Auditorio, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa, Kuhmonkatu 32, Lieksa

Transkriptio

1 Pöytäkirja 2/ Aika klo 18:08-19:52 Paikka Auditorio,, Kuhmonkatu 32, Lieksa Osallistujat Läsnä Säppi Päivi puheenjohtaja Pöppönen Jukka varapuheenjohtaja Mahlavuori Markku jäsen Salorinne Heikki jäsen Lehtinen Pirkko jäsen Teppo Tarja jäsen Poissa Oinonen Kati jäsen Muut läsnäolleet Jolkkonen Jari rehtori, esittelijä Vänskä Kirsi koulutuspäällikkö, rehtorin varahenkilö Liiten Juha opettajakunnan edustaja Jantunen Eeva muun henkilökunnan edustaja Karjunen Noora oppilaskunnan edustaja Keränen Susanna oppilaskunnan edustaja Käsitellyt asiat :t Allekirjoitukset Päivi Säppi puheenjohtaja Eeva Jantunen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja Tarja Teppo Heikki Salorinne Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tämän kokouksen pöytäkirja on yleisesti nähtävänä ti klo n toimistossa, Kuhmonkatu 32, Lieksa Eeva Jantunen hallintosihteeri

2 Pöytäkirja 2/ Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 13 Kokouksen avaus 4 14 Läsnäolijoiden sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden 5 toteaminen 15 Työjärjestyksen hyväksyminen 6 16 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 7 17 * n talouden seuranta *, olokyselyn tulokset * Toiminnan, johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistamisprosessi Toiminta- ja taloussuunnitelma , talousarvion muutos * n aloituspaikat Yhteistoimintaneuvottelujen aloitus Opetusalan turvallisuuspalkinto 2017 Pohjois-Karjalan 29 ammattiopisto Lieksalle 24 Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 33

3 Pöytäkirja 2/ Kokouksen avaus AmoL : Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18:08.

4 Pöytäkirja 2/ Läsnäolijoiden sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AmoL Kuntayhtymän hallintosäännön 51 :n mukaan: "Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat (asia lis ta). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhtey des sä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus tai velvol li suus osallistua kokoukseen toimielimen päättämällä tavalla. Hallintosäännön 58 :n mukaan oppilaitoksen johtokunnan esittelijänä toi mii oppilaitoksen rehtori. Hallintosäännön 56 :n mukaisesti johtokunnan ko kouksissa on jäsenten lisäk si läs nä olo- ja puheoikeus hallituksen puheenjohtajalla, kuntayhty män johtajalla ja ta lous johtajalla oppilaitoksen koulutusjohtajilla, aikuiskoulutusjohtajilla ja cont rol le rilla. Lisäksi voi kutsua johtokunnan kokoukseen henkilökunnan ja opis ke li joi den edustajia, joilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Kuntalain 58 :n 2 momentin mukaan: Muu toimielin kuin valtuusto on päätös val tai nen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Tämän kokouksen kokouskutsu on lähetetty ehdotus Rehtori: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä läsnäolijat. : Todettiin kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä läsnäolijat..

5 Pöytäkirja 2/ Työjärjestyksen hyväksyminen AmoL ehdotus Johtokunta hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. : Johtokunta hyväksyi esityslistan kokouksen työjärjestykseksi.

6 Pöytäkirja 2/ Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen AmoL Kuntayhtymän hallintosäännön 61 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimieli men päättämällä tavalla. Johtokunta päätti kokouksessaan , että johtokunnan pöy tä kir jan tar kas taa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Pöytä kirja tar kastetaan kokouksen jälkeen tai se toimitetaan postitse pöy täkirjan tar kas ta jil le. Pöy täkirjan tulee palautua sihteerille mahdollisim man pian vii meis tään nähtä vänäolopäivään mennessä. ehdotus Rehtori: Johtokunta valitsee pöytäkirjan tarkastajat. : Johtokunta valitsi pöytäkirjan tarkastajiksi Tarja Tepon ja Heikki Salorinteen.

7 Pöytäkirja 2/ n talouden seuranta / /2017 AmoL n talouden seuranta Lisätietoja: controller Tuija Hiltunen, puh tuija.hiltunen@pkky.fi ehdotus Rehtori: Merkitään tiedoksi. : Merkittiin tiedoksi. Oheismateriaali Tuloslaskelma

8 Pöytäkirja 2/ , olokyselyn tulokset / /2017 AmoL Opetussuunnitelmaperustaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa toista vuot ta opiskeleville suunnattuun olokyselyyn vastasi yhteensä 50 Poh jois-kar ja lan am mat ti opis to Lieksassa opiskelevaa. Rehtori esittelee olokyselyn 2017 tuloksia kokouksessa. Lisätietoja: rehtori Jari Jolkkonen, puh , ja ri.jolkkonen@pkky.fi. ehdotus Oheismateriaali Rehtori: Merkitään tiedoksi. : Merkittiin tiedoksi. Olokyselyn 2017 tulokset

9 Pöytäkirja 2/ Toiminnan, johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistamisprosessi 77/ /2017 AmoL Kuntayhtymän hallitus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuuston hy väk sy mäs sä toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että kun ta yh ty män johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistetaan. Ammatillisen koulutuksen reformi 2018 uudistaa lainsäädännön, rahoitus- ja oh jaus jär jes tel män, joka edellyttää koulutuksen järjestäjältä toiminnan uu dista mis ta. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee mer kit tä väs ti ja pysyväluontoisesti. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan, johtamisjärjestelmän ja organisaation suunniteltu uudistamisprosessi on esitelty kuntayhtymän johto ryh mäs sä sekä yhteistyötoimikunnassa Suun ni tel ma esitellään kokouksessa. Osana uudistamisprosessia kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli se mi naa rissaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän nykytilaa ja toimin to jen kehityssuuntia. Seminaarin materiaali on liitteenä. Lisätietoja: Kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen, p tai esa.karvinen(at)pkky.fi. ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Merkitään tiedoksi. Kuntayhtymän hallitus: Merkittiin tiedoksi. Satu Huttunen poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Pirjo Rämänen poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Kuntayhtymän hallitus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan, johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistamisen tavoitteena on luoda kuntayhtymälle erin omai set pitkän aikavälin toimintaedellytykset toteuttaa perustehtäväänsä me nes tyksel li ses ti ja vastuullisesti. Suunnitelmana on, että uudistus astuu voi maan vuoden 2018 alusta.

