Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Transkriptio

1 Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:04

2 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen 4 Täydennyskoulutuksen päämäärät ja tavoitteet 5 Täydennyskoulutuksen toteutuminen 5 Täydennyskoulutuksen seuranta 6 Terveydenhoitajan henkilökohtainen täydennyskoulutusseuranta 6 Täydennyskoulutuksen järjestäminen ja laadun varmistaminen 6 Muu ammattitaitoa kehittävä toiminta 7 Kirjallisuutta 7 2 TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:07

3 Lukijalle Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu terveydenhuollossa, koska terveystieteiden, lääketieteen, biotieteiden ja teknologian nopean kehityksen myötä hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti. Terveydenhoitajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaiden lisääntyneet vaatimukset sekä työelämän ja toimintaympäristön muu tokset. Työstä on tullut jatkuvan kouluttautumisen ja oppimisen prosessi. Kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin on osa ammattitaitoa. Tässä suosituksessa on tietoa terveydenhoitajien oikeuksista ja velvollisuuksista ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan ja suunnitella omaa urakehitystään. Siihen on kirjattu Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä hyvistä täydennyskoulutuskäytännöistä. Suosituksen tavoitteena on tukea terveydenhoitajien osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, terveys palvelujen keittämistä sekä kansalaisten hyvän hoidon toteutumista. suositus on tarkoitettu terveydenhoitajille, terveydenhoitajaopiskelijoille, terveydenhuollon opetus-, suunnittelu-, tutkimus- ja johtamistehtävissä toimiville sekä päättäjille ja täydennyskoulutuksen järjestäjille. suositusten tekemiseen ovat osallistuneet Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry:n koulutus- ja ammattiasiainvaliokunnan jäsenet. Suositusten koordinoinnista on vastannut kehittämispäällikkö Eija Kemppainen. Helsingissä 18. elokuuta 2008 Eeva-Liisa Urjanheimo Puheenjohtaja 3 TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:07

4 Taustaa Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen Terveydenhoitajakoulutuksen kokonaislaajuus on 240 opintopistettä (op), 4 vuotta. Yksi opintopiste on keskimäärin 27 tuntia opiskelijan työtä. Terveydenhoitajan tutkintoon johtavat ammattiopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 60 op, josta 30 op toteutuu sairaanhoitajan koulutukseen sisältyvinä ammattiopintoina. Terveydenhoitajan koulutus sisältää sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon. Terveydenhoitajatutkinnon suorittanut laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiksi sekä sairaanhoitajana että terveydenhoitajana. Terveydenhoitajakoulutus antaa valmiudet (taidot) laajaalaiseen terveydenedistämistyöhön, kansanterveystyöhön ja itsenäiseen päätöksentekoon sekä asiakkaiden kokonaisvaltaiseen ja ammatilliseen kohtaamiseen. on tutkinnon jälkeistä lisäkoulutusta. Se voi ajallisesti olla lyhyt- tai pitkäkestoista ja se liittyy työtehtäviin. Täydennyskoulutus on ammattia tukevaa suunnitelmallista ja tarveharkintaan pohjautuvaa, ja sen tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista. Terveydenhoitajalla on lakisääteinen velvollisuus osallistua, ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan (L559/1994). Työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että terveydenhoitajalla on mahdollisuus osallistua riittävästi täydennyskoulutukseen. Laki kansanterveyslain muuttamisesta (992/2003) ja laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta (993/2003) edellyttävät terveyskeskuksilta ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymiltä huolehtimista siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu 3-10 päivää vuodessa heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Nämä lait ja täydennyskoulutusta koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1194/2003) tulivat voimaan Työterveyshuollon täydennyskoulutusvelvoitteet on säädetty työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Sen perusteella työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että ammattihenkilö ja asiantuntija osallistuvat riittävästi, vähintään kolmen vuoden välein, ammattitaitoaan ylläpitävään täydennyskoulutukseen. Tämä koskee myös itsenäisenä ammatinharjoittajana työterveyshuollon tehtävissä toimivia ammattihenkilöitä. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon (785/1992). Terveydenhoitajilla on siis eettinen velvollisuus ja oikeus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan myös täydennyskoulutuksen avulla. Koulutukseen osallistuminen tulee turvata järjestämällä riittävät resurssit. 4 TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:07

