POHJANMAAN PERHEKASTE KASTE FAMILJEPROJEKTET I ÖSTERBOTTEN:

Transkriptio

1 POHJANMAAN PERHEKASTE KASTE FAMILJEPROJEKTET I ÖSTERBOTTEN: Loppuraportti kehittämistyöstä vuosilta Nora Muotio (toim.) 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO 2 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden KASPERI-kehittämishanke Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehitystyö Pohjanmaalla HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI Hankkeen kehys ja tavoitteet Kehittämiskohteiden taustat ja tavoitteet Monikulttuurisen perhetyön kehittäminen Resurssikoulun ja Resurssitiimimallin pilotointi Perheiden Intensiivihoitomallin kehittäminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun kehittäminen Arviointi HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hallinnointi ja resursointi Talous Sisäinen organisoituminen Ohjausryhmä ja muut keskeiset kehittämistä tukevat ryhmät Hankkeen yhteistyökumppanit HANKKEEN TOTEUTUS TAVOITEKOHTEITTAIN Uudistetaan palveluja laajempana kokonaisuutena sektorirajat ylittäen ja osallisuutta vahvistaen Monikulttuurisen perhetyön kehittäminen Varhaisen vastuunottotavan kehittäminen Kehitetään erityispalveluja tukemaan peruspalveluja Resurssikoulu Resurssitiimimalli Intensiivihoitomalli Vanhemmuuden arvioinnin kehittäminen Tuodaan palvelut suoraan kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti Parannetaan henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään ylisektoriaalisten palvelukokonaisuuksien johtamista Monikulttuurisen työn seminaarisarja Keinoja hyvinvoinnin edistämiseen Lastensuojelutarpeen selvitys Perhetyön kehittäminen Asiantuntijatyöryhmät POHDINTA 125 LÄHTEET 1

3 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Kuntajako hankkeen lopussa ja alussa 8 Kuvio 2. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa neljä tavoitekokonaisuutta 15 Kuvio 3. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arviointikehys 23 Kuvio 4. Pohjanmaan Perhekaste -hanke osana KASPERI-hanketta 29 Kuvio 5. Helmen toiminta 47 Kuvio 6. Helmen yhteistyökumppanit 48 Kuvio 7. Familjestuganin yhteistyötahot 66 Kuvio 8. Resurssitiimimallin prosessikuvaus 94 Kuvio 9. Intensiivihoitomallin kuvaus 100 Taulukko 1. Pohjanmaan maakunnassa sosiaalipalveluissa toteutuneita 12 lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishankkeita vuodesta 2003 lähtien Taulukko 2. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arvioinnin menetelmät 24 Taulukko 3. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen yhteistyökumppanit 37 Taulukko 4. Helmen lukujärjestys esim Taulukko 5. Palaute Huoli Puheeksi koulutuksesta 70 Taulukko 6. Resurssitiimimallin yhteydenotot ja käyntimäärät Taulukko 7. Yhteenveto työntekijöiden Resurssitiimimallia koskevasta 95 palautteesta ajanjaksolla Taulukko 8. Yhteenveto vanhempien Resurssitiimimallia koskevasta 96 palautteesta ajanjaksolla Taulukko 9. Yhteenveto lasten Resurssitiimimallia koskevasta palautteesta 97 ajanjaksolla

4 TIIVISTELMÄ Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten on Pohjanmaan 16 kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke, joka toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon Kaste-kehittämisohjelman tavoitteita vuosina Pohjanmaan Perhekaste -hanke on osa Väli-Suomeen alueen Kasperihanketta, jonka keskeisiä tavoitteita ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen laajana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmässä myös siten, että palvelut tuodaan suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. Pohjanmaan Perhekaste hanketta on hallinnoinut Vaasan kaupunki. Hankkeessa on työskennellyt vuosien aikana projektikoordinaattorin lisäksi 15 henkilöä 9 henkilötyövuoden panoksella. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut n. 1,2 miljoonaa euroa, josta hankeaikana käytettiin hieman yli miljoona euroa. Pohjanmaan Perhekaste hankkeessa tavoitteisiin on vastattu kehittämällä erityispalveluja tukemaan peruspalveluja, luomalla uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojeluun, parantamalla henkilöstön osaamista ja kehittämällä työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamisen kehittäminen on Perhekaste-hankkeen fokuksessa. Käynnistyttyään Pohjanmaan Perhekaste -hanke on saanut paljon aikaan monella saralla. Koulutusten ja toimintamallien käynnistämisen lisäksi hankkeen merkitys näkyy erityisesti eri ammattiryhmien välisen vuoropuhelun, kohtaamisen ja verkostoitumisen edistäjänä Pohjanmaan Perhekaste hankkeessa on uudistettu palveluja laajana kokonaisuutena sektorirajat ylittäen mm. perustamalla moniammatillisia ryhmiä. Resurssitiimitoiminta, Resurssikoulu ja monikulttuurisen työn kehittäminen sekä vanhemmuuden arviointi ovat esimerkkejä kehitetyistä toimintamalleista, joissa eri sektorit ovat yhdessä tekemällä saavuttaneet hyviä tuloksia palveluiden kehittämisen kentällä. Varhaisen tuen mallit (mm. Ta Upp Oron) ovat nostaneet ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä hankealueella. Perus- ja erityispalvelut ovat lähentyneet toisiaan ja ovat tehneet yhteistyötä. Resurssitiimi on tuonut lasten ja nuorten psykiatrian matalan kynnyksen konsultaatioita peruspalveluiden tueksi. Resurssikoulussa moniammatillinen tiimi keskittyy lapsen koulunkäynnin turvaamisen lisäksi koko perheen tukemiseen. Perhekeskusmaista toimintaa on organisoitu uudella tavalla erityisesti monikulttuurisen perhetyön tueksi. Monikulttuurisessa kohtaamispaikassa ovat järjestöt ja kolmas sektori olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan järjestäjiä. Pohjanmaan alueen henkilöstön osaamista on parannettu paitsi koulutuksilla myös sektorit ylittävän yhteistyön avulla. Ylisektoriaalisen johtamiseen uudenlaista toimintamallia on pilotoitu Pietarsaaren koordinaatioryhmässä. Arvioinnin perusteella parhaiten hankkeessa on onnistuttu erityis- ja peruspalvelujen lähentymisessä, palveluiden tuomisessa lasten ja nuorten kehitysympäristöihin, lastensuojelutyön kehittämisessä ja monikulttuurisen työn uudenlaisten palvelumuotojen kehittämisessä. Työ on kuitenkin vasta alussa. Pohjanmaalla tarvitaan pitkäjänteisempää kehittämistyötä, jossa erityisesti peruspalveluiden johtajat ottavat vastuuta lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistyöstä. 3

5 1. JOHDANTO Tässä raportissa kerrotaan Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten hankkeen tekemästä kehittämistyöstä Pohjanmaan alueella vuosina Hankkeesta käytetään jatkossa nimeä Pohjanmaan Perhekaste tai vain hanke. Tämän loppuraportin rakenne on seuraava: alussa kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön Kaste ohjelmasta, Väli- Suomen KASPERI-hankkeesta ja Pohjanmaasta alueena ja hankkeen toimintaympäristönä. Hankkeen isot raamit ja tavoitteisto sekä arvioinnin pääpiirteet kerrotaan toisessa luvussa. Luku kolme sisältää hankkeen organisoitumisen ja neljännessä luvussa kerrotaan yksityiskohtaisesti hankkeen tekemästä kehittämistyöstä, jota projektityöntekijät, kuntatoimijat, yhteistyökumppanit ja asiakkaat ovat vuosien aikana Pohjanmaan alueella tehneet. Lopussa on pohdinta hankkeessa tehdystä kehittämistyöstä sekä kehittämissuosituksia tulevaisuuden kehittämiselle. Raportin kolme ensimmäistä lukua on kirjoittanut projektikoordinaattori Nora Muotio. Luvun neljä, jossa kerrotaan konkreettisesta kehittämistyöstä, ovat kirjoittaneet projektityöntekijät yhteistyössä projektikoordinaattorin kanssa. Monikulttuurisen perhetyön osion ovat kirjoittaneet Arja Håkansson, Hanna Esch, Tina Halpin ja Daniel Huhtamäki. Resurssikoulu- ja tiimimallin sekä intensiivihoitomallien osiot ovat kirjoittaneet Monica Nyman ja Carita Blomström. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja lastensuojelun kehittämistyön osiot ovat kirjoittaneet Pamela Antila, Britt-Helen Tuomela-Holti ja Johanna Aspelin-Wikman. Pohdinta osio on työstetty yhteistyössä em. tekijöiden kanssa. Raportin kokoamisessa ovat olleet isona apuna työryhmä, johon ovat kuuluneet Erkki Penttinen, Maiju Seppälä, Maritta Vuorenmaa ja Tuula Mulju. Loppuraporttiin liittyy olennaisena osana Pohjanmaan Perhekaste hankkeen arviointiraportti, jonka on koostanut ulkopuolinen arvioitsija Maiju Seppälä yhteistyössä hankkeen projektikoordinaattorin kanssa. Arviointiraportti ja tämä loppuraportti on tarkoitettu luettavaksi yhdessä ja niissä on pyritty välttämään päällekkäisyyksiä. Tässä raportissa on kuvattuna luvussa 4 kehittämiskohteittain projektityöntekijöiden tekemät asiakasarvioinnit. Arviointiraportista on luettavissa kaikki muu hankeaikana koottu laaja arviointitieto. Tähän loppuraporttiin on koottu kehittämistyö ja materiaali, jota hankeaikana on tuotettu. Loppuraportti pohjautuu lukemattomiin eri asiakirjoihin, muistioihin ja suunnitelmiin. Seuraavat asiakirjat ja raportit ovat tämän loppuraportin liitteinä: Pohjanmaan Perhekaste hankkeen arviointiraportti 4

6 Pohjanmaan Perhekaste hankkeen hankesuunnitelma Pohjanmaan Perhekaste hankkeen toteuttamissuunnitelma Pohjanmaan Perhekaste hankkeen arviointisuunnitelma KASPERI-hankkeen hankesuunnitelma KASPERI-hankkeen arviointisuunnitelma KASPERI-hankkeelle ja kunnille säännöllisesti toimitetut väliraportit ja toimintasuunnitelmat Johanna Erholtz & Tarja Viitasalo: Vanhemmuuden arvioinnin Bikva-arviointi Carita Blomström: Utvärdering av Resursskolans verksamhet i Jakobstad genom intervjuer med inslag av Bikva Charlotta Smedsin koostamat arvioinnit Pietarsaaren koordinaatioryhmästä ja sisällöllisistä ryhmistä Kaisa Konttisen koostama raportti maahanmuuttajalasten kotouttamisleiristä Britt-Helen Tuomela-Holti: Utvärdering av familjearbete genom enkät till familjearbetarnas klientfamiljer under perioden november 2010-januari Edellä mainitut liitteet ovat luettavissa hankkeen internet-sivuilta osoitteesta: sosiaali- ja terveys projektit ja hankkeet Pohjanmaan perhekaste loppuraportti tai suora linkki: kaste KASTE-familjeprojektet_i_Osterbotten 1.1. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma Pohjanmaan 16 kunnassa ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella toteutettava kaksikielinen Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten -hanke vastaa Kasteohjelman keinoin vuosina alueella olevaan tarpeeseen luoda lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistava laaja ja pitkäjänteinen kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman. Kaste-ohjelmaksi nimetty ohjelma vuosille vahvistettiin Ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Ohjelman liiteosassa kuvataan kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat lainsäädäntöuudistukset vuosina , hallituksen politiikkaohjelmat, muut ohjelmat, laajat hankkeet sekä lista niistä suosituksista ja oppaista, jotka vuosina kunnille annetaan. ( 5

7 Ohjelman päätavoitteet ovat: 1. ihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2. ihmisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähenevät. Kaste-ohjelma tavoitteisiin pyritään vastaamaan: 1) ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain 2) varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen ja 3) luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Kaste-ohjelman mukaisesti ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen otetaan osaksi koko kunnan toimintaa. Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä tuetaan sitten, että ne voivat yhdessä luoda uusia ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen malleja. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan nivomalla yhteen lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut. Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty 39 toimenpidettä, joiden avulla ohjelma toteutetaan. Tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi on valittu 19 tilastollista osoitinta eli seurantaindikaattoria Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden KASPERI-kehittämishanke Pohjanmaan perhekaste on osa Väli-Suomen KASPERI lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanketta. KASPERI-hanke muodostuu yhdestätoista osahankkeesta, joissa on osallisena viiden maakunnan alueelta yhteensä 66 kuntaa ja 4 sairaanhoitopiiriä. KAS- PERI-hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka ostaa hankekoordinaation ja johtamisen Pikassos Oy:ltä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,8 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta on noin 5,1 miljoonaa euroa. KASPERI-hankkeen hankekonsortiolla on seuraavat yhteiset tavoitteet: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä 6

8 ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Yhteisten tavoitteiden lisäksi KASPERIn osahankkeille on asetettu omat tavoitteet, joissa yhdistyy alueellisten toimijoiden, kuntien ja kuntayhtymien sekä Kaste-ohjelman kehittämisintressit. Osahankkeet tekevät alueillaan tiivistä yhteistyötä mm. kuntien, tutkimus- ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja muun kolmannen sektorin kesken. Osahankkeet tekevät myös hankkeiden välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä vertailevaa arviointia tavoitteiden saavuttamiseksi. KASPERI-hanke järjestää osahanketoimijoille yhteisiä työkokouksia sekä koulutuksia Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten hanke toteuttaa Kasteohjelmaa koko Pohjanmaan maakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Hanketta hallinnoi Vaasan kaupunki ja siinä ovat mukana Vaasan sairaanhoitopiirin lisäksi seuraavat kunnat: Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs, Maalahti, Laihia, Isokyrö, Vähäkyrö, Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Pedersöre, Luoto sekä Kruunupyy (ks. kuvio 1). 7

9 Kuvio 1. Kuntajako hankkeen lopussa ja alussa. Pohjanmaa on kahden tasavahvan kielen maakunta. Ruotsia äidinkielenään maakunnassa puhuu 50,8 % väestöstä ja suomea 45,2 %. Muita kieliä äidinkielenään puhuu 4,0 % väestöstä. Seutukunnista Kyrönmaa on vahvasti suomenkielistä aluetta (suomenkielisiä 98,1 %), kun taas K5-alueella (70,2 %) ja Pietarsaaren seudulla (75,6 %) valtaosa puhuu äidinkielenään ruotsia. Vaasan seudulla kielisuhteet ovat lähes tasoissa väestöstä 52 % on ruotsinkielisiä ja 46 % suomenkielisiä. Pohjanmaa on yksi maan kansainvälisimmistä maakunnista. Vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla on ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä suurempi kuin Pohjanmaalla. Ulkomaalaisten osuus väestöstä Pohjanmaalla on 3,8 %, Korsnäsissä jopa 8,8 %. Pohjanmaan seutukunnista ulkomaan kansalaisten osuus on suurin K5-alueella (5,1 %) ja Vaasan seudulla (4,5 %). Alueella erityistä ja muusta maasta poikkeavaa on, että maahanmuuttajaväestö sijoittuu koko maakunnan alueelle eikä ainoastaan suurimpiin kaupunkeihin. Pohjanmaan alueella perheiden määrä ja sisäinen ikäjakauma vastaavat maan keskiarvoa. Hankkeen alusta ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on lisääntynyt 2,5 %:sta 3,8 %:iin. (Mukaillen alkuperäistä Pohjanmaan perhekaste-hankkeen hankesuunnitelmaa 2008: 4.) Luvut ovat päivitetty vastaamaan tämän päivän tilannetta. 8

10 Pohjanmaan Perhekaste hankkeen alue koostuu 16 kunnasta. Hankkeen alkaessa vuonna 2009 kuntia oli 18, mutta hankeaikana Vöyri, Maksamaa ja Oravainen ovat yhdistyneet kuntaliitoksen myötä yhdeksi Vöyrin kunnaksi. Pohjanmaan Perhekaste hankeen hankeaika (vuodet ) on ollut myös Paras-hankkeen intensiivistä suunnittelu- ja toteutusaikaa. Yhteistoiminta-alueita on perustettu Paras-puitelain tavoitteenasettelun mukaisesti siten, että tuotetuilla ja kehitettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla voitaisiin paremmin vastata kuntalaisten palveluntarpeeseen asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Lisäksi yhteistoiminta-alueet pyrkivät lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä peruspalveluita vahvistamalla. Valtioneuvoston Paras-hanke kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseksi on alkanut vuonna 2005 ja hankkeen toteutumista ohjaava puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisessa on tavoitteena varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus koko maassa ja saavuttaa toimintakykyinen, elinvoimainen ja eheä kuntarakenne koko Suomessa. Paras-hankkeessa muodostuu uusia yhteistoiminta-alueita ja nykyisiä maakunnallisia talousalueita purkautuu, mikä asettaa kunnille haasteita tarjota asiakkaille tasapuolisesti palveluita asuinpaikasta ja äidinkielestä riippumatta. Paras-hankkeen prosessit ovat vieneet kuntien energiaa ja aikaa ja se on vaikuttanut myös Pohjanmaan Perhekaste hankkeeseen, koska kunnilla on ollut useita isoja kehittämisprosesseja meneillään. Vaasan seudun Paras-hankkeesta lisätietoa löytyy Vaasan kaupungin internet-sivuilta Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen alueella on yksi iso kunta (Vaasa) sekä kolme yhteistoiminta-aluetta. Pietarsaaren seutu (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Luoto ja Pedersöre) muodostavat K4-kunnat, jotka tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa. K4- kunnilla on yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti viranomaisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa yhteistoimintasopimuksen mukaan tuon tehtävän isäntäkunta Pietarsaaren ja sopijakuntien Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören puolesta. Yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta päättää sopijakuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta) sekä Malmin terveydenhuoltoalueella annettavan erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Jokainen kunta maksaa omista palveluistaan. Kruunupyy on yhteistoiminnassa Kokkolan kaupungin kanssa. ( Pohjanmaan Perhekaste hankkeen hankemateriaali) 9

11 Mustasaari ja uusi Vöyrin kunta muodostavat ns. K2-kunnat, joilla on yhteinen terveydenhuoltoalue. Kyrönmaalla yhteistyötä tehdään Laihian, Vähäkyrön ja Isonkyrön kesken. Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kunnat ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Yhteistoiminta-alue sisältää kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalipalveluista järjestetään perheneuvolan, nuorisoasema Klaaran, päihdehuollon palvelut, sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiespalvelut yhteistoiminta-alueellisesti. Vähäkyrö on tehnyt kesäkuussa 2011 päätöksen liittyä Vaasaan, ja tämä kuntaliitos toteutunee vuoden 2013 alusta. ( Pohjanmaan Perhekaste hankkeen hankemateriaali) Pisimmälle yhteistyön kuntien välillä on vienyt K5-alue, johon kuuluvat Närpiö, Korsnäs, Kristiinankapunki, Kaskinen ja Maalahti. K5 eli Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymä toimii tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti siten, että kuntayhtymä palvelujen tilaajana vastaa perusterveyden ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Jäsenkunnat huolehtivat palvelujen tuottamisesta. Kuntayhtymä voi järjestää palveluja omana tuotantona, tilata niitä jäsenkunnilta tai ostaa palveluja kolmannelta osapuolelta. ( Pohjanmaan Perhekaste hankkeen hankemateriaali.) Hankealueen tavoitteelliset kehittämispyrkimykset kattavat keskeiset lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut, peruspalveluja ja erityispalveluja painottuen erityisesti lastensuojeluun, psykiatrisen erikoissairaanhoidon tuomiseen peruspalveluiden tueksi sekä maahanmuuttajatyöhön. Lähtökohtana hanketta suunnitellessa on ollut, että olemassa olevat palvelut, niiden nykytila ja kehittämistarpeet tunnetaan. Hanke- ja toimintasuunnitelmaa täsmennettiin hankkeen käynnistyessä kuntakierrosten ja muiden keskustelun pohjalta kuntien ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Apuna olivat myös jo tehdyn kehittämistyön tulokset ja palvelujen ja palvelutarpeiden nykytila-analyysit. (Mukaillen alkuperäistä Pohjanmaan Perhekastehankkeen hankesuunnitelmaa 2008: 4.) Pohjanmaalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden mittarit osoittavat keskimääräistä tai keskimääräistä parempaa tilaa. Tästä huolimatta Pohjanmaalla alueelliset ja väestöryhmittäiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuria. Mielenterveysongelmat ja päihteet ovat yhä keskeisempi osa väestön ja perheiden pahoinvointia. Erityisesti huomio kiinnittyy nuoriin (häiriökäyttäytyminen, kouluvaikeudet, päihteiden käyttö ja mielenterveydelliset ongelmat kuten masennus). Vanhemmuuden tukeminen on myös ajankohtainen haaste alueella, jossa lähes joka neljäs yläasteella oleva koki vanhemmuuden puutetta. Luku on suurempi kuin maassa keskimäärin. Lisäksi syrjäytymisellä ja huono-osaisuudella on tutkitusti vaikutuksensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaan. (Pohjanmaan Perhekaste-hankkeen hankesuunni- 10

