för att processen lever vidare är barnomsorgsledare Birgitta Blomqvist 37

42 Liite 5 Närpes implementeringsplan för Ta upp oron Implementeringsplan för Ta upp oron i Närpes hösten 2013 Nuläge: - De första utbildarna i Ta upp oron i Österbotten blev färdiga sommaren 2011 och då fick Närpes fem utbildare, tre stycken från dagvårdssektorn och två från bildningssektorn. Inom ramen för Palmenias utbildarutbildning får Närpes en utbildare till från skolsektorn. Hon blir klar hösten Inom dagvårdsektorn har de flesta gått utbildningen. De som saknar utbildningen är familjedagvårdarna som vårdar i eget hem. - En del hälsovårdare, men inte alla har fått utbildningen. - De flesta lärarna har inte heller gått den. Plan framåt: - Dagvården planerar att hålla en utbildningsgrupp per år. Målgrupp är den personal som inte gått ännu och nyanställda. Pia och Ann-Catrin fortsätter som utbildare. Det finns behov av återkopplingsdag / reflektionsdag för dem som fått utbildningen. Frågan hur den ska ordnas diskuteras vidare. - Under hösten 2013 planeras en utbildningsgrupp för lärarna, vilken förverkligas under våren Kursen hålls skilt för högstadiets och lågstadiets lärare och målet är att hålla en kurs / stadium / läsår. Johanna, Camilla och Ida är utbildare, antingen i par eller alla tre tillsammans. Till den första utbildningsgruppen kallas nyckelpersoner som är viktiga för att processen ska gå vidare. När det gäller utbildningen för lågstadielärarna blandas lärare från olika lågstadier i samma grupp. Hälsovårdare och kuratorer får också inbjudan till dessa kurser. Det är viktigt att ta tillvara feedbacken från dessa grupper så att kurserna kan utvecklas så att de känns relevanta för lärarna. - Ansvarspersoner för att processerna lever vidare i Närpes är bildningsdirektören och barnomsorgschefen. 38

43 Liite 6 Vörås implementeringsplan för Ta upp oron Implementeringsplan för Ta upp oron i Vörå kommun hösten 2013 Nuläge: - 2 utbildare från dagvårdssektorn och 1 utbildare från skolsektorn inom ramen för Palmenias utbildarutbildning. Utbildningsplatserna finansierades av KASTE-Familjeprojekt II. Utbildarna är officiellt färdiga Den ena utbildaren från dagvårdssektorn har flyttat bort från kommunen och är inte längre tillgänglig som utbildare från och med hösten Pilotgruppen med 9 deltagare är färdigutbildad. Gruppen bestod av ansvarspersoner från dagvårdssektorn. Plan framåt: - Följande utbildningsgrupp startar i november 2013 och det är HVC-gruppen som består av bildningschef, barnomsorgsledare, kurator, ledande skötare, skolpsykolog, koordinerande speciallärare, specialbarnträdgårdslärare och socialarbetare. - Efter utbildningen utvärderas den av gruppen. - Intentionen på lång sikt är att all personal som jobbar med barn och unga ska ha gått utbildningen. - HVC-gruppen tar ansvar för att det görs ett nätverksschema för hur man går vidare med samarbetet efter ett orossamtal. - Ansvarspersoner för att processen lever vidare är bildningschefen och barnomsorgsledaren. 39

