Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) - koulutuksen yhteiset linjaukset

Transkriptio

1 Lääkehoidon turvallisuus Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus edellyttää ja valvoa, että työntekijöillä on työtehtävien vaatima peruskoulutus. Täydennyskoulutuksen avulla peruskoulutuksessa saatua ammattitaitoa ylläpidetään, jotta muun muassa potilasturvallisuus ei vaarannu. Lääkehoidon osaaminen on perusedellytys hoitotyössä toimimiselle. Salon kaupungissa lääkehoidon osaamista ylläpidetään säännöllisesti toistuvilla lääkehoidon koulutuksilla. Salossa lääkehoidon koulutus on järjestetty vuodesta 2012 alkaen lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) koulutuksilla sekä yksiköissä annettavilla työnäytöillä. Koulutuksen yhteisistä linjauksista on apulaiskaupunginjohtajan Kai Saarimaan viranhaltijapäätös (alla). Apulaiskaupunginjohtajan päätös: Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) - koulutuksen yhteiset linjaukset 469/ /2014 Hyvinvointipalvelujen terveyspalveluissa, vanhuspalveluissa ja sosiaalityön palveluissa toteutetaan henkilöstön lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) koulutuksia. Hyväksyn otettavaksi käyttöön laaditun ohjeen Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe)- koulutuksen yhteiset linjaukset alkaen. Lääkehoitolupa Lääkehoitoluvan saaminen edellyttää sekä tenttien että lääkehoitosuunnitelman mukaisten näyttöjen suorittamista Lupa on voimassa 5 vuotta Soten yksiköiden lääkehoitosuunnitelmissa on linjattu lääkehoidon koulutuksista (ote hoivakodin lääkehoitosuunnitelmasta): Lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti esim. osallistumalla koulutuksiin. Lääkehoidon koulutuksissa on siirrytty valtakunnalliseen LOVe lääkehoidon osaaminen verkossa -järjestelmään. Opiskelu tapahtuu itsenäisesti verkko-opiskeluna ja valvotussa tilaisuudessa suoritetaan teoria- ja lääkelaskutentti. Hyväksyttyjen tenttien ja näyttöjen suorittamisen jälkeen työntekijä saa lääkehoitoluvan, joka on voimassa 5 vuotta. Jokainen työntekijä itse ja esimies pitävät yllä henkilökohtaista koulutusrekisteriä, jota seurataan ja arvioidaan myös kehityskeskusteluissa. Lääkehoidon luparekisteriä seurataan myös ja edellytetään päivityskoulutukseen osallistumista viiden (5) vuoden välein. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt julkaisun: Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa oppaan käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Lääkehoidon turvallisuus perustuu osaamiseen. Osaaminen perustuu hyvään ammatilliseen peruskoulutukseen, täydennyskoulutukseen ja kokemukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä johto kantaa kokonaisvastuun turvallisen lääkehoidon toteutumisesta ja edellytyksistä yksiköissään. Johdon on varmistettava, että henkilöstön osaamisen taso on riittävä turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Työnantajan on 1