5 Täydennyskoulutuksen päämäärät ja tavoitteet Täydennyskoulutuksen toteutuminen Terveydenhoitajien täydennyskoulutuksen päämääränä on terveydenhuollon palvelujen laadun parantaminen ja kansalaisten terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn vaikuttaminen. Päämääränä on myös mahdollistaa laadukas terveydenhoitajatyö tietojen ja taitojen jatkuvan kehittämisen avulla. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on: kehittää ja ylläpitää terveydenhoitajan ammatillisia taitoja tuottaa valmiuksia terveydenhoitajan toiminnan arviointiin ja kehittämiseen vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin tuottaa uutta tietämystä organisaation toimintaan vastata organisaation strategian mukaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin vastata terveydenhoitajan henkilökohtaisiin ammatillisiin kehityshaasteisiin lisätä työhyvinvointia herättää terveydenhoitaja luovuuteen ja rohkeuteen Suomen Terveydenhoitajaliiton tavoitteena on, että jokainen terveydenhoitaja voi osallistua täydennyskoulutukseen vähintään seitsemän päivää vuodessa. Myös sijaisina tai määräaikaisissa tehtävissä yli puoli vuotta toimineiden terveydenhoitajien tulee päästä täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella. Koulutuksen määrällisessä tavoitteessa on otettava huomioon työtehtävien asettamat yksilölliset vaatimukset. Täydennyskoulutuksen määrä on suurempi useampaa toiminta-aluetta ja erityisosaamista edellyttävää työtä tekevillä terveydenhoitajilla. Joissakin tilanteissa terveydenhoitajien täydennyskoulutustarve voi olla suurempikin. Terveydenhoitajan työtehtävien sisällölliset muutokset vaativat jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Muutaman vuoden välein tulee päästä pitkäkestoisiin minimitason (7pv/v) ylittäviin täydennyskoulutuksiin. Koulutus voi koostua muutaman tunnin kestävistä koulutustilaisuuksista usean päivän mittaisiin koulutuksiin, jotka ovat osa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista koulutuskokonaisuutta. Täydennyskoulutuspäiviksi ei lasketa esimerkiksi yleisiä organisaatioita koskevia tilaisuuksia. Täydennyskoulutusta eivät ole uuden työntekijän perehdytys, perehdytys uusiin työtehtäviin, työhön liittyvät kokoukset, meetingit ja organisaatiossa toteutettava työnohjaus. Täydennyskoulutuksen sisältö ohjautuu työtehtävän sisällön, vaativuuden ja organisaation tarpeiden mukaan. Täydennyskoulutustarpeen arvioinnissa huomioidaan terveydenhoitajan yksilölliset koulutustarpeet, motivaatio ja urakehityssuunnitelmat. Koulutussisältöihin vaikuttavat myös terveydenhuoltojärjestelmän ja asiakkaiden tarpeet. Työyhteisön kehitystavoitteet ja osaamistarpeet tulee huomioida täydennyskoulutussuunnitelmissa. 5 TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:07