12 telma 2008: 4 5, Pohjanmaan Perhekaste hankkeen toimintasuunnitelma.) Pohjanmaan alueen kehittämistyössä tukeudutaan elämäkaari- ja elämänkulkuajattelun yhdistämiseen, jolloin näkökulma kääntyy voimavaroihin ja resursseihin. Keskeistä on lasten ja nuorten kehityksen turvaaminen: yhtenä esimerkkinä on, että tutkimusten mukaan noin 60 % aikuisten mielenterveysongelmista alkaa jo lapsuudessa. Näin ollen lasten ja nuorten psykososiaalisten häiriöiden ehkäisy, varhainen tuki ja syntyneiden häiriöiden hyvä hoito ovat tärkeimmät vaikuttavat tekijät, kun edistetään aikuisten mielenterveyttä ja ehkäistään mielenterveysongelmia. Kyse on myös merkittävästä kansanterveydellisestä ongelmasta, sillä noin joka neljännen työkyvyttömyyspäätöksen taustalla on mielenterveys- ja tai päihdeongelma. (Mukaillen alkuperäistä Pohjanmaan Perhekaste-hankkeen hankesuunnitelmaa 2008: 5.) Pohjanmaan alue ja Vaasan seutu eri toimijoineen ovat useissa suunnitelmissaan ja strategioissaan asettaneet tavoitteekseen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä näitä tukevien palvelujen kehittämisen. Suunnitelmat lähestyvät monilta osin Terveys kaikissa politiikoissa -ajattelua. Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelmassa (vuoteen 2020 saakka) hyvinvointipoliittisissa linjauksissa korostetaan poikkisektoriaalisten yhteistyömallien ja alueen sosiaalisen pääoman vaalimisen ja vahvistamisen tärkeyttä. Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen strategia Vaasassa hyvä elämä 2015 puolestaan korostaa hyvinvoinnin yhteyttä terveyteen, elintapoihin ja elämänhallintaan. Myös tuore lastensuojelulaki (12 ) velvoittaa kuntaa tai useampaa kuntaa yhdessä laatimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskevan suunnitelman. (Mukaillen alkuperäistä Pohjanmaan Perhekaste-hankkeen hankesuunnitelmaa 2008: 5 6.) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehitystyö Pohjanmaalla Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten -hanke jatkaa alueella jo pitkään tehtyä merkittävää kehittämistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Hanke pohjautuukin pitkälti jo tehtyyn kehittämistyöhön. Pohjana ovat mm. Pohjanmaahankkeen, Lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeen, Pikku Saga -hankkeen ja Perhekeskushankkeen tekemä kehittämistyö sekä Vaasan sairaanhoitopiirin psykiatriassa tehty kehittämistyö. Pohjanmaan maakunnassa on vuodesta 2003 alkaen toteutettu yksitoista sosiaalipalvelujen kehittämishanketta lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sisällön ja toimintatapojen 11

13 kehittämiseksi. Hankkeet on luetteloitu alla olevaan taulukkoon 1. Taulukko 1. Pohjanmaan maakunnassa sosiaalipalveluissa toteutuneita lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishankkeita vuodesta 2003 lähtien Hanke Kunnat Kesto Väylä-hanke avohuollon tukitoimien kehittämiseksi* Vaasa Syrjäytymiskehityksen katkaisu* Laihia Tukea lapsiperheen arkeen Fantti, perhetyö* Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Kruunupyy, Uusikaarlepyy Maahanmuuttajasosiaalityön konsultaatioverkosto ja kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Pienten lasten hyvinvointi tukeva Pikku Saga -hanke Kokkola, Närpiö, Pietarsaari, Vaasa Vaasa Skapande av modeller för familjearbete i kustregionen Connecting Sulubaa -hanke (nuoret) Projektet Fyrklövern / Neliapila hanke (Ennaltaehkäisevät perhepalvelut -osio) Regionutvecklare för socialservicen i svenska Österbotten (osin) Mustasaari, Korsnäs, Maalahti, Maksamaa, Uusikaarlepyy, Närpiö, Oravainen, Vöyri Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Kruunupyy, Uusikaarlepyy Närpiö, Kristiinankau- punki, Kaskinen, Karijoki Pedersöre ja 14 Pohjanmaan kaksikielistä kuntaa Vaasan perhekeskus-hanke Vaasa Pohjanmaan lastensuojelun kehittämisyksikkö Pohjanmaan kunnat: Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa *Rahoitus = Syrjäytymisuhanalaisten lasten ja nuorten palveluihin myönnetty valtionavustus 12

14 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI 2.1. Hankkeen kehys ja tavoitteet Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten hankkeen ollessa osa Kaste-ohjelmaa sekä Väli-Suomen KASPERI-kokonaisuutta ovat hankkeen keskeiset tavoitteet muotoutuneet luonnollisesti Kaste-ohjelman tavoitteista. Kaste-ohjelman mukaisesti isoina tavoitteina on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta, lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Hanketta valmistellessa hankesuunnitelma on ollut osana KASPERI kokonaisuutta ja hankesuunnitelma on kirjattu KASPERIn kokonaisuuteen liittyväksi. Alkuperäisessä Remontti-hankkeen eli Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen hankesuunnitelmassa hanke jaettiin kolmeen kehittämisteemaan, joita olivat 1) Perhepalveluverkostot, 2) Erityinen tuki peruspalveluissa, 3) Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun vähentäminen. Näiden kehittämisteemojen alle on tarkennettu tavoitteet sekä teema-aluetta tukevat Pohjanmaan alueen kehittämiskohteet seuraavasti: 1) Perhepalveluverkostot tavoitteeseen liittyy perhekeskusmainen toiminta. Tavoitteena on ollut kehittää ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen moniammatillisia työmuotoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelurakenteisiin. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa tätä teemaa oli tarkoitus toteuttaa Pohjanmaan maakunnassa toimijoiden omalla rahoituksella. Hankkeessa on kuitenkin ollut vahvana ajatuksena perhekeskusmaisen toiminnan kehittäminen alueella moniammatillisena yhteistyönä myös järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat mukaan ottaen. Hankkeessa tätä teema on tuettu erityisesti Vaasaan sijoittuvan Helmen monikulttuurisen kohtaamispaikan ja Närpiön Perhetuvan kautta. Näistä toiminnoista kerrotaan lisää tavoitekohtaisessa osiossa ) Erityinen tuki peruspalveluissa teeman päätavoite ja tarkoitus on ollut luoda toimivat palvelurakenteet ja käytännöt erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten varhaiseen tukeen osana lapsen kehitysympäristöjä sekä peruspalveluja. Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaisesti tavoitteena on ollut uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja laajempana kokonaisuutena sektorirajoja ylittäen; kehittää erityispalveluja tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla; tuoda palvelut suoraan lasten ja nuorten toimintaympäristöihin sekä luoda rakenteet vaikuttavuuden seuraamiselle ja palveluiden jatkuvalle kehittämiselle. Pohjanmaan maakunnassa näitä tavoitteita tukevia kehittämiskohteita hank- 13

15 keessa on hankesuunnitelman mukaisesti ollut Resurssikoulu- ja tiimimallin pilotointi sekä monikulttuurisen perhetyön palvelukokonaisuuden kehittäminen. 3) Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen kasvun väheneminen kehittämisteeman päätavoitteina ja tarkoituksena on ollut uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen sekä ehkäistä huostaanottojen ja lasten ja nuorten psykiatristen laitoshoitopaikkojen tarvetta. Pohjanmaalla näitä tavoitteita on tukenut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävä työ ja lastensuojelun kehittäminen sekä perheiden Intensiivihoitomallin kehittäminen. Myös Resurssikoulun perustaminen ja pilotointi Pietarsaaressa sekä Resurssitiimitoiminta ovat tukeneet vahvasti tätä teemaa. Edellä mainitut teemat tavoitteineen ja kehittämistyö on kiteytetty Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa neljään suureen tavoitekokonaisuuteen, joihin hankkeen työ pohjautuu, ja joista kerrotaan tavoitekohtaisesti luvussa 4. Hankkeessa on edetty neljän isoa tavoitteen mukaisesti, jotka on kuvattu seuraavassa kuviossa 2. 14

16 Keinot: - Vahvistetaan koulutuksen, verkostoyhteistyön, vertaistuen, työnohjauksen ja konsultaation keinoin työntekijöiden ammatillista osaamista - Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelurakenteita ja hallinto- ja johtamiskulttuuria sektorirajat ylittäen, siten että moniammatillinen yhteistyö paranee ja palvelurakenteet vastaavat nykyistä paremmin perheiden tarpeita. 4. Henkilöstön OSAAMISTA parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään YLISEKTORIAALISTEN palvelukokonaisuuksien JOHTAMISTA. 1. Lasten, nuorten ja perheiden PALVELUJA UUDISTETAAN laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. VAHVISTETAAN lasten, nuorten ja lapsiperheiden OSALLISUUTTA palvelujärjestelmässä Pohjanmaan Perhekaste hankkeen tavoitteet Keinot: - Kehitetään palvelurakenteita ja hallinto- ja johtamiskultturia sektorirajat ylittäen - Lisätään asiakkaiden osallisuutta mm. perhekeskusmaisen toiminnan, Resurssitiimi-, Resurssikoulu-, ja Intensiivihoitomallien avulla: puhutaan perheen kanssa 2. ERITYISPALVELUJA kehitetään TUKEMAAN PERUSPALVELUJA. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. Keinot: - Lisätään asiakkaiden osallisuutta mm. vertaistukitoiminnan ja perhekeskustoiminna sekä Resurssititiimi-, koulu ja Intensiivihoitomallien mukaisesti -Kehitetään palvelurakenteita moniammatillisesti - Perustetaan alueelle perhekeskusmaisia kohtaamispaikkoja 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin PERHEKESKUSTOIMIN NAN ideologian mukaisesti. Keinot: -Kehitään moniammatillisesti palvelurakenteita - Lähennetään erityis- ja peruspalveluita Resurssitiimin, Intensiivihoito- ja Resurssikoulumallien avulla Kuvio 2. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa neljä tavoitekokonaisuutta 2.2. Kehittämiskohteiden taustat ja tavoitteet Pohjanmaan Perhekaste hankkeen tavoitteita konkretisoimiseksi hanke on jaettu neljään isoon kehittämiskohteeseen, joita projektityöntekijät ovat kukin vastuualueittain vieneet 15

17 eteenpäin. Kehittämistyötä on tehty paitsi yhtenä isona kokonaisuutena, myös pienempinä kehittämiskohteina, joiden taustoista ja tavoitteista kerrotaan tässä kappaleessa. Kehittämiskohteet Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa ovat olleet monikulttuurisen perhetyön kehittäminen, Resurssikoulu- ja tiimimallin pilotointi, Intensiivihoitomallin pilotointi sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun kehittäminen Monikulttuurisen perhetyön kehittäminen Monikulttuurisen perhetyön palvelukokonaisuuden kehittämisen kaksi keskeisintä tavoitetta ovat olleet maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen, kotoutumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä kaksisuuntaisen integraation tukeminen. Taustana monikulttuuriselle työlle on ollut alueen suuri ulkomaalaisten määrä suhteessa muuhun Suomeen sekä Pohjanmaalla jo pitkään tehty kehittämistyö maahanmuuttajatyössä. Maahanmuuttajasosiaalityön ja -konsultaation kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa - kehittämishanke ( ) antoi hyvän pohjan kehittämistyön jatkolle. Pohjanmaalla maahanmuuttajatyön ja monikulttuurisuuden seudullisina veturikaupunkeina ovat kaksikielisesti toimineet Vaasa, Pietarsaari ja Närpiö, joissa monikulttuurista perhetyötä on myös hankkeessa kehitetty. Monikulttuurisuus ja maahanmuutto tunnistetaan Pohjanmaalla voimavarana ja haasteena. Onnistuneessa kotoutumisessa ja integraatiossa ovat avainasemassa sektorien välinen yhteistyö, maahanmuuttajanuorten ns. kahden kulttuurin kysymykset ja eri tavoin maahan tulleiden perheiden vastaanotto. Lasten ja nuorten tilanne on maahanmuuttajatyössä ja myös peruspalveluissa aiemmin totuttua monimuotoisempi etenkin perheissä, jotka ovat tulleet maahan työn takia. Niissä integraatiomahdollisuudet voivat jäädä heikoiksi mm. siksi, että perheen jäsenet eivät B-statuksen takia näy väestörekisterikeskuksen tilastoissa kuntalaisina. Tämä on todellinen haaste perheiden hyvinvoinnille, mutta myös peruspalveluille ja niiden kehittämiselle. Monikulttuurisen perhetyön palvelukokonaisuuden ja sitä tukevan osaamisen ja toimintamallien luominen -kehittämiskohteen toiminta-alue on kattanutkin eri tavoin ja eri syistä maahan tulleet henkilöt ja heidän perheet. Hanketta suunnitellessa toimivia keinoja pohdittiin tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Pohjanmaalla päädyttiin kehittämään seuraavia asioita: Luodaan toimivia asiantuntijaverkostoja ja kehitetään asiantuntijavertaistukea Sisällytetään monikulttuurista näkökulmaa alueen lastensuojelusuunnitelmiin ja - strategioihin 16

18 Laajennetaan monikulttuurista perusosaamista ja syvennetään erityisosaamista mm. koulutuksen keinoin Kehitetään ja vahvistetaan maahanmuuttajia osallistavia toimia Kehitetään ja kokeillaan perheitä palvelevia toimintamalleja ja tuodaan perhekeskusmaista toimintaa enenevissä määrin myös maahanmuuttajatyöhön. Hyödynnetään ja levitetään hyviä ja vaikuttaviksi osoittautuneita toimintamalleja sekä tehdään yhteistyötä alueen muiden projektien kanssa, jotta voitaisiin moniammatillisessa yhteistyössä paremmin kehittää toimintaa Vahvistetaan maahanmuuttajien vertaistukitoimintaa ja edistetään kaksisuuntaista integraatiota vertaistuen avulla (esim. tukiperhetoiminnan kehittäminen). Tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa Oikea palvelu oikeaan aikaan perheelle kehitetään palveluohjausta. Ennaltaehkäisevän työotteen kehittäminen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä. Pietarsaaren seudulla suunnitellaan alueellista maahanmuuttajatyön toimintamallia ja luodaan toimiva asiantuntijaverkosto. Monikulttuurisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä ja tehdystä työstä hankeaikana kerrotaan yksityiskohtaisesti kappaleessa Resurssikoulun ja Resurssitiimimallin pilotointi Resurssikoulun ja Resurssitiimimallin pilotointi ja levittäminen kehittämistyön taustalla on ollut paitsi Kaste-ohjelman tavoite lähentää perus- ja erityispalveluja ja tuoda palveluita suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin, myös alueella oleva kehittämistarve tuoda erityistä tukea lasten ja nuorten keskeisiin kasvuympäristöihin; kouluun ja kotiin. Valtakunnallisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevan kehittämistyön kantavana ajatuksena on, että lapsiperheiden palveluiden tulisi muodostaa perhelähtöinen kokonaisuus, ja lapsia ja nuoria tulee tukea ensisijaisesti heidän omissa kehitysympäristöissään. Valtakunnallisesti on tunnistettu, että koulujen psykososiaalisia palveluja tulisi määrällisesti ja laadullisesti kehittää. Asian kuntoon saattaminen olisi kansallisesti kohtuullisen pieni taloudellinen panostus. Kouluissa kysymys on lasten ja nuorten tilanteiden lisäksi myös rakenteista ja osaamisesta. Tällaisesta erityisestä tuesta peruspalveluihin on jo alueella kokemusta ja sellaisia näyttöjä, joita halutaan viedä edelleen eteenpäin. Vaasan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten psykiatriassa on aloitettu alueen koulujen kanssa tehtävä yhteistyö jo aikaisemmissa koulu-hankkeissa. Sen yhtenä osana on ollut konsultatiivinen tuki. Kouluihin vietävään kehittämistyöhön on viime vuosina valtakunnallisesti panostettu. Kuten todettua, Kaste-ohjelmassa kehitysympäristöihin (kouluihin, varhaiskasvatukseen ja 17

19 koteihin) vietävät palvelut ovat isossa roolissa. Myös Opetushallitus on panostanut kehittämistyöhön. Valtakunnallisesti 233 kunnassa toimii KELPO-hanke eli tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta. KELPO-kehittämistoimintaa on myös lähes kaikissa Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen kunnissa. KELPO-toiminnan raamit ja tavoitteet ovat pitkälti samat kuin Kaste-ohjelmassa. KELPOn tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian mukaisia linjauksia paikalliselle tasolle, luoda uusia monihallinnollisia rakenteita ja toimintamalleja, järjestää opetusta lähikouluperiaatteella, tuoda ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä tehostaa sekä yleistä että erityistä tukea. Pohjanmaan Perhekaste - hanke on toiminut yhteistyössä alueen KELPO-hankkeen koordinaattoreiden kanssa. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen aikana haluttiin pilotoida ja myöhemmin levittää Ruotsissa vakuuttavan näytön saanutta psykososiaalisten palvelujen hyvää käytäntöä ns. Resurssikoulua ja Resurssitiimimallia Pohjanmaan alueelle. Tarkoituksena on ollut hankeaikana kehittää toimiva, moniammatillinen ohjaus- ja toimintamalli (Resurssikoulu ja Resurssitiimi) sekä arvioida pilotoinnin aikana tapahtuneita vaikutuksia perheiden elämään ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Resurssitiimi ohjaa ja organisoi toimintaa kunnassa/yhteistoiminta-alueella, jotta varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoin lapsi tai nuori ja hänen perheensä saa tarvitsemansa ja oikea-aikaista psykososiaalista tukea. Tavoitteena on ollut, että Pohjanmaan alueella jokaiseen suurempaan kuntaliittymään jalkautuisi Resurssitiimimalli, jossa Vaasan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten psykiatrinen yksikkö antaa konsultatiivista tukea sekä ala- että yläkoulujen käyttöön. Palveluja kehitetään välitason palvelujen vahvistamiseksi, erityisesti koulujen toimintaympäristöissä. Resurssien optimaalista kohdentumista tuetaan ja luodaan saumaton palvelurakenne ja toimiva hoito- ja palveluketju mallin ympärille. Resurssikoulumallin tavoitteena on ollut kehittää tukevampi työmenetelmä sellaisille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu ei suju normaalissa kouluympäristössä psyykkisten tai psykososiaalisten syiden vuoksi. Resurssikoulussa asetetaan etusijalle koulun ja kodin välinen tavoitteellinen yhteistyö, kohdataan perhe kokonaisuutena ja tuetaan perhettä moniammatillisesti. Tavoitteena on myös estää koulupudokkuutta ja auttaa koulua tukemaan paremmin oppilaiden yksilöllisiä resursseja. Pitkällä tähtäimellä malli vähentää lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarvetta sekä lyhentää laitoshoidon kestoa. Resurssitiimi- ja koulumalleista ja niiden kehittämisestä kerrotaan yksityiskohtaisesti luvussa

20 Perheiden Intensiivihoitomallin kehittäminen Perheiden Intensiivihoitomallin kehittäminen on ollut alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen yhtenä kehittämiskohteena. Kehittämisen perustana on aiemmin Vaasan sairaanhoitopiirissä lasten- ja nuorten psykiatrian piirissä tehty kehittämistyö, jossa on ylitetty hallinto-, sektori- ja kuntarajoja. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitetty valtionapurahoituksen turvin alle 16- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden mielenterveystyötä peruskunnissa ja erikoissairaanhoidossa etsien sille uusia, hallinto-, sektori- ja kuntarajat ylittävän yhteistyön muotoja ja niitä tukevia toimintamalleja. Jo tähän mennessä on kertynyt näyttöä siitä, että erikoissairaanhoidossa palveluja ja toimintamalleja on projektien turvin pystytty kehitt ä- mään ja näin turvaamaan lasten ja nuorten tutkimuksiin ja hoitoon pääsy lain edellyttämissä rajoissa. Lapsen ja nuoren luontainen kasvuympäristö on koti ja perhe. Hankkeen yksi kehittämisperusta onkin perhetyö ja sen mahdollistava osaaminen perheiden palveluissa. Perhetyötä ja sen toimintamalleja kehitetään niin ehkäisevänä kuin kuntouttavanakin toimintana. Lähtökohtana on, että tuetaan näyttöön perustuvilla ja vaikuttaviksi todetuilla keinoilla lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä heidän luontaisissa kehitysympäristöissään sekä korjataan kasvun ja kehityksen häiriöitä. Kehittämisen tukena vahvistetaan moniammatillista työotetta ja eri hallintokuntien sekä perus- ja erityispalveluiden välistä yhteistyötä. Aiemman kehittämistyön perusteella Vaasan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten psykiatria tukee Kaste-ohjelman tavoitetta erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostamiseksi ja erityispalvelujen tarpeen kasvun vähentämiseksi ja jatkaa samalla esim. Hemma hos -projektin työtä, jossa luotiin malli kotona tapahtuvan erikoissairaanhoidon toteuttamiseen. Kehittämistyössä mahdollistuu lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen tuominen lähelle lasten ja perheiden normaalia kasvu- ja elinympäristöä, kun perheille kehitetään Intensiivihoitomalli, johon kuuluu tukevaa yksilö- ja perhekohtaista ohjausta. Intensiivihoitomalli-kehittämiskohteen ensisijaisia asiakkaita ovat perheet, joissa sekä lapset että vanhemmat käyttävät runsaasti palveluja ja tuen tarve perheen toimintakyvyn turvaamiseksi on moninainen. Kokemusten perusteella perheen taustassa on usein havaittu olevan mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, perheväkivaltaa ja asosiaalista kierrettä. Intensiivimallissa on ollut tavoitteena integroida moniongelmaisten perheiden tuet ja hoito 19

21 asiakaslähtöisesti karsimalla päällekkäisiä ja ristikkäisiä palveluja. Mallin keskeisiä toimijoita ovat perheiden itsensä lisäksi perhekohtainen palveluohjaaja (voi olla eri sektoreilta), jota tukevat sosiaalityön, perusterveydenhuollon (neuvolan, kouluterveydenhuollon) ja lasten ja nuorten psykiatrian asiantuntijat verkostona. Intensiivihoitomallin toteuttamisesta Pohjanmaalla kerrotaan yksityiskohtaisesti luvussa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun kehittäminen Yhdeksi isoksi hankkeen kehittämistarpeeksi ja -kohteeksi on noussut hanketta suunnitellessa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävä työ ja lastensuojelun kehittäminen. Taustalla tälle kehittämistyölle on ollut pitkäjänteinen kehittämistyö lastensuojelu- ja sosiaalityössä. Mm. Väylä- ja Pohjanmaan lastensuojelun kaksikielinen kehittämisyksikkö -hankkeissa tehtyä lastensuojelun kehittämistyötä on jatkettu Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa. Lastensuojelun kehittämistarpeeseen vastaamiseksi yhden ohjelmakauden kehittämistyö jäi liian lyhytaikaiseksi toimintojen juurruttamiseksi ja kehitettyjen palveluiden jalkauttamiseksi kuntiin. Esimerkiksi kehittämisyksikössä aloitettu vanhemmuuden arvioinnin kehittäminen tehostetulla perhetyöllä vaatii jatkopanostuksia, ja alueen kehittämistarpeiden perusteella on luotu tähän kehittämiskohteeseen kuntia ja kuntalaisia parhaiten palvelevat tavoitteet. Haasteena on ollut myös huomiota vaativa nuorten hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin tilanne alueella, johon johdannossa viitattiin. On ollut luonnollista jatkaa kehittämistyötä verkostomallin suuntaisesti ja laajentaa verkostoa koskemaan niitä keskeisiä toimialoja, jotka ovat tekemisissä lasten, nuorten ja perheiden kanssa (esim. neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito jne.). Aiemman kehittämistyön jatkona painopisteenä on tässä kehittämiskohteessa ollut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun kehittäminen. Keskeistä on ollut mm. eri toimijoiden rajapintojen määrittäminen ja työnjaon selkiinnyttäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimukset huomioiden. Tärkeää on myös avohuollon toimijoiden osaamisen vahvistaminen ja ehkäisevän, vanhemmuutta tukevan, varhaisen puuttumisen, ennalta ehkäisevän ja arvioivan työotteen vahvistaminen lastensuojelussa ja sen yhteistyöverkostoissa. Isona tavoitteena on ollut laaja-alaisen perhetyön ja lastensuojelun sosiaalityön tarvitseman osaamisen ja syvällisen erityisosaamisen turvaaminen. Kehittämisen voimavarana on, että alueella on koulutusta ja myös lastensuojeluhenkilöstön verkostoja ja foorumeita. Niiden toimintatapa tukee kehittämislähtöistä työskentelyä. Verkostot ja foorumit myös antavat mahdollisuuden asiantuntijana oppimiseen ja kollegojen ja vertaisten tukeen. 20