44 Liite 7 Vaasan intensiiviperheohjauksen kehittäminen. Marianne Takala. Raportti 2013 Marianne Takala, mentori Vaasan intensiiviperheohjauksen kehittäminen Vaasan intensiiviperheohjauksen kehittämisen ensimmäinen palaveri pidettiin huhtikuussa 2013 ja Vaasan intensiiviperheohjauksen malli valmistui syyskuun 2013 puolessa välissä. Työskentelyjakso oli lyhyt ja siihen sisältyi työntekijöiden lomat, silti mallia ehdittiin testata yhden perheen kanssa ja vielä aloittaa toisessakin perheessä. Kehittämisjakson päättyessä voitiin todeta, että työmuodosta sovittiin pysyvä käytäntö. Vaasan intensiiviperhetyöstä tehtiin ohjeet sosiaalityöntekijälle sekä esite perheille annettavaksi. Kehittämistyöstä Vaasan intensiiviperheohjauksen kehittämistyöhön oli selkeä tarve. Vaasassa oli jo aiemmin kokeiltu intensiivistä perhekuntoutusta, mutta tämä työskentelymalli oli todettu raskaaksi ja käytännössä liian hankalaksi toteuttaa. Johto ja sosiaalityöntekijät antoivat kehittämistyölle tukensa. Käytännössä mallia lähtivät kehittämään Vaasan perhetukikeskuksen perhetyön yksikkö. Työtä kehittivät vastaava perheohjaaja Jutta Lahtinen, johtaja Tapani Penttilä, perheohjaajat Tanja Ekström, Reija Kangasluoma, Seija Riikonen ja Anki Ekman, sekä Kaste-hankeen edustaja Johanna Granholm ja palkattu mentori, perhepsykoterapeutti Marianne Takala, jolla oli pitkä kokemus lastensuojelutyöstä. Mentorin tehtäväksi muotoutui esitteiden koostaminen, kehittämistyön tukeminen ja intensiivityötä tekemään lähteneen perheohjaajatyöparin työnohjaus. Tärkein voimavara oli perhetyön yksikön ammatillinen osaaminen ja uskallus kokeilla uutta. Mallia käytännössä tekemään lähtenyt perheohjaajatyöpari suunnitteli toimivan ja monipuolisen ohjelman kolmen viikon intensiivijaksolle. Haastetta loi lyhyt työskentelyaika sekä työskentelyn keskeyttänyt lomakausi. Käytännössä se tarkoitti suunnitteluun osallistuvien eriaikaista paikallaoloa ja tästä johtuvaa hämmennystä kokeilun toteuttamisessa sekä työskentelyn käytännön muotoutumisessa. Mutta toisaalta koska työmuotoon oli tarvetta, perheohjaajat olivat motivoituneita kehittäjiä ja sopiva perhe löytyi, työ pääsi käyntiin. Keskeinen kehittämisväline oli esitteiden luominen. Esitteen työstämisen kautta työn raamit ja käytännön vaatimukset hahmottuivat. Ensin luotiin ohjeet sosiaalityöntekijöille: mitä intensiiviperheohjaus on, millaisille perheille työskentelymuoto sopii, millaista sitoutumista se vaatii perheen verkostolta ja etenkin perheen sosiaalityöntekijältä, miten työ käynnistetään ja millainen työskentelyprosessin on oltava. Oleellista oli myös määritellä, millaista sitoutumista se vaatii perheeltä. Raamien määrittely esitteen kautta oli merkittävä prosessi - ja esitettä muokattiin koko kehittämistyön ajan sitä mukaan kuin asioiden tarkempaan määrittelyyn tuli tarvetta. Toinen luotu esite on tarkoitettu perheille. Samalla kun esitteet valmistuivat, määrittyi siis myös Vaasan intensiiviperheohjauksen malli. (ESITTEET LIITTEENÄ) Mitä intensiiviperheohjaus Vaasassa on? Intensiivityö on tavoitteellista perheen tarpeisiin räätälöityä tiivistä ja määräaikaista työskentelyä perheen kotona. Intensiiviperhetyön tavoitteena on tarjota perheille kotiin apua tilanteissa, joissa lasten kasvu ja kehitys kotiympäristössä on merkittävästi vaarantumassa. Intensiivityö hyödyntää perheohjauksen perusosaamista, se on ensisijaisesti korjaavaa ja kuntouttavaa lastensuojelun perheohjausta. Perheohjauksen parasta osaamista ovat kasvatukseen, vuorokausirytmiin ja perheen vuorovaikutukseen liittyvät pulmat. Ohessa toteutuu arvioiva työote, kuten aina lastensuojelun perheohjauksessa. Työskentelyn tavoitteet määritellään yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Tavoitteet ovat konkreettisia ja niitä tarkennetaan viikoittain tiimissä, johon osallistuu perheen ja työparin lisäksi sosiaalityöntekijä ja tarpeellisiksi katsotut verkoston jäsenet. Jakson päätyttyä perheohjaajatyöpari kirjoittaa lausunnon jaksosta. Lausunto käydään perheen kanssa läpi. Perheohjaajatyöpari suunnittele intensiiviperheohjausjakson lukujärjestyksen eli miten ja milloin käytännössä perheen kanssa työskennellään. Perhe saa kansion, missä tämä lukujärjestys aikatauluineen ja materiaaleineen löytyy. Toimivaan ja riittävän monipuoliseen työskentelyyn katsottiin olevan hyvä sisältyä toiminnallisuutta, keskustelemista ja kirjallista työskentelyä, sekä toisaalta koko perheeseen suuntautuvaa, toisaalta välillä lapsiin ja vanhempiin erikseen suuntautuvaa ja tarvittaessa myös yksilöllistä työskentelyä. Perheen tarpeet ja sovitut tavoitteet luovat raamit työskentelyyn. 40

