Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen strategia
|
|
- Yrjö Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen strategia (Hyväksytty kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa ) 1 Kasvatustieteellinen koulutusala Lapin yliopiston strategiassa Lapin yliopiston strategia on lyhyesti esitettynä seuraava: Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Yliopiston yhteisenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Yliopiston toinen, erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut profiilialue on kansainvälinen matkailun tutkimus. Yliopiston strategiset painoalat ovat palvelumuotoilu pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Arktisen ja pohjoisen alueen muutos ja erityiset sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset olosuhteet tarjoavat erityisen tutkimusympäristön painoaloille. Kasvatustieteiden tiedekunta on yksi Lapin yliopiston neljästä tiedekunnasta. Tiedekuntaa luonnehtii laaja-alainen pedagoginen ja koulutuksellinen ajattelu, tutkimus ja osaaminen sekä koulutuskärjet opettajien kouluttaminen, mediataitoa tuottava mediakasvatus, aikuisten oppiminen ja yhteisöjen kehittäminen. Tiedekunnan toiminta liittyy ja kiinnittyy yliopiston monitieteisiin profiileihin ja painoaloihin niitä tukien ja vahvistaen. Tiedekunnan ydinprosessit tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen palvelutoiminta nivoutuvat yhteen tutkimukseen perustuvassa koulutuksessa. Koulutus on organisoitu kandidaattivaiheessa yhteiseen kasvatusalan koulutukseen (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) ja luokanopettajakoulutukseen sekä neljään maisterivaiheen koulutukseen, luokanopettajakoulutukseen sekä kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen koulutuksiin. Näiden lisäksi tiedekunnassa järjestetään tieteellistä jatkokoulutusta. Tiedekunnan tarjoaman koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille välineet toimia autonomisina, itseään kehittävinä ja kriittisinä kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoina sekä tutkijoina. Kasvatustieteen koulutuksen erityisyyksiä ovat inkluusioon ja tutkivaan oppimiseen nojaava perusasteen opettajankoulutus, opetukseen, oppimiseen, arkeen ja kriittiseen suuntaukseen perustuva mediakasvatuksen koulutus, yhteisöjen kehittämiseen ja johtamiseen profiloitunut kasvatustieteen koulutus sekä aikuiskasvatustieteen koulutus. Muita erityisyyksiä
2 ovat ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen profiloituneet opettajan pedagogiset opinnot sekä sukupuolentutkimuksen laajat sivuaineopinnot. Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa ja mediakasvatuksen maisteriopinnot toteutetaan englanninkielisenä. Perusasteen opettajakoulutuksen pohjoisuuteen liittyvänä profiilina on lisäksi saamenkieltä puhuvien opettajien koulutus. 1.1 Kasvatustieteiden tiedekunnan painoalojen kytkeytyminen Lapin yliopiston strategisiin kärkiin Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan painoalat kiinnittyvät sekä Lapin yliopiston arktisen ja pohjoisen tutkimuksen että myös matkailun tutkimuksen profiiliin. Tiedekunnan painoalat ovat koulutus, oppiminen ja opettajuus pohjoisissa yhteisöissä; mediakasvatus; yhteisöjen kehittäminen; aikuiskoulutus ja aikuisten oppimisen ohjaaminen sekä osallistava ja erot huomioon ottava kasvatus ja pedagogiikka. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusalueita ovat koulutus, kasvatus ja hyvinvointi pohjoisissa yhteisöissä; oppiminen ja opettajuus pohjoisessa; erot, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, media opetuksessa, oppimisessa ja arjessa; esteettömyys ja palvelumuotoilu koulutuksessa ja matkailussa; oppiminen ja muuttuva työelämä sekä aktiivinen kansalaisuus. Tutkimusalueet kytkeytyvät vahvimmin yliopiston pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn sekä palvelumuotoilun painoaloihin, mutta yhteyksiä löytyy myös yliopiston kolmanteen eli kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden painoalaan. 1.2 Kasvatusalan lisäarvo Lapin yliopiston strategiaan Koulutus on Lapin yliopiston painottaman pohjoisen hyvinvoinnin kulmakivi. Opettajien kouluttaminen Lapissa takaa korkeatasoisen opetuksen myös maantieteellisesti marginaalisilla alueilla. Lapin erityispiirteet huomioon ottava opettajakoulutus tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja tarjoaa tasavertaiset koulutusmahdollisuudet lappilaisille lapsille ja nuorille. Koulutuksen inklusiivisuus ja yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja sukupuoliseen tasa-arvoon liittyvä tietoisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen tukevat alueen kansainvälistymistä, paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Saamelaislasten koulutukselliset erityistarpeet otetaan jatkossa entistä paremmin huomioon. Mediakasvatus tukee pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn sekä palvelumuotoilun painoaloja. Mediakasvatuksen tuottamien valmiuksien avulla tuetaan hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle tarpeellista tiedon saavutettavuutta sekä alueen kansainvälistymistä. Kriittisen
3 medialukutaidon avulla tuetaan niin lasten kuin aikuisten valmiuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede tukevat pohjoista hyvinvointia ja työelämän kehittämistä. Kansalaisten mahdollisuus uudelleen ja jatkuvaan koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön ovat hyvinvoinnin keskeisiä elementtejä. Laaja-alaiset opinnot antavat valmiudet työ- ja koulutusyhteisöjen kehittämiseen johtamista, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa koskevan uuden tieteellisen tiedon avulla. Koulutus tarjoaa välineitä koulutusta koskevaan tutkimukseen pohjoisen yhteisöjen kehittämisen näkökulmasta. Laajoista sivuaineista erityispedagogiikka ja sukupuolentutkimus tukevat oikeudenmukaisuuden toteutumista. Erityispedagogiikka tarjoaa opettajille työvälineitä inklusiiviseen kasvatukseen. Poikkitieteellinen sukupuolentutkimus antaa valmiudet koulutuksen, työelämän ja projektihallinnon tasa-arvotyöhön ja tutkimukseen. Laajoista sivuaineista kasvatuspsykologia tukee työhyvinvoinnin sekä tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa palvelumuotoilun painoalaa. 1.3 Uudet elinkeinot Lapin, Pohjois-Suomen ja koko Barentsin alueen elinkeinoelämän aktivoituminen heijastuu monella tavalla ja tasolla lappilaiseen ja lappilaisten elämään. Talouden näkymät paranevat, väestöä muuttaa alueelle, infrastruktuuria rakennetaan, palveluita kehitetään ja parannetaan jne. Samalla nousee esille uhkia ja haasteita. Miten turvataan kaivannaisteollisuuden ympäristöön kohdistamat vaarat ja miten sovitetaan yhteen kaivannaisteollisuuden, luontaiselinkeinojen ja matkailun jokseenkin ristikkäiset