22 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun kehittäminen kehittämiskohteen tavoitteiksi vakiintui alkuperäisen hankesuunnitelman sekä kuntakierrosten ja muiden keskustelujen pohjalta neljä isoa tavoitetta, joista on lyhyt yhteenveto seuraavassa ja tarkemmin näitä käsitellään tavoitekohtaisesti luvussa 4. Ensimmäisenä tavoitteena on ollut varhaisen vastuunoton kehittäminen lapsille ja lapsiperheille suunnattuna palvelukäytäntönä. Tätä tavoitetta tuetaan eri keinoin. Keinoina on lisätä valmiuksia varhaisen vastuunotto -toimintatavan kehittämiseen neuvoloihin, päivähoitoon, kouluihin sekä sosiaalityöhön. Kehittämistyön avulla selkeytetään palveluprosesseja ja työnjakoa eri sektoreiden ja hallintokuntien välillä, sekä laaditaan yhteiset toiminta- ja yhteistyömallit varhaista vastuunottoa varten. Hankkeessa tuodaan erityispalveluja tukemaan peruspalveluja sekä kehitetään ja vahvistetaan vanhemmuuteen annettavaa tukea perhekeskusajattelun mukaisesti. Toisena isona tavoitteena on kehittää vanhemmuuden arviointia. Tätä tavoitetta tuetaan perustamalla ryhmiä, jotka jatkavat mallin kehittämistä ja vakiinnutetaan, ylläpidetään ja syvennetään saatuja valmiuksia moniammatillisessa foorumissa. Kolmannen tavoitteen mukaan turvataan laaja-alaisen lastensuojelutyön osaaminen. Keinoina tämän tavoitteen eteenpäin viemiseksi on ollut alun perin useita. Hankkeen tukemana on ollut tarkoituksena juurruttaa lastensuojelutarpeen selvitys koko maakunnan alueelle ja kehittää maahanmuuttajataustaisten perheiden lastensuojelutyötä erityisesti alkuarviointi eli lastensuojelutarpeenarviointiprosessissa. Lastensuojelutarpeen selvityskoulutusta on ollut tarkoituksena järjestää lastensuojelun työntekijöille sekä heidän yhteistyökumppaneilleen. Perhetyön kehittäminen entistä suunnitelmallisempaan ja järjestelmällisempään suuntaan yhteistyössä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut keinona kolmanteen tavoitteeseen kuten myös sähköisen asioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, asiantuntijatyöryhmien toimiminen ja dokumentoinnin jatkuva kehittäminen. Neljäntenä tavoitteena on ollut alueellisen perhehoitomallin kehittäminen, johon on kuulunut alueellisen perhehoitomallin kartoittaminen, suunnittelu, rekrytointi, asiantuntijatuki, koulutus ja ohjaus. 21

23 2.3. Arviointi Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa on tietoisesti panostettu arviointiin. Tähän loppuraporttiin on koottu vain osa arvioinnin tuloksista. Hankkeen laajasta arviointiraportista on löydettävissä keskeiset arvioinnin tulokset ja niiden vaikutuksen hankkeeseen ja kehittämistyöhön Pohjanmaalla. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arvioinnin pohjana on KASPERI-hankkeen ohjeistus. KASPERI-hankkeen arviointisuunnitelmassa todetaan, että osahankkeet toteuttavat oman hankkeensa tuloksellisuuden arvioinnin itse oman hankkeensa yksilöityihin tavoitteisiin nähden. KASPERIn osahankkeet tuottavat pohjan KASPERI -hankkeen kokonaisarvioinnille, koska rahoittajan (STM) näkökulmasta seurataan kuitenkin kokonaishankkeen arviointia. KASPERI-hankkeen arviointia toteutetaan keskeisten arviointitasojen kautta, joita ovat 1) lasten, nuorten ja perheiden hankkeiden yhteiset indikaattorit, 2) prosessiarviointi, 3) Väli-Suomen hankkeen sisällöllisten tavoitteiden toteutuminen, 4) osahankkeiden tavoitteiden toteutuminen ja 5) hankkeen organisoituminen ja verkostoituminen. Lisää Väli- Suomen KASPERI-hankkeen arvioinnista voi lukea hankkeen arviointisuunnitelmasta, joka on tämän raportin liitteenä ja luettavissa Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen internetsivulta. (kts. tämän raportin alkuteksti) Pohjanmaan Perhekaste -hankkeelle tehty arviointisuunnitelma valmistui ohjausryhmä vahvistuksella syksyllä Hankkeen arviointisuunnitelma rakentuu Robsonin (2001) mallin pohjalle. Arvioinnin tarkoitus ja ohjelmateoria määrittelevät arviointikysymyksiä, jotka vaikuttavat puolestaan arvioinnissa käytettäviin menetelmiin ja aiheiston hankintastrategiaan. Hankkeen arvioinnin viitekehyksen voi kiteyttää alla olevaan kuvaan: 22

24 Pohjanmaan perhekaste-hankkeen arvioinnin viitekehys (Robsonin malli 2001, 123) TARKOITUS Vaikuttavuuden ja vaikutusten osoittaminen Asiakkaalle Itselle Verkostolle Rahoittajalle Päätöksenteolle. Antaa tietoa siitä, että pysytäänkö valitussa strategiassa ja onko projektin valittu strategia ollut oikea. Onko kehittämistyö kehittynyt kunnissa työntekijä- ja kuntalähtöiseksi toiminnaksi? Tukea hyvien toimintamallien implementointia. MENETELMÄT 1 Työn dokumentointi ja itsearviointi 2. Asiakasarvioinnit: 2 Bikva arviointia ja asiakas/kuntalaiskyselyt 3. Vertaistuki ja oppiminen = hankeryppäät ja yhteistyö 4. Prosessiarviointi (ohjausryhmälle ja projektitiimille) 5. Tilastot ja indikaattorit 6. Vertaisarviointi:1) monikulttuunen perhetyö 2) resurssitiimi+sihti 7. FSCK:n arviointikoulutus. Siihen liittyvät harjoitukset ja työt 8. Opinnäytetyöt ARVIOINTIKYSYMYKSET 1.Miten erityispalveluiden osaamista on tuotu peruspalveluiden tueksi? 2.Miten on kyetty vahvistamaan asiakkaan ja perheen osallisuutta? 3. Miten on kyetty luomaan ja/tai kehittämään malleja varhaisempaan puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön? 4. Miten hyvät ja vaikuttavat toimintakäytännöt ovat/tulevat osaksi osa arkityötä? AINEISTON HANKINTASTRATEGIA 1. Jatkuva dokumentointi ja itsearviointi 2. Asiakaslähtöisten arviointien materiaali 3.Vertaisarviointi sekä hyviin käytäntöihin ja vertaistukeen perustuvat oppimiskäytännöt 4. Mahdolliset opinnäytteet ja tutkimuksellisuus 5. Tilastot ja indikaattori 6.THL:n, Sonet Botnian ja FSKC:n ohjaus ja verkostot. OHJELMATEORIA Perhe huomioidaan kokonaisuutena. Hankkeen tukemana perheen palvelut paranevat siten, että perhe saa palvelut omaan ympäristöönsä Erityisosaamisen ja peruspalveluiden asiakasprosessien yhteen saattamisella ja kehittämisellä saadaan toimivampi yhteistyö, tullaan tietoisiksi toisista ja poistetaan päällekkäistä ja ristikkäistä työtä -> Asiakas hyötyy ja kaikki oppivat oikeasti tekemään moniammatillista työtä. Projektin päättyessä jalkauttaminen toimii käytännössä, prosessit ovat selkeät ja johto on sitoutunut jalkauttamisprosessiin. Asiakkaan osallisuus lisääntyy. Kuvio 3. Pohjanmaan perhekaste -hankkeen arviointikehys. Arviointikysymykset ovat valikoituneet hankkeen ja KASTE ohjelman tavoitteista seuraavasti: Miten erityispalveluiden osaamista on tuotu peruspalveluiden tueksi? Miten on kyetty vahvistamaan asiakkaan ja perheen osallisuutta? Miten on kyetty luomaan ja/tai kehittämään malleja varhaisempaan puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön? 23

25 Miten hyvät ja vaikuttavat toimintakäytännöt ovat/tulevat osaksi osa arkityötä? Millaisia esteitä tai hankaluuksia hyviksi havaittujen toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa on ollut? Miten ne on ratkaistu tai ratkaistavissa? Arviointikysymyksillä pyritään saamaan vastauksia hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja tehdystä kehittämistyöstä. Alla olevassa taulukossa 2 konkretisoituu hankkeen arvioinnin menetelmät ja arvioinnin toteuttaminen suhteessa hankkeen päätavoitteisiin. Taulukko 2. Pohjanmaan perhekaste -hankkeen arvioinnin menetelmät. Päätavoitteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden paljeluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä Pohjanmaan perhekaste - hankkeen arvioinnin menetelmät - Indikaattoreihin ja osoittimiin perustuva vaikuttavuusarviointi - Prosessiarviointi hankkeen alussa ja päättyessä - Vertaisarviointi - Asiakaslähtöinen arviointi palveluiden toimivuudesta ja kehittämistyön vaikutuksista Pohjanmaan perhekaste - hankkeen arvioinnin menetelmät - Tilastot ja Pohjanmaan alueen tiedonkeruu - Monitahoinen toimijoille ja sidosryhmille suunnattu prosessiarviointi (kyselyt ja haastattelut) - Vertaisarviointi: tavoitealueet ja toteuttaminen vertaisarvioinnin keinoin - Asiakaslähtöiset arvioinnit: Bikvat, kyselyt, asiakaspalautteet, haastattelut kehittämistyön eri vaiheissa 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee - Indikaattoreihin ja osoittimiin perustuva vaikuttavuusarviointi - Prosessiarviointi hankkeen alussa ja sen päättyessä - Vertaisarviointi - Asiakaslähtöinen arviointi palveluiden toimivuudesta ja kehittämistyön vaikutuksista - Arviointisuunnitelman mukaisesti varsinaista tuloksellisuus ja tehokkuusarviointia ei toteuteta joitakin yksittäisiä esimerkin omaisia toimintoja lukuun ottamatta - Tilastot ja Pohjanmaan alueen tiedonkeruu - Monitahoinen toimijoille ja sidosryhmille suunnattu prosessiarviointi (toteutetaan kyselyiden ja haastattelujen avulla) - Vertaisarviointi: tavoitealueet ja toteuttaminen vertaisarvioinnin keinoin - Asiakaslähtöiset arvioinnit: Bikvat, kyselyt, asiakaspalautteet, haastattelut kehittämistyön eri vaiheissa 24

26 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti - Indikaattoreihin ja osoittimiin perustuva vaikuttavuusarviointi - Prosessiarviointi hankkeen alussa ja sen päättyessä - Vertaisarviointi - Asiakaslähtöinen arviointi palveluiden toimivuudesta ja kehittämistyön vaikutuksista - Tilastot ja Pohjanmaan alueen tiedonkeruu - Monitahoinen toimijoille ja sidosryhmille suunnattu prosessiarviointi (toteutetaan kyselyiden ja haastattelujen avulla) - Vertaisarviointi: tavoitealueet ja toteuttaminen vertaisarvioinnin keinoin - Asiakaslähtöiset arvioinnit: Bikvat, kyselyt, asiakaspalautteet, haastattelut kehittämistyön eri vaiheissa Kuten edellä mainitusta taulukosta näkee, on hanketta päätetty arvioida hyvin laajasti ja eri menetelmillä. Arviointitiedon keruumenetelmillä ja työkaluilla on seurattu hankkeen tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumista sekä prosessin kulkua hankkeen toiminnan aikana. Hankkeen arvioinnissa ovat painottuneet seuraavat työmenetelmät: 1)Työn dokumentointi ja itsearviointi. Hankkeessa on panostettu dokumentointiin paljon. Kaikesta kehittämistoiminnasta on tehty muistiot ja raportit. Erityistä painopistettä on laitettu asiakasarvioinnin dokumentointiin ja asiakkailta kerättyyn tietoon palveluiden kehittymisestä. Se mitä tehdään, se myös dokumentoidaan ja arvioidaan. 2) Asiakasarvioinnit. Hankkeessa on tehty paljon asiakasarviointia. Asiakkaan osallisuus ja asiakasarvioinnit nostettiin heti hankkeen alussa keskeisiksi asioiksi. Kaikesta kehittämistoiminnasta, jota tehdään asiakkaiden kanssa suorasti tai epäsuorasti on kerätty arviointitietoa ja palautetta. Projektityöntekijöillä on ollut iso rooli asiakasarvioinnin tekijöinä ja kokoajina. Hankkeen alussa sovittiin yhdessä tiimitapaamisessa, että projektityöntekijän toimenkuvaan kuuluu arvioida tekemäänsä kehittämistyötä ja saada työstä ja sen tuloksista palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta. Jokainen projektityöntekijä on tehnyt asiakasarviointia omista osioistaan. Arvioinnin tulokset on luettavissa luvusta 4 konkreettisen kehittämistyön tulosten ja vaikutusten yhteydessä. Asiakasarvioinneista on koottu myös taulukko, jossa näkyy määrällisesti arvioinnit ja niiden tulokset. Em. taulukko löytyy arviointiraportista kohdasta Arviointia on koottu yksilö- ja ryhmähaastatteluilla, kyselylomakkeilla sekä keskusteluilla. Asiakasarviointiin liittyy myös vanhemmuuden arvioinnin Bikva arviointi, joka on ostettu ulkopuolisilta Bikva osaajilta, Vaasan kaupungin työntekijöiltä Johanna Erholtzilta ja Tarja Viitasalolta. Bikva 25

27 raportti löytyy hankkeen internet sivuilta ja siitä on tehty kooste hankkeen arviointiraporttiin. Bikva-arvioinnin menetelmiä on käytetty myös laajassa Resurssikoulun kehittämistyön arvioinnissa, jonka on tehnyt projektityöntekijä Carita Blomström. Nämä hankkeen arviointi- ja loppuraporttien liitteet löytyvät hankkeen internetsivulta. 3) Vertaistuki- ja oppiminen eli KASPERI hankkeen hankeryppäät. Hankkeen projektityöntekijät ovat olleet osallisina KASPERI hankkeen kaikissa neljässä hankeryppäässä. Hankeryppäiden toimintaa on arvioitu KASPERIn toimesta, eikä siihen keskitytä Pohjanmaan Perhekaste hankkeen arvioinnissa. Arvioinnin tulokset ovat luettavissa KASPERI hankkeen loppuraportista. 4) Prosessiarviointi. Hankkeen prosessiarviointi on toteutettu kaksivaiheisena haastatteluja kyselytutkimuksena. Ensimmäinen prosessiarvioinnin kysely on tehty touko-kesäkuussa 2010 ohjausryhmälle ja projektityöntekijöille. Kyselyn tuloksia on käsitelty projektityöntekijöiden kehittämispäivässä sekä ohjausryhmässä ja ne ovat ohjanneet hankkeen toimintaa syksystä 2010 eteenpäin. Ensimmäisen osuuden teki projektikoordinaattori Nora Muotio. Toinen, laajempi prosessiarvioinnin osuus on tehty ajanjaksolla maaliskuu-elokuu Prosessiarvioinnin kysymyksistä tehtiin laaja kyselylomake, jonka avulla haastateltiin kaikki projektityöntekijät. Kuntien, kuntatyöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden mielipiteet hankkeesta, sen etenemisestä, tavoitteista, tiedottamisesta ja jatkosta on kerätty yhteistoiminta-alueittain ryhmähaastattelujen avulla. Ryhmähaastatteluja pidettiin Vaasassa, K2 kunnissa (Mustasaari, Vöyri), K4 kunnissa (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersöre, Luoto + Kruunupyy), K5 kunnissa (Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs, Maalahti) sekä Kyrönmaalla (Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö). Prosessiarvioinnin tuloksia käsitellään ja hyödynnetään hankkeen loppuajan toiminnassa ja erityisesti tulevan kehittämistyön suunnittelussa. Pohjanmaan Perhekaste-hankkeen aikana sekä tulevan KASPERI II hankkeen aikana pyritään mahdollisimman hyvin levittämään prosessiarvioinnin tuloksia ja hyödyntämään niitä alueen kehittämistyön turvaamiseksi. Loppuvaiheen prosessiarviointi ja arvioinnin koosteen tekeminen on ostettu ulkopuoliselta osaajalta, Maiju Seppälältä (HTM). Prosessiarvioinnin tulokset on luettavissa hankkeen arviointiraportista, joka löytyy hankkeen internet sivuilta. (kts. raportin alkusanat) 5) Tilastot ja indikaattorit. Hankkeen tekemä kehittämistyö on pitkäjänteistä ja varhaiseen tukeen ja työtapojen muutokseen tähtäävää. Tällaisen työn tulokset eivät näy indikaattoritasolla lyhyellä aikavälillä. Jatkossa kehittämistyön jatkoksi tulisi nimetä keskeiset avainindikaattorit, joilla Pohjanmaan alueella seurataan lasten, nuorten ja 26

28 perheiden palveluiden uudistumista. Tässä hankkeessa tilastoja on käytetty mm. Resurssikoulun taloudellisessa arvioinnissa, jossa Carita Blomström on laskenut Resurssikoulun kustannuksia ja verrannut niitä mm. laitoshoidon kustannuksiin. Nämä tulokset löytyvät kohdasta 4.2., jossa kerrotaan tarkemmin Resurssikoulussa tehdystä kehittämistyöstä sekä hankkeen internet sivuilta. 6) Vertaisarviointi. Vertaisarviointi on valittu yhdeksi KASPERI hankkeen menetelmäksi. Pohjanmaalla tehdään kaksi vertaisarviointia. Toinen vertaisarviointi on hankkeen sisäinen ja koostuu hankkeen monikulttuurisen perhetyön kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijöistä. Toisen vertaisarvioinnin ovat toteuttaneet Resurssitiimi (Monica Nyman ja Jarmo Ylinen), Sihti hanke Lahdesta sekä Hämeenlinnan monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi hanke. Hankkeen arviointiraporttiin on koottu vertaisarvioinnin anti. KASPERI hankkeen arviointiraportista on luettavissa kooste KASPERIn vertaisarvioinnin kokonaisuudesta. 7) Det Finlandssvenska kompetenscentretin järjestämä arviointikoulutus. Projektityöntekijät Britt-Helen Tuomela-Holti ja Carita Blomström ovat osallistuneet FSKC:n järjestämään arviointikoulutukseen, jonka puitteissa he ovat tehneet myös koulutukseen lopputyöt: Carita resurssikoulun arvioinnin ja Britt-Helen perhetyön arvioinnin. 8) Opinnäytetyöt ja harjoitteluraportit. Pohjanmaan Perhekaste hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet alueen oppilaitokset Vaasan ammattikorkeakoulu, Vasa yrkeshögskola Novia ja Vaasan yliopisto. Yhteistyötä on tehty myös Helsingin yliopiston kanssa. On ollut arvokasta, että hanke on toiminut aktiivisesti yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa, tarjonnut harjoittelupaikkoja (mm. monikulttuurisessa kohtaamispaikka Helmessä) ja saanut hankkeen arviointiin ja seurantaan tukea opiskelijoiden panoksista. Hankkeessa on ollut palkallisessa harjoittelussa/kesätyössä kolme henkilöä: Gjuzel Maunus, Charlotta Smeds ja Kaisa Konttinen. Maunus opiskelee sosionomi amk:ksi ja työskentelee vakituisesti Vaasan vastaanottokeskuksessa. Maunus teki harjoittelunsa aikana kyselyn 66 maahanmuuttajalle 18:sta eri maasta maahanmuuttajien näkemyksestä ja kokemuksista Vaasan eri palveluihin (mm. Kela, sosiaalitoimi, tulkkipalvelut, asumispalvelut ym) ja osallistui hanketyöhön projektityöntekijöiden kanssa. Maunus jatkaa kyselyn perusteella opinnäytetyötutkimustaan maahanmuuttajien kokemuksista lopputyöhönsä sosionomi amk-koulutuksessa. Lopputyö valmistuu joulukuussa

29 Smeds opiskelee sosiaalityötä Helsingin yliopistossa viidettä vuotta. Hän teki hankkeeseen arvioinnit Pietarsaaren alueen monialaisen yhteistyön lisääntymisestä kolmesta hankkeen kehittämiskohteiden ympärille perustetussa moniammatillisesta ryhmästä sekä monisektoriaalisen johtamisen uudesta toimintamuodosta, koordinaatioryhmästä. Smeds teki ryhmähaastatteluiden pohjalta koosteet ryhmien toiminnasta, kokemuksista ja jatkosta sekä haastatteli kaikki koordinaatioryhmän jäsenet ja kokosi yhteen heidän kokemuksensa monialaisesta johtamisesta. Koosteet löytyvät hankkeen arviointiraportista kohdasta Konttinen opiskelee ylempää sosionomi (amk) tutkintoa. Hän piti kesällä 2011 Vaasalaisille maahanmuuttajalapsille kahden viikon kesäleirin, jonka tavoitteena oli edistää lasten kotoutumista mm. kielitaidon karttumisen, yhteisen tekemisen sekä eri harrastusmahdollisuuksiin ja Vaasan eri toimintoihin tutustumisen avulla. Leiristä kerrotaan lisää tämän raportin kohdassa Konttisen tekemä yhteenveto leiristä, sen taustasta ja tavoitteista on luettavissa hankkeen internetsivuilta loppuraportin liitteistä. 28