45 Liite 7 jatkuu Työskentelyssä hyödynnetään erilaisia työvälineitä, esimerkiksi muksuoppia, vanhemmuuden ja parisuhteen roolikarttoja, sukupuu ja verkostokartan piirtämistä, erilaisia kortteja (Nalle-kortit, vahvuuskortit jne), videointia ja erilaisia haastattelulomakkeita, kuten esimerkiksi perheen päivä, vuorokausirytmi, kerro lapsesta, perheen hyvinvointi, vanhemman jaksaminen arjessa, huolenaiheen lapsen vahvuudet -lomakkeita. Tärkeäksi todettiin myös perheen tavalliseen arkeen osallistuminen sekä siinä ohjaaminen ja havaintojen tekeminen. Olipa käytettävä metodi mikä hyvänsä, vuorovaikutuksessa oleminen, keskusteleminen ja kannustaminen ovat keskeisimmät työvälineet. Jokaisella perheellä on oma kulttuurinsa, arvonsa ja uskontonsa, mitkä on hyvä nostaa keskusteluun tätä kautta muotoutuu molemminpuolinen kunnioitus. Usean tunnin päivittäinen vuorovaikutuksessa oleminen perheen kanssa vaatii sekä perheeltä, että työparilta. Päivään voi rytmittää tauon, jolloin työpari poistuu perheestä esim. ruokailemaan. Työn intensiivisen luonteen vuoksi on järkevää ennen uudessa perheessä aloittamista varata työpäiviä raportin kirjoittamiseen, uuteen perheeseen perehtymiseen ja suunnitelman ja lukujärjestyksen laatimiseen uutta intensiivijaksoa varten. Yhden työskentelyjakson pituudeksi sovittiin kolme viikkoa. Mikäli perheessä työskentely jatkuu pidempään kuin kolme viikkoa, kolmen viikon jälkeen pidetään yksi väliviikko. Väliviikon aikana perheelle annetaan intensiivityön tavoitteisiin sopiva tehtävä. Työpari saa aikaa uuden lukujärjestyksen ja suunnitelman tekemiseen. Väliviikko mahdollistaa myös sovitut, vahvistavat kotikäynnit edellisissä intensiiviperheohjauksen perheissä. Intensiiviperheohjaajilta vaaditaan siis hyviä kohtaamisen taitoja, suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä, monenlaisten työskentelytapojen ja -menetelmien osaamista, kykyä tarttua ja ottaa puheeksi vaikeita asioita, kykyä kannustaa ja antaa palautetta sekä kirjallisia taitoja raportin tuottamiseen. Siksi työparityöskentely ja työnohjaus ovat tärkeitä. Ne varmistavat työssä jaksamista ja laadukkaan tiedon tuottamista. Jokainen perhe on erilainen, myös erilaisia pulmia ja tavoitteita tulee vastaan, siksi on tärkeää saada riittävästi aikaa raportointiin sekä perehtymiseen ja suunnittelemiseen. Lopuksi Kehittämisjakson aikana toteutettiin kokonaisuudessaan yksi intensiiviperheohjausjakso ja toisen perheen jakso suunniteltiin ja aloitettiin, ja sosiaalityöntekijöillä on uusia perheitä odottamassa vuoroaan. Intensiiviperheohjaus kuuluu jatkossa työmuotona Vaasan perhetukikeskuksen perhetyöhön. Marianne Takala 41