10 Pöytäkirja 2/ Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan hallitus päättää kun ta yh tymän kokonaisorganisaatiorakenteesta sekä yhteisistä toiminnoista ja pal veluis ta. Seuraavassa kuvataan uudistamisen tarvetta, prosessia ja vaihtoehtoja. Ammatillisen koulutuksen reformi Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kär kihank keis ta. Se on valmistelussaan siinä vaiheessa, että se tulee piakkoin eduskun nan käsittelyyn. Reformin on tarkoitus astua voimaan Re for mi muuttaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön, rahoitus- sekä oh jaus jär jes tel mät, ja siten myös nykyiset toimintatavat ammatillisessa koulu tuk ses sa. Reformin lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asia kas läh töi syys. Osaamis pe rus tei suu des sa keskitytään puuttuvaan osaamiseen ja asia kas läh töi syydes sä huomioidaan yksilön ja työelämän tarpeet. Ta voit tee na on, että am matil li nen koulutus vastaa jatkossa yhä paremmin ja vai kut ta vam min työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilöiden muuttuviin osaa mis tar pei siin. Reformin keskeiset uudistukset ovat: ammatilliseen koulutukseen tulee yksi toimintalaki (ny kyis ten kahden si jaan) nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat pois te taan oppiminen henkilökohtaistetaan, jossa keskitytään puut tu van osaa mi sen hankkimiseen aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hank ki mis ta vas ta riip pu mat ta tutkinto suoritetaan näyttöperusteisesti ja näytöt annetaan pää sään töises ti työpaikoilla osaamisen arvioivat koulutuksen järjestäjän ja työelämän edus ta ja (2 arvioi jaa) valtakunnalliset tutkintotoimikunnat sekä am mat ti osaa mi sen näyt tö elimet lakkaavat tutkinnon myöntää jatkossa koulutuksen järjestäjä kaikissa tut kin nois sa tutkinnot laaja-alaistuvat ja niiden määrä vähenee ny kyi ses tä 351:stä 164:ään ammatilliseen koulutukseen tulee jatkuva ympärivuotinen ha keu tu mismah dol li suus yhteishaku säilyy suoraan perusasteesta tuleville sekä niille, joil la ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa keskeistä on työpaikalla tapahtuvan oppimisen li sään ty mi nen työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa on 2 muotoa: uusi kou lu tus so pimus ja oppisopimus koulutusviennin esteet poistetaan tutkintojen osalta koulutuksen järjestäjälle tulee vain yksi järjestämislupa ny kyis ten järjes tä mis lu pien ja sopimusten sijaan koulutuksen järjestämislupaan määritellään opis ke li ja vuo sien vä himmäis mää rä (365 päivää) koulutuksen järjestämislupaan määritellään järjestämisen vas tuu alue,

11 Pöytäkirja 2/ jonka yksilöiden ja työelämän osaamistarpeista tu lee en si si jai ses ti vastata rahoitusjärjestelmä uudistuu kokonaisuudessaan, jatkossa se muo dostuu seuraavasti perusrahoitus 50 % (nykyjään lähes 100 %) suoritusrahoitus 35 % (tutkinnot ja tutkinnon osat) vaikuttavuusrahoitus 15 % (työllistyminen ja jatko-opinnot) opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvarainen stra te gia ra hoi tus on enintään 4 % ammatillisen koulutuksen ko ko nais ra hoi tuk ses ta Reformi tarkoittaa toiminnan tehostamista (AMKE:n tj Petri Lempinen): Vähemmän toimitiloja. Vähemmän toimipisteitä. Vähemmän henkilökuntaa. Vähemmän organisaatioita. Vähemmän rahoitusta. Rahoitus Valtion leikkauksista johtuen kuntayhtymän tulorahoitus on vuodesta 2010 läh tien vähentynyt yhteensä noin 28,5 miljoonaa euroa. Rahoitus vas taa yhden isoksi luokiteltavan koulutuksen järjestäjän kokonaistuloa. Yksikköhintojen lisäksi myös opiskelijamäärät ovat vähentyneet. Valtio on leikan nut vuodesta 2014 lähtien kuntayhtymän perustutkintojen vuotuista koko nais opis ke li ja mää rää 460:llä. Lisäksi merkittävä opiskelijamäärän vä hennys on ollut työvoimakoulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksessa. Vuonna 2017 valtio tekee historian suurimmat leikkaukset toisen asteen amma til li seen koulutukseen (190 miljoonaa euroa). Kuntayhtymälle koh dis tuu täs tä leikkauksia lähes 9 miljoonaa euroa. Yhtälö on haastava, kun en nä tyksel lis ten rahoitusleikkausten kanssa on samanaikaisesti historian mer kit tä vin toi min nan uudistamis- ja kehittämistarve. Valtio esitti vielä li sä leik kauk sia am ma til li seen koulutukseen kun ta yh ty män hallituksen val tuus tol le esittämän ta lous ar vion 2017 jälkeen. Vuoden 2017 talousarvioon si säl ty mä tön li sä leik kaus ten tarve kuntayhtymässä on ar viol ta 0,9 1,2 mil joo naa euroa. Lo pul li seen leikkaustarpeeseen vai kut taa solmittujen op pi so pi mus ten määrä, joka on riip pu vai nen myös työn an ta jien tarpeesta ja mah dol li suuk sis ta solmia op pi so pi muk sia. Valtuusto päät ti, että hallitus tuo esityksen valtuustolle toukokuussa li sä leik kauk sen kat ta mi sek si. Reformissa uudistuva rahoitusjärjestelmä muuttaa nykyisen toiminnan perus tan. Rahoituksen ennakoitavuus heikkenee oleellisesti nykyisestä las kennal li seen opiskelijamäärään perustuvasta rahoituksesta. Jatkossa opis ke li jamää rä tuo enää puolet rahoituksesta ja toisen puolen tuovat tut kin not/tut kinnon osat sekä työllistyminen/jatko-opinnot yhdessä. Lisäksi ra hoi tus tulee ole maan suhteellinen, eli muiden koulutuksen järjestäjien toi min nan tu loksel li suus vaikuttaa kuntayhtymän rahoitukseen. Tämä hei ken tää edelleen rahoi tuk sen ennakoitavuutta. Kuntayhtymän vahvaa taloudellista asemaa voidaan hyödyntää toiminnan uu-