30 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 3.1. Hallinnointi ja resursointi Pohjanmaan Perhekaste hankkeen sijoittumista Kaste-ohjelmaan ja Väli-Suomen alueeseen on kuvattu jo johdanto luvussa. Pohjanmaan Perhekaste-hanke saa ohjeistuksensa paitsi Kaste-ohjelman raameista, myös Väli-Suomen johto- ja ohjausryhmien päättäjiltä. Alla olevassa kuviossa on kuvattu hankkeen organisoitumista Väli-Suomen tasolta Pohjanmaalle. Väli-Suomen KASTE-ohjelman aluejohtoryhmä 1. Perhepalveluverkostot 2. Erityinen tuki peruspalveluissa 3. Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen (tarpeen) kasvun väheneminen 4. Monialaiset palvelurakenteet Väli-Suomen KASPERI-hankkeen ohjausryhmä Kasperin teemakohtaiset hankerypäsverkostot Pohjanmaan Perhekaste Kaste familje projektet i Österbotten Työrukkaset (hallinoija, projektikoordinaattori, THL, SONet BOTNIA) hankkeen tavoitteiden ja prosessi ohjauksen tukena. Pohjanmaan Perhekastehankkeen ohjausryhmä Projektikoordinaattori 1 htv. Koko hankkeen yhteinen tiimi ja säännölliset tiimitapaamiset hankkeen kehittämistyön keskeisenä rakenteena 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun kehittäminen 2 htv, työskentelyalue Pohjanmaan 15 kuntaa 2. Monikulttuurisen perhetyön kehittäminen 3 htv. Sijoituspaikat Vaasa, Närpiö, Pietarsaari 3. Intensiivihoitomal li pilotointi 0,5 htv projektityöntekijäp anos, 0,4 htv VSHP:n panos. VSHP:n alue 4. Resurssikoulu- ja tiimimallin pilotointi 1,5 htv projektityöntekijäp anos, 0,8 htv VSHP:n panos. työskentelyalue VSHP:n alue Kuvio 4. Pohjanmaan perhekaste -hanke osana KASPERI-hanketta. 29

31 Tässä hankkeen organisoitumisesta kertovassa kappaleessa keskitytään Pohjanmaan Perhekaste hankkeen organisoitumiseen ja verkostoitumiseen sekä talousasiohin. Hanketta hallinnoi Vaasan kaupunki. Hankehallinnoista on vastannut Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalueen johtaja Erkki Penttinen yhteistyössä projektikoordinaattori Nora Muotion kanssa. Penttinen on kuulunut myös Väli-Suomen KASPERI hankkeen ohjausryhmään. Penttinen ja projektikoordinaattori Nora Muotio ovat tavanneet säännöllisesti hankkeen ajan. Koordinaattoria on tukenut hankkeen etenemisessä myös hankkeen työrukkasiksi nimetty ryhmä, johon kuuluvat Penttisen lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan yksikön kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa sekä Pohjanmaan alueella toimivista sosiaalialan osaamiskeskuksista SONet Botnian kehittämissuunnittelija Tuula Mulju. Työrukkaset ovat tavanneet muutaman kuukauden välein ja työryhmä on käsitellyt mm. hankkeen tavoitteita ja arviointia sekä ohjeistaneet projektikoordinaattoria ja työntekijöitä hankkeen toiminta- ja arviointisuunnitelman sekä raporttien tekemisessä. Hankkeen talouden hoidosta ja seurannasta sekä maksatuksista ovat vastanneet Nora Muotio ja Simo Koljonen Vaasan kaupungin talouspalveluista. Hankkeessa on työskennellyt projektityöntekijöitä kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti. Hanketyöntekijät on hajautettu työskentelemään koko Pohjanmaan alueella. Alueellinen jako on päätetty kuntien toiveiden perusteella hanketta valmistellessa keväällä ja kesällä Pohjanmaan Perhekaste hankkeen alue on pitkä ja kapea, 15 kunnan muodostama kokonaisuus. Pituussuunnassa hankealue Kruunupyystä Kristiinankaupunkiin on n. 250 km. Projektityöntekijöiden sijoittuminen hankealueelle on suhteutettu toimintaympäristöön, ja jaossa on hyödynnetty kehittämistyön aikaisempia kokemuksia, paikallisuutta ja kaksikielisyyttä. Työntekijät ovat sijoittuneet hankealueen keskelle Vaasaan, pohjoiseen Pietarsaareen ja etelään Närpiöön. Hajasijoituksella on ajateltu voitavan parhaiten palvella koko hankealuetta ja ottaa huomioon alueen eri kulttuurit, toimintaympäristöt, monikulttuurisuus ja kaksikielisyys. Vaasassa on ollut lähes koko hankeajan neljä kokopäivätoimista hanketyöntekijää. Yksi kokoaikainen ja yksi 40% työntekijä ovat sijoittuneet Närpiöön. Pietarsaaressa on ollut kolme kokopäiväistä hanketyöntekijää, mutta Pietarsaaren alueella on ollut muutoksia hanketyöntekijöiden työajoissa siten, että työntekijöitä on ollut eri prosenttiosuuksilla 2-3 henkilötyövuoden verran. Vaasan sairaanhoitopiirin työntekijät ovat työskennelleet omassa työssään lasten tai nuorten psykiatrisella poliklinikalla ja/tai osastolla normaalisti ja he ovat irrottaneet yhden työpäivän viikossa hanketyöhön ja tuoneet erityispalvelujen osaamista peruspalvelujen tueksi lasten ja nuorten kehitysympäristöihin. 30

32 Hankkeessa ajanjaksolla eri kehittämiskohteissa työskennelleet henkilöt on lueteltu liitteeseen Talous Pohjanmaan Perhekaste hankkeen kokonaisbudjetti vuosille on ollut euroa, josta kuntarahoitusosuus oli euroa. Väli-Suomen KASPERI hankkeen budjetti jakautui kahdelle eri toimintakaudelle. Pohjanmaan Perhekaste hankkeen budjetti ajalle oli , ja siitä käytettiin Ensimmäisen kauden budjetista jäi käyttämättä n , mikä johtui pääosin hankkeen alun viivästymisestä ja alueellisen rekrytoinnin hitaudesta. Budjetti ajalle oli , mutta tämä muuttui ylijääneen rahoituksen vuoksi summaksi Budjetista oli käytetty mennessä ja arvioiden mukaan käyttämättä jää noin Yhteensä Pohjanmaan Perhekaste hankkeelta jää käyttämättä noin Rahaa jäi yli, koska hanke pääsi alkamaan suunniteltua myöhemmin, osa työntekijöistä on lähtenyt odotettua aikaisemmin projektista pois ja maksatuskauden katkeaminen aiheutti haasteita esim. koulutusten suhteen. Kunnat ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat rahoittaneet hankkeesta 25 % ja Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelma 75 %. Kuntaosuuden suuruus on määräytynyt kunnan asukasluvun mukaisesti. Maahanmuuttajatyön kehittämisessä ovat olleet mukana kolme kuntaa, Vaasa, Pietarsaari ja Närpiö, ja maahanmuuttajatyön kehittämiskokonaisuuden kuntaosuudet on jaettu em. kuntien kesken asukasluvun mukaisesti. Vaasan sairaanhoitopiirin kehittämiskohteiden (Resurssikoulu- ja tiimimalli sekä Intensiivimalli) kuntaosuuden maksaa Vaasan sairaanhoitopiiri, joka sisällyttää osuutensa edelleen kuntalaskuihinsa. Hankkeen budjetista suurimman osan on vienyt projektityöntekijöiden palkat. Hankkeessa on käytetty rahaa myös isojen, pitkien koulutusten ostamiseen ja aikaisemman kehittämistyön kautta saatujen toimintamallien osaamisen ylläpitämiseen. Hankkeessa on järjestetty mm. Ta Upp Oron kouluttajakoulutus, Kasvatuskumppanuus kouluttajakoulutus, Baro koulutus, Lastensuojelutarpeen selvitys koulutus ja vanhemmuuden arvioinnin osaamisen ylläpitämiseksi implementointipäiviä. Hankkeessa on kulunut rahaa käännöstöihin, matkoihin Pohjanmaan ja Väli-Suomen alueella sekä arvioinnin ostamiseen ulkopuoliselta osaajalta. 31

33 3.3. Sisäinen organisoituminen Projektityöntekijät ovat muodostaneet keskenään hankkeen sisäisen kehittämistiimin, jonka tehtävänä on ollut konkretisoida ohjausryhmän hyväksymiä suunnitelmia käytännön toiminnoiksi yhteistyössä alueen työntekijöiden ja toimijoiden kanssa. Projektityöntekijöiden tehtävänä on ollut tukea asiantuntijaryhmiä niiden toiminnassa ja ohjata ja tukea alueen työntekijöitä kehittämistyössä sekä osallistua erilaisten ryhmien toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Projektityöntekijät ovat vieneet eteenpäin hankealueella omien kehittämiskohteidensa tavoitteita hankesuunnitelman mukaisesti. Projektityöntekijät ovat myös järjestäneet koulutuksia ja seuranneet ja tukeneet koulutusten implementointia perustyöhön. Projektityöntekijöiden työnkuvaan on kuulunut myös raportointi Pohjanmaan Perhekaste hankkeelle ja KASPERI hankkeelle sekä asiakasarviointien tekeminen omista kehittämisosioistaan. Projektityöntekijöillä on ollut koko hankkeen ajan noin kerran kuukaudessa tiimitapaaminen, jossa kaikki projektityöntekijät ovat tavanneet ja keskustelleet hankkeen etenemisestä. Tiimitapaamisia on vetänyt ja puheenjohtajana toiminut projektikoordinaattori, sihteerin tehtävä on ollut kiertävä siten, että jokainen projektityöntekijä on vuorollaan koonnut muistion tiimitapaamisista. Tiimitapaamisissa on ollut joskus myös ulkopuolisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita sekä vierailevia luennoitsijoita. Hankkeessa on pidetty hankeaikana kolme kehittämispäivää, jolloin on käytetty koko päivä hanketyön etenemisen pohtimiseen, itse- ja ryhmäarviointiin ja yhteishengen kasvattamiseen. Tiimitapaamisista on tehty muistiot ja ne on koettu olennaiseksi osaksi hanketyötä. Tiimitapaamisia on pidetty välttämättöminä hankkeen yhtenäisyyden kannalta, koska hanketyöntekijöitä on paljon, hankealue on suuri ja tavoitteet laajat. Tiimitapaamisissa projektityöntekijät ovat kuulleet mitä muissa kehittämiskohteissa tapahtuu ja he ovat voineet keskustella ja miettiä yhdessä hankkeessa esiin nousevia kysymyksiä. Tiimitapaamisiin on kuulunut myös yleiset tiedotusasiat ja projektityöntekijöiden ohjeistus esim. raporttien kirjoittamiseen. Tiimitapaamiset ovat olleet olennainen osa hankkeen toimintaa, sisäistä tiedottamista ja hankkeeseen sitoutumista. Seppälän tekemän prosessiarvioinnin perusteella projektityöntekijät ovat kokeneet tiimitapaamiset tärkeiksi hankkeen yhtenäisyyttä vahvistavaksi seikaksi sekä tiedonvaihtokanavaksi. Prosessiarvioinnin kahden kyselyn perusteella osa projektityöntekijöistä on sitä mieltä, että hanke ja hanke-alue ovat isoja ja hankkeella on laajat tavoitteet ja näi- 32

34 den myötä hanketta leimaa tietynlainen osahankemaisuus. Säännölliset tiimitapaamiset ovat kuitenkin yhtenäistäneet hanketta ja hanketyöntekijöitä. Projektityöntekijät ovat kokeneet saaneensa hyvää tukea toisilta projektityöntekijöiltä sekä projektikoordinaattorilta. Hyvä työyhteisö on ollut prosessiarvioinnin haastatteluiden mukaan myös jaksamisen kannalta tärkeä voimavara Ohjausryhmä ja muut keskeiset kehittämistä tukevat ryhmät Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on päätetty hanketta valmistelleen työryhmän toimesta ja sitä on päätetty täydentää ensimmäisissä kokouksissa mm. järjestöjen ja maahanmuuttajaväestön edustajilla. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa vuodessa. Hankkeessa ei ole ollut erillistä johtoryhmää, vaan ohjausryhmä on ottanut järjestäytyessään hoitaakseen myös perinteiset johtoryhmälle kuuluvat tehtävät. Ohjausryhmä on koostunut kaikkien Pohjanmaan kuntien sosiaalijohtajista, poikkeuksena Pietarsaaren seutu, joka valitsi neljän kunnan alueelta kaksi jäsentä ohjausryhmään. Lisäksi ohjausryhmään on kuulunut edustajat pohjalaismaakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAsta, Det Finlandssvenska Kompetenscentretistä, THL:n Vaasan alueyksiköstä sekä Folkhälsanista (järjestöjen edustus). Mukana on ollut myös maahanmuuttajaedustaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut hankkeen hallinnoijakunnan Vaasan sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalueen johtaja Erkki Penttinen. Hankkeen projektikoordinaattori on kuulunut ohjausryhmän vakituiseen kokoonpanoon ja toimii ohjausryhmän sihteerinä sekä asialistojen ja muistioiden tekijänä ja lähettäjänä. Projektityöntekijät ovat vuorollaan olleet ohjausryhmässä kertomassa kehittämiskohteidensa etenemisestä. Hankkeen ohjausryhmään on kuulunut seuraavat jäsenet: Björkman, Johanna sosiaalijohtaja Korsnäs Broo-Rönnlund, Viola sosiaalijohtaja Kristiinankaupunki Forsman, Kristiina va. ylilääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Granholm, Peter kehittämispäällikkö Pietarsaaren seutu Holming, Yvonne sosiaalijohtaja Maalahti Joskitt, Veronica sosiaalijohtaja Kruunupyy Joutsela, Hannu sosiaalijohtaja Laihia Kokko, Hanna-Maija perusturvajohtaja Vähäkyrö Kuoppala, Esko sosiaalijohtaja Vöyri Latvala, Merja perusturvajohtaja Isokyrö Linden, Carola sosiaalihuollon päällikkö Pietarsaaren seutu Linden, Yvonne sosiaalijohtaja Närpiö Luomala, Juha hankejohtaja KASPERI-hanke 33

35 Mulju, Tuula kehittämissuunnittelija SOnet Botnia Muotio, Nora projektikoordinaattori Pohjanmaan perhekaste, siht. Penttinen, Erkki tulosaluejohtaja Vaasa, puheenjohtaja Pihlajamäki, Eini kehittämispäällikkö FSKC Sundelin, Sari johtaja sosiaalityöntekijä Mustasaari Stoor, Torbjörn johtaja Det Finlandsvenska Kompetenscentret (FSKC) Toivari, Ari-Pekka toiminnanjohtaja Folkhälsans Förbund i Österbotten Varho, Berit sosiaalijohtaja Kaskinen Vuorenmaa, Maritta kehittämispäällikkö THL Zarei, Sudabe johtava tulkki Vaasan tulkkikeskus Hankkeen ohjausryhmän tehtävät määriteltiin pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa seuraavasti: ohjausryhmä päättää hankkeen pääperiaatteista ja toteutusstrategiasta; hyväksyy hankesuunnitelman; päättää hankkeen budjetista; ratkaisee asiat, joissa projektiryhmä ei pääse yksimielisyyteen; vahvistaa, tarkistaa ja muuttaa projektisuunnitelman aikataulut; päättää projektikoordinaattorin tehtävästä ja ohjeistaa arvioinnin ja osallistuu koko hankkeen arviointiin. Hankkeen alussa syyskuussa 2009 päätettiin perustaa ohjausryhmän lisäksi projektiryhmä tai alueelliset projektiryhmät. Kuitenkin ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että odotetaan projektiryhmien perustamista ja käsitellään projektiryhmien muodostamista myöhemmin, kun niihin tarve ilmenee. Kuntakierrosten ja muiden työkokousten pohjalta päätettiin perustaa joillekin alueille työryhmiä hankkeen kehittämistyön ympärille ja erillisten projektiryhmien perustaminen jätettiin pois hankkeesta. Kuntakierroksella Pietarsaaren alueella päätettiin perustaa Pietarsaaren alueelle johtajista koostuva koordinaatioryhmä sekä kolme sisällöllistä ryhmää alueella tehtävän kehittämistyön tueksi. Pietarsaaren alueen koordinaatioryhmään on kuulunut eri hallintokuntien johtajat: sosiaali- ja terveysjohtaja Pehr Löv, sosiaalijohtaja Carola Linden, kehittämispäällikkö Peter Granholm, sivistysjohtaja Jan Levander, koulutoimenjohtaja Juha Paasimäki, terveydenhuollon johtaja Lis-Marie Vikman sekä erikoissairaanhoidon edustajana lastenpsykiatri Anna-Lisa Isomaa. Ryhmään on kuulunut myös projektikoordinaattori Nora Muotio sekä alueen hanketyöntekijät Britt-Helen Tuomela-Holti, Carita Blomström, Tina Halpin sekä Daniel Huhtamäki. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti noin kerran kuukaudessa koko hankkeen ajan. Koordinaatioryhmässä on käsitelty paitsi hankkeeseen kuuluvia kehittämisasioita myös alueen muuta kehittämistyötä. Koordinaatioryhmä on vienyt käsittelemiään asioita tarvittaessa eteenpäin Pohjanmaan Perhekaste hankkeen ohjausryhmään päätettäväksi. Ryhmä on tehnyt Pietarsaaren alueella päätöksen mm. Pietarsaaren Resurssikoulun perustamisesta sekä tehnyt aloitteen ulkomaalaistoimiston perustamisesta. Koordinaatioryhmän toimintaa on arvioitu hankkeen harjoittelijan Charlotta Smedsin toi- 34

36 mesta ja arvioinnin tulokset on luettavissa arviointiraportista kohdasta Pidempi kooste arvioinnista löytyy hankkeen internet sivuilta loppuraportin liitteistä. Kuntakierroksella päätettiin Pietarsaareen alueelle perustaa koordinaatioryhmän lisäksi kolme muuta, sisällöllistä ryhmää: monikulttuurisen työn kehittäminen; resurssikoulun perustaminen ja kehittäminen sekä lastensuojelutyön kehittäminen. Nämä ryhmät ovat myös kokoontunet säännöllisesti ja niissä on käsitelty alueella tehtävää kehittämistyötä. Ryhmät ovat olleet moniammatillisia ja monisektoriaalisia. Kehittämistyöstä vastaava projektityöntekijä on vastannut koollekutsumisesta sekä asialistojen ja muistioiden kokoamisesta. Ryhmien toiminta ja ryhmäläisten kokemuksen monialaisesta työstä ja sen kehittämisestä Pietarsaaren alueella on arvioitu sosiaalityön opiskelija Charlotta Smedsin toimesta. Arvioinnin kooste on luettavissa arviointiraportin kohdasta ja pidempi raportti arvioinnista löytyy hankkeen internet sivuilta loppuraportin liitteistä. Monikulttuurinen työ on nostettu K5 alueella yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Hankkeen alkuaikoina Pohjanmaan Perhekasteen projektityöntekijä Hanna Esch sekä Mirja Högstrand FISC hankkeesta (Sisäasianministeriön kotouttamista edistävä hanke K5 alueella ) perustivat muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä moniammatillisen tiimin K5 alueelle. Tiimi on koottu monikulttuurisen työn ympärille ja osallistujat ovat K5 alueen kunnista. Eri ammattikunnittain ryhmässä on edustettuina on sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityön johtaja, hoitotyön johtaja, vastaanottokeskuksen johtaja, psykologi, neuvolan edustaja, terveydenhoitaja, lääkäri, diakonissa, koulukuraattori, rehtori sekä K5 kuntayhtymän johtaja. Moniammatillisen tiimin tarkoituksena on tarjota osallistujille mahdollisuus nostaa esille ajankohtaisia (monikulttuurisia) asioita ja keskustella keskenään. Tiimi on kokoontunut hankeaikana vuosina joka toinen kuukausi. Puheenjohtajana on ollut Närpiön terveyskeskuspsykologi Ralf Häggkvist ja sihteerinä hankkeen projektityöntekijä Hanna Esch. Käsiteltävinä asioina on ollut mm. maahanmuuttajatyön haasteet. Hankeaikana on perustettu lukuisia muita ryhmiä eri kehittämistoimintojen ympärille, muutamana esimerkkinä Vanhemmuuden arvioinnin alueelliset ryhmät, Ta Upp Oron koulutuksen ja varhaisen puuttumisen ympärille kootut ryhmät, perhetyön kehittämisryhmät, Kuvastin ryhmät ym. Näistä eri kehittämistoimintojen ympärille kootuista moniammatillisista ryhmistä löytyy tarkemmin tietoa luvusta 4 niistä kohdista, missä kyseinen kehittämistoiminto on kerrottu yksityiskohtaisesti. 35

37 3.5. Hankkeen yhteistyökumppanit Pohjanmaan Perhekaste hanke on verkostoitunut Pohjanmaan ja Väli-Suomen alueella laajasti eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat luonnollisesti hankealueen kunnat, niiden henkilöstö ja kuntalaiset sekä Vaasan sairaanhoitopiiri. Hanketyöntekijät eivät ole tehneet perustyötä, vaan hanke on tukenut kuntatoimijoita ja muita yhteistyökumppaneita kehittämistyön rakenteiden uudistamisessa. Yksittäisissä osioissa, kuten Resurssitiimissä osa-aikaiset hanketyöntekijät ovat tehneet asiakastyötä työparina perustason työntekijöiden kanssa, muuten hanke on keskittynyt Kaste ohjelman mukaisesti uudistamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita monialaisesti ja sektorirajat ylittäen. Hanke on verkostoitunut paitsi kuntatoimijoiden ja sairaanhoitopiirin kanssa, myös lukuisten sosiaalialan järjestöjen ja alueen oppilaitosten kanssa. Pohjanmaan Perhekaste hanke on tehnyt yhteistyötä alueen muiden kehittämishankkeiden kanssa. Mm. Välittäjähankkeen, Kelpo-kehittämistoiminnan, Vammaiskaste-hankkeen ja Keski-Pohjanmaan Nuppu hankkeen kanssa on tehty yhteistyötä mm. tapaamalla ja järjestämällä yhteisiä koulutuksia. Väli-Suomen hankkeista alueellisesti lähimpien hankkeiden (Etelä- Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke ja Selevä Paletti hanke) kanssa on tavattu ja pohdittu Pohjanmaan alueen kehittämisasioita. Hankkeen yhteistyökumppaneita on koottu alla olevaan taulukkoon. Kehittämiskohteittain verkostoitumisesta voi lukea lisää luvusta 4. 36