intressit? Kasvatustieteiden tiedekunnan näkökulmasta uudet elinkeinot, joilla tässä tarkoitetaan kaivostoimintaa ja matkailua, lisäävät koulutettavien määriä mutta tuovat samalla laadullisia muutoksia elämän orientaatioihin, jotka täytyy huomioida koulutusten sisällöissä. Uudet orientaatiot lisäävät puolestaan uudelleen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen tarvetta. Pohjoisen jäämeren öljy- ja kaasukenttien hyödyntäminen tulee näkymään lähivuosina palveluiden tarpeen sekä määrällisenä että laadullisena lisääntymisenä. Se merkitsee entistä suurempaa palveluiden kansainvälistämisen haastetta, joka tiedekunnan täytyy ottaa huomioon opiskelijarekrytoinneissa ja koulutusten sisällöissä. Niukkenevien resurssien ohella Pohjoisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja siihen liittyvä työikäisen väestön alueelle muutto samoin kuin luonnonvarojen hyödyntämiseen kuuluva uudenlainen toimintakulttuuri ja kokemusmaailma tuovat mukanaan uudenlaisia rakenteita arjen hahmottamiseen ja tulkintaan. Syntyy tarpeita uudelleenkouluttamiseen, palveluiden
4 laajentamiseen ja uusien yritysten perustamiseen. Leimallista kehitykselle on kansainvälisyys, jota on jo aiemmin lappilaisista elinkeinoista edustanut matkailu. Kaikki tämä laajentaa ja syventää Lapin yliopiston painoaloihin liittyvää kasvatusalan tutkimusta ja legitimoi osaltaan kasvatustieteiden tiedekunnan koulutustarjontaa. Kasvatustieteellisen koulutuksen tulee tarjota valmiudet tutkimukseen, joka analysoi lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden elinympäristön muutosta pohjoisessa ja kehittää tasapainoisen kasvun ja oppimisen turvaavia toimintamalleja. 2 Koulutuksen strateginen kehittäminen Maassamme harjoitettuun korkeakoulupolitiikkaan on aina liittynyt vallanpitäjien pyrkimys ohjailla koulutuksen käytännön toteutusta. Yksi ehkä kaikkien aikojen merkittävin ohjailutoimenpide oli vuoden 2010 alusta voimaan tullut yliopistolaki. Se teki yliopistoista itsenäisiä toimijoita, joilla on oma talous ja hallinto. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjailuvalta on uuden lain aikanakin säilynyt. Ministeriö kykenee tehokkailla resurssien allokointimalleilla vaikuttamaan yliopistojen toimintaan. Tällä hetkellä valtiovallan ohjauksen taustalla on Euroopan unionin finanssikriisistä johtuva talouden supistamistarve sekä suomalaisen yhteiskunnan jatkuvasti huononeva huoltosuhde. Työikäisen väestön määrä suhteessa passiiviväestöön pienenee aina 2030-luvulle saakka. Opiskelijoita halutaan kouluttaa työelämään mahdollisimman nopeasti ja taloudellisesti. 2.1 Leikkaukset Talouden heikentyneet näkymät Euroopassa ja koko maailmassa tuovat uhkia koko strategian ajaksi yliopistoille suunnattujen resurssien ylle. Tiedekunnan on aiheellista varautua tuottamaan koulutuspalveluja niukkenevilla resursseilla samoin kuin allokoimaan henkilöstöresurssia sekä kiinnittämään lisääntyvää huomiota kustannustehokkuuteen. 2.2 Opintojen nopeuttaminen Opintojen nopeutumisesta palkitaan. Päätoimisen opiskelun rajaa ollaan nostamassa 45 opintopisteestä 55 opintopisteeseen. Tämän uskotaan vauhdittavan opiskelun etenemistä. Opiskelijavalintoja ollaan myös muuttamassa, jotta korkeakouluopintojen aloittamisikä alenee, koulutusjärjestelmä tehostuu ja siirtyminen työmarkkinoille tehostuu. Yliopistolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään.