12 Pöytäkirja 2/ dis ta mi ses sa. Kuntayhtymän kestävyysvaje on kuitenkin arviolta edel leen noin 6 miljoonaa euroa. Tämän verran kustannuksia tuottoihin näh den on liikaa vuo si ta sol la. Henkilöstö Kuntayhtymä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa valtion leikkausten vuok si. Vuodesta 2011 lähtien henkilöstön vähennys on ollut yhteensä noin 250. Tällä hetkellä henkilöstön vahvuus on noin 850. Opetushenkilöstöä on noin 64 %, muuta henkilöstöä 34 % ja projektihenkilöstöä 2 %. Mää rä ai kai sia pal ve lus suh tei ta on noin 18 %. Kuntayhtymän strategian mu kai ses ti henkilöstömäärä mitoitetaan käy tet tävis sä olevien resurssien mu kai ses ti. Viime syksynä käytiin seitsemännet yhteis toi min ta lain mukaiset neu vot te lut, joissa päätettiin hen ki lös tö vä hen nyksis tä se kä koko henkilöstön kah den viikon lomauttamisesta kevään 2017 aikana. Ko ko henkilöstön lo maut ta mi ses ta ei kuntayhtymällä ole ai kai sem paa ko ke mus ta. Kun ta yh ty män eläköitymisennuste huomioitiin pää tet täes sä lomau tuk sis ta so peut ta mis toi men pi tee nä. KEVAn ennusteen mu kaan noin 30 kun ta yh ty män työntekijää vuosittain saa vut taa eläköitymisiän (-1,5 milj. eu roa/v). Lisäksi kuntayhtymä päätti käyttää omaa varallisuuttaan toi min nan so peut ta mi seen lähes 2 miljoonaa euroa vuo den 2017 aikana. Tällä väl tyt tiin hen ki lös töön kohdistuvilta li sä leik kauk sil ta. Kuntayhtymä osallistuu kolmivuotiseen opettajien vuosityöaikakokeiluun elokuus ta 2017 lähtien. Vuosittainen työaika on 1500 tuntia 40 työviikon ai ka na, jos sa kaikki opettajan työ on samanarvoista. Vuosityöaikakokeilun us ko taan vas taa van reformin vaatimuksiin nykyistä paremmin. Kuntayhtymän henkilöstöllä on todennettua Suomen parasta laa tu osaa mis ta. Hen ki lös tö on osaavaa, sitoutunutta ja valmis uudistamaan toi min taa. Muutos voi kuitenkin lisätä epävarmuutta. Uudistuksen to teut ta mi ses sa ja oman osaa mi sen kehittämisessä henkilöstö tarvitsee tukea. Hen ki lös tön työhyvinvointiin ja viestintään tulee panostaa sekä edistettävä roh keaa, luovaa ja innovatiivista toi min taa. Toiminnan tuloksellisuus Kuntayhtymän toiminnan laatu on Suomen parasta. Opetus- ja kult tuu ri minis te riö on myöntänyt vuosina 2004, 2008, 2012 ja 2016 kun ta yh ty mäl le amma til li sen koulutuksen laatupalkinnon. Kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuuspisteet ovat kuitenkin vähentyneet vuo sit tain vuodesta 2011 lähtien. Toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat erityi ses ti opiskelijoiden työllistyminen ja läpäisyaste. Tällä hetkellä tu lok sel lisuus ra hoi tus ta ei enää tuloksellisuuspisteiden perusteella saada, vaan kun tayh ty mä on nettomaksaja. Näin ollen henkilöstön tu lok sel li suus palk kioi ta kaan ei voida maksaa. Itä-Suomen isojen koulutuksen järjestäjien ver tai lus sa kunta yh ty mä on tuloksellisuuspisteissä neljännellä sijalla. Toi min nan tu lok sel lisuut ta on jatkossa parannettava, sillä tuleva rahoitus pe rus tuu merkittävältä osal ta tutkintosuorituksiin ja työllistymiseen. Toi min nas sa on keskityttävä kou lu tuk sen tuloksiin ja vaikuttavuuteen laadusta tin ki mät tä.

13 Pöytäkirja 2/ Rahoituksen pysyväluontoinen väheneminen ja rahoituksen perusteiden muut tu mi nen tullee myös lisäämään koulutuksen järjestäjien välistä kil pai lua eri alueilla. Vaikka kuntayhtymä vahva ammatillisen koulutuksen jär jes tä jä ja osaa mi sen kehittäjä koko maakunnan alueella, kilpailu tulee ole tet ta vas ti lisään ty mään. Työ- ja elinkeinoelämäyhteistyö tulee rakentaa si ten, että kun tayh ty mä on ensisijainen kumppani alueen työ- ja elin kei no elä mäl le osaamisen ke hit tä mi ses sä (toisen asteen ammatillinen koulutus). Kuntayhtymän tehtävänä on vastata vastuullisesti nuorten ja aikuisten se kä työ elä män osaamistarpeisiin Pohjois-Karjalassa. Lisääntyvä työpaikalla tapah tu va oppiminen edistää työllistymistä, työelämävalmiuksia ja kou lu tuk sen saa ta vuut ta. Ammatilliset tutkinnot voidaan jatkossa suorittaa kou lu tus- tai op pi so pi muk se na asianmukaisessa ohjauksessa työpaikoilla si ten, että tarve kun ta yh ty män omille rakennuksille, koneille ja laitteille on ny kyis tä selkeästi vä häi sem pi. Onnistunut yhteistyö työpaikalla ta pah tu vas sa oppimisessa mahdol lis taa monialaisen ammatillisen koulutuksen ym pä ri maakuntaa, myös ilman omia oppimisympäristöjä. Vähenevä rahoitus on jatkossa kohdistettava perustehtävään, opetukseen ja op pi mi sen edistämiseen. Omien toimitilojen käyttöastetta on nostettava, ti lakus tan nuk sia pienennettävä ja luovuttava turhista kiinteistöistä. Tilat PKKY:n omistamien toimitilojen määrä tällä hetkellä noin m2, jois ta ulos vuok rat tu ja tiloja on noin m2. Toimintaa tehostamalla omas sa käy tös sä olevien toimitilojen määrää on mahdollista vähentää %. Tulevaisuudessa toiminta edellyttää kuitenkin investointeja, joiden mää räk si ar vioi daan yhteensä noin miljoonaa euroa. Kiinteistöjen pe rus korjauk sil la ja muutostöillä mahdollistetaan tulevaisuudessa mo ni käyt töi sem piä ja käyt tö as teel taan tehokkaampia oppimisympäristöjä. Kaikista in ves toinneis ta hal li tus tekee kohteittaiset päätökset. Sisäisten vuokrien määrä vähenee tilojen määrän myötä noin % (2-3 milj.euroa). Strategia, palauteraportti sekä toiminta- ja taloussuunnitelma Kuntayhtymän vahvistetussa strategiassa on ennakoitu uu dis tami sen tarve. Strategiassa todetaan: Olemme valmiit muuttamaan organisaatiorakennettamme ja joh ta misjär jes tel määm me vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla uu dis tu van ammatillisen koulutuksen lainsäädännön tavoitteita ja muut tu vaa toimin taa. Hallinnon suhteellinen osuus kustannuksistamme pienenee stra te giakau del la. Tilakustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pienennetään ja omas sa käytössä olevien toimitilojen määrää vähennetään. Teemme rohkeasti tarvittavia muutoksia ja sitoudumme kehittämään