6 Täydennyskoulutuksen seuranta Seuranta on osa hyvää täydennyskoulutuksen suunnittelua. Se on tärkeää terveydenhoitajan osaamisen ja urakehityksen kannalta sekä työyksikön ja koko organisaation koulutuksen kehittämisessä. Systemaattinen täydennyskoulutuksen seuranta edellyttää, että organisaatiossa on toimiva tietojärjestelmä. Seurannassa käytetään apuna organisaation osaamiskartoituksia tai profiileja. Terveydenhoitajan henkilökohtainen täydennyskoulutusseuranta Terveydenhoitaja vastaa ammattinsa ajanmukaisesta osaamisesta, jatkuvasta kouluttautumisestaan ja osaamisvalmiuksien kehittämisestä. Täydennyskoulutuksen jälkeen terveydenhoitaja kirjaa tietojärjestelmäohjelmaan täydennyskoulutuksen aiheen ja keston sekä arvioi osaamisensa kehittymisessä. Terveydenhoitaja ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan perehtyy ammatin harjoittamista koskeviin säännöksiin ja määräyksiin osallistuu yksilölliseen ja työyhteisölle suunnattuun täydennyskoulutukseen osallistuu työhön paluuseen valmistavaan täydennyskoulutukseen, jos hän on ollut yli viisi vuotta pois hoitotyöstä Terveydenhoitajan henkilökohtainen kehittyminen ammattiuralla on suunnitelmallista. Täydennyskoulukseen osallistumisen dokumentointia voidaan käyttää työpaikkaa haettaessa ja palkkaneuvotteluja käytäessä. Kirjaaminen voi tapahtua pitämällä yllä henkilökohtaista osaamiskansiota eli portfoliota. Täydennyskoulutuksen järjestäminen ja laadun varmistaminen terveydenhoitajille turvataan pääsy täydennyskoulutukseen vähintään 7 pv/v jokaisella terveydenhoitajalla on henkilökohtainen täydennyskoulutussuunnitelma, joka pohjautuu henkilökohtaiseen ura- ja ammatissa kehittymissuunnitelmaan sekä työyksikön kehittämissuunnitelmaan ja osaamiskartoitukseen täydennyskoulutussuunnitelma tarkistetaan vuosittain esim. kehityskeskustelun yhteydessä täydennyskoulutuksen tuoma lisäosaaminen otetaan huomioon palkkauksessa täydennyskoulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä mm. työnantajan, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä sairaanhoitopiirien kanssa ja se perustuu tarvekartoituksiin työnantaja vastaa koulutuksen pääsyn mahdollistamisesta järjestämällä koulutukseen tarvittavat resurssit ja tarvittavat sijaiset terveydenhoitajalla on velvollisuus ja oikeus osallistua koulutukseen täydennyskoulutuksen kehittämiseksi jokaisen täydennyskoulutukseen osallistuvan tulee arvioida koulutuksen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta tavoitteisiin nähden ja antaa siitä palautetta terveydenhoitajalla on velvollisuus itsearviointiin koulutuksen vaikutuksista ammatilliseen kehittymiseensä terveydenhoitajan tulee kirjata (omat) osallistumisensa täydennyskoulutukseen organisaatiot seuraavat täydennyskoulutuksen toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia Kunnallinen työmarkkinalaitos kokoaa valtakunnalliset tilastotiedot täydennyskoulutuksen määrällisestä toteutumisesta 6 TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:07

7 Muu ammattitaitoa kehittävä toiminta Jokaisen terveydenhoitajan työaikaan tulee sisältyä viikoittain vähintään neljä tuntia osaamisensa kehittämiseen, jolloin hän voi lukea alan kirjallisuutta, lehtiä ja tutkimuksia. Muiden terveydenhoitajien konsultointiin tulee olla myös aikaa säännöllisesti. Työpaikalla tulee olla saatavilla terveydenhoitajatyön kannalta keskeinen alan kirjallisuus. Lisäksi terveydenhoitajalla tulee olla mahdollisuus sähköiseen tiedonhankintaan. Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksen mukaan erikoistumisopinnot ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai jatko-opinnot tiedekorkeakoulussa sekä oppisopimuskoulutus on voitava lukea osaksi täydennyskoulutusta, silloin kun se palvelee työyhteisön osaamistarpeita ja kehittämissuunnitelmia. Terveydenhoitajan omaehtoinen koulutus tukee ammatillista kehittymistä. Terveydenhoitajalla tulee olla mahdollisuus päästä yksilöja ryhmätyönohjaukseen. Kirjallisuutta Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta 993/ Laki kansanterveyslain muuttamisesta 992/ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 1194/2003. Suomen säädöskokoelma Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen tunnistaminen. Suomen Terveydenhoitajaliitto Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö.oppaita 2004;2:3. julkaisuja 2004 helmikuu Työterveyshuoltolaki 1383/ TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:07

8 SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY FINLANDS HÄLSOVÅRDARFÖRBUND FHVF RF Lönnrotinkatu 30 D, Helsinki Art-Print Oy, 2008 TH_ta ydennyskoulutus.indd :15:07