5 2.3 Tutkimus painopisteenä Yliopistoissa tutkimuksen painoarvoa ollaan nostamassa. Huomiota kiinnitetään määrän sijasta laatuun. Esimerkiksi julkaisuista palkitaan sen mukaan, kuinka tasokkailla foorumeilla ne on julkaistu. Muita erityismaininnan ansaitsevia tutkimusrahoituksen perusteita ovat tohtoritutkintojen määrä, kilpailutetun tutkimusrahoituksen määrä sekä ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön ja ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen määrä. 2.4 Täydentävä rahoitus Täydentävän rahoituksen rooli ja asema korostuu koko ajan. Lapin yliopiston budjetissa täydentävän rahoituksen osuudeksi tavoitellaan 40 prosenttia kun se vuonna 2010 oli vielä selvästi alle 30 prosenttia. Kasvatustieteiden tiedekunnan osuus jäi tästäkin ollen ko. vuonna hieman yli 10 prosenttia. Kasvatustieteiden tiedekunnan täydentävä rahoitus koostuu hanketoiminnasta ja maksullisesta palvelutoiminnasta. Täydentävän rahoituksen hankinnan tilannetta helpottaa jatkossa kehittämispäällikön vakanssi, jonka tiedekunta sai syksyn 2011 tulosneuvotteluissa. Koko täydentävän rahoituksen kokonaisuus organisoidaan uudelleen vuoden 2012 aikana. Täydentävän rahoituksen hankinnalle asetetaan suunnittelukautta koskevat tulostavoitteet (vuoden 2013 alusta). Hankkeitten osalta keskeisen huomion kohteeksi otetaan kilpailutetut koti- ja ulkomaiset rahoituslähteet. Hankehaut organisoidaan siten, että sisältöasiantuntijoina toimivat tutkimuksen asiantuntijat ja hankehakemuksen valmistelun ja teknisestä toteutuksen asiantuntemuksesta vastaa kehittämispäällikkö. Päätöksen hankevalmisteluun tulevien hankkeiden valinnasta tekee dekaani. Täydentävä rahoitus muodostaa valtionapuna tulevan tuloerän kanssa tiedekunnan tulorahoituksen kokonaisuuden, josta tiedekunnan menot katetaan. Itse hankitun rahoituksen rooli ja merkitys (yliopistotyössä) tulee jatkossa kasvamaan. Jotta hankkeet saadaan saumattomasti liittymään yliopistotyön arkeen, hankkeiden on liityttävä paitsi tiedekunnan strategiaan ja koulutuksiin niin myös yliopiston strategiaan ja perustoimintoihin kuten tutkimukseen ja opetukseen.
6 2.5 Opettajavarannon luominen UNIFIn kasvatustieteellisen alan työryhmä esittää luotavaksi opettajavarantoa työmarkkinoille siten, että kaikille kasvatusalan opiskelijoille tarjotaan pedagoginen opettajankelpoisuuden tuottava koulutus. Ryhmän perustelu ehdotukselle on: Kaikilla kasvatustieteen pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus opintojensa osana hankkia opettajanpätevyys, mikä on omiaan tuomaan joustavuuspotentiaalia opetusalan työmarkkinoille. Pedagogisten opintojen suorittaminen on edellytys esimerkiksi oppilaitostehtäviin suuntautuville. 3 Tiedekunnan koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja ovat kasvatustieteen kandidaatin (180 op) ja kasvatustieteen maisterin (120 op) tutkinnot sekä tieteellisinä jatkotutkintoina suoritettavat kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Perusopiskelijavalinnassa tiedekuntaan valitaan opiskelijat suorittamaan sekä kandidaatin tutkintoa että maisterin tutkintoa. Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella kandidaattivaiheessa kasvatusalan koulutuksessa (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) sekä luokanopettajakoulutuksessa. Kasvatusalan koulutuksessa pääaine on kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai mediakasvatus. Pääaine valitaan kandidaattivaiheen opintojen aikana. Laajoina sivuaineina (60 op) tiedekunnassa voi opiskella erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa, sukupuolentutkimusta sekä tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja oppimisessa. Edellisten lisäksi tiedekunta tuottaa perusopinnot (25 op) kaikissa perusasteella opetettavissa aineissa sekä lyhyen sivuaineen globaalikasvatuksessa. Tiedekunta tuottaa ja järjestää myös erilliset opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka on mahdollista sisällyttää maisterin tutkintoon kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen koulutuksissa. Kasvatustieteiden tiedekunnassa maisterin tutkintoa voi opiskella luokanopettajakoulutuksessa sekä kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen koulutuksissa. Kasvatusalan koulutuksessa maisterivaiheen pääaineopintoihin, kasvatustieteeseen, aikuiskasvatustieteeseen tai mediakasvatukseen suuntaudutaan jo kandidaattivaiheen opintojen valinnaisuuden avulla. Kandidaattivaiheen valintojen onnistuneisuus vähentää siltaopintojen järjestämistarvetta maisteriopinnoissa ja tarjoaa mahdollisuuksia resurssien suuntaamiseen maisterivaiheen opetukseen ja tutkimukseen. Silti siltaopintojen tarjoamiseen on välttämätöntä varautua. Lähivuosina paineet koulutusalan vaihtamiseen kandidaattivaiheen jälkeen lisääntyvät yliopistojen välisen kilpailun voimistumisen seurauksena.