38 Taulukko 3. Pohjanmaan perhekaste -hankkeen yhteistyökumppanit. Yhteistyökumppani Pohjanmaan maakunnan kaikki kunnat ja niiden työntekijät eri sektoreilta Vaasan sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Pohjanmaan alueella Esim. Folkhälsan, Setlementti, seurakunnat, Martta liitto, Ensi- ja turvakoti, Suomen Punainen Risti, UNWomen, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Seurakunnat, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA (Vaasassa ja Seinäjoella), Det finlandssvenska kompetenscentret (FSKC) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan yksikkö Nordens Välfärd Center, NVC. Korkeakoulut (VY, ÅA, VAMK, Novia, Helsingin yliopisto), Väli-Suomen KASPERI-hanke, toimijat. Muuta kehittämishankkeet Pohjanmaan alueella Rooli Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen, omavastuuosuuden mukainen rahoitus Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen, omavastuuosuuden mukainen rahoitus Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen, vertaistukiryhmien toimintojen tukeminen ja järjestäminen, maahanmuuttajatyössä tärkeinä yhteistyökumppaneina ja palveluiden tuottajana, tukevat asiakkaiden ja kuntalaisen osallistumista hankkeen aikana. ohjausryhmässä edustaja Folhälsanista Tukevat hankealueella kehittämistä konsultaation ja arvioinnin avulla sekä tuottavat alueellista tietoa hyvinvoinnista, edistävät, kehittävät aluelähtöistä sosiaalipolitiikkaa. Ohjausryhmässä on mukana Vaasan kehittämissuunnittelija. Toimii mielenterveys-, ja maahanmuuttajatyön kehittäjänä, tutkijana ja arvioitsijana, tukee hankealueella kehittämistä konsultaation ja arvioinnin avulla sekä tuottaa alueellista tietoa hyvinvoinnista rooli täsmentyy projektin aikana. Mukana ohjausryhmässä. Tuo pohjoismaista osaamista sosiaalialan kehittämistyössä hankkeeseen erityisesti maahanmuuttajatyön osalta. Yhteistyön kehittäminen hankkeen aikana tarjoaa mahdollisuuden koulutuksiin, moniammatilliseen osaamiseen kehittymiseen sekä harjoittelupaikkayhteistyölle. Arviointiosaamisen jakaminen Vertaiskehittämisessä tuki ja hyvien käytäntöjen, kokemusten ja tietojen jakaminen, päällekkäisyyksien välttäminen. 37

39 4. HANKKEEN TOTEUTUS TAVOITEKOHTEITTAIN Tässä kappaleessa keskitytään kertomaan yksityiskohtaisesti hankkeessa tehdystä kehittämistyöstä. Pohjanmaan Perhekaste hanke on KASPERI-hankkeen suurin osahanke 1,2 miljoonan euron budjetilla ja 10 henkilötyövuoden panoksella. Hankkeessa on tehty valtavasti eri tyyppistä kehittämistyötä Pohjanmaan alueen 15 kunnassa. Tässä neljännessä luvussa kaikki kehittämistyö on koottu hankkeen neljän suuren tavoitekokonaisuuden alle. Osa valituista keinoista on monialaisesti palveluja uudistavaa työtä, ja on ollut vaikeaa päättää minkä tavoitekokonaisuuden alle tietyt osiot kootaan, koska useammassa kehittämiskohteessa ovat toteutuneet useat hankkeen tavoitteet. Esim. Helmi, Resurssitiimi ja Resurssikoulu olisi voitu pilkkoa useamman tavoitekokonaisuuden alle ja kertoa tehdystä työstä nimenomaan jokaiseen tavoitteeseen suhteuttaen. Kuitenkin raportin lukemista helpottaakseen on jokainen kehittämisen keino kirjoitettu kokonaisuudessaan yhden suuren tavoitekokonaisuuden alle. Mikäli keino vastaa useampaan tavoitteeseen, on toisen tavoitekokonaisuuden alla mainittu millä tavoin hankkeessa on vastattu siihen tavoitteeseen. Tässä raportissa on pyritty välttämään päällekkäistä tekstiä. Myös sisällysluettelosta voi katsoa missä kohdin tätä laajaa neljättä lukua kukin kehittämistyön keino löytyy Uudistetaan palveluja laajempana kokonaisuutena sektorirajat ylittäen ja osallisuutta vahvistaen Hankkeen ensimmäisenä isona tavoitteena on uudistaa Kaste ohjelman mukaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Tämän ison tavoitteen alle kuuluu myös asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmässä. Hanketta suunnitellessa ja sitä toteutettaessa on kaikissa kehittämiskohteissa palveluja kehitetty laajempana kokonaisuutena. Tavoitteena on ollut ylittää sektori-, kunta- ja kielirajoja moniammatillisesti, jotta palvelut vastaisivat paremmin asiakkaiden tarpeita. Tämän ison tavoitteen alle voisi periaatteessa avata koko hankkeessa tehdyn kehittämistyön. Kuitenkin, kuten edellä mainittiin, on hankeen sisällä päätetty, minkä tavoitteen alle on kukin kehittämistyön keino kirjoitettu. Tähän ensimmäiseen tavoitteeseen on hankkeessa vastattu usealla keinolla. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus on punainen lanka koko Pohjanmaan Perhekaste hankkeen kehittämistyössä. Osallisuus näkyy kaikessa kehittämistyössä siten, että 38

40 kaiken kehittämisen lähtökohdaksi on otettu perheen tarpeet ja heidän mahdollisuutensa toimia oman elämänsä asiantuntijana. Lukuisia esimerkkejä osallisuuden huomioimisesta on luettavissa tässä neljännessä luvussa. Myös arvioinnissa on panostettu osallisuuteen ja toiminnan kehittämiseen ja muokkaamiseen asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaaviksi. Hankeaikana on haastateltu asiakkaita ja tehty kyselyitä. Tulokset on otettu huomioon kehittämistyössä ja ne viedään myös eteenpäin kuntatasolle, kehitettyjen toimintamallien toimijoille sekä seuraavan hankkeen toteuttamisesta vastaaville. Luku 4.1. etenee siten, että ensin on luettavissa monikulttuurisen perhetyön kehittämistyöstä Vaasassa, Pietarsaaressa ja Närpiössä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen kehittämiskokonaisuudessa on tehty useita toimenpiteitä tämän tavoitteen eteenpäin viemiseksi. Monikulttuurisen työn kokonaisuuden jälkeen tässä luvussa kerrotaan varhaisen puuttumisen työtavan kehittämisestä, näpistyskonsultaatiomallista, ICDP-ohjelmasta, Laihian luentosarjasta, Isonkyrön APUA-ryhmästä, Vähäkyrön vanhempana vanhemmaksi vertaisryhmästä, Kasvatuskumppanuudesta ja teemaneuvonpidosta Monikulttuurisen perhetyön kehittäminen Pohjanmaan Perhekaste hankkeen monikulttuurisen työn tavoite on ollut maahanmuuttajien osallisuuden ja kaksisuuntaisen integraation tukeminen, kotoutumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy paremmilla ja oikea-aikaisilla palveluilla, tiedolla ja osaamisella. Tähän kehittämiskohteeseen on hankevalmisteluissa ja hankkeen aikana sitoutuneet Pohjanmaan kunnista Vaasa, Närpiö ja Pietarsaari, joihin jokaiseen palkattiin hankkeen alussa oma projektityöntekijä kehittämään monikulttuuristen perheiden palveluja. Tässä osiossa kerrotaan näissä kolmessa eri kunnassa tehdystä kehittämistyöstä. Monikulttuurisen palveluiden kehittämistarvetta kuvaa, että maahanmuuttajien määrä ja palvelutarpeet ovat niin lastensuojelussa kuin psykiatriassakin kasvussa. Pohjoismaissa saatujen tutkimustulosten mukaan etenkin maahanmuuttajien toinen sukupolvi on todellinen riskiryhmä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista. Tarkoituksena on ollut jatkaa näiden asioiden kehittämistä siitä mihin Pohjanmaa-hanke jäi. Vaasassa ulkomaan kansalaisten määrä oli 3734, joka on 5,4% koko väestöstä ja Vaasa oli vuoden 2010 tilastojen mukaan neljänneksi suurin kaikista Suomen suurimmista kaupungeista. Vain pääkaupunkiseudun kaupungeissa Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on suhteellisesti enemmän maahanmuuttajataustaisia asukkaita kuin Vaasassa. Pietarsaaren seudun 39

41 maahanmuuttajien lukumäärä oli vuonna 2010 yhteensä noin Lukumäärässä on mukana myös ulkomaalaiset opiskelijat ja turvapaikanhakijat. Närpiössä on noin tuhannella henkilöllä ulkomaalaistausta, luku on noin 10% Närpiön asukasluvusta. Närpiössä asuu 35 eri kansalaisuutta edustavia ihmisiä. Suurimpana väestöryhmänä ovat bosnialaiset, vietnamilaiset, liettualaiset ja virolaiset. Vaasassa on pitkät perinteet maahanmuuttajatyössä ja kaupungissa on tehty vuodesta 1990 alkaen työtä maahanmuuttajapalveluiden kehittämisessä. Vaasassa toimii sekä ulkomaalaistoimisto että vastaanottokeskus turvapaikanhakijoille. Sosiaali- ja terveysvirastossa työskentelee kaksi palveluohjaajaa, joiden asiakkaat ovat maahanmuuttajia. Vaasassa on luotu myös verkosto maahanmuuttajatyötä tekeville kaupungin eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin maahanmuuttajien parissa työskenteleville. Silti suuri maahanmuuttajien määrä vaatii entistä enemmän ponnisteluja ja kehittämistyötä palveluissa. Pietarsaaren seudulla on kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta 1990-luvulta, jolloin oli olemassa pakolaistyön yhteistyöverkosto luvun jälkeen ei ole otettu vastaan kiintiöpakolaisia ja verkosto on hajautunut. Pietarsaaren alueelle otetaan taas enemmän kiintiöpakolaisia ja vuosittaista kiintiöpakolaisten vastaanottamista harkitaan. Koska Pietarsaaren seudulla ei ole ollut jatkuvaa pakolaisten vastaanottoa ennen vuotta 2009, seudulla ei ole ulkomaalaistoimistoa tai muuta vastaavaa instanssia. Oravaisten Vastaanottokeskus avasi 2009 sivuhaaran Pietarsaareen. Tarjolla on 100 paikkaa turvapaikanhakijoille sekä 16 paikan yksikkö ilman huoltajaa tulleille alaikäisille lapsille. Pietarsaaressa oleskeluhakijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina uuden vastaanottokeskuksen avaamisen seurauksena. Oleskeluluvan saannin jälkeen moni pakolainen jää Pietarsaareen asumaan. Monilla pakolaisilla ei ole juurikaan yhteyttä valtaväestöön ja iso osa heistä asuu eristäytyneillä alueilla, mikä ei edistä auta kotoutumista. Monikulttuurisen perhetyön kehittäminen Vaasassa Arja Håkansson Mitä tehtiin ja miksi? Vaasassa Pohjanmaan Perhekaste hankkeessa lähdettiin etsimään keinoja tukea ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, sekä edistää maahanmuuttajaperheiden parempaa kotoutumista ja integroitumista yhteiskuntaan. Tavoitteena oli myös kaksisuuntaisen integ- 40

42 raation tukeminen. Alkuperäisessä Pohjanmaan Perhekaste hankkeen hankesuunnitelmassa oli tavoitteena myös tukea vanhemmuutta maahanmuuttajaperheissä vertaistuen keinoin. Tämän pohjalta lähdettiin hankkeessa suunnittelemaan ja kehittämään uutta toimintaa maahanmuuttajaperheille. Suomen kielen oppiminen on tärkein askel maahanmuuttajien kotoutumiselle. Kotouttamisen on hyvä alkaa heti Suomeen tultaessa, myös turvapaikanhakijoille. Turvapaikanhakuprosessi voi olla pitkä, ja siksi on tärkeää, että henkilöllä on mahdollisuus aloittaa suomenkielen opiskelut jo pian maahan tulon jälkeen, huolimatta mahdollisesta tulevasta, negatiivisesta oleskelulupapäätöksestä. Pohjanmaan Perhekaste hankkeen aikana on ollut tarkoituksena myös tukea maahanmuuttajien kielitaidon kehittymistä. Vaasassa oli jo ennen hankkeen alkua toiminut maahanmuuttajaäideille, naisille ja lapsille kolmenlaista toimintaa, joiden toimintamalleista oli saatu hyviä tuloksia: 1. Setlemetin ylläpitämä Arkipaja, jossa osa asiakkaista on maahanmuuttajaäitejä. Äidit opettelevat yhdessä lasten ja ohjaajien kanssa arjen taitoja (ns. suljettu ryhmä, sosiaalityöntekijöiden valitsemat perheet). 2. Vaasan kaupungin ulkomaalaistoimiston Kotomaja, jonka toiminta on suunnattu ulkomaalaistoimiston asiakkaille (suljettu ryhmä). 3. Setlementin Monikulttuuriset naiset (avoin kohtaamispaikka naisille, äideille ja lapsille), jonka toiminta loppui, kun RAY lopetti avustuksen Vaasassa tieto Setlementin Monikulttuuristen naisten toiminnan loppumisesta loi tarpeen jatkaa ja laajentaa maahanmuuttajille uutta, avointa ja perhekeskusmaista kohtaamispaikkaa, jossa toteutetaan kotouttamista edistävää toimintaa. Toiminnassa pyrittiin saamaan eri hallintokunnat ja kolmas sektori tiiviimmin ja sitoutuneemmin mukaan toiminnan järjestämiseen. Näin alkoi kehittämistyö Helmen, monikulttuurisen perhekeskuksen perustamiseksi. Ennen toiminnan alkua ja osan toiminnasta jo käynnistyessä projektityöntekijä Arja Håkansson kävi useita neuvotteluja eri hallintokuntien, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Toiminnan alussa ensimmäinen askel oli Unifemin vapaaehtoisten suomenkielenopettajien suomenkielen opetus. Neljä opettajaa on jakanut asiakkaat heidän suomen kielen taitojensa mukaan eri ryhmiin, koska osa asiakkaista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Kahtena iltana viikossa on ollut suomenkielen iltaopetusta naisten ja miesten yhdistetyssä Let s speak Finnish-ryhmässä. Iltaryhmien opiskelijat ovat olleet pääosin ammattikorkeakoulun 41

43 ja yliopiston ulkomaalaisia opiskelijoita ja niissä ryhmissä on käytetty apukielenä myös englantia. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) terveydenhoitaja Hannele Helingon kanssa sovittiin perhekahvilan aloittaminen Helmen tiloissa helmikuusta 2010 alkaen. Mukana oli joillakin kerroilla myös Vaasan sairaanhoitopiirin (VSHP:n) perheterapeutti Maria Eur- Sanden, joka on työskennellyt Pohjanmaan Perhekaste hankkeessa 20%:n työajalla. Valitettavasti toiminta loppui alkusyksystä 2010, mutta keväällä 2011 projektityöntekijä sopi Helingon kanssa MLL:n alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattujen luentojen pitämisestä Helmen tiloissa. Ensimmäisen kerran jälkeen äidit toivoivat, että myös isät kutsuttaisiin mukaan, koska olisi tärkeää saada lasten isät keskustelemaan kasvatukseen liittyvistä asioista. Seuraavilla tapaamiskerroilla mukana oli muutamia isiä keskustelemassa. Tapaamisissa käytettiin tulkkeja apuna, että asiat tulivat paremmin ymmärretyksi. Vaasan vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja Tiina Udeliuksen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä tämän luentosarjan eteen. Projektityöntekijä oli heti Helmen käynnistämisen alkuvaiheessa yhteydessä Vaasan kaupungin henkilöstöpalveluihin sekä työ- ja elinkeinokeskukseen (TE-keskus) ja tiedusteli, olisiko mahdollista saada työllistämistuella palkattavaa henkilöä töihin Helmeen. Asia järjestyi jo maaliskuun 2010 alusta, jolloin Helmeen palkattiin avustavaksi ohjaajaksi itsekin turvapaikanhakuprosessin läpikäynyt iranilaissyntyinen nainen. Yksityinen tanssinopettaja Stina Mattbäck lupautui aloittamaan iltaopetuksena maaliskuussa 2010 alkaen eri maiden tanssien opetuksen. Tanssit olivat lähinnä entisistä Balkanin maista sekä helppoja israelilaisia kansantansseja. Kaikista Helmen ryhmistä tämä ryhmä oli kaikista integroiduin, koska siinä oli myös suomalaisia tanssijoita ja miehiä. Kesällä 2010 käytyjen yhteistyöneuvottelujen jälkeen kasvatus- ja opetusvirasto lupasi palkata syyskuusta 2010 alkaen yhteisen, määräaikaisen leikinohjaajan Helmeen ja uuteen perhekeskus Mäkitupaan. Mäkitupa on Klemettilän kaupunginosan asukkaiden yhteinen perhekeskus, jossa tehdään moniammatillista yli hallintorajojen tehtävää yhteistyötä. Mäkituvan ympäristössä asuu myös paljon maahanmuuttajaperheitä. Leikinohjaaja on työskennellyt Helmessä pääosin aamupäivisin ja Mäkituvassa iltapäivisin. Leikinohjaajan saaminen Helmeen määräaikaisenakin oli työvoitto. Kasvatus- ja opetusvirasto on kertonut, että palkkakuluja haettaisiin jatkossa pysyvälle perhekeskusleikinohjaajalle. Leikinoh- 42

44 jaajan työskentely Helmessä on helpottanut äitien keskittymistä mm. suomenkielen opiskeluihin. Helmessä on vetänyt toimintaa myös perhekeskus Mäkituvan terveydenhoitaja 1-2 kertaa kuukaudessa syyskuusta 2010 toukokuuhun 2011 saakka. Hänellä on ollut aiheina mm. terveellinen ruokavalio, rajat ja rakkaus, hygienia, kuukautiset ja ehkäisy. Seurakunnan lapsityöntekijät saatiin neuvoteltua mukaan Helmen toimintaan syksyllä Alussa he pitivät noin kaksi kertaa kuukaudessa musiikkileikkikoulua Helmessä käyville lapsille, syksystä 2011 alkaen määrä väheni yhteen kertaan kuukaudessa. Innokkaimpia perheitä voidaan ohjata osallistumaan keskustassa sijaitseviin seurakunnan omissa tiloissa pidettäviin muskariryhmiin ja saada siten edistettyä myös kaksisuuntaista integraatiota. Projektityöntekijä on diakonien kanssa käydyssä palaverissa keskustellut heidän mahdollisuuksistaan olla mukana Helmen toiminnassa äitien/naisten tukena ja vierellä kulkijoina. Yksi diakoneista on toukokuusta 2011 alkaen aloittanut käynnit Helmessä. Paikallisen Marttaliiton kanssa on järjestetty kaksi ruuanlaittokurssia. Toinen järjestettiin syksyllä 2010 ja toinen keväällä Kursseilla on opeteltu helppojen, terveellisten ja edullisten suomalaisten ruokien valmistamista. Syksyn kurssi kesti viisi perjantai aamupäivää, kevätkurssi kolme perjantai aamupäivää. Molemmilla kursseilla on ollut eri kurssilaiset, keskimäärin 10 naista / kerta. Lasten hoito järjestettiin kurssin ajan Helmessä leikinohjaajan ja harjoittelijoiden / opiskelijoiden toimesta. Tämän toiminnan tarkoitus on olla jatkuvaa aina, kun saadaan uusi ryhmä kokoon ja Martoilla on opettaja käytettävissä. Kolmatta kurssia kaavaillaan syksylle Suomen punaisen ristin (SPR:n) suomalaisen osaston kanssa on toimittu yhteistyössä suomalaisen ystävän välittämisessä sitä haluaville maahanmuuttajille. Helmestä on ohjattu maahanmuuttajia käyttämään SPR:n terveyspistettä esim. verenpaineen- ja veren sokerin mittauksessa. SPR:n vapaaehtoinen askarteluohjaaja on pitänyt Helmessä syksyllä 2010 askarteluillan ja tarkoituksena on ollut saada ohjattua käden taidoista pitäviä maahanmuuttajanaisia tähän SPR:n omissa tiloissa järjestettävään toimintaan mukaan ja samalla tutustumaan kantasuomalaisiin. Näin edistettäisiin myös kaksisuuntaista integraatiota. Syyskuussa 2011 järjestettiin SPR:n toinen askartelutilaisuus. 43

45 Projektityöntekijä on neuvotellut useaan otteeseen vapaa-aikaviraston ja Vaasan uimaseuran kanssa mahdollisuudesta järjestää maahanmuuttajanaisille uinninopetusta. Uintiin järjestyi sopivaksi paikaksi Huutoniemen sairaalan potilaiden uima-allas, joka luvattiin ilmaiseksi käyttöön hankkeen ajaksi, koska VSHP on ollut mukana toteuttamassa Pohjanmaan Perhekaste hanketta. Uinnin opetusta järjestettiin 10 kertaa. Uima-allas on ollut maahanmuuttajanaisten käytössä keväästä 2010 alkaen, mutta varsinainen opetus onnistuttiin saamaan vasta keväällä Uinninopettaja oli kevään Vaasan uimaseurasta ja syksyllä vapaa-aikaviraston erityisliikuntakoordinaattori. Huutoniemen sairaalan allasalue on sopinut erittäin hyvin maahanmuuttajanaisten uinnin opettamiseen. Se on suljettu tila, jossa ei ole miehiä ja näin musliminaisetkin ovat voineet osallistua uintiin. Uinninopettajan mukaan keväällä 2011 oli osan naisista kanssa saatu jo suurta edistystä uimataidon kehittymisessä. Liikunnanohjaajat ovat myös pitäneet liikuntatuokioita esim. tuolijumppaa ja zumbaa Helmen naisille. Keväällä 2011 heräsi ajatus saada Helmeen suomenkielen opetuksen rinnalle myös matematiikan opetusta. Projektityöntekijä tiedusteli eläkkeellä olevalta matematiikan opettajalta Hertta Maurialalta hänen mahdollisuuksiaan ja kiinnostustaan tämän asian kehittämiseen. Yhdessä Vastaanottokeskuksen (VOK:n) sosiaaliohjaajaan Tiina Udeliuksen kanssa valittiin asiakkaat matematiikan ryhmään, joka nyttemmin on muotoutunut viiden somalinaisen opintopiiriksi. Taulukko 4. Helmen lukujärjestys esim