2 syytä varmistaa säännöllisesti, että työntekijä hallitsee työyksikössään ja tehtävässään tarpeelliset työtehtävät (Potilasturvallisuusasetus 341/2011, 1, kohta 4; Valvira 2/2012, kohta 4.1.4). Työyksikön esimiehen tehtävänä on varmistaa, että yksikön lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja oikeanlaiset olosuhteet. Lääkehoitoa toteuttavalta ammatilliselta henkilöltä edellytetään lääkehoidon osaamista, joka muodostuu terveydenhuollon koulutuksen aikana ja täydentyy työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen kautta vastaamaan työtehtävien vaatimuksia. Lääkitysturvallisuudesta huolehtiminen on osa lääkehoidon prosessia. Lääkehoidon ja potilasturvallisuuden osaaminen edellyttää jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä ja kehittämistä. Toimintayksiköiden ja työyksiköiden lääkehoidossa edellytettävä osaaminen kartoitetaan, koulutustarpeet arvioidaan ja osaamista ylläpidetään, kehitetään ja seurataan terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutusta koskevien säännösten ja valtakunnallisen suosituksen mukaisesti (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 5 ; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, 18 ; asetus 1194/2003). Toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmassa määritellään ne lääkehoidon tehtävät, joihin terveysalan peruskoulutuksen ja siihen sisältyneiden lääkehoidon opintojen antaman pätevyyden lisäksi pitää olla myös lääkehoitoon oikeuttava lupa. Toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaan kirjataan, kuinka usein lupaan oikeuttava osaaminen varmistetaan, esimerkiksi 2 5 vuoden välein. Nykytilanne ja ehdotus: Ilman riittävää koulutusta ja osaamista työntekijä ei voi toteuttaa työtehtävässään lääkehoitoa. Riittävä koulutus varmistetaan täydennyskoulutuksen avulla. Lääkehoidossa se tapahtuu LOVe verkkokoulutuksella ja näytöillä. Ilman riittävää koulutusta lääkehoidon toteuttaminen on selvä turvallisuusriski asiakkaille/potilaille. Osa työntekijöistä ei halua osallistua lääkehoidon täydennyskoulutukseen. Tällöin heidän työtehtäviään on ollut pakko rajata. On epäoikeudenmukaista muita työntekijöitä kohtaan, että työtehtävien rajaus ei näy heidän tehtävänkuvassaan ja palkkauksessaan päivätyssä Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) koulutuksen yhteisissä linjauksissa on määritelty eri työntekijäryhmien lääketenttiosioista seuraavaa: - MiniLOP: teoriatentti (lääkehoitoon kouluttamattomille sekä hammashoitajat ja terveyskeskuksen kuntoutuksen henkilöstö) - LOP: teoria ja lääkelaskutentti (perus/lähihoitajat, terveyden- ja sairaanhoitajat, suuhygienistit) - IV: teoria ja lääkelaskutentti (terveyden- ja sairaanhoitajat) - PSYK: teoriatentti (pakollinen: mielenterveys- ja päihdepalvelut) - GER: teoriatentit ( 2 osiota) (pakollinen: vanhuspalveluissa perus-/lähi- ja terveyden/sairaanhoitajat, terveyspalvelussa em. ammattiryhmien lisäksi suuhygienistit) o Perusosiot (LOP/IV) on oltava suoritettuina ennen kuin suoritetaan PSYK/GER osioita päivätyssä esimiehen LOVe- muistilistassa kohdassa kolme LOVe koulutuksen yhteisiä linjauksista on seuraava ohjeistus: Terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt suorittavat LOP osion, laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt LOP ja IV-osion. Lääkehuoltoon kouluttamattomat työntekijät suorittavat MiniLOP-osion (mm. hoivatyöntekijät, lääkehoitoon osallistuvat laitoshuoltajat). POIKKEUKSET: - TK-sairaalan, kotisairaalan ja päivystyksen laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt suorittavat myös SPR:n ABO-verkkokurssin. Muissa työyksiköissä työskentelevät laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat halutessaan suorittaa ABO:n 2

3 - Suun terveydenhuolto: nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt suorittavat vähintään MiniLOP-osion ja laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt LOP-osion - Kuntoutus: sekä nimikesuojatut että laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt suorittavat vähintään MiniLOP-osion - Mikäli työntekijä ei suorita koulutuksensa mukaista täydennyskoulutusosiota, hänen lääkehoidon oikeuksiaan tulee rajata (esim. sh suorittaa vain LOP:n à ei sh:n työtehtäviä) Lisäosia (GER/PSYK) saa suorittaa vasta, kun LOP osio on suoritettu. GER on pakollinen vanhus- ja terveyspalveluissa. PSYK on pakollinen mielenterveys- ja päihdetyössä. Muut saavat halutessaan suorittaa ko kurssit Ehdotus: Jos työntekijä ei yrityksistä ja tukitoimista huolimatta kykene osoittamaan lääkehoidon osaamista, käynnistetään esimies-alaiskeskustelu, ohjataan työntekijä tarvittaessa työterveyshuoltoon työkyvyn selvitykseen sekä sovitaan uusista työtehtävistä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta palkkaan. Jos työntekijä ei halua osallistua lääkehoidon osaamisen koulutukseen ehdotetaan seuraavaa etenemismallia: 1. Perusperiaate on, että koulutus suoritetaan kolmessa kuukaudessa, kuten koulutuksen yhteisissä linjauksissa on todettu. Velvollisuus koulutuksesta käynnistyy, kun uusi palvelussuhde alkaa tai puoli vuotta ennen voimassa olevan luvan vanhenemista. 2. Jollei koulutusta ole suoritettu kolmessa kuukaudessa LOVen aloittamisesta, keskustelee esimies työntekijän kanssa, muistuttaa sanktioista ja antaa kuukauden lisäaikaa. 3. Jollei koulutusta ole suoritettu neljän kuukauden kuluessa LOVen aloittamisesta, pidetään virallinen keskustelu aiheesta (esimies + työntekijä), josta laaditaan pöytäkirja. Työntekijälle annetaan kaksi kuukautta aikaa suorittaa koulutus. 4. Jollei koulutusta ole suoritettu kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen aloittamisesta, siirrytään seuraaviin sanktioihin: Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, joka ei suostu suorittamaan sairaanhoitajan/terveydenhoitajan tehtävän edellyttämää lääkehoidon täydennyskoulutusta, mikä edellytetään LOVe koulutuksen yhteisissä linjauksissa, annetussa määräajassa: siirtyy tekemään erillistä sairaanhoitajan työtehtävää, jolloin tehtäväkohtaisesta palkasta vähennetään 10 % mikäli sairaanhoitaja/terveydenhoitaja on suorittanut lähihoitajalta vaadittavan lääkehoidon täydennyskoulutuksen, hän siirtyy tekemään lähihoitajan tehtävänkuvaa siihen määritetyllä tehtäväkohtaisella palkalla (vähennys pienempi kuin 10 %) Lähihoitaja/perushoitaja/hoitaja/suuhygienisti, joka ei suostu suorittamaan lähihoitajan tehtävän edellyttämää lääkehoidon täydennyskoulutusta annetussa määräajassa: siirtyy tekemään erillistä lähihoitajan työtehtävää, jolloin tehtäväkohtaisesta palkasta vähennetään 10 % Lääkehoitoon kouluttamattomat ammattiryhmät, joita LOVe ohjeistuksessa ei ole mainittu, mutta joilta edellytetään MiniLOPin suorittaminen ovat; terveyspalveluissa psykologi ja sosiaaliohjaaja.vanhuspalveluissa hoivatyöntekijä sekä sosiaalityön palveluissa avustaja, ryhmäavustaja, hoitoapulainen tai ohjaaja sekä kuntoutuksen työntekijät. Lääkehoitoon kouluttamattomaan ammattiryhmän kuuluva työntekijä ( LOVe- ohjeistuksessa ja 3