14 Pöytäkirja 2/ uu sia toimintatapoja. Kuntayhtymän vuonna 2016 saaman laatupalkinnon palauteraportin mu kaan ke hi tet tä viä asioita ovat toimintatapojen yhtenäistäminen sekä eri yk si köi den ja opintoalojen välisten erojen tasoittaminen. Kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmassa on todettu, että johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistetaan. Nykyinen or ga ni saa tio- ja op pi lai tos ra ken ne sekä johtamisjärjestelmä on pysynyt sa man kal tai se na pitkään. Keskeistä on uudistaa käytännön toimintatapoja, joita uu dis tu va joh tamis jär jes tel mä ja organisaatiorakenne tukee. Uudistamisprosessi 2017 Lähtökohtana kuntayhtymän toiminnan, johtamisjärjestelmän ja or ga ni saation uudistamisessa on keskeisten toimijoiden laaja osallistaminen pro ses sin eri vaiheissa. Kuvaus prosessin eri vaiheista: 1. Nykytila-analyysi PKKY:n toiminnasta ja tuloksista osal lis tu jina kun ta yh ty män johtoryhmä 2. Verkkoaivoriihi yhteiskehittäminen ammatillisesta koulutuksesta Pohjois-Kar ja las sa osallistujina työ-ja elinkeinoelämän edustajia, luot ta mus hen ki löi tä, opet ta jia, muuta henkilöstöä, opiskelijoita, julkishallinnon edus ta jia yh teen sä noin PKKY:n tulevaisuuspäivät ennakkomateriaalina nykytila-analyysi, tulevaisuuden trendit, reformi ja verkkoaivoriihen tulokset käytännön toiminnan uudistaminen, tulevaisuuden op pi mis ym pä ristöt, uusi organisaatio ja johtamisjärjestelmä osallistujina valtuuston puheenjohtajisto, hallitus, johtokunnan puheen joh ta jat, johtoryhmä ja muut esimiehet, pääluottamusmiehet ja opis ke li ja kunnan edus ta jat 4. Uudistuva PKKY -seminaari sallistujina valtuuston pu heenjoh ta jis to, hallitus ja johtoryhmä 5. Hallitus käsittelyssä kuntayhtymän perussopimus kuntayhtymän konserniohje toiminnan, johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistaminen lähetetään jäsenkunnille hyväksymis-/kuulemiskäsittelyyn 6. Seutukuntakierrokset omistajakunnille Keski-Karjala Joensuun seutu Pielisen Karjala Työ- ja elinkeinoelämän informointi huhtikuu 8. Poliittisten piirien informointi huhtikuu 9. Hallitus käsittelyssä hallintosääntö 2018, esitys valtuustolle 10. Valtuusto 17.5.

15 Pöytäkirja 2/ perussopimuksen muutos tiedoksi hallintosäännöstä 2018 päättäminen 11. Hallitus tarvittavien uusien 2018 alkavien virkojen perustaminen hakuprosessin käynnistäminen tehtävien täyttämiseksi 12. Budjetin 2018 laatiminen uudistuvalla toiminnalla, kesä- syksy 13. Brändin uudistaminen ja strategian päivittäminen, syksy 14. Koko henkilöstön yhteinen kehittämispäivä, Uudistunut toiminta, johtamisjärjestelmä ja organisaatio alkaa 2018 Lisäksi yhteistyötoimikunta käsittelee uudistusta kuukausittain. Uudistamisprosessin tuloksia Verkkoaivoriihi vastanneita pohjoiskarjalaisia opetushenkilöstö 317, työ- ja elinkeinoelämän edustajat 239, muu hen ki lös tö 231, opiskelijat 165, luottamushenkilöt 83, muu yh teis työkump pa nit 76, julkishallinnon edustajat 70 Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen tulevaisuudessa on tär kein tä työ elä män tarpeisiin vastaaminen, laatuun panostaminen ja työs sä op pimi sen tukeminen yli 80 % näkee Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen mer ki tyk sen tu le vai suu des sa joko erittäin hyvänä tai hyvänä PKKY:n tulevaisuuspäivät PKKY:n on uudistettava toimintaansa seuraavasti: Työelämäyhteistyön lisääminen ja entistä herkempi vuoropuhelu työ elämän kanssa Kumppanuuksien rakentaminen Brändin uudistaminen Uusien toimintatapojen ideointi ja käyttöönotto osaamisen ke hit tä mises sä Toimintaprosessien yhtenäistäminen Kansainvälisyyden mahdollistaminen Kokonaisvaltaisten koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottaminen asiakkail le Myynnin ja markkinoinnin merkityksen tehostaminen Oppimisympäristöjen ja toimitilojen osalta on seuraavia uu dis ta mis tar pei ta: Toimitilojen käytön selkeä tehostaminen hyödyntämällä työpaikalla tapah tu vaa oppimista Liikkuvat oppimisympäristöt koulutuksen saatavuuden turvaamiseksi Oppimisen monipuolistaminen (digitalisaatio), jolla on vaikutusta ti lojen käytön tehostumiseen Koulutus- / opintoalojen keskittäminen maakunnassa Koulutusten toteuttamisen joustavuuden ja ketteryyden edistäminen

16 Pöytäkirja 2/ Organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistamistarpeet: kuntayhtymästä muodostetaan yksi oppilaitos toimialakohtainen organisaatio koko maakunnan yksilöiden ja työelämän osaamistarpeet huomioiva kevyt ja joustava organisaatio pääsääntöisesti johtokunnista luovuttaisiin tiimimäinen toimintatapa noin 25 henkilöä / esimies työelämälähtöisyyden vahventaminen ja kumppanuuksien ra ken ta mi nen toimivat, kehittyvät ja yhtäläiset prosessit, joiden mukaan kun ta yh tymäs sä toimitaan uuden brändin rakentaminen johtamisjärjestelmään uudet tehtävänkuvat Nykytila-analyysin, verkkoaivoriihen ja tulevaisuusseminaarin tuotosten pohjal ta yhtymävaltuuston ja hallituksen puheenjohtajistossa on ollut kä sit te lys sä nel jä vaihtoehtoista kuntayhtymän kokonaisorganisaatiomallia. Toi min nan, joh ta mis jär jes tel män ja organisaation uudistamista jat ko kä si tel lään val tuuston puheenjohtajiston, hallituksen ja johtoryhmän yh tei ses sä seminaarissa Tämän pohjalta valmistellaan esitys hal li tuk sel le. Lisätietoja: Kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen, p tai esa.karvinen(at)pkky.fi. ehdotus Kuntayhtymän johtaja esitys tehdään kokouksessa. Kuntayhtymän johtajan päätösesitys kokoukseen (julkaistu klo 13.50): Hallitus päättää, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ko ko nais or gani saa tio ra ken ne sekä yhteiset toiminnot ja palvelut organisoidaan alkaen seuraavasti: kuntayhtymästä muodostetaan hallinnollisesti yksi oppilaitos, jolla on toimipisteet Joensuussa, Outokummussa, Kiteellä, Lieksassa, Nur mekses sa ja Valtimolla. oppilaitos järjestää kokonaisvaltaisia koulutus- ja ke hit tä mis pal ve lu ja kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa yhteistyössä työelämän kans sa oppilaitoksella on kaksi työelämälähtöistä toimialaa: 1) Teknologia-toimiala 2) Palvelut ja hyvinvointi toimiala toimialat vastaavat toimialallaan nuorten ja aikuisten koulutuksesta sekä osaavan työvoiman kehittämisestä ja sen riittävyydestä. oppilaitoksen yhteiset palvelut tuottaa toimialoille perustehtävää tu kevia palveluja ja vastaa oppilaitoksen yhteisistä prosesseista. Liitteenä esitys kokonaisorganisaatiorakenteesta. Lisäksi hallitus päättää pyytää jäsenkunnilta mennessä lau sun not organisaatiouudistuksesta. Kuntayhtymän hallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Pöytäkirja 2/ Kauko Salo poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Kokoustauko klo Kuntayhtymän hallitus Joensuu, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Rääkkylä ja Tohmajärvi ovat an ta neet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän organisaatiouudistuksesta liit tee nä olevat lausunnot. Ennen hallituksen kokousta saa pu vat lausunnot tuodaan käsiteltäväksi hallituksen kokoukseen. Lausuntojen, valmistelutyöryhmien, puheenjohtajiston ja hallituksen hen kilös tö jaos ton työskentelyn pohjalta on valmisteltu täydennyksiä Poh jois-kar jalan koulutuskuntayhtymän organisaatiomalliin Kitee ja Valtimo ovat toimittaneet lausuntonsa hallituksen kokoukseen mennessä. Nurmes on ilmoittanut, että se käsittelee lausuntopyynnön kokouksessaan Lisätietoja: kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen, puh , esa.karvinen(at)pkky.fi. ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Pohjois-Karjalan kou lu tus kun ta yhty män kokonaisorganisaatiomallin Kuntayhtymän hallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rehtori Jari Jolkkonen, puh , ehdotus Oheismateriaali Rehtori: Merkitään tiedoksi. : Merkittiin tiedoksi. Pkky:n organisaatio alkaen