7 3.1. Kasvatusalan koulutus (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) Kasvatustieteiden tiedekuntaan kandidaattivaiheeseen opiskelijat valitaan kahtena ryhmänä siten, että kasvatusalan koulutukseen (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) tulevat valitaan omana ryhmänään ja luokanopettajakoulutukseen tulevat valitaan omana ryhmänään. Kaikki tiedekuntaan valitut opiskelijat suorittavat yhteiset kieli- ja viestintäopinnot sekä yhteisiä perusopintoja ja menetelmäopintoja. Kasvatusalan koulutuksessa (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) kandidaatin tutkinnossa pääaineopintoihin sisältyy kaikille yhteiset perusopinnot. Pääaineopintojen aineopinnot koostuvat yhteisten opintojaksojen lisäksi opinnoista, joissa opiskelija voi suuntautua pääaineensa mukaan. Kasvatusalan koulutuksessa pääaine valitaan koulutuksen aikana. Opintojen valinnaisuuden ja rinnasteisuuden sekä opintojen hyväksi lukemisen ja korvaamisen mahdollistamiseksi eri pääaineiden rakenne tehdään samalle tutkintorakennepohjalle. Maisterivaihe suoritetaan kandidaattivaiheessa valitun pääaineen mukaisissa kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai mediakasvatuksen maisteriopinnoissa. Maisterin tutkintoon kasvatustieteessä, aikuiskasvatustieteessä ja mediakasvatuksessa on mahdollista sisällyttää opettajan pedagogisen kelpoisuuden antavat opettajan pedagogiset opinnot, joihin on erillinen valinta Kasvatustiede Kasvatustieteen pääaineopintojen profiilina on yhteisöjen kehittäminen ja johtajuus. Yhteisöjen kehittäminen ja johtajuus edellyttävät alan perusteiden ja lähtökohtien sekä elinikäisen ja jatkuvan oppimisen yhteisöperusteiden tuntemusta. Tietoperustana on yhteisöjen historia, psykologiset, sosiokulttuuriset ja sosiologiset määritykset, sekä lapsuus, nuoruus ja aikuisiän horisontaaliset ja vertikaaliset siirtymät. Näiden kahden teeman opiskelu antaa valmiuksia yhteisöjen toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen ja kouluttamiseen. Kolmas teema on oppimisen, kasvun, työn ja kehittämisen yhteisöt. Niiden tietoperusta liittyy yhteisöjen dynamiikan tutkimiseen esimerkkeinä inkluusion ja ekskluusion, integraation ja segregaation, osallisuuden ja syrjäytymisen, dynaamisuuden ja staattisuuden väliset jännitteet sekä yhteisöjen kehittäminen ja johtaminen Aikuiskasvatustiede Aikuiskasvatustiede rakentuu oppimisen psykologian sekä sosiaali- ja organisaatiopsykologian tuntemukselle. Ensimmäinen keskeinen teema on aikuisten oppiminen, jonka opiskelu antaa valmiuksia opintojen ohjaukseen, suunnitteluun ja järjestelyyn. Toinen keskeinen teema on aikuispedagogiikka, jonka tietoperusta liittyy suunnittelua, ohjausta, arviointia ja kehittämistä