4 edellä mainitut), joka ei suostu suorittamaan työtehtävän edellyttämää lääkehoidon täydennyskoulutusta annetussa määräajassa: siirtyy tekemään erillistä oman ammattinimikkeen työtehtävää, jolloin tehtäväkohtaisesta palkasta vähennetään 10 % Joissakin työyksiköissä työntekijän kieltäytyminen LOVen suorittamisesta ja työtehtävien rajoittaminen saattaa aiheuttaa yksikön toiminnan kannalta tilanteen, jossa yksikön tuottamaa palvelua ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla. Tällöin esimiehellä on mahdollisuus käynnistää palvelupäällikön kanssa varoitusmenettely. Opiskelijoilta vaadittava lääkehoidon osaaminen heidän toimiessaan sijaisina Kaikki yli 3 kuukauden sijaisuudessa olevat suorittavat LOVe:n. Myös ne työntekijät, jotka työskentelevät säännöllisesti/toistuvasti alle 3 kk sijaisuuksissa, suorittavat LOVe:n. Jos sijainen ei suostu suorittamaan LOVea, noudatetaan hänen kanssaan vastaavaa toimintamallia kuin vakituisten työntekijöiden kanssakin. LIITTEET: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 18 ( /1659) Täydennyskoulutusvelvollisuus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee seurata terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä ja luoda edellytykset sille, että terveydenhuollon ammattihenkilö voi osallistumalla tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muilla ammatillisen kehittymisen menetelmillä ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan voidakseen harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja asianmukaisesti. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 5 Ammattipätevyyden ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen Sosiaalihuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Sosiaalihuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö saa työssään tarvittavan perehdytyksen ja että hän voi osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelliseen täydennyskoulutukseen. 1194/2003 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 1 Sisältö Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan tässä asetuksessa väestön terveystarpeisiin ja muuttuviin hoitokäytäntöihin pohjautuvaa sekä terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutustarpeen arviointiin perustuvaa suunnitelmallista koulutusta. Sen tarkoituksena on lisätä ja ylläpitää 4

5 työntekijän ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa ja sen kehittämistä terveyden edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. 2 Laadun edellytykset Täydennyskoulutuksen tulee perustua terveydenhuollon toimintayksikössä tehtyyn suunnitelmaan ja sen sisällön on tuettava asetettuja täydennyskoulutustavoitteita. Koulutuksen opetusmenetelmien tulee olla kohderyhmälle sopivia ja koulutuksen tarkoitusta tukevia /1326 Terveydenhuoltolaki 5 Täydennyskoulutusvelvoite Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää täydennyskoulutukseen sisältyvistä asioista ja seurannasta. Esimerkki muualla tehdyistä linjauksista: Kuopion yliopistollinen keskussairaala on linjannut näin: KYSillä on voimassa alla oleva päätös. Päätöksen palkkauksesta tekee palkkapoliittisen ohjelman (hallinnollinen ohje 11/2011) mukaisesti palveluyksikön johtaja kuultuaan asianomaista ylihoitajaa ja luottamusmiestä. Käytännössä on niin, että työntekijän kanssa tehdään suunnitelma miten edetään ja millä aikataululla tehdään suoritukset. Jos henkilö kieltäytyy tekemästä koulutuksia, niin ensin oh keskustelee hänen kanssaan ja sitten tarvittaessa otetaan siihen hoitotyön johtaja, jonka kanssa mietitään aikataulu ja jos ei suostu tekemään niin sitten työtehtävien supistus ja palkan alennus. 5