18 Pöytäkirja 2/ Toiminta- ja taloussuunnitelma , talousarvion muutos 250/ /2017 AmoL Kuntayhtymän hallitus / /2016 Kuntayhtymän hallitus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toteuttaa toiminta- ja ta lous suun nitel ma kau del la strategiassa määriteltyä vi sio ta: Olemme arvotettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja ha luttu yhteistyökumppani. Toimintaa ohjaava arvo on vastuullisuus. Talousarviovuonna 2017 keskitymme ammatillisen koulutuksen to teu tuk sen ja henkilöstön osaamisen uudistamiseen sekä työelämäyhteistyöhön stra tegian toimeenpanosuunnitelman linjausten mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamisessa jatkamme val men tavan työotteen käyttöönottoa ja kehittämistä opetuksessa ja ohjauksessa. Laajen nam me ja monipuolistamme myös digitaalisen teknologian käyttöä am matil li sen osaajien valmentamisessa osana sulautuvaa opetusta. Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi kehitämme työpaikalla tapahtuvan op pimi sen käytänteitä ja innovoimme yhdessä työelämän kanssa uu den lai sia tapoja toteuttaa osaamisen valmentamista. Käynnistämme ura oh jaus yk si kön toiminnan alkaen edistääksemme ammattiin opiskelevien jat ko-opintoi hin ja työelämään sijoittumista. Henkilöstön osaamisen uudistamisessa keskitymme valmentavan työotteen mu kai sen osaamisen vahvistamiseen ja digiteknologisen osaamisen sys temaat ti seen kehittämiseen. Kehitämme myös esimiesten valmennuksellista osaa mis ta ja ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseen liittyvää tieto tai toa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta mi ta taan tasapainotettuun tuloskorttiajatteluun perustuvalla tu lok sel li suus mit ta ris tolla, jossa mittauksen näkökulmat ovat: 1. toiminnan vaikuttavuus 2. palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 3. henkilöstön aikaansaannoskyky 4. asiakaspalvelun laatu Kullekin näkökulmalle on valittu omat mittarinsa, joi den tavoitetasot on ase-

19 Pöytäkirja 2/ tet tu opintoaloittain tai perustutkinnoittain, ja yh dis tet ty kou lu tus aloit tain ja oppilaitoksittain koko kuntayhtymän tavoitteiksi. Talousarvion laadintaa varten hallitus on kokouksessaan päät tänyt oppilaitosten ja koko kuntayhtymän taloudellisista tulostavoitteista vuosil le Taloussuunnitelman ja talousarvion laadintaan ovat vaikuttaneet Suo men val tion hallitusohjelmassa määritellyt vuonna 2017 toteutettavat sääs tö toimen pi teet sekä valmistelussa oleva, vuonna 2018 voimaan tuleva am ma til lisen koulutuksen reformi. Ammatillisen koulutuksen säästö to teu te taan si ten, että ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena käy tet tä vä opiskelijoiden enimmäismäärä säädetään 12,44 % koulutuksen jär jes tä mis lupien mukaista ko ko nais opis ke li ja mää rää alemmalle tasolle. Lisäksi am ma til lisen peruskoulutuksen yksikköhinta pie nen tyy 1,05 % kus tan nus ten alentumisen ja kilpailukykysopimuksen vuok si. Kokonaisuudessaan Pohjois-Kar ja lan koulutuskuntayhtymän val tion osuus ra hoi tus pienentyy 13,4 % eli lähes 7 miljoonaa euroa vuodesta Lisäksi työ voi ma kou lu tuk sen arvioidaan pienentyvän lähes mil joo nal la eurolla edellisvuodesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän ammatillisen pe rus kou lu tuk sen jär jes tä mis lu pa on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hal li tus on päättänyt, että osa vuoden 2017 säästöjen vaatimista so peut ta mis toi men piteis tä tehdään alentamalla väliaikaisesti opiskelijamäärää 200 opis ke li jal la vuosina Taloussuunnittelukaudella yleiseksi kustannustason nousuksi on arvioitu vuosittain noin 1,3 %. Henkilöstökulujen arvioidaan kasvavan vuon na 2017 opettajien osalta 3,94 %, mikäli opettajien vuo si työ ai ka ko kei lu alkaa Vuoden 2015 tilinpäätös sekä vuoden 2016 ja suunnittelukauden vuosikatetavoitteet ovat seuraavat: Oppilaitos Tilinpäätös Talousarvio Talous- Taloussuunn Taloussuunn arvio 2017 itelma 2018 itelma 2019 KKY tsto Tilapalvelu AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoNi AmoO AmoV Aiko PKKY yht Tulostavoitteiden määräämisperusteista valtuusto on kokouksessaan päättänyt, että hallituksen on vuodesta 1999 alkaen mää rä tes sään oppilaitoskohtaisia tulostavoitteita otettava riittävästi huomioon op pi lai tos-

20 Pöytäkirja 2/ koh tai set talouteen vaikuttavat seikat, kuten: - syrjäseutulisät - vuokrakustannukset - kehittämishankkeet - toimintojen fyysisestä sijoittumisesta aiheutuvat tekijät - muut talouteen oppilaitosten kesken eriarvoisesti vaikuttavat tekijät. Tulostavoitetta asetettaessa on pyritty huomioimaan myös seuraavat te ki jät: - investointitarpeet - arvio opiskelijamääräkehityksestä ja muutoksista oppilaitosten välillä - oppilaitoksen tuloksentekomahdollisuudet pitemmän aikavälin tar kaste lus sa - yksikköhinnan sallima jousto - maakunnalliset ja valtakunnalliset koulutustehtävät Ammatillisen peruskoulutuksen osalta tutkintojen läpäisyasteen tavoite vuonna 2017 on 77,5 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty toisen asteen ammatillisen pe rus kou lu tuksen opiskelijamääristä toteutuneet opiskelijamäärät vuonna 2015 ja ta lous arvi oon sisältyvät OKM:n järjestämisluvan mukaiset opiskelijamäärät vuo si na tilastointipäivien opiskelijamäärien mukaisina pai no tet tui na keskiarvoina. Oppilaitos Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 Taloussuunn itelma 2018 Taloussuun nitelma 2019 AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoNi AmoO AmoV Aiko PKKY yht Nettoinvestointien tavoitteeksi esitetään euroa vuodelle 2017, euroa vuo del le 2018 ja euroa vuodelle Investointikohteita ei talousarviossa nimetä, vaan hallitus päättää to teu tet tavis ta investoinneista erikseen mm. investointien kiireellisyys ja ra hoi tus mahdol li suu det huomioon ottaen. Esityslistan liitteenä on Toiminta- ja taloussuunnitelma , ta lous arvio Lisätietoja: Vt. kuntayhtymän johtaja Pia Hiltunen p tai pia.hiltunen(at)pkky.fi.