46 10:00-11:00 UINNINOPETUS LUETAAN YHDESSÄ LUETAAN YHDESSÄ JUMPPAA ÄIDEILLE 9.9. MLL:n HANNELE HELINKO LUENNOI AIHEESTA MIKSI RAJAT? 11:00-12:00 UINNINOPETUS LUETAAN YHDESSÄ LUETAAN YHDESSÄ LEIKINOHJAAJA PAIKALLA 9.9. MLL:N HANNELE HELINKO LUENNOI AIHEESTA MIKSI RAJAT? 12:00-13:00 AVOINTA TOIMINTAA LEIKINOHJAAJA PAIKALLA AVOINTA TOIMINTAA LEIKINOHJAAJA PAIKALLA LEIKINOHJAAJA PAIKALLA 13:00-14:00 AVOINTA TOIMINTAA LEIKINOHJAAJA PAIKALLA AVOINTA TOIMINTAA 8.9. ASKARTELUOH- JAAJAN KANSSA ASKARTELUA LEIKINOHJAAJA PAIKALLA 14:00-15:00 AVOINTA TOIMINTAA LEIKINOHJAAJA PAIKALLA AVOINTA TOIMINTAA 8.9. SPR:N ASKARTELUOH -JAAJAN KANSSA ASKARTELUA LEIKINOHJAAJA PAIKALLA 15:00-16:00 LEIKINOHJAAJA PAIKALLA 18:00-19:30 LET S SPEAK FINNISH LET S SPEAK FINNISH Koska Helmen aloittamisen alkuaikoina paikassa oli vähemmän asiakkaita iltapäivisin, projektityöntekijä oli yhteydessä lähikoulun rehtoriin ja tarjosi yhteisessä palaverissa helmikuussa 2010 läksypajan järjestämistä muutamille maahanmuuttajaoppilaille koulupäivän jälkeen Helmen tiloissa. Työllistämistulella palkattu maahanmuuttajanainen ja työharjoittelija olisivat auttaneet lapsia läksyjen teossa. Lapset olisi voitu hakea koululta Helmeen ja vanhemmat olisivat voineet hakea lapset Helmestä. Koulu ei kuitenkaan innostunut asiasta, vaan opettajat toivoivat läksypajan järjestettävän koulun tiloissa. Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) kanssa on tehty yhteistyötä hankkeen alkuajoista alkaen. Helmi on tarjonnut kolmelle sosionomiopiskelijalle harjoittelupaikan. Opiskelijat ovat järjestäneet opiskeluunsa liittyen molempina vuosina tempauksen Helmen asiakkaille. Toiminta on ollut suunnattu sekä lapsille että naisille ja niissä on ollut askartelua, musiikkiliikuntaa, laulua, leikkejä, kauneudenhoitoa ja pientä tarjoilua. Helmessä on työskennellyt yhteensä 9 eri työharjoittelijaa, joiden harjoitteluaika on kestänyt kuukaudesta kahteen. Helmi on tarjonnut myös harjoittelupaikan yhdelle yläkoulun tet- 45

47 harjoittelijalle ja kahdelle Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen (VAKK) maahanmuuttajien koulutuslinjojen opiskelijalle. Lisäksi yksi harjoittelija on toiminut myös vapaaehtoistyöntekijänä. Työharjoittelijoiden valinnasta, ohjauksesta sekä harjoittelusopimuksista on vastannut pääosin hankkeen projektityöntekijä Arja Håkansson. Tietoa Helmen toiminnasta on levitetty mm. resurssirenkaan sähköpostilinkin kautta. Resurssirengas on alueellinen yhteistyöpiiri, jossa maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ja maahanmuuttajat voivat yhdessä keskustella työhönsä liittyvistä asioista, suunnitella koulutuksia sekä vaikuttaa yhdessä päättäjiin. Resurssirengas toimii tiedotuspiirinä, jonka välityksellä voi levittää alan tietoa ympäri aluetta. Informaatiota on lähetetty myös sosiaalityöntekijöille, päivähoitohenkilöstölle ja neuvolatyöntekijöille. Aivan Helmen toiminnan alussa Helmeen palkattu avustava ohjaaja ja työharjoittelija veivät mainoksia Helmen toiminnasta eri toimipaikkoihin kuten kauppoihin, kirjastoihin, jopa tiettyjen kaupunginosien taloyhtiöihin, joissa tiesivät asuvan paljon maahanmuuttajia. Vaasan paikallisessa ilmaislehti Ikkunassa oli lehtijuttu Helmestä Pääpaino kirjoituksessa oli informoida kaupunkilaisia Helmen toiminnasta ja tuoda esiin sen ennaltaehkäisevä työskentelytapa maahanmuuttajien parissa, sekä tuoda esiin Helmessä toteutunut ylisektorialinen työskentelytapa yli hallintorajojen. Yle areenasta löytyy Helmestä tehty uutislähetys, joka näytettiin Ylen kanavalla 2. Siinä herätettiin huoli miten toiminnan jatkon käy projektin loputtua. 46

48 -tieto ja informaatio välittyy alla mainittujen tahojen kautta asiakkaille LISÄKSI resurssirenkaan sähköpostiyhteyden kautta tieto muutoksista ja tapahtumista kulkeutuu monikulttuurista työtä tekeville H E L M I VASTAA NOT- TOKESK US -sosiaalityöntekij ät -ohjaajat ULKOMA LAIS- TOIMIST O -sosiaalityöntekij ät -Kotomajan & Jallan työntekijät SOSIAAL IKES- KUS sosiaality öntekijät -palveluohjaajat AMK YLIOPIS TO -opettajat -opiskelijat PÄIVÄK ODIT & KOULUT -ltot ja opettajat -muu henkilöku nta MUUT TAHOT: -neuvolat -SRK -SPR -MLL Setlemen tti -EHJÄ- projekti--- -TE keskus -ARBIS ja opistotalo PUSKA RADIO -ystävät -mainokset -kaupungin nettisivut Kuvio 5. Helmen toiminta. VAMK:n sosionomiopiskelija Kaisa Konttinen järjesti Pohjanmaan Perhekaste hankkeessa opinnäytetyönään kotouttamista edistävän kesäleirin 14 maahanmuuttajalapselle ajalla Mäkituvan tiloissa Hietalahdessa. Kyseinen alue valittiin, koska tällä alueella asuu paljon maahanmuuttajaperheitä ja Mäkituvasta on lyhyt matka keskustan eri paikkoihin. Mäkituvan tilat sopivat myös hyvin kyseisen toiminnan järjestämiseen. Leirillä olevat lapset olivat iältään 7-13-vuotiaita ja edustivat useaa eri kulttuuria ja kielitaso oli kirjavaa. Leirillä tehtiin osa toiminnasta esim. pelaaminen, leivonta ja välipalan valmistus paikan päällä, mutta myös monta tutustumiskäyntiä eri paikkoihin kuten museoihin ja kirjastoon. Konttinen koki, että lapset olivat innokkaita ja vilkkaita ja innostuivat kaikesta toiminnasta. Osallistujia olisi tullut enemmänkin ja toiminta herätti kiinnostusta lähialueen 47

49 lapsissa, vaikka lasten ja vanhempien sitouttaminen leirille osallistumiseen oli aluksi haastavaa. Ohjaajan mielestä lasten kielitaito parani ja itsevarmuus keskustelun aloittamiseen kasvoi leirin aikana. Ryhmä tuli tutuksi ja leiriläisillä oli hauskaa yhdessä. Pelihetkien aikana lapset oppivat sanoja ja pantomiimi oli erityisen hyvä, tehokas ja hauska oppimistapa. Konttisen tekemä pidempi raportti leiristä on tämän loppuraportin liitteenä ja löytyy Pohjanmaan Perhekaste hankkeen internet sivuilta. UNIFEM JA (ZONTA asti) alk. ONEWOMEN vapaaehtoistyöntekijä suomenkielen opetus kasvatus ja opetusvirasto matematiikan opetus sosiaali- ja terveys virasto terveydenhoitaja (ohjaus ja neuvonta) HELMI leikinohjaaja (leikinohjaus) SPR ystävätoiminta askartelu terveysneuvonta SRK -musiikkileikkikoulu -diakonityö yksityinen tanssinopettaja israelilaiset ja balkanin maiden tanssit vapaaaikavirasto uinninopetus, jumppa MARTAT ruuanlaiton opetus (syksy 2010 ja kevät 2011) MLL -vanhemmuuden vahvistaminen Kuvio 6. Helmen yhteistyökumppanit. Helmen toiminta on kuvattu Innokylän Rea työkaluun ja löytyy osoitteesta 48

50 Työntekijät eri hallintokunnista ja kolmannelta sektorilta eivät välttämättä tapaa toisiaan, koska työskentelevät eri viikonpäivinä ja kellonaikoina Helmessä. Tämän vuoksi on ollut tärkeää muutaman kerran vuodessa kokoontua yhteiseen palaveriin, jossa on voitu esittäytyä toisille ja kertoa jokaisen omasta työstä / roolista Helmen toiminnassa. Projektityöntekijä on pitänyt Helmessä toimintaa järjestäneille kaksi työyhteisöpalaveria. Myös Vaasan kaikki vapaaehtoiset Luetaan yhdessä - opettajat ja yhteistyökumppanit (mm. Helmen hanketyöntekijä ja Kotomajan ohjaaja) ovat syksyisin kokoontuneet yhteispalaveriin. Tapaamisissa on sovittu, ketkä opettajista opettavat missäkin eri kaupungin toimipisteissä joko Luetaan yhdessä tai Let s speak Finnish -ryhmässä. Joka vuosi jokunen opettaja vaihtuu, kun entisiä opettajia lopettaa ja uusia tulee tilalle. Suomen Pakolaisavun koordinaattori oli Vaasassa verkostopalaverissa kesäkuussa 2010 kertomassa ja houkuttelemassa niin kunnallisen kuin yksityisenkin sektorien edustajia mukaan Kasvokkain vertaistoiminnan järjestämiseen maahanmuuttajille. Pohjanmaan Perhekaste hankkeesta päätettiin lähteä mukaan toiminnan järjestämiseen. Vaasan monikulttuurinen hanketyöntekijä lähti mukaan toimintaan ja ryhmäksi suunniteltiin Vaasassa asuvia thai-naisia. Samaa kansallisuutta edustavaksi vertaispariksi kaavailtu nainen ei kuitenkaan työkiireisiinsä vedoten halunnut tässä vaiheessa ryhtyä vertaisohjaajapariksi. Niinpä syksyllä järjestetyssä toisessa tapaamisessa suunnitelma vaihtui venäjänkieliseksi vertaisryhmäksi, koska 2 vertaisohjaajakoulutuksen käynyttä virolaisnaista olivat valmiita ohjaajapareiksi. Vaasassa on paljon venäjänkielisiä maahanmuuttajia, päivitetyn tilaston mukaan yht.182. Vaasan ryhmään lähdettiin etsimään ryhmäläisiä mm. sosiaalityöntekijöiden, neuvoloiden, seurakunnan ja Arbiksen kautta. Valitettavasti aloitettu ryhmän toiminta ei käynnistynyt odotetulla tavalla eikä vastannut tavoitteita. Alussa oli vaikea saada jäseniä ryhmään ja jatkossa sitoutumaan ryhmässä olemiseen. Ryhmä lopetettiin, koska osallistujamäärät olivat niin pieniä, 2-8 asiakasta /kerta. Lisäksi kolmena kertana ketään ei saapunut paikalle. Ryhmän jäsenet olivat sekä naisia ja miehiä, sekä nuoria että jo eläkkeellä olevia. Jälkeenpäin voi pohtia, olisiko toiminta onnistunut paremmin, jos sukupuolta ja / tai ikähaitaria olisi tarkennettu? Suurin osa ryhmäläisistä oli jo ennestään toisilleen tuttuja, joten tämä toiminta ei edesauttanut toisiin tutustumista kovinkaan paljon. Helmen toiminta lähti odotettua paremmin käyntiin ja maahanmuuttajataustaisia asiakkaita saatiin houkuteltua riittävästi jopa niin, että mainostamista kantaväestölle päätettiin siirtää Helmen tila-ahtauden vuoksi myöhempään ajankohtaan. Helmen asiakkaista suurin osa on turvapaikanhakijoita, joiden suomenkielentaito on heikko, ja joilla vertaistukea ei ole ollut tai ei olisi välttämättä muuten ollenkaan. Asiakkaina on ollut myös kiintiöpakolaisia, jo 49

51 oleskeluluvan saaneita työttömiä maahanmuuttajia, avioliiton ja opintojen myötä Vaasaan tulleita naisia sekä työperäisiä maahanmuuttajia, sekä näiden edellä mainittuihin ryhmiin kuuluneiden alle kouluikäisiä lapsia. On ollut tarpeellista, ettei Helmen lukujärjestys ole liian tiukka vaan että Helmeen on ollut mahdollista tulla myös muuten vaan käymään esim. kirpputoriostoksille tai kupilliselle teetä. Helmen toiminnan arviointi Projektityöntekijä on arvioinut Helmen toimintaa haastattelemalla toiminnan järjestäjiä ja vetäjiä sekä tekemällä asiakkaille kyselyt. Eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin edustajille on pidetty yksilö / ryhmähaastatteluja, joissa on kysytty mm. miten he ovat kokeneet työskentelyn Helmen asiakkaiden kanssa. Tehdyn kyselyn perusteella vastaajat kokivat työssään antoisimpana asiakkaat ja eri kulttuureista tulleisiin ihmisiin tutustumisen. Helmen ilmapiiri koettiin lämpimänä ja odottavana ja siellä välittyi myös asiakkaiden yhteenkuuluvaisuuden tunne. Äitien osallistuminen srk:n musiikkileikkikoulun tuokioihin koettiin positiivisena asiana. Helmen toimintamallissa ei koettu olevan hierarkiaa, koska jokainen vastasi omasta sektoristaan. Haasteina koettiin asiakkaiden kielitaidon taso sekä Helmen pienet ja matalat tilat. Toiminnan avoimuus luo omat haasteensa, koska ikinä ei tiedä ketä ja kuinka monta paikalle saapuu. Myös asiakkaiden vaihtuvuus luo haasteita, koska ryhmään tulee välillä aina uusia asiakkaita, mm. uusia turvapaikanhakijoita. Osa saa negatiivisen oleskelulupapäätöksen ja joutuu muuttamaan Suomesta pois, osa puolestaan saattaa muuttaa Suomessa toiselle paikkakunnalle. Myös haastavasti käyttäytyvät lapset varsinkin yhteisen kielen puuttuessa vaikeuttaa ryhmän toimintaa. Asiakkaiden mielipidekyselyt Helmen toiminnasta tehtiin keväällä 2010 ja Vuonna 2010 lomake oli suomen kielen lisäksi käännetty somalian ja englannin kielelle. Keväällä 2010 palautteita saatiin yhteensä 14:sta asiakkaalta. Vastaajat olivat kansallisuuksiltaan eniten somalialaisia, loput olivat seitsemästä eri maasta. Yhteensä näillä naisilla oli 25 lasta (osa aikuisia jo kotoa pois muuttaneitakin). Ilahduttavaa oli, että vastanneista 12 kertoi osallistuvansa Helmen toimintaan vähintään 2-3 kertaa viikossa (5 vastaajaa jopa joka päivä)! Tiedonkulun kannalta viranomaiset olivat informoineet Helmen toiminnasta hyvin asiakkaita (11 vastausta). Vastanneista vain kolme oli kuullut Helmen toiminnasta muualta, esim. ystävältä. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä Helmeen ja sen toimintaan ja eniten kiitosta Helmen toiminnassa sai suomenkielen opetus. Lähes puolet vastaajista koki suomenkielen taitonsa kehittyneen paljon. Suomenkielen opetusta toivottiin lisää 50

52 11:sta vastauksessa. Myös ystävystyminen muihin asiakkaisiin ja ystävien tapaaminen saivat kiitosta. Ihmiset, jotka työskentelevät Helmessä ovat erittäin kohteliaita, kärsivällisiä ja ihania kaikille! I love Helmi. Kevään 2011 asiakaskyselyyn vastasi 25 asiakasta. Siinä vastaajat edustivat 10 eri kansallisuutta lomake käännettiin englannin ja somalian kielen lisäksi vielä persian kielelle, koska moni asiakkaista oli alkujaan Iranista, Irakista ja Afganistanista. Luku- ja kirjoitustaidottomat vastasivat lomakkeeseen toisen asiakkaan tai persiankielisen avustavan ohjaajan avustuksella. Lapsia näillä asiakkailla oli yhteensä 20. Kyselyä tehtäessä maahanmuuttajanaisista reilusti yli puolet oli asunut Suomessa yli vuoden, kun taas neljä vastaajaa vasta alle puoli vuotta. Vuoden 2011 vastauksissa 22 kertoi käyneensä vähintään 2-3 kertaa viikossa Helmessä. 17 vastaajaa oli kuullut Helmen toiminnasta alun perin viranomaiselta ja ystävältä 6 asiakasta. Tänäkin vuonna parhaana asiana Helmessä koettiin suomenkielen oppiminen. 7 vastaajaa koki oppineensa suomenkieltä paljon ja 17 vastaajaa vähän. Aivan yhtä tärkeänä koettiin ystävien löytäminen ja tapaaminen Helmessä. 24 asiakasta ilmoitti löytäneensä uusia ystäviä Helmessä käydessään. Asiakkaat arvostivat myös eri tapahtumia, lasten leikinohjausta, seurakunnan järjestämää musiikkileikkikoulua sekä avun ja tuen saantia henkilökunnalta. Siitä huolimatta, että suomenkielen opetusta lisättiin edellisvuoteen verrattuna, toivottiin opetusta edelleen lisää. Toisena tärkeänä asiana nousi tarve saada tietoa ja neuvoja työnhakuasioissa. Minä haluan paljon suomenkielen kursseja Tilat ovat liian pienet, lapsille ja aikuisille olisi hyvä olla eri tilat Ruuanlaittokurssin käyneille tehtiin kurssin loputtua pieni palautekysely Marttojen ensimmäisen ruuanlaittokurssin jälkeen. Arvion antoi 10 asiakasta. 8 vastaajaa kokivat hyödyllisimpänä leipomisen, mutta lähes yhtä tärkeänä myös pääruuan ja jälkiruuan valmistamisen (7 vastausta). Kuusi vastaajaa piti opetusta hyvänä siksi, että opittiin tekemään erialaisia ruokia, ruuat olivat helppoja ja nopeasti valmistettavia. Seitsemän oli kurssin jälkeen tehnyt samoja ruokia myös kotona. Kahdeksan vastaajaa toivoi vielä uutta jatkokurssia ja kaikki olivat valmiita suosittelemaan vastaavaa kurssia myös ystävilleen. I like Finnish food and no so much of oil, sugar or spice as compared to India 51

53 Haluan lisää leipominen, kakku oppia. Työllistämistuella palkatun avustavan ohjaajan Shahinin työskentely Helmessä paikan emäntänä on lisännyt kävijöiden määrää ja madaltanut maahanmuuttajien kynnystä osallistua toimintaan. Shahin on itse läpikäynyt turvapaikanhakuprosessin ja osaa tämän vuoksi samaistua asiakkaiden tilanteeseen heidän odottaessaan positiivista oleskelulupaa jäädä Suomeen pysyvästi. Koska Shahin puhuu persiaa, ja ymmärtää darinkieltä sekä vähän arabiaa ja englantia hän on pystynyt auttamaan monta asiakasta pienissä tulkkaustehtävissä ja palveluohjauksessa. On myös ollut tärkeää, että Helmessä työskentelee joku työntekijöistä joka päivä koko aukioloajan. Jo yksistään tilan ovien avaaminen ja sulkeminen sekä siivous hoituvat hänen avullaan. Haasteena on löytää uusi hyvä työllistämistuella palkattava työntekijä Shahinin tilalle, kun hänen työsuhteensa päättyy Helmen kävijämäärät päivätoiminnassa ovat olleet keskimäärin 18 asiakasta/ päivä ajalla Joinakin päivinä asiakkaita on ollut jopa yli 40 samanaikaisesti, mikä on liikaa, kun ottaa huomioon reilun sadan neliön tilat. Kaiken kaikkiaan Helmessä on ollut asiakkaita em. aikana yhteensä yli Tästä luvusta puuttuu iltatoiminnan Let s speak Finnish ja Balkanin maiden tanssin opiskelijat. Kulunut puolitoista vuotta on osoittanut, että tarvetta tällaiselle toiminnalle on. Vaikka kotouttamista edistävää toimintaa Vaasassa löytyi eri sektorien järjestämänä, löysi Helmi oman asiakaskuntansa ja siellä kävi paljon sellaisia asiakkaita, jotka aiemmin eivät olleet osallisina missään kotouttamista edistävässä toiminnassa. Erityisesti kotona olevien pienten lasten äidit ovat olleet toiminnassa hyvin mukana. Asiakkaiden toivomukset on pyritty aina mahdollisuuksien mukaan huomioimaan, kun uutta ohjelmaa on suunniteltu. Maahanmuuttajien osallisuutta on pystytty Pohjanmaan Perhekaste hankkeen ja Helmen toiminnan avulla lisäämään. Missä olisivat nämä asiakkaat käyneet tapaamassa ja tutustumassa muihin ihmisiin ellei Helmeä olisi ollut? Olisiko syrjäytyneisyys lisääntynyt? Kuinka monen maahanmuuttajan kotoutuminen olisi hidastunut? Asiakkailta saadun suullisen ja kirjallisen palautteen perusteella monen maahanmuuttajan elämää Helmen toiminta on rikastuttanut ja vähentänyt syrjäytyneisyyttä, mutta ennen kaikkea kotoutuminen on edistynyt suomenkielen oppimisen myötä. Helmen toiminnan pyörittäminen ei olisi onnistunut ilman kunnallisen ja yksityisen sektorin aktiivista panosta ja yhteistyötä. Helmi on malliesimerkki siitä, miten yhdessä tekemällä ylisektorialisesti saadaan paljon aikaiseksi pienin kustannuksin. Moni yksityisen sektorin 52