46 Liite 8 Marianne Takala Intensiiviperheohjauksen ohje sosiaalityöntekijöille. Päivitetty OHJE SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLE INTENSIIVIPERHEOHJAUS Intensiivityö on tavoitteellista perheen tarpeisiin räätälöityä tiivistä ja määräaikaista työskentelyä perheen kotona. Intensiiviperhetyön tavoitteena on tarjota perheille kotiin apua tilanteissa, joissa lasten kasvu ja kehitys kotiympäristössä on merkittävästi vaarantumassa. Intensiivityö hyödyntää perheohjauksen perusosaamista, se on ensisijaisesti korjaavaa ja kuntouttavaa lastensuojelun perheohjausta. Perheohjauksen parasta osaamista ovat kasvatukseen, vuorokausirytmiin ja perheen vuorovaikutukseen liittyvät pulmat. Ohessa toteutuu arvioiva työote, kuten aina lastensuojelun perheohjauksessa. Perheille on tehty oma esite intensiiviperhetyöstä. Millaisille perheille? Esimerkiksi Perheille, joille lastensuojelun tarpeen selvitys on tehty, ja jossa intensiivinen perheohjaus katsotaan hyödyntävän perhettä. Perheille, joissa voidaan työskennellä sekä päivä- että ilta-aikaan ja joka sitoutuu intensiiviperhetyön työskentelyaikoihin. Perheille, jotka sitoutuvat ottamaan vastaan usean viikon intensiivisen tuen. Perheille, jossa ei ole akuuttia päihde- tai mielenterveysongelmaa. Nämä pulmat ovat oltava riittävästi hallinnassa ja tähän liittyvä tukiverkosto mukana tiimissä. Akuutin huostaanottoriskin torjumiseksi, kun sosiaalityöntekijän tilannekartoitus on jo tehty. Perheille, joiden lapsi tai nuori on palaamassa sijoituksesta takaisin kotiin. Perheille, joille yksi perheohjauksen viikkokäynti ei tuo riittävää muutosta. Monipulmaisille perheille, jotka ovat huonosti muutoin autettavissa peruspalveluiden, sosiaalitoimiston perhetyön tai muiden avohuollon tukitoimien riittämättömyyden vuoksi. Työn toteuttaminen: 1. Sosiaalityöntekijä valitsee ja motivoi asiakasperheen. Perheille tehtyä esitettä voi käyttää apuna. Tarvittaessa perhe voi tavata jo motivointivaiheessa intensiivijakson perheohjaajatyöparin. 2. Sosiaalityöntekijä antaa perheohjaajatyöparille riittävät tiedot perheestä. 3. Sosiaalityöntekijä yhdessä perheen kanssa laatii konkreettiset alkutavoitteet intensiiviperhetyölle. Sosiaalityöntekijä, perhe, perheohjaajat ja tarvittaessa perheen verkosto arvioivat ja tarkentavat tavoitteita viikoittain työskentelyvaiheessa. 4. Perheohjaajatyöpari aloittaa sovitusti työskentelyn perheen kotona. 5. Työparityöskentely toteutetaan maanantaista torstaihin sovitun aikataulun mukaisesti siten, että työpari on perheessä samanaikaisesti. Perjantai on varattu palautteelle ja suunnittelulle. Tällöin kokoontuu myös moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat intensiivityöparin ja perheen sosiaalityöntekijän lisäksi perheen tarpeiden mukaan valitut työntekijät. 6. Perheen sosiaalityöntekijä varaa jokaiselle perjantaille aikaa perheen ja perheohjaajatyöparin kanssa pidettävään arviointipalaveriin sekä tiimityölle. 42

47 Liite 8 jatkuu 7. Työskentelyjakso on 3 viikkoa, jonka jälkeen perheen kanssa voidaan jatkaa tarvittaessa pidempäänkin. a) Vaikka työskentely perheen kanssa jatkuisi yli kolme viikkoa, kolmen viikon jälkeen työskentelyssä pidetään väliviikko. Tämän viikon aikana perheellä on tehtävä. Perheohjaajat hyödyntävät tämän viikon mm. jatkosuunnitelman tekoon, perhettä koskeviin tukiverkkopalavereihin sekä vanhojen intensiiviperheohjausperheiden tukikäynteihin. b) Mikäli työskentely päättyy tähän, väliviikon aikana tehdään raportti jaksosta, perehdytään uuteen perheeseen ja tehdään jakson suunnitelma, sekä käydään tukikäynneillä sovitusti vanhojen perheiden luona. 8. Perheen verkoston on hyvä olla tietoinen intensiivijaksosta ja tarpeen mukaan myös osallistua perjantaitiimeihin. 9. Perheessä työskentelevä työpari saa työnohjausta. Työntekijät: Jutta Leino, johtava perheohjaaja puh: Anki Ekman, perheohjaaja puh: Seija Riikonen, perheohjaaja puh:

48 Liite 9 Info intensiiviperhetyöstä. Esite perheille INTENSIIVIPERHEOHJAUS TYÖSKENTELYSTÄ SOVITAAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KANSSA INTENSIIVIPERHEOHJAUS Vaasan intensiiviperhetyön kehittämistä on tuettu Kaste-rahoituksella. Suunnittelu aloitettiin keväällä 2013 ja varsinainen työ alkoi elokuussa Intensiivityö on tavoitteellista perheen tarpeisiin räätälöityä työskentelyä perheen kotona. Intensiiviperhetyön tavoitteena on tarjota apua ja tukea perheille kotiin tilanteissa, jossa tarvitaan erityistä tukea vanhemmuuteen ja lasten kasvuun ja kehitykseen. Intensiivityö hyödyntää perheohjauksen perusosaamista, se on ensisijaisesti korjaavaa ja kuntouttavaa lastensuojelun perheohjausta. Perheohjauksen parasta osaamista ovat kasvatukseen, vuorokausirytmiin ja perheen vuorovaikutukseen liittyvät pulmat. Määräajaksi toteutuvalla useita tunteja päivässä kestävällä perheohjauksella pyritään perheen tilanteen muuttumiseen siten, että jatkossa perheen tuen tarve kohdentuu tarkemmin tai tuen tarve vähenee. Millaisiin tilanteisiin intensiiviperheohjausta voi saada? Kun lastensuojelun tarpeen selvitys on tehty ja intensiivisen perheohjauksen katsotaan hyödyntävän perhettä. Kun perheessä voidaan työskennellä päiväsaikaan ja perhe on riittävästi kotona. Kun perhe sitoutuu ottamaan vastaan usean viikon intensiivisen tuen. Kun ei ole akuuttia päihde- tai mielenterveysongelmaa. Nämä pulmat on oltava riittävästi hallinnassa ja tähän liittyvä tukiverkosto mukana tiimissä. Akuutin huostaanottoriskin torjumiseksi, kun sosiaalityöntekijän tilannekartoitus on jo tehty. Kun perhe hyötyy perheohjauksen parhaasta osaamisesta; kasvatukseen, vuorokausirytmiin ja perheen vuorovaikutukseen liittyvien pulmien työstämisestä. Kun lapsi tai nuori on palaamassa sijoituksta kotiin, perheen hyvinvoinnin ja arjen sujumisen varmistamiseksi. Kun perheohjauksen viikkokäynti ei auta riittävään muutokseen. Kun on tarvetta täsmentää millaista tukitoimista perhe hyötyy parhaiten. Miten intensiiviperhetyö käynnistyy? 1. Sosiaalityöntekijä yhdessä perheen kanssa sopii intensiivijakson mahdollisuudesta. 2. Perheellä on tarvittaessa mahdollisuus tavata perheohjaaja työpari ennen työskentelystä sopimista. 3. Sosiaalityöntekijä yhdessä perheen kanssa laatii konkreettiset alkutavoitteet intensiiviperhetyölle. Sosiaalityöntekijä, perhe ja intensiiviperheohjaustyöpari arvioivat ja tarkentavat tavoitteita viikoittain työskentelyvaiheessa. 4. Perheohjaajatyöpari aloittaa sovitusti työskentelyn perheen kotona. 5. Työparityöskentely toteutetaan maanantaista torstaihin sovitun aikataulun mukaisesti siten, että työpari on perheessä samanaikaisesti. 6. Perjantai on varattu palautteelle ja suunnittelulle. Perheen sosiaalityöntekijä varaa jokaiselle perjantaille aikaa perheen ja perheohjaajatyöparin kanssa pidettävään arviointipalaveriin. 7. Työskentelyperiodi on 3 viikkoa, jonka jälkeen perheen kanssa voidaan jatkaa uudet kolme viikkoa ja tarpeen vaatiessa vielä pidempäänkin. 8. Perheen verkoston on hyvä olla tietoinen intensiivijaksosta ja tarpeen mukaan myös osallistua perjantain palavereihin. 44

49 Liite 10 Yhteistyökeskustelukokeilun esite 45

50 Liite 11 Eropalveluesite 46

51 Liite 12 Välineitä 0 3-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen järjestelmälliseen arviointiin ja käsittelyyn 47