21 Pöytäkirja 2/ ehdotus Vt. kuntayhtymän johtaja: Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Poh jois-kar ja lan koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman ja talous ar vion Kuntayhtymän hallitus: Hallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Poh jois-kar ja lan koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman ja talous ar vion Kuntayhtymän valtuusto Hallitus piti kokoustauon klo Hallituksen puheenjohtaja esitti talousarvion esittely puheenvuorossaan et tä, hallituksen päätösesityksen lisäksi valtuusto merkitsisi tietoonsa tarkentuneiden ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen vai ku tuk se na syntyvän euron tulovajeen talousarvioon verrattuna, ja an tai si hallitukselle tehtäväksi valmistella kevään valtuustolle ta lous ar vio muu tok sen siitä, kuinka tulovaje katetaan. Kuntayhtymän valtuusto: Valtuusto päätti hyväksyä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toi min taja taloussuunnitelman ja talousarvion Lisäksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti, että se merkitsee tietoonsa tarkentuneiden am ma til li sen koulutuksen yksikköhintojen vai kutuk se na syntyvän euron tu lo va jeen talousarvioon verrattuna, ja antaa hallitukselle tehtäväksi val mis tel la kevään valtuustolle ta lous ar vio muutok sen siitä, kuinka tulovaje ka te taan. Kuntayhtymän hallitus Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat ja tulot vahvistettiin joulukuussa 2016, ja tulovaje talousarvioon verrattuna on marraskuun 2016 valtuuston ko kouk ses sa ennakoitua suurempi eli euroa, riippuen op pi so pi muk sen tutkintoon johtavan lisäkoulutuksen määrästä, jota on OKM:n rahoituspäätöksen mukaan mahdollista lisätä vuodesta 2016 sa dal la opiskelijalla. Ammatillisen koulutuksen uudistuvan lainsäädännön, opettajien vuo si työ aika ko kei lun sekä toiminnan, johtamisjärjestelmän ja organisaation uu dis tamis pro ses sin vaatimien muutosten toteuttaminen vaatii panostuksia, joi hin talousarviossa ei ole varauduttu. Lisäkustannuksiksi on arvioitu euroa. Näistä syistä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän vuosikatetavoitetta esi-

22 Pöytäkirja 2/ te tään alennettavaksi yhteensä eurolla, joka kohdistuisi op pi laitok sit tain seuraavasti: Vuosikatetavoit e vuosikatteen alen nus Uusi vuo si ka te ta voi te AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoNi AmoO AmoV Aiko KKY tsto Tilapalvelu PKKY yhteensä Lisätietoja: Kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen, p tai esa.karvinen(at)pkky.fi ja lisätietoja: talousjohtaja Pia Hiltunen puh , pia.hiltunen(at)pkky.fi. ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus päättää esittää valtuustolle Pohjois-Karjalan kou lu tus kun ta yh ty män valtuustoon nähden sitovan vuosikatetavoitteen alennettavaksi eurosta euroon. Kuntayhtymän hallitus: Hallitus päätti esittää valtuustolle Pohjois-Karjalan kou lu tus kun ta yh ty män valtuustoon nähden sitovan vuosikatetavoitteen alennettavaksi eurosta euroon. Rehtori esittelee toiminta- ja taloussuunnitelman talousarvion muutoksen. Lisätietoja: rehtori Jari Jolkkonen, puh , jari.jolkkonen@pkky.fi. ehdotus Rehtori: Merkitään tiedoksi. : Merkittiin tiedoksi.

23 Pöytäkirja 2/ n aloituspaikat / /2017 AmoL Kuntayhtymän johtoryhmä Ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonnan määrällinen ennakointi on PKKY:n ydinprosesseja. Keskeisiä toimijoita ovat maakunnalliset kou lutus- ja opintoalatiimit sekä ammatillisen koulutuksen ohjausryhmät. Kun amma til li sen peruskoulutuksen tarjonnasta tehdään päätöksiä, ote taan huo mioon työelämän tarpeet sekä koulutuksen järjestäjän ko ko nai suus ja sen maakunnallinen kou lu tus teh tä vä. Aikataulu: Sähköisellä työpöydällä julkaistussa materiaalissa on esitys määrällisen en nakoin nin prosessista (yksikköhintaisen ammatillisen peruskoulutuksen aloitus pai kat vuodelle 2018) aikatauluineen kevään 2017 osalta. Ai ka tau lu tus on laadittu siten, että koulutuskuntayhtymän hallitus voi tehdä pää tök sen vuoden 2018 aloituspaikoista toukokuun kokouksessaan Pohjaesitys Kehitysjohtajan laatimassa pohjaesityksessä aloituspaikoista perustutkinnoittain on huomioitu ammatillisen koulutuksen reformi pe ri aattei neen, koulutustarvelaskelmat, maakunnalliset tarpeet sekä odo tuk set, valmis tu nei den opiskelijoiden työllistyminen (koulutuksen vai kut ta vuus) ja nykyinen kou lu tus tar jon ta. Kokouksessa esiteltävän pohjaesityksen kokonaismäärä on mitoitettu si ten, että voimme vastata peruskoulun päättävälle ikäluokalle suun nat ta vas ta ammatillisesta perustutkintokoulutusta ja suunnata nykyistä enem män resursseja tutkintoon johtavaan ammatilliseen lisäkoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tulemme saamaan yhden jär jes tämis lu pa pää tök sen kesällä 2017, mikä antaa koulutuksen järjeställe ny kyis tä vapaammat kädet tutkintoon johtavan koulutuksen (pt, at ja eat) suun taa miseen ja mahdollisuuden kokonaisvaltaisempaan tutkintoon joh ta van koulutuksen tarkasteluun. Vuonna 2015 ammatillinen koulutus jakautui PKKY:ssä seuraavasti: Koulutusmuoto Vuosi 2015 Osuus vuoden 2015 päätoimisten opis ke li joi den mää räs tä (6648) ammatillinen perustutkinto (pt) % tut kin toa (ops ja nt) ammatillinen lisäkoulutus (at, eat) ,3 % tutkintoa (nt) työvoimapoliittinen koulutus (tvp) 305 4,6 % oppisopimuskoulutus ,4 %