54 edustaja lähti sitoutuneesti toimintaan mukaan, kuten UnWomenin vapaaehtoiset suomenkielen opettajat. Maahanmuuttajien joukossa on luku- ja kirjoitustaidottomia lähinnä naisia, joita Luetaan yhdessä -toiminnan avulla on pystytty auttamaan. Vapaaehtoistyö astui muutenkin merkittävään rooliin Helmen toiminnassa (esim.matematiikan opetus ja SPR:n toiminta). Mutta myös järjestöt kuten MLL ja Martat sekä SRK ovat olleet tärkeässä roolissa toiminnan järjestäjinä unohtamatta Vaasan kaupungin eri hallintokuntia, jotka ovat olleet osaltaan auttamassa toiminnan pyörittämistä. Tulevaisuus? Helmelle on etsitty Vaasan keskustasta isompia ja erityisesti toimivampia tiloja, jossa olisi useampi huone, että voitaisiin jakaa asiakkaita ryhmiin mm suomen kieltä opiskeltaessa. Eniten tilanpuute korostuu UnWomen vapaaehtoistyöntekijöiden pitäessä naisille suomenkielen opetusta, koska he jakavat asiakkaat 2-3 ryhmään opiskelijoiden kielitaidon mukaan. Helmessä lapsille ei löydy erillistä leikkihuonetta ja meteli haittaa naisten keskittymistä opiskeluihin. Sijainti keskellä kaupungin sydäntä sen sijaan on mitä parhain, koska asiakkaat saapuvat eri puolelta Vaasaa busseilla keskustaan. Ilahduttavaa on, että Helmi jää elämään hankkeen päätyttyäkin. Päävastuun toiminnan ylläpitämisestä ottavat sosiaalitoimi yhdessä vastaanottokeskuksen kanssa, jotka maksavat tilojen vuokrakulut yhdessä Monikulttuurisen työn kehittäminen Pietarsaaressa Tina Halpin ja Daniel Huhtamäki Mitä tehtiin ja miksi? Maahanmuuttajatyön lähtökohtana tulee olla maahanmuuttajan tarpeiden ymmärtäminen ja tyydyttäminen. Asiakaskeskeisyyden tulee myös näkyä ulospäin asiakkaille toiminnan välityksellä. Maahanmuuttajalle on annettava mahdollisuus osallistua. Ratkaiseva asia kotoutumisen onnistumiseksi on suomalaisten myönteinen ja osallistuva asenne maahanmuuttajiin. Alun perin Pietarsaari lähti mukaan Pohjanmaan Perhekaste hankkeen monikulttuuriseen osioon tarkoituksenaan perustaa maahanmuuttajatoimisto. Maahanmuuttajatoimiston lisäksi infopisteen perustaminen maahanmuuttajille ovat olleet alkuperäiset tavoitteet hankkeen Pietarsaaren maahanmuuttajatyölle. 53

55 Pietarsaaren maahanmuuttajille tarjolla olevat palvelut ja projektit kartoitettiin keväällä Projektityöntekijä Tina Halpinin tekemä kartoitus osoitti, että eri sektoreiden henkilökunta toivoi koulutusta maahanmuuttajakysymyksissä. Toivottiin enemmän resursseja (aikaa ja henkilökuntaa) ja osaamista (monikulttuurista osaamista perhetyössä). Infomateriaalia maahanmuuttajan omalla kielellä puuttuu ja maahanmuuttajia osallistavia toimia tarvitaan alueelle kuten myös maahanmuuttajatyön asiantuntijaverkosto sekä ylisektioraalista osaamista tarvitaan. Pietarsaaresta puuttuu koordinoiva taho maahanmuuttajatyössä. Kartoitus osoitti, että seudun maahanmuuttotyön koordinointia varten tarvitaan maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden tiedotuskeskus. Hankkeessa halutaan panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja kouluttaa henkilöstöä, jotta he voivat paremmin huomioida maahanmuuttajien tarpeet. Pohjanmaan Perhekaste hankkeen aikana Pietarsaaren monikulttuurinen ja moniammatillinen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Osallistujat tulevat kaupungin eri sektoreista. Syksyllä 2010 tuli kaksi maahanmuuttajataustaista osallistujaa ryhmään mukaan. Projektityötekijä Tina Halpin on toiminut työryhmän sihteerinä, valmistellut kokouksien asialistat ja kirjoittanut pöytäkirjat. Ryhmässä on keskusteltu Pietarsaaren ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Ryhmän kokouksissa on ollut vieraana mm. Pietarsaarenseudun kotouttamiskoordinaattori, vastaava ohjaaja kaupungin suomenkielisestä maahanmuuttajaopetuksesta, Pietarsaaren vastaanottokeskuksen johtaja ja Kokkolan ulkomaalaistoimiston johtaja. Jokainen ryhmän jäsen on myös saanut kertoa omasta työstään ja voinut nostaa esiin ajatuksia ja ongelmia omasta sektorista. Tarkoituksena on ollut kehittää kokonaiskuva eri sektoreiden maahanmuuttajatyöstä ja antaa toisilleen tukea ja ohjausta. Yhteistyön kautta saadaan eri näkökulmia esiin tulleisiin haasteisiin ja niihin voidaan löytää ratkaisuja. Työryhmän toimintaa arvioitiin hankkeen puitteissa ryhmähaastattelulla. Haastattelun toteutti ja kokosi hankkeessa ollut opiskelija Charlotta Smeds. Työryhmästä tehdyn arvioinnin mukaan yleinen tietoisuus maahanmuuttaja-asioissa on lisääntynyt ja on luotu uusia ajatusmalleja, jotka ovat vaikuttaneet ryhmän jäsenien työtapoihin positiivisesti. Ryhmäläiset ovat tutustuneet toisiinsa, joka helpottaa yhteydenottoa ja ylisektioraalista yhteistyötä. Ryhmä on saanut tärkeätä tukea johtajilta Pietarsaaren koordinaatioryhmän kautta ja näin ollen ryhmän työ sai enemmän painoa ja asiat on voitu helpommin viedä eteenpäin. Ryhmän tavoitteina ovat olleet maahanmuuttajien integraation tukeminen, kotoutumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ja tehtävä on ollut viedä tietoa maahanmuuttajakysymyksistä päätöksentekijöille ja nostaa esille mitkä ovat tarpeelliset resurssit maahanmuuttajatyön kehittämiselle ja onnistumiselle. 54

56 Pietarsaaressa toimivien maahanmuuttajahankkeiden edustajat ovat tavanneet säännöllisesti tarkoituksenaan hyödyntää ja levittää hyviä ja vaikuttaviksi osoittautuneita toimintamalleja sekä kehittää toimintaa yhdessä moniammatillisesti. Tavoitteena on ollut myös parantaa yhteistyötä eri hankkeiden välillä ja välttää päällekkäisyyksiä. Vuonna 2010 Pietarsaaren seudulla oli meneillään Pohjanmaan Perhekaste hankkeen lisäksi neljä maahanmuuttokysymyksiin liittyvää hanketta. REJA (Resurs i Jakobstads-nejden) on kohdistettu työperäisiin maahanmuuttajiin ja Bothnia Integration sekä Bothnia Work ovat laajempia, useita paikkakuntia käsittäviä TE-keskuksen hallinnoimia hankkeita. IMMI-hanke (Innovatiiviset Metodit ja Mallit Integraatioon (kotouttamiselle) työskentelee muun muassa seudun maahanmuuttotyön koordinoinnin sekä maahanmuuttajien ja paikallisväestön kohtaamisia edistävän toiminnan luomisen parissa. Pietarsaareen suunnitellaan tiedotuskeskusta/infopistettä maahanmuuttajille. Hankkeen projektityötekijä on ollut yhdessä IMMI, GIIÖB (God Integration i Österbotten) ja Bothnia Integration hankkeiden kanssa keskustelemassa ja suunnittelemassa moniammatillista ja poikkihallinnollista ohjaus- ja neuvontapistettä yhden luukun periaatteella. Yhteistyössä on ollut mukana myös eri viranomaisia, koulutusorganisaatioita ja kolmannen sektorin toimijoita. Tiedotuskeskus tuo tietoa alueelle, yhdistää toimijoita maahanmuuttaja-asioissa ja tarjoaa ja opastusta mm. työhön, opiskeluun, viranomaispalveluihin ja järjestötoimintaan liittyen. Pohjanmaan maakuntaohjelmassa sanotaan, että monikulttuurisuudella pyritään myös kaikkien kansalaisten osallistumiseen, jolla taataan yhteisöllisyys, elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja rauha. Pohjanmaan liitto on ottanut vastuun tiedotuskeskuksen toteuttamisesta ja toiminta alkaa mahdollisesti vuoden 2012 aikana. Hankeaikana on Pietarsaaressa maahanmuuttajanaisille annettu mahdollisuus oppia ruotsia ja suomea. Toiminnalla on haluttu edistää maahanmuuttajanaisten- ja tyttöjen luku- ja kielitaidon kehittymistä. Luetaan yhdessä Vi läser tillsammans verkoston tavoitteena on tukea maahan muuttaneiden naisten kotoutumista ja maahan sopeutumista. Keväällä 2007 Suomen UNIFEM ja Zonta International, piiri 20, aloittivat yhteistyönä suomen/ruotsinkielen opetuskampanjan. Kampanjan nimeksi päätettiin Luetaan yhdessä Vi läser tillsammans. Pietarsaaressa ei ollut aikaisemmin Luetaan yhdessä toimintaa, joten Zonta naiset kuitenkin innostuvat heidän saatuaan apua ja tukea toiminnan suunnittelussa, opettajien etsinnässä ja kokoontumistilan löytämisessä. Pietarsaaren ruotsinkielinen ryhmä oli en- 55

57 simmäinen ruotsinkielinen ryhmä Suomessa. 2-4 oppilasta ovat tavanneet maanantaisin kirjaston tiloissa. Suomenkielisessä ryhmässä oppilaita on ollut 7-9. Luetaan yhdessä Vi läser tillsammans toiminnasta kirjoitettiin artikkeli Pietarsaaren seudun ruotsinkieliseen ja suomenkieliseen päivälehteen syksyllä-10. Pietarsaaren Zonta naiset ottivat päävastuun kieliopetuksesta ja hankkeen projektityötekijä on ollut koko ajan taustatukena ja auttanut käytännön asioissa, mutta ei ole toiminut opettajana. Oppilailta lukuvuoden lopussa kerätty arviointi oli positiivista. Opettajia kehuttiin ja kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä opetukseen. Voi myös ottaa huomioon, että oppilailla on ehkä vielä kulttuurierojen takia vaikea antaa realistista arvostelua tai rakentavia parannusehdotuksia. Opettajien kokemuksen mukaan opiskelijoiden ilmaisema kiinnostus ja kiitollisuus palkitsevat toteutetun opetuksen. Monien näkemyksiä kiteyttää opettaja, joka sanoi, että toiminta Rikastuttaa omaa elämää: Saan paljon iloa ja uusia kokemuksia heidän kauttaan. En kadu hetkeäkään tähän projektiin ryhtymistä. Vuoden 2011 alusta verkoston vetovastuu siirtyi Zonta International, Piiri 20:ltä ja Suomen Un Womeniltä (ent. Unifem) Suomen Akateemisten Naisten Liitolle. Luetaan yhdessä toiminta jatkuu Pietarsaaressa lukukaudella Pietarsaareen on perustettu vertaistukiryhmä somalimiehille. Suomen Pakolaisapu on kouluttanut ohjaajia Pohjanmaalle. Ohjaajaparina Pietarsaaressa toimivat somalimies ja pakolaisohjaaja/projektityöntekijä Daniel Huhtamäki. Keskusteluryhmä on toteutettu lokakuun 2010 maaliskuun 2011 välillä yhteystyössä Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kanssa, josta on saatu lainata tiloja kokoontumiseen. Ryhmä on kokoontunut kaksitoista kertaa ja osallistujaa on yleensä ollut 3 6. Keskustelun teemoina olivat mm. työn etsiminen, kulttuurierot Suomen ja Somalian välillä sekä perheyhdistämisen odottaminen. Haasteet on ollut kulttuurierot ja yhteistyö maahanmuuttajataustaisen ohjaajan kanssa. Arvioinnin mukaan ryhmästä ei ole ollut osallistujille paljon hyötyä, mutta kuitenkin ryhmän varsinaiset osallistujat ovat uskollisesti käyneet tapaamisissa alusta loppuun saakka. Vertaistukiryhmän isoin vaikutus on ollut että maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden kokoontua ja pohtia heille tärkeitä teemoja turvallisessa ilmapiirissä sekä saada hyviä ehdotuksia miten suhtautua uuteen kulttuuriin. Ryhmät eivät korvaa ammatillista apua, mutta voivat olla avuksi. Vertaistukiryhmän mahdollinen jatko riippuu monesta eri asiasta. Ohjausparin löytäminen on ollut vaikeaa. Toinen ongelma on, että vain muutama Pietarsaaresta on käynyt Pakolaisavun kurssin vertaistoimintaohjaajille. Saadakseen toiminta vakituiseksi olisi tärkeää saada koulutettua enemmän vertaistukiohjaajia. Vertaistoiminnan on todettu olevan kaupungin vakituista toimintaa, mutta tällä hetkellä kaupungissa ei ole ryh- 56

58 miä käynnissä. Pietarsaaren sosiaalihuollon päällikön Carola Lindénin mukaan vertaistukiryhmä on itsessään hyvä konsepti, mutta sen toteuttaminen vaatii mm. Suomen Pakolaisavun kurssin käymisen ja mahdollisuuden iltatyön tekemiseen. Lindén ehdotti, että tulevaisuudessa voisivat kiintiöpakolaisten naisohjaajat vetää ryhmiä pakolaisnaisille. Pietarsaaressa on kehitetty ystävätoimintaa tukemaan kotoutumista. Alusta asti ajatus oli toteuttaa toimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin (mm. SPR:n ja seurakuntien) kanssa. Ystävätoiminnan esitteitä on jaettu mm. kirpputoreilla, seurakunnissa ja järjestöissä. Toiminnasta on kerrottu neljässä ruotsinkielisessä seurakunnassa. Vastaanotto on yleisesti ollut myönteistä. Syksyyn 2011 mennessä kaksi ystäväkontaktia on välitetty maahanmuuttajan ja paikkakunnallisen välillä. Pietarsaaressa on ollut maahanmuuttajaperheissä tehtävä perhetyö vähäistä. Hankkeen puitteissa päätettiin toteuttaa perhetyön pilotointi yhteystyössä perhetyön Fantin kanssa. Tarkoituksena oli luoda toimintamalli maahanmuuttoperhetyölle. Haasteeksi nousi löytää halukas perhe pilotoinnille. Ongelmana oli vaikeus motivoida perhetyötä maahanmuuttajaperheille. Kesäkuusta 2011 alkaen tehtiin kaksi kotikäyntiä yhdessä somaliperheessä. Tavoitteina oli antaa tukea jokapäiväiseen elämään ja kehittää tapoja tehdä perhetyötä maahanmuuttajaperheessä. Pietarsaaressa työskentelevän projektityötekijän työsopimus muutettiin hänen pyynnöstään siten, että työaika väheni 20 %:iin. Tämän vuoksi projektityötekijä ei pystynyt toteuttamaan kaikkia suunnitteluvaiheessa olevia toimintoja. Esim. avoimen päiväkodintoiminnan laajentaminen ja neuvolassa pidettävät te lat maahanmuuttajavanhemmille ovat tämän vuoksi jääneet toteutumatta. Pietarsaaressa pohdittiin vaihtoehtoja 80 % työajan käytössä. Sosionomi amk Daniel Huhtamäki palkattiin hankkeeseen tekemään hanketyötä 40 % työajalla. Huhtamäen tehtäviin on kuulunut vertaisryhmätoiminnan arvioiminen ja jalkauttaminen kunnan toimintaan, ystävätoiminnan kehittäminen ja aloittaminen maahanmuuttajaperheiden ja paikallisten perheiden kanssa. Hän on myös kehittänyt rap-toimintaa nuorille ja aloittanut monikulttuurisen perhetyön esille nostamisen Pietarsaaressa. Maahanmuuttajanuoret elävät kahden kulttuurin keskellä. Joskus perheen ja kavereiden perinteet ovat ristiriitaisia. Jotta maahanmuuttajanuori voisi ilmaista itseään ja tehdä asioita yhdessä ryhmässä, perustettiin hankkeen ja Pietarsaaren nuoriso-osaston kanssa Rapverstas Tupac s Magazine. Toiminnan ideana on ollut, että nuoret saisivat mahdollisuuden kehittyä räppäämisessä ja ilmaista tunteitaan. Rap-verstasta pidetään kaupungin nuoriso- 57

59 tiloissa Tupakkamakasiinissa. Tupac s Magazinen ovat suunnitelleet ja toimintaa vetäneet nuoriso-ohjaajat Leif Strömberg ja Kenneth Huumarsalo sekä projektityöntekijä Daniel Huhtamäki. Esitteitä ja julisteita jaettiin yläasteille ja lukioihin ja toimintaa markkinoitiin myös Tupakkamakasiinissa käyville nuorille. Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa maalis- ja huhtikuussa Sen jälkeen toiminta jouduttiin keskeyttämään kesäkauden ajaksi. Ryhmässä on käynyt 3-5 nuorta, jota kiinnostaa räppääminen ja he haluavat oppia sitä lisää. Yksi osallistujista on ollut pakolainen. Nuorten kanssa on yhdessä pohdittu laulujen teemoja, valittu sopivia instrumentaalipohjia ja kirjoitettu sanoituksia. Pietarsaaren Sanomissa oli Rap verstaasta juttu 15. huhtikuuta. Syyskuussa 2011 on tarkoitus jatkaa toimintaa. Toiminnan vetäjät voivat jatkaa Rap Verstaan ohjaamista omien töidensä puitteissa. Kehittämistyön odotettavissa olevat vaikutukset Pietarsaaressa Tietoisuus ja kiinnostus maahanmuuttajakysymyksistä ja maahanmuuttajien osallisuus ovat lisääntyneet hankkeen aikana. Yhteistyö muiden maahanmuuttajahankkeiden kanssa on ollut erittäin tärkeää ja yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Eri sektoreiden henkilökunta haluaa lisätä osaamistaan ja tulla herkemmäksi tunnistamaan kulttuurin vaikutus ihmisten elämään. Hankkeen järjestämät seminaaripäivät ovat olleet onnistuneita ja säännöllisiä koulutusmahdollisuuksia tarvittaisiin jatkossakin. Yksi hankkeen tehtävistä on ollut maahanmuuttajatyön verkoston kartoittaminen sekä yhteistyön kehittäminen. Kaikkien Pietarsaaren seudun kuntien välisen yhteistyön tarve on kasvamassa. Hankkeen aikana Pietarsaaressa toiminut monikulttuurinen ja moniammatillinen työryhmä uskoo pitkäaikaisempaan muutokseen. Yhteistyön kautta voidaan välttää päällekkäistä työtä ja asiakkaille voidaan tarjota parempaa palvelua. Ylisektioraalinen työ parantaa työntekijöiden välisiä kontakteja, jotka myös pidemmällä tähtäimellä vaikuttavat positiivisesti asiakkaisiin. Lisääntynyt maahanmuuttajamäärä tulee vaatimaan jatkuvaa rasisminvastaista ja molemminpuolista kunnioitusta edistävää työtä. Kaikkien sektoreiden olisi tehtävä yhteistyötä kotouttamisen hyväksi. Monikulttuurisen työryhmän työtä tulisi kehittää siten, että intensiivisesti maahanmuuttajien parissa työtä tekevät olisivat ryhmän jäseninä. Hankkeen aikana kaikki ryhmän jäsenet eivät tehneet suoranaisesti maahanmuuttajatyötä. Monikulttuurisen työryhmän jäsenet totesivat, että hankkeen päätyttyä tarvitaan henkilö, joka valmistaa ja esittää asiat kokouksissa. Ehkä kunta voisi tukea työryhmää työntekijällä ja varoilla? Kuntahan saa korvauksia valtioilta vastaanotetuista maahanmuuttajista. Monikulttuurinen työryhmä voisi mahdollisesti koordinoida aiemmin mainit- 58

60 tua maahanmuuttajien tiedotuskeskus/infopistettä. Voisi olla luonnollista, että Infopisteen henkilökunta jatkaisi työryhmän toimintaa? Politiikka on tärkeä osa maahanmuuttajatyön onnistumisessa. Tämänkaltaisessa ryhmässä tulisi olla mukana poliitikkoja kantamassa vastuuta. Maahanmuuttajien tulisi voida myös osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä sosiaalisessa, taloudellisessa, poliittisessa että kulttuurisessa mielessä. Suomen tai ruotsin oppiminen on ensiarvoisen tärkeää maahanmuuttajalle. Kouluttautuminen ja työllistyminen ilman riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa on käytännössä mahdotonta. Maassamme on satoja täysin lukutaidottomia ihmisiä. Heistä suuri osa on naisia. Kielen opiskeluun osallistumista rajoittavat perhesyyt, etenkin lasten hoito ja rajoitukset naisten omassa kulttuurisessa roolissa. Näin osalla maahanmuuttajanaisista ei ole edellytyksiä osallistua yhteiskunnan tarjoamaan kotoutumista edistävään kielikoulutukseen, ja niinpä heitä jääkin koulutuksen ulkopuolelle. Naisten lukutaito on kuitenkin keskeinen heidän oman itsenäisen selviytymisensä kannalta ja perheiden hyvinvoinnin kulmakiviä. Lukutaidottomuus tuo arkielämään kompastuskiviä; miten matkustaa bussilla, miten kertoa vaivoista lääkärille, miten asioida kaupassa, jos ei tunne edes aakkosia? Lukutaidottomuus on este kielen oppimiselle ja vaikeuttaa Suomeen kotoutumista. Maahanmuuttajanaisten kielitaito edistää myös heidän perheidensä hyvinvointia. Pietarsaaressa Luetaan yhdessä toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana kehittämästä toiminnasta voi tulla pysyvää, jos kunnan johto ja työtekijät ovat kokeneet hankkeen hyödyksi ja kunnan ja kolmannen sektorin osallisuus hankkeen aikana otetaan huomioon. Kun asiantuntijaverkosto luodaan ja ylisektioraalinen yhteistyö toimii, toiminnalla on mahdollisuus juurtumaan ja jatkumaan hanketoiminnan päätyttyä. Monikulttuurisen työn kehittäminen Närpiössä Hanna Esch Mitä tehtiin ja miksi? Närpiössä on noin 1000 henkilöllä maahanmuuttajatausta. Ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset saapuivat kaupunkiin vuonna 1988 lähtien, joten Närpiössä on saatu paljon käytännön kokemusta muista kulttuureista tulevien ihmisten vastaanottamisesta. Närpiössä asuu nykyään paljon toisen ja jopa kolmannen sukupolven maahanmuuttajia. Närpiö on Suomessa edelläkävijä työperäisten maahanmuuttajien vastaanoton ja yhteiskuntaan kotouttamisen suhteen. Työperäinen maahanmuutto on jo elinehto useille yrityk- 59