52 Liite 13 Huoli kiintymyssuhteesta 0-3v. Hoitoketju 48

53 Liite 14 RIST-tiimin toimintasuunnitelma/ RIST-GRUPPENS VERKSAMHETSPLAN BEHOV: Specialkunskap beträffande brister i anknytning och tidigt samspel behövs i basservicen. HUVUDSYFTE: Välmående barn och familjer MÅLSÄTTNING ÅTGÄRD PROCESS UPPGIFTER Sprida kunnandet om anknytning och tidigt samspel / Malax Målgrupp: rådgivning, socialen och dagvården Informera, skapa diskussion, uppdatera med tidigare målgrupper. Testa vårdkedjan. Öka samarbetet med rådgivningen Möte med soc.arb med anknytning som tema. Diskussion med rådgivningen om samarbetsformer och uppdatering av kunnandet. Utredning av stödet till barn under skolåldern. Testa vårdkedjan för dagvården med hjälp av case > UTVÄRDERING M Böling, C Dahlgren och J Granholm bjuder in rådgivningspersonal till möte Våren 2014 ny informations-och diskussionsrunda till dagvårdens olika servicepunkter. PRODUKTER /RESULTAT PRODUKTER: fungerande vårdkedja RESULTAT: flera konsultationer till RIST-gruppen. KRITERIER FÖR ATT LYCKAS Fungerande samarbete mellan olika sektorer och en samsyn om anknytningens betydelse för barns utveckling Sprida kunnandet om anknytning och tidigt samspel / Kristinestad Målgrupp: Dagvård och rådgivning Ordna informationstill-fälle för dagvårds- och rådgivningspersonal Tillfälle 1:Basfakta om anknytning och dess betydelse för barns utveckling Tillfälle 2: Introduktion av observationsverktyget och initiera ett tänk om vårdkedja för dagv. M Rosengård, A Hakala, sammankallar målgruppen UTVÄRDERING PRODUKTER: Genomfört infotillfällen. Vårdkedja för dagvården RESULTAT: Observationsverktyget i bruk. Flera konsult. till RIST-gruppen från basservicen Tid för planering och genomförande. Deltagare i infotillfället. Sprida kunnandet om anknytning och tidigt samspel / Korsnäs Målgrupp: dagvård och rådgivning Testa dagvårdens vårdkedja utgående från case, tillsammans med dagvårdspersonalen Dagvårdspersonalen delas i 3-4 grupper, rådgivningspersonal inbjuds. Grundinfo om anknytningen ges igen utgående från tidigare material. Diskutera och testa vårdkedjan L-M Kummel och M Böling är ansvariga för att processen går vidare. PRODUKTER: fungerande vårdkedja RESULTAT: flera konsultationer till RIST-gruppen. Fungerande samarbete mellan olika sektorer och en samsyn om anknytningens betydelse för barns utveckling > UTVÄRDERING Sprida kunnandet om anknytning och tidigt samspel / Närpes Kunna erbjuda mera samspelsstöd till familjer. Eget ökat kunnande om samspelsstöd. / Alla Målgrupp: föräldrar och socialen. Utveckla föräldraförberedelsekurserna. Lära sig mera om grupptheraplay och ICDP. Utveckla stödgruppverksamhet för familje Mera teori om anknytning tas in i kurserna. Föräldraträffar också efter förlossningen.utveckling av samarbete mellan hälsovård och familjearbete Ordna infotillfälle för RIST-gruppen om grupptheraplay. A Pada ansvarar för utvecklingen av kurserna. Samarbete och gemensamma arbetssätt planeras mellan rdg och familjearbete. A Pada bjuder in grupptheraplayföreläsarna. PRODUKTER: Utvecklade föräldraförberedelsekurser. RESULTAT: Strukturerat samar-bete mellan rdg och familjearbete vilket ger optimalt stöd åt familjer med spädbarn. PRODUKTER: Mera praktiska verktyg. RESULTAT: Ökat eget kunnande om samspelsstöd. Mera stödformer att erbjuda till familjer Fungerande samarbete mellan olika sektorer och en samsyn om anknytningens betydelse för barns utveckling Tillgång till information och tid att gemensamt planera och utveckla stödet. 49

54 KASPERI II 50