24 Pöytäkirja 2/ Oletuksena on, että järjestämislupamme vuodelle 2018 on nykyisellä ta sol la eli tutkintoon johtavan koulutuksen volyymit pysyvät ennallaan. Ai em min olemme linjanneet, että ammatillista perustutkintoa suorittavia on enin tään 4640 vuonna Määrällisen ennakoinnin prosessissa sekä yksiköissä että koulutus- ja opin toaloil la ja ohjausryhmissä on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioi hin: Yksiköissä pohjaesitystä käsitellään tutkintotiimien sisällä ja esi mies ten kans sa. Opinto- ja koulutusalatiimeissä esitystä valmistellaan siten, et tä maakun nal li sil le ammatillisen koulutuksen ohjausryhmille voidaan an taa yksimieliset esitykset. Maakunnallisissa ohjausryhmissä kuunnellaan ensisijaisesti työ- ja elin kei no elä män edustajien tarpeita ja odotuksia kyseisen alan am matil li sen kou lu tuk sen määrällisestä mitoituksesta ja alalla vaa dit ta vas ta osaamisesta erillisen ohjeistuksen mukaan. Ohjeistus taus ta-ai neis toineen julkaistaan sähköisellä työpöydällä määrällisen en na koin nin sivustolla. Koulutusalatoiminnan tehtävistä ja aikatauluista ml. määrällinen en na koin ti järjestetään koulutustilaisuus koulutus- ja opintotiimien vetäjille tors tai na klo Peltolassa (kokoushuone E227). Lisätietoja: kehitysjohtaja Jatta Herranen, puh , jatta.herranen(at)pkky.fi. ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Merkitään tiedoksi. Kuntayhtymän johtoryhmä: Päätettiin edetä esityksen mukaisesti. Vuoden 2019 koulutustarjonnan en nakoin nin prosessi sisältää myös lisäkoulutuksen tarjonnan suuntaamisen. Maa kun nal li set ohjausryhmät sitoutetaan mukaan toimintaan. Aloituspaikkaesityksessä aloituspaikat esitetään oppilaitoksittain eli ny kyi sen organisaatiorakenteen mukaisesti. Esityksessä on perustutkinnon ny kyi nen ja tuleva nimi näkyvissä. Pohjaesitys julkaistaan Rehtori esittelee kehitysjohtaja Jatta Herrasen esityksen Pohjois-Karjalan am mat ti opis to Lieksan vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen aloi tus paikoista. Lisätietoja: rehtori Jari Jolkkonen, puh , ehdotus Rehtori: Merkitään tiedoksi.

25 Pöytäkirja 2/ : Merkittiin tiedoksi. Oheismateriaali AmoL, Aloituspaikat 2018 Aloituspaikkaprosessi 2018 aikataulutus kevät 2017

26 Pöytäkirja 2/ Yhteistoimintaneuvottelujen aloitus 386/ /2017 AmoL / /2017 Kuntayhtymän hallitus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kär kihank keis ta. Se on valmistelussaan siinä vaiheessa, että se tullee piakkoin edus kun nan käsittelyyn. Reformin on tarkoitus astua voimaan Re for mi muuttaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön, rahoitus- sekä oh jaus järjes tel mät, ja siten myös nykyiset toimintatavat ammatillisessa kou lu tuk ses sa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitus on vähentynyt mer kit tä väs ti ja pysyväluontoisesti. Reformissa uudistuva rahoitusjärjestelmä muuttaa nykyisen toiminnan perus tan. Rahoituksen ennakoitavuus heikkenee oleellisesti nykyisestä las kennal li seen opiskelijamäärään perustuvasta rahoituksesta. Jatkossa opis ke li jamää rä tuo enää puolet rahoituksesta ja toisen puolen tuovat tut kin not/tut kinnon osat sekä työllistyminen/jatko-opinnot yhdessä. Lisäksi ra hoi tus tulee olemaan suhteellinen eli muiden koulutuksen järjestäjien toi min nan tu lok selli suus vaikuttaa kuntayhtymän rahoitukseen. Valtuuston hyväksymän Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän stra te gian mukaisesti "olemme valmiit muuttamaan or ga ni saa tio ra ken nettam me ja johtamisjärjestelmäämme vastaamaan parhaalla mah dol li sel la tavalla uudistuvan ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ta voit tei ta ja muuttuvaa toimintaa". Koulutuskuntayhtymässä on ollut syksystä 2016 valmisteilla johtamisjärjestelmä- ja organisaatiouudistus, jossa mu ka na ovat olleet luot ta mus hen ki lö joh to, henkilöstö, opiskelijat ja kou lu tus kun ta yh tymän si dos ryh mät. Koulutuskuntayhtymän toiminnan, joh ta mis jär jes tel män ja organisaation uudistamisen tavoitteena on luoda kun ta yh ty mäl le erin omaiset pitkän aikavälin toimintaedellytykset toteuttaa pe rus teh tä vään sä me nestyk sel li ses ti ja vastuullisesti koko maakunnan alueella. Suun ni tel ma na on, että uudistus astuu voi maan vuoden 2018 alusta. Kun ta yh ty män strategian mukaisesti hen ki lös tö mää rä mitoitetaan käy tet tä vis sä olevien resurssien mukaisesti. Vähenevä ra hoi tus on kohdistettava pe rus teh tä vään, opetukseen ja op pi mi sen edistämiseen. Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( /449) mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yh teis toi minnas sa tulee käsitellä sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan mer kit tä väs ti vaikuttavia muutoksia työn or ga nisoin nis sa sekä ta lou del li sis ta tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-ai kais tamis ta, lo maut ta mis ta tai irtisanomista. Organisaatiomuutos voi johtaa muutoksiin henkilöstön työn or ga ni soin nis sa

27 Pöytäkirja 2/ ja henkilöstön määrässä. Hallituksen henkilöstöjaosto käsittelee asiaa kokouksessaan Lisätietoja: kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen, puh , esa.karvinen(at)pkky.fi. ehdotus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus päättää käynnistää tuotannollis-taloudellisista syistä koko kun ta yh tymää koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joissa aiheena on hen ki lös tö jär jes telyt uudessa or ga ni saa tios sa. Kuntayhtymän hallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rehtori Jari Jolkkonen, puh , ehdotus Rehtori: Merkitään tiedoksi. : Merkittiin tiedoksi.