61 sille, erityisesti kasvihuoneviljelylle, joissa kaksi kolmasosaa työvoimasta on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien työttömyysaste on Närpiössä n. 4 %, kun se koko maan osalta on 25 %. Kun Närpiö vastaanotti pakolaisia 1980-luvun lopulla ja luvun alussa, paikkakunnalla oli pakolaisasioita käsittelevä sosiaalityöntekijä. Tällä hetkellä erikseen maahanmuuttajien asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää ei ole, vaan työ jakaantuu kaikille sosiaalityöntekijöille. Kaupunki ei valvo Närpiöön tulevia työperäisiä maahanmuuttajia, koska nämä usein järjestävät asunnon ja työtä paikkakunnalla asuvien sukulaisten kautta. Päivähoidolle ja koululle uusien asiakkaiden ilmaantuminen päivästä toiseen on haastavaa. B- statuksen maahanmuuttajat eivät näy väestörekisterissä, joten on vaikea tietää tarkalleen miten moni asuu paikkakunnalla ja mitä tarpeita heillä on. Närpiön kaupunki on 2000-luvulla osallistunut useisiin maahanmuuttohankkeisiin, mm. Medvind (jonka tavoitteena oli parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä eri toimintatapoja käyttäen), SHAISYD, FISC-K (sisäasiainministeriön kotouttamistyön pilottihanke). Näistä hankkeista useimmat ovat jo päättyneet tai päättyvät lähitulevaisuudessa. Tämä tuo kaupungille uusia haasteita, koska maahanmuuttajahankkeiden tarjoamat tukitoimenpiteet sekä maahanmuuttajille että työnantajille katoavat. Uusi voimaan astunut kotouttamislaki asettaa lisävaatimuksia kunnalle, koska laki laajenee koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. Kotouttamisen ensimmäiseen vaiheeseen lisätään panostusta mm. siten, että kaikki oleskeluluvan saaneet saavat tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan riippumatta siitä, ovatko he maassa työn vuoksi vai pakolaisina. Lisäksi kielten opetusta parannetaan. Kotouttaminen tulee ottaa huomioon myös kunnallisessa suunnittelussa. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeella haluttiin Närpiössä saada yhteys toisen sukupolven maahanmuuttajiin, jotka tarvitsevat tukea identiteetilleen. Hankkeella haluttiin myös korostaa sitä, että työperäisten maahanmuuttajien lapsia ja nuoria ei saa unohtaa. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla ja matalan kynnyksen periaatteella haluttiin hankkeen avulla löytää ryhmät, joissa kotoutuminen on pysähtynyt tai joissa perheet helposti eristäytyvät tai joutuvat eristetyksi muusta yhteiskunnasta. Kunnan työntekijät tarvitsivat myös monikulttuurisuus asioista lisäkoulutusta. Projektityöntekijä Hanna Esch aloitti tammikuun alussa 2010 työnsä tapaamalla kaupungin eri sektoreita saadakseen kokonaiskuvan tilanteesta sekä konkreettisista tarpeista. Sivistyssektorin ja rehtoreiden tapaamisessa ilmeni, että kouluissa toivottiin kaverituen 60

62 kehittämistä, erityisesti kaksisuuntaisen kotouttamisen tukemiseksi. Lisäksi monet maahanmuuttajalapset tarvitsivat läksyjenlukuapua. Ensimmäisessä tapaamisessa sosiaalisektorin kanssa ilmeni, että projektityöntekijän toivottiin tekevän asiakastyötä oleskelulupahakemuksien täyttämisen muodossa. Projektityöntekijä ei voi kuitenkaan suorittaa kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Sosiaaliosasto toivoi myös, että projektityöntekijä tekisi etsivää toimintaa ja kehittäisi palveluohjausta ulottaakseen toiminnan eristäytyneisiin maahanmuuttajaryhmiin. Hanketyöntekijän työ onkin muokkautunut asiakaskeskeiseksi. Nuoriso-ohjaajan kanssa käydyssä palaverissa toivottiin kaksisuuntaista kotouttamista tukevia toimenpiteitä, koska närpiöläisten nuorten keskuudessa on ollut havaittavissa kovenevia asennetta maahanmuuttajia kohtaan. Projektityöntekijä on koko hankeajan osallistunut kokouksiin muiden maahanmuuttajahankkeiden työntekijöiden, perhepalvelujen johtajan, päivähoidon johtajan, erityislastentarhanopettajan sekä eri yhdistysten (Folkhälsan, Zonta, Intercult, Närpiön bosnialainen yhdistys, Martat jne.) ja seurakunnan kanssa. Projektityöntekijä on ollut yhteistyössä myös toimistosihteerin kanssa, joka käsittelee oleskelulupa-asioita poliisin palvelupisteessä Närpiössä. Projektityöntekijä on tiedottanut hankkeesta Närpiön perusturvalautakunnan jäsenille sekä osallistunut kaupungin johtoryhmän koolle kutsumiin monikulttuurisuutta käsitteleviin kokouksiin. Projektityöntekijä on yhdessä FISC-K5 -hanketyöntekijän Mirja Högstrandin kanssa perustanut moniammatillisen tiimin, jonka tehtävänä on luoda edellytykset maahanmuuttajien onnistuneelle kotouttamiselle K5-alueella. Tiimi on kokoontunut noin joka toinen kuukausi. Moniammatillisestä tiimistä jo on kerrottu kappaleessa 3.3. Närpiössä on hankkeessa pilotoitu useita toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien osallisuutta ja ehkäistä syrjäytyneisyyttä. Projektityöntekijä on osallistunut maahanmuuttajaperheiden toimeentulotukikeskusteluihin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa ja on keskustelujen yhteydessä haastatellut maahanmuuttajia heidän tilanteestaan ja sitä, mitä he toivovat kaupungilta kotoutumiseensa liittyen. Näin maahanmuuttajat ovat saaneet olla osallisia ja heidän mielipiteensä on saatu dokumentoitua. Projektityöntekijä on oppinut tuntemaan maahanmuuttajat, jotka ovat samalla saaneet tietoa hankkeesta. Närpiössä asuvat maahanmuuttajat ovat kääntäneet hankeesitteitä viidelle kielelle (suomi, englanti, bosnia, vietnam, venäjä). Projektityöntekijä on jakanut tietoa mm. neuvolassa, TE -keskuksessa, koulutoimistossa, lastenhuollossa, poliisissa ja psykiatrisella poliklinikalla. 61

63 Hankkeessa päätettiin sivistysjohtajan kanssa aloittaa läksypajatoiminnan pilotointi Mosebackenin koululla. Koulu on ala-aste, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Finbyssä. Samalla paikalla sijaitsevat myös Närpiön ainut yläaste ja lukio. Mosebackenin koulussa on Närpiön kouluista suurin osuus maahanmuuttajaoppilaita. Läksypajatoiminta on hankeaikana tapahtunut kahdessa ryhmässä. Ensimmäisessä ryhmässä on ollut 8 maahanmuuttajataustaista 7-9 -vuotiasta lasta. Toisessa ryhmässä oli 4 viitosluokkalaista lasta, joista yhdellä on maahanmuuttajatausta. Lukion rehtorin kanssa sopimalla saatiin kolme tyttöä lukion 1. ja 2. luokilta toimimaan läksypajaryhmien opettajina. He ovat vuorotellen kaksi kertaa viikossa, tunti kerrallaan, tehneet läksyjä oppilaiden kanssa ala-asteen tiloissa. Läksypajan vetäjät ovat saaneet palkkaa työstään. Oppilaat, opettajat ja vanhemmat ovat arvioineet läksypajatoiminnan olleen onnistunutta. Monet maahanmuuttajavanhemmat eivät pysty puutteellisen kielitaidon vuoksi auttamaan lapsiaan läksyjen luvussa. Sen vuoksi tarvitaan ulkopuolista apua. Projektityöntekijä otti yhteyttä Närpiönseudun Närpes Area-Zonta- kerhon puheenjohtajaan tammikuussa 2011 tarkoituksenaan perustaa "Luetaan yhdessä"-ryhmä Närpiöön. Luetaan yhdessä -ryhmät muodostuvat naisten vapaaehtoisverkostosta, jotka Suomen kulttuurirahaston tuella tarjoavat opetusta suomen ja ruotsin kielissä maahanmuuttajille ympäri Suomea. Projektityöntekijä kertoi Närpiönseudun Närpes Area-Zonta-kerhon kuukausitapaamisessa hankkeesta ja Luetaan yhdessä -verkostosta. Zonta-jäsenet kiinnostuivat ruotsinkielisen Luetaan yhdessä -ryhmän aloittamisesta, josta tulikin Suomen toinen ruotsinkielien Luetaan Yhdessä ryhmä. Projektityöntekijä vastasi käytännön järjestelyistä, otti yhteyttä maahanmuuttajiin, tilasi oppikirjoja ja osallistui aloitusvaiheen tapaamisiin. Närpiön kaupunki tarjosi tilat kokoontumisille. Luetaan yhdessä -ryhmä on kevään ja kesän 2011 aikana kokoontunut maanantai-iltaisin Närpiön kaupungintalolla. Keskimäärin tapaamisiin on osallistunut viisi maahanmuuttajaa, joita ovat ohjanneet 2-3 vapaaehtoista opettajaa. Osallistujille on jaettu oppikirjat. Närpiönseudun Närpes Area-Zonta -kerho on ottanut kantaakseen vastuun ryhmästä ja se jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Projektityöntekijän toimenkuvaan on kuulunut myös palveluohjauspilotointi. Ajatuksena on ollut tarjota maahanmuuttajille matalan kynnyksen konsultaatioita ja apua arjen tilanteisiin. Maahanmuuttajat ovat voineet ilman ajanvarausta ottaa yhteyttä viranomaiseen (palveluohjaajaan) ja saada tähän apua. Projektityöntekijä on toiminut neuvoa-antavana osapuolena myös maahanmuuttajien kanssa työtä tekeville ja on mm. informoinut uudesta kotouttamislaista ja erilaisista oleskeluluvista kunnan henkilöstölle. 62

64 Palveluohjauspilotoinnissa projektityöntekijä on huolehtinut yhteyksistä viranomaisiin ja on tarvittaessa voinut kutsua koolle moniammatillisen tiimin, johon kuuluu maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevia sosiaalisektorin, sivistyssektorin ja sairaanhoidon edustajia. Hankeaikana 79 eri maahanmuuttajaa on käyttänyt palveluohjaajan palveluita. Keskimäärin maahanmuuttaja on ollut yhteydessä palveluohjaajaan kolme kertaa. Projektityöntekijä on tehnyt kotikäyntejä, ollut mukana poliisikäynneillä, KELAssa verotoimistossa, neuvolassa, asianajajan luona, ollut yhteydessä viranomaisiin myös ulkomaille ja työturvaan sekä työnantajiin, auttanut saamaan lähetteen lääkärille, löytämään tulkin jne. Hankeaikana tehtiin kaksi kyselyä palveluohjauspilotoinnin asiakkaille. Ensimmäinen kyseli tehtiin helmi-maaliskuussa 2011, jolloin 18 maahanmuuttajaa vastasi kyselyyn. Keskiarvo palvelun tarpeellisuudesta ja saadusta avusta oli 4,4/5. Toinen kysely tehtiin elokuussa 2011, jolloin 16 maahanmuuttajaa vastasi kyselyyn. Yleisarvosanaksi tuli 4,5/5. Useat maahanmuuttajat ilmaisivat huolensa siitä, että palvelu päättyy hankeajan loppuessa. Kaupunki ei ole tehnyt päätöstä palveluohjauksen jatkamisesta. On sääli, jos hyvin alkanut ja asiakkaat tavoittanut toimintamuoto katoaa. Suomen Pakolaisapu järjesti yhteistyössä Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen kanssa ensimmäisen ruotsinkielisen koulutuksen maahanmuuttajien vertaisryhmien ohjaajille Projektityöntekijä huolehti koulutuksen käytännön järjestelyistä. Koulutukseen osallistui 7 henkilöä, jonka jälkeen Närpiössä käynnistyi 3 vertaisryhmää (ryhmä vanhemmille bosnialaismiehille, ryhmä vanhemmille bosnialaisnaisille, ja ryhmä thaimaalaisille naisille). Vertaisryhmien kutsut käännettiin bosnian ja thaimaan kielille. Hanketyöntekijä kävi kunkin maahanmuuttajaohjaajan kanssa mahdollisten ryhmään osallistujien kotona kutsumassa heidät henkilökohtaisesti ryhmään. Keskustelut ryhmissä on käyty maahanmuuttajien omalla äidinkielellä. Ryhmissä on käynyt myös asiantuntijoita, kuten vanhusneuvoston edustaja, sosiaalityöntekijä, psykologi ja terveydenhoitaja. Vertaisryhmät ovat tavanneet kerran viikossa kahden tunnin ajan kaupungin tiloissa. Vanhempien bosnialaisnaisten ryhmässä on ollut 8 osallistujaa, vanhempien bosnialaismiesten ryhmässä 4 osallistujaa ja thaimaalaisnaisten ryhmässä 6 osallistujaa. Ryhmät ovat kokoontuneet yhteensä 14 kertaa ja kaikki jäsenet toivovat, että toiminta jatkuisi hankeajan päätyttyä. Projektityöntekijä on ollut kaikissa ryhmissä suomalaisena ohjaajana. Ryhmät ovat olleet erittäin arvostettuja osallistujien parissa. Vanhempien bosnialaisnaisten ryhmän jäsenen kommentoikin ryhmässä olemista seuraavasti: "elämäni on jälleen saanut merkityksen". Sosiaalityöntekijät ovat myös kertoneet, että ryhmien jäsenet vaikuttavat voivan henkisesti 63

65 paremmin ryhmän käynnistyttyä. Vanhempien bosnialaisten naisten ja miesten ryhmien jäsenet ovat kaikki asuneet jo pitkään Närpiössä (15 24 vuotta), mutta he eivät ole kotoutuneet yhteiskuntaan, vaan eristäytyvät, eikä heillä ole juurikaan yhteyksiä kantaväestöön. Useimmat ryhmäläisistä kärsivät masennuksesta. Kun ryhmien jäsenet ovat tutustuneet eri viranomaisiin sekä tehneet retkiä lähikuntiin, heidän näkökulmansa on avartunut merkittävästi. Ryhmien jäsenet ovat saaneet tietoa ja ryhmissä on keskusteltu maahanmuuttajien ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista. Projektityöntekijä on suunnitellut vertaisryhmien ohjelmat ja pitänyt yhteyttä Suomen Pakolaisapuun. Hankkeen avulla perustettiin nuoriso-ohjaajan kanssa yhteistyössä monikulttuurinen tyttöryhmä, joka alkoi keväällä Tyttöryhmätoiminnan tavoitteena on ollut antaa tytöille mahdollisuus keskustella turvallisessa ryhmässä erilaisista kysymyksistä ja kokeilla eri toimintamuotoja. Ryhmässä syntyy yhteishenkeä ja sosiaalinen verkosto nuorten ympärillä vahvistuu. Tyttöryhmä sai rahallista tukea Folkhälsanilta ja siinä oli 15 tyttöä Närpiön yläasteen 7-9 luokilta. Kaksisuuntaisen kotouttamisen edistämiseksi 8 tyttöä oli maahanmuuttajataustaisia ja 7 suomalaisia. Osallistujat ryhmään valitsi opettajat ja koulukuraattori. Ryhmä on tavannut nuorisokahvila Albertissa Närpiössä. Vapaa-ajanlautakunta on antanut tilat maksutta käyttöön sekä rahoittanut osallistujien välipalan. Ryhmän kaksi ohjaajaa ovat saaneet koulutusta. Joka kerta on käsitelty eri teemoja, mmm. rasismi, oma identiteetti ja suhteet. Osallistujat ovat myös pitäneet valokuvanäyttelyn. Monikulttuurinen tyttöryhmä jatkaa toimintaansa vapaa-aika lautakunnan toimesta syyslukukaudella Projektityöntekijä on järjestänyt bosnialaisia iltoja. Tapaamisiin osallistuneilla vanhemmilla on ollut lapsia Näsbyn päiväkodissa ja ohjaajana on toiminut bosnialainen äiti. Bosniaksi on keskusteltu vapaamuotoisesti vanhemmuudesta, rajoista ja kulttuurieroista lasten kasvatuksessa. Asiantuntijavieraita on tarvittaessa kutsuttu ryhmään. Ryhmässä on ollut 3-6 vanhempaa ja se on kokoontunut kerran kuukaudessa. Keskustelun pohjana on käytetty Sonia Sherefayn kirjaa "Barnen i våra hjärtan". Ulkomaalaistaustaisille suunnatussa kirjassa on valmiiksi bosniankielistä materiaalia, mikä on helpottanut tapaamisten suunnittelua. Kunnan erityislastentarhanopettajan kanssa on keskusteltu ryhmän jatkamisesta kunnan normaalina toimintana avattiin Närpiön taidehallissa Familjestugan, kohtaamispaikka kotona oleville vanhemmille. Familjestugan on hankkeen, sivistystoimen, sosiaalitoimen, terveystoimen, neuvolan, seurakunnan ja eri organisaatioiden, kuten Marttaliiton ja Folkhälsanin, yhteistyön tulos. Keskusteluissa perusturvajohtajan, maahanmuuttajavanhempien ja erityislastentarhanopettajan kanssa todettiin, että Närpiöstä puuttuu perhekeskusmainen kohtaa- 64

66 mispaikka, jonne voisivat mennä kaikki lasten kanssa kotona olevat vanhemmat. Perustettiin työryhmä, johon kuuluvat perhetyön johtaja, lastensuojelun johtaja, johtava terveydenhoitaja, sivistystoimen johtaja, erityislastentarhanopettaja ja hanketyöntekijä, ja päätettiin kokeilla ensin toimintaa puolen vuoden ajan. Pohjanmaan Perhekaste hankkeen ohjausryhmässä käsiteltiin asiaa ja hankkeesta myönnettiin 2500 e perustamisvaiheen palkkakustannuksiin. Maaliskuusta kesäkuuhun palkattiin toiminnasta vastaamaan 2 lastentarhanopettajaa, kumpikin 3 tunniksi viikossa. Toinen palkattu vetäjä on maahanmuuttaja. Tilat saatiin käyttöön maksutta. Hanketyöntekijä haki yhdistyksiltä ja yrityksiltä avustuksia, joilla voitiin tehdä pieniä hankintoja Familjestuganiin. Huonekaluja ja leluja saatiin lainata kahdesta läheisestä päiväkodista. Neuvola Mannerheimin lastensuojelu liitto Psykologi Fysikaalinen Perhetyöntekijä FAMILJ ESTUGA N Erityiskasvattaja Folkhälsan Marttaliitto Seurakunnat Kuvio 7. Familjestuganin yhteistyötahot. Familjestugan on avoinna kerran viikossa kaikille kotona oleville vanhemmille sekä muille aikuisille, joilla on 0-5 -vuotiaita lapsia. Osallistuminen ei maksa mitään eikä ennakkoilmoittautumisia tarvita. Avoimella kohtaamispaikalla edistetään lasten hyvinvointia ja tuetaan vanhempia vanhempana toimimisen roolissa sekä ennalta ehkäistään eristäytymistä ja syrjäytymistä. Projektityöntekijä on pyrkinyt löytämään asiakkaiksi usein eristäytyneitä 65

67 maahanmuuttajavanhempia. Familjestuganin mainos käännettiin bosniaksi ja venäjäksi ja sitä jaettiin maahanmuuttajaperheille. Toiminnalla pyritään edistämään myös kaksipuolista kotoutumista. Vertaistuen avulla voidaan vaihtaa kokemuksia ja löytää ratkaisuja ongelmiin. Jatkossa Familjestuganin tavoitteena on myös vähentää päivähoitopaikkojen tarvetta ja säästää päivähoidon kustannuksia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Familjestuganin olisi oltava avoinna vähintään kaksi päivää viikossa. Familjestuganiin on siirretty jo olemassa olevaa lasten ja vanhempien toimintaa. Neuvola siirsi tiloihin alle 1-vuotaiden lasten äiti-lapsi ryhmän ja seurakunta babyrallatteluryhmänsä. Neuvola on ollut toiminnassa tärkeä yhteistyökumppani, koska se antaa tietoa Familjestuganin toiminnasta uusille vanhemmille. Familjestuganin toimintaa on suunniteltu osallistujien toiveiden mukaisesti jäsentä keränneen Facebook-ryhmän kautta on tietoa tulevista ohjelmista voitu levittää nopeasti. Lisäksi tulevista ohjelmista tiedottamiseen on käytetty paikallistelevisiota ja päivälehtiä. Familjestugan on ollut todella suo- sittu perustamisestaan saakka. Avauspäivänä Familjestuganissa oli 37 kävijää, toisella viikolla 53 kävijää. Kävijöiden määrä on kirjattu ja Familjestuganissa on ollut keskimäärin 42 kävijää viikossa. Familjestuganin toiminnan jatkamisesta on kaupungissa tehty päätös, joten toiminta jatkuu myös hankeajan päätyttyä. Jotta olisi tavoitettu paremmin kotona olevat maahanmuuttajat, olisi heille pitänyt lähettää henkilökohtainen kutsu. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista salassapitovelvollisuuksien vuoksi. Useat maahanmuuttajat asuvat myös kaukana keskustasta, eikä heillä ole ajokorttia tai autoa, joten heidät olisi pitänyt hakea mukaan toimintaan. Syksyn 2011 aikana on osoittautunut vaikeaksi löytää uudet vetäjät Familjestuganiin. Alan koulutetusta henkilökunnasta on puutetta ja tuntimäärä (6 viikossa) vaatisi työn yhdistämistä muuhun työn yhteyteen. Maahanmuuttajien runsas määrä Närpiössä asettaa vaatimuksia sekä maahanmuuttajille 66