8 käsittelevään tutkimukseen. Kolmas teema on aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen toimintakentät: aktiivinen kansalaisuus ja vapaa sivistystyö, työelämä ja osaamisen kehittäminen sekä koulutusjärjestelmät ja koulutuspolitiikka. Tavoitteena on koulutuksen ja kasvatuksen asiantuntijuuden, kehittämisen, johtamisen ja tutkimisen valmiudet Mediakasvatus Mediakasvatuksen opinnot muodostavat kolme toisiaan täydentävää teemaa, jotka ovat 1) media opetuksessa ja oppimisessa 2) median valta, kontrolli ja valtaantuminen sekä 3) media yksilöiden ja yhteisöjen arjessa. Kandidaattivaiheessa mediakasvatuksen pääaineopintojen perusopinnot sekä osa aineopinnoista on yhteisiä kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen pääaineopintojen kanssa. Mediaa pääaineenaan opiskeleville tarjotaan mahdollisuus opettajakelpoisuuden tuottavan pedagogisen koulutuksen suorittamiseen. Maisterivaiheen opinnot järjestetään englanninkielisinä. Koulutuksella on tärkeä merkitys tiedekunnalle ja yliopistolle, sillä se mahdollistaa kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden suorittamat tutkinnot on resursoitu muita tutkintoja paremmin Luokanopettajakoulutus Luokanopettajakoulutukseen valitaan opiskelijat omana ryhmänään. Luokanopettajakoulutuksen profiili muodostuu inklusiivisuudesta ja tutkivasta oppimisesta sekä saamenkielisten luokanopettajien koulutuksesta. Luokanopettajakoulutuksessa opinnot eriytyvät kandidaattivaiheessa kasvatusalan koulutuksesta opettajankoulutuksen sisältöjen ja tavoitteiden mukaisesti. Luokanopettajakoulutuksen pääaineopinnot ovat perusopintojen osalta pääosin yhtenevät kasvatusalan koulutuksen kanssa ja myös menetelmäopinnot järjestetään yhteisinä kasvatusalan koulutuksen kanssa päällekkäisen koulutuksen vähentämiseksi. Opintojen valinnaisuuden ja rinnasteisuuden mahdollistamiseksi aineopintojen ja syventävien opintojen keskinäistä koordinaatiota kehitetään yhdessä kasvatusalan koulutuksen kanssa. Rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta aloitettua synergiaa eri koulutuksien välillä jatketaan tiedekunnassa järjestettävien erillisten pedagogisten opintojen sekä taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen pedagogisten opintojen kanssa. 4 Pedagoginen kehittäminen Kandidaatti- ja maisterivaiheen koulutuksen uudistaminen edellyttää huomion kiinnittämistä opetuksen laatuun ja pedagogiseen kehittämiseen. Kandidaattivaiheessa opiskelevien määrät ovat suuret mukaan lukien sivuaineopiskelijat, jolloin vaarana on toteuttaa opinnot pelkästään suurille ryhmille tarkoitettuna opetuksena. Lisäksi on huomioitava, että opiskelijat tarvitsevat alusta
9 saakka asiantuntevaa, pedagogista ja sisällöllistä ohjausta opinnoissaan etenemistä ja maisterivaiheeseen suuntautumista varten. Viime vuosina tiedekunnassa koulutuksensa aloittavat on jaettu opiskelijaryhmiin, joita ohjaavat opiskelija- ja opettajatuutorit ja on keskitytty erityisesti henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatimiseen. Pienryhmiin perustuvaa ohjausta on syytä kehittää siten, että heti opintojen alusta lähtien ryhmätyöskentelyyn kytketään kasvatusalan asiantuntijuuden kehittymistä tukevia opintoja. Tiedekunnan opiskelijoiden opintoihin kiinnitetään erityistä huomiota tukemalla opiskelijan henkilökohtaisia valintoja, jolloin estetään keskeyttämisiä ja opintojen venymistä. Kasvatustieteitä pääaineenaan ja sivuaineenaan opiskelevien opinnot eriytetään siten, että pääaineopiskelijat rakentavat kasvatusalan asiantuntijuuttaan enemmän ryhmäopiskeluun tukeutuen kuin sivuaineopiskelijat.
Mediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotSiirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot 8 ov
Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotVALINNAISTEN OPINTOJEN INFO
VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO 22.3.2018 Presentation Name / Firstname Lastname 29/03/2018 1 KLO 16.00-17.00 YLEISINFO KLO 17.00-18.00 VALINNAISTEN OPINTOJEN ESITTELYÄ ERI PISTEISSÄ Presentation Name / Firstname
LisätiedotKasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.04.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori Jarmo Rusanen Johtaja, KT Eva Maria Raudasoja
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotAikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet
1(7) 2016 Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen Mikäli sinut on hyväksytty suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa ja sinulla on aikaisempia korkeakouluopintoja,
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.4.2019 Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 20.5.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotYLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen
1 YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen YAMK opinnoista AOKK opintoihin AOKK opinnoista YAMK opintoihin Mahdollisuus suorittaa joustavasti ja samanaikaisesti sekä pedagoginen pätevyys tai erityisopettajan
LisätiedotOletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2017-2018 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle
LisätiedotAvoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä
Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotTervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta!
Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta! Yliopisto hahmottuu 4 tiedekuntaa: kasvatustieteet oikeustieteet taiteet yhteiskuntatieteet ja tarkentuu Vajaa 5 000 opiskelijaa 625 työntekijää Budjetti n.
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotLuokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus
Luokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksissa astuivat uudistetut opetussuunnitelmat voimaan vuoden 2014 syksyllä. Suunnitelmat
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 13.11.2018 1 Oppiaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede Kandidaattiohjelma: 180 op, 3 vuotta (pääaineen
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede, Vanhoilla tutkintovaatimuksilla opintoja jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opintonsa 2009-2010 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2009-2010) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT
LisätiedotSosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotPienryhmätyöskentely
Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan
LisätiedotHenkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2018 2019 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 7.9.18 1 Infon rakenne
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia, vanhoilla tutkintovaatimuksilla jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotOPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO
ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari
ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari 15.3.2016 Asiantuntijaorganisaatiot matkakumppanina - ammatillinen koulutus kohti inkluusiota Minna Seppälä TAMK, Ammattipedagoginen TKI 18.3.2016
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotLapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto (1/2) 4 491 Opiskelijaa 5 044 Aikuisopiskelijaa 638 Työntekijää 48 Professoria 8 Tutkimusprofessoria 10 Apulaisprofessoria 171 Dosenttia Vuoden
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotKÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotKasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista. Faculty of Education/Kasvatustieteiden tiedekunta Helena Seppälä
Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista Koulutukset ja aloituspaikat v. 2015 Kasvatustieteiden koulutus 25 Luokanopettajan koulutus 100 (sisältää teknologia- sekä taide-
LisätiedotTieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018
Tieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018 Sisällys 1. Yleistietoa tieteenalaa tukevista opintokokonaisuuksista... 1 2. Hakuohjeet... 1 3. Valintamenettely...
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotOKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota Viite Dnro OKM/ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotKASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA
1(7) KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA ERITYISPEDAGOGIIKKA Erityispedagogiikan perusopinnot Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä erityispedagogiikasta vähintään syventävät opinnot. Opintojen järjestäminen
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotKASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA
1 Ritva Jakku-Sihvonen 30.3. 2004, Vokke-projekti KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Kasvatusalalta valmistuu luokanopettajia, lastentarhanopettajia, erityisopettajia,
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE
HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotSyksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).
INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
LisätiedotKäsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus
Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Tetile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutus koostuu Kasvatustieteen kandidaatin (180op) ja Kasvatustieteen maisterin tutkinnoista (120op).
Lisätiedot