28 Pöytäkirja 2/ Opetusalan turvallisuuspalkinto 2017 lle AmoL Ajatus työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän kehittämisestä ja samalla tie ten kin oppilaitosturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin kehittämisestä syntyi op pi lai tok sessa, kun opetushallitus julkaisi uuden opetustoimen turvallisuusoppaan Uudessa turvallisuusoppaassa mainitaan runsaasti asioita, jotka eivät op pi lai tok ses sa täyttyneet. Tarkoitus oli, että AmoL:ssa saavutettaisiin vähintään taso, jo ka on määritelty uudessa turvallisuusoppaassa. Sen jälkeen oppilaitoksessa on tehty jatkuvasti työtä turvallisuuden edistämiseksi ja tapaturmariskien välttämiseksi sekä lakisääteisten asioiden kuntoon saamiseksi, yl läpi tä mi sek si ja kehittämiseksi. Kehittämistyön onnistumisen taustalla ovat ol leet kehittämistyön aloittanut, aikaisemmin oppilaitoksen turvallisuusvastaavana toi mi nut lehtori Harri Ignatius ja nykyinen turvallisuusvastaavamme lehtori Matti Palm roos. Tukea kehittämistyön aloituksessa saimme bench mark kaus mat koil tam me Porvoon ammattiopistoon ja Suupohjan ammatti-instituuttiin. AmoL:lle myönnettiin vuonna 2012 OKKA-säätiön Kestävän kehityksen ser ti fi kaat ti määrätietoisesta kehittämistyöstä, jolla on pyritty huomioimaan kestävän ke hi tyk sen periaatteet oppilaitoksen toiminnassa. AmoL:ssa on käytössä myös niin sa not tu TUTTAVA-järjestelmä, joka on läheisesti yhteydessä turvallisuusasioihin. TUT TA- VA-jär jes tel mä on organisaation siisteyteen ja järjestykseen perustuva ke hit tä mis ohjel ma tai toisin sanoen laadukkaan toiminnan, ympäristön ylläpidon ja ke hit tä mi sen työkalu. Em. asioiden kehittämisen jälkeen nousi esille tärkeys op pi lai tos tur val li suuden ja koko organisaation turvallisuuskulttuurin kehittämisestä. Edellä mainitut asiat ovat osa oppilaitoksessa ja Pohjois-Karjalan kou lu tus kun ta yh tymän kaikissa oppilaitoksissa vuodesta 2002 lähtien laadun kehittämistyössä käy tös sä olevaa EFGM-mallia. PKK on saanut ammatillisen koulutuksen laa tu pal kin not 2004, 2008, 2012 ja Ammattiopisto Lieksan turvallisuuskulttuurin ja oppilaitosturvallisuuden ke hit tä mispro ses sis sa esille nousseita parannus- ja kehittämiskohteita olivat prosessin alus sa muun muassa tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitusjärjestelmän ke hit tä minen, opiskelijoiden mukaan ottaminen turvallisuuskartoitusten laa din taan, turvallisuuskoulutusten kattavuuden, suunnitelmallisuuden ja sään nöl li syy den huomioiminen sekä työssäoppimisen turvallisuuden varmistaminen kaikissa tut kinnois sa. Oppilaitoksessa on vuodesta 2010 lähtien tehty määrätietoista ja systemaattista työter vey den ja -turvallisuuden edistämiseksi ja koko oppilaitoksen väki (opis ke li jat ja henkilökunta), pelastuslaitos, opiskeluterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat vuosittain olleet mukana kehittämässä tilojamme ja oppimisympäristöjämme ter veelli sik si ja turvallisiksi. Vuodesta 2014 turvallisuuteen liittyvät asiat ovat ol leet oppilaitoksemme arjessa osa jokapäiväistä toimintaa ja turvallisuus on si säl ly tet ty myös kaikkien tutkintojen tutkinnon osien toteutussuunnitelmiin. Olemme kou lut taneet turvallisuusasioita säännöllisesti opiskelijoillemme ja hen ki lö kun nal lem me. Turvallisuus on oppilaitoksessamme tärkeä osa johtamista. Vuonna 2014 otimme käyttöön OHSAS työturvallisuusjärjestelmän, joka ser tifioi tiin kansainvälisen OHSAS standardin mukaisesti vuonna Jär jes telmän avulla mm. ennalta ehkäistään onnettomuuksia ja sairauksia, turvataan hen ki löstön ja opiskelijoidemme hyvinvointi, parannetaan riskien hallintaa ja op pi lai tok semme turvallisuusjohtamista, lisätään oppilaitoksemme väen tietoisuutta tur val li suus-

29 Pöytäkirja 2/ asiois ta sekä kehitetään turvallisuuskulttuuria henkilökunnan ja opis ke li joi den keskuudessa. Järjestelmän seuranta-auditoinnit (ulkoiset auditoinnit Bu reau Veritaksen toteuttamia) on järjestetty vuosittain, viimeisin TTT-jär jes tel mä on osa laadunhallintajärjestelmäämme. Turvallisuuden eteen tekemästämme työstä ja sen tuloksista kertoo myös Alue hal lin to vi ran omai sen tekemän työsuojelutarkastuksen raportti, jossa mai ni taan, että Työpaikalla näkyy selkeästi, että turvallisuusjohtaminen on sisäistetty ja si tä toteutetaan koko työyhteisössä laadukkaalla tavalla. Tarkastuksessa kä si tel tiin pienen työpaikan turvallisuuden hallintaa Halmeri-menetelmällä ja tulos oli 100%, (vertailujoukon indeksi 86,1). Konkreettisia asioita Voimassa OHSAS sertifikaatti -Oppilaitoksessa laadittu ja jalkautettu TTT-politiikka -Vuosittain päivitettävä TTT-turvallisuuskäsikirja -Vuosittain päivitettävät suojeluopasteet, pelastussuunnitelmat ja ohjeistukset -Työhyvinvointisuunnitelma -Opiskelu- ja työterveyshuollon suunnitelmat -Läheltäpititilanteiden ja tapaturmien ilmoitus- ja käsittelyprosessit toimivat -Tuttava-järjestelmä ollut käytössä -Opiskelijat ja henkilökunta osallistuvat vuosittain riskien arviointiin -Säännöllisesti päivitettävä kriisitoimintaohjeistus -säännölliset työsuojeluvaltuutetun ja rehtorin turvallisuuskierrokset oppimisympäristöissä ja oppilaitoksen työmailla -TTT-mittaristo tulosten mittaamiseen käytössä -vuosittaiset sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset -turvallisuusvuosikello -ulkoiset auditoinnit vuosittain vuodesta 2014 lähtien -oppilaitoksessa toimivat kriisiryhmä, turvallisuusryhmä ja turvallisuusvastaava Rakennettu turvallisuuspisteet palvelualojen ja tekniikan yksikköihimme -myös julkisessa käytössä aina, kun oppilaitoksen ovet avoinna -myös defibrillaattorit Käytössä Hopeanuoli-hätäviestijärjestelmä (henkilökunta ja opiskelijat) -harjoitukset kaksi kertaa vuodessa Vuosittaiset pelastuslaitoksen koulutukset opiskelijoille ja yhteistyössä pois tu mis harjoi tuk set, joiden onnistuminen arvioidaan. Vuosittaiset työterveyshuollon työpaikkakäynnit ja ergonomiakartoitukset. Oppilaitoksessa yhteistyössä seurakunnan kanssa koottu surulaatikko. Koneissa ja laitteissa määritetty käyttäjäoikeudet. Tuloksia Henkilökunnan työolobarometrikyselyn tulokset kiitettävällä tasolla. Opiskelijakyselyiden tulokset kiitettävällä tasolla. Vuonna 2016 työtapaturmat/ henkilökunta 0 (2015 2) Vuonna 2016 tapaturmat/ opiskelijat 2 (2015 8) Läheltäpiti-ilmoitusten määrä lisääntyy vuosittain. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot 2016 keskimäärin 3,13 pv/ hlö Tunnustus luovutettiin oppilaitokselle valtakunnallisessa Tur val li suus foo rumis sa Helsingissä