Tärkeää tietoa esikoululuokan tai peruskoulun 1. luokan aloittavien lasten vanhemmille
|
|
- Kalle Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten- ja nuorisotoimi Tärkeää tietoa esikoululuokan tai peruskoulun 1. luokan aloittavien lasten vanhemmille Uusi koululaki ja oppisuunnitelma astuu voimaan Koululaki 9. luku Esikoululuokka Esikoululuokan tehtävänä on stimuloida oppilaiden kehitystä ja oppimista sekä antaa valmiudet tulevaan opiskeluun. Koulutuksen lähtökohtana on kokonaisnäkemys oppilaasta ja hänen tarpeistaan. Esikoululuokan tehtävänä on edistää monopuolisia kontakteja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.. Esikouluopetusta annetaan yhden lukuvuoden; syys- ja kevätlukukauden ajan. Esikoululuokka on tarkoitettu lapsille, jotka eivät vielä ole aloittaneet kouluvelvollisuuden täyttymiseen tähtäävää opiskelua. Ruotsissa asuville lapsille tarjotaan esikoululuokkaa sen vuoden syyslukukaudesta lähtien, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta. Lapsen voi ottaa vastaan aiemminkin. Esikoululuokan on myötävaikutettava siihen, että lapsilla, joiden äidinkieli on jokin muu kuin ruotsi, on mahdollisuus kehittyä sekä ruotsin kielessä että omassa äidinkielessään. Kotikunta vastaa esikoululuokkaopetuksen järjestämisestä kaikille kunnassa asuville lapsille, jotka tällaista opetusta toivovat. Koululaki, 14. luku Vapaa-ajankoti Vapaa-ajankoti tarjoaa toimintaa, johon lapset voivat osallistua ennen ja jälkeen koulupäivän sekä koulun lomapäivinä. Vapaa-ajankoti täydentää esikoululuokan, peruskoulun erityiskoulun opetusta. Vapaa-ajankodin on annettava virikkeitä lasten kehitykseen ja oppimiseen sekä tarjottava mielekästä vapaa-ajan ja virkistystoimintaa. Koulutuksen lähtökohtana on oltava kokonaisnäkemys oppilaasta ja hänen tarpeistaan. Vapaa-ajankodin on edistettävä monipuolisia kontakteja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.. Koululaki, 10. luku Peruskoulu Peruskoulun on annettava oppilaalle tietoja ja perusarvoja ja sen on kehitettävä oppilaan kykyä näiden omaksumiseen. Koulutus on muotoiltava niin, että se tukee henkilökohtaista kehittymistä ja valmistaa oppilaita aktiivisiin elämänvalintoihin, ja antaa perustan opintojen jatkamiseen. Koulutuksen on edistettävä monipuolisia kontakteja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja annettava hyvä perusta aktiiviseen yhteiskuntaelämään osallistumiselle.. Koulun toimintaa ohjaavat asiakirjat Koulun tehtävät ja opetuksen perustana olevat arvot määrätään oppisuunnitelmassa. Hallitus vahvistaa pakollisen koululaitoksen, esikoululuokan ja vapaa-ajankodin oppisuunnitelman (Lgr 11). Oppisuunnitelma yhdessä koululain kanssa ohjaa koulun toimintaa. Peruskoulun, esikoululuokan ja vapaa-ajankodin toimintaa ohjaava oppisuunnitelma (Lgr 11) on jaettu seuraaviin pääkohtiin. normit ja arvot, tiedot, oppilaiden vastuu ja vaikuttaminen, koulu ja koti, siirtymävaiheet ja yhteistyö, koulu ja ympäröivä yhteiskunta, arvostelu ja arvosanat rehtorin vastuualueet. Oppisuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan kouluviraston kotisivulta 1
2 Oikeudesta valita koulu Lapsellesi on aina varattuna paikka kotia lähinnä olevalta koululta. Voit valita lapsellesi myös jonkin toisen koulun. Ei kuitenkaan ole varmaa, että lapsellesi on tilaa koululla, jonka valitset. Paikat voivat jo olla täynnä koulua lähinnä asuvista, joilla on aina etuoikeus. Kehittämiskeskustelut Kehittämiskeskusteluja on pidettävä vähintään kerran lukukaudessa. Keskustelun yhteydessä opettaja/esikoulunopettaja, oppilas ja vanhemmat keskustelevat, miten oppilaan kehitystä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea. Sinulla on oikeus saada tietää asetetut oppimistavoitteet ja lapsesi kehittyminen tavoitteisiin nähden. Lasten ja oppilaiden oppiminen ja henkilökohtainen kehittyminen Kaikille lapsille on annettava heidän oppimistaan ja henkilökohtaista kehitystään edellyttävä ohjaus ja tarvittavat virikkeet, jotta he voivat kehittyä omista lähtökohdistaan niin pitkälle kuin mahdollista koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaille, jotka omaksuvat helposti tiedonhankinnalle asetetut minimivaatimukset, on annettava ohjausta ja virikkeitä, jotta he voivat kehittää tietojaan edelleen. Arvosanat Maamme arvosanajärjestelmä perustuu tavoitteisiin ja saavutettuihin tietoihin. Tämä tarkoittaa, että oppilaalle annetaan hänen saavuttamiaan tietoja vastaava arvosana. Todistus annetaan jokaisen lukukauden päättyessä 8. luokasta lähtien. Korkein arvosana A ja alhaisin E. Ei hyväksytyn tuloksen arvosana on F. Koulun toiminnan arviointi Koululaitoksen kaikkien johtajien on johtajatasolla järjestelmällisesti ja säännöllisesti suunniteltava, seurattava ja kehitettävä koulutusta. Yksikkötasolla laatutyöskentely on toteutettava yhteistyössä opettajien, esikouluopettajien, muun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Esikoululapsille, heidän huoltajilleen ja oppilaiden huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua työhön. Tärkeää tietoa vanhemmille, joiden lasten ensimmäinen kieli on suomi Valitsemalla lapsellesi kaksikielisen toiminnan, jota on Marielundin koululla, annat lapsellesi mahdollisuuden kehittyä omalla äidinkielellään ja kehittyä samanaikeisesti monikieliseksi. Näin lapsesi saa turvallisen alun jo esikoululuokasta lähtien omalla äidinkielellään johdonmukaista ruotsinkielenopetusta alusta alkaen mahdollisuuden kehittää sekä ruotsia että suomea koko kouluajan ( puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen) ja päästä tavoitteeseen - kaksi suullisesti ja kirjallisesti toimivaa kieltä 9. luokalla Miksi äidinkielen opetus on niin tärkeää? Tiedetään että Ruotsinkielisellä lapsella on kouluun tullessa noin sanaa (perusta). Peruskoulussa lapsi oppii jokaisena vuotena noin 3000 uutta sanaa. (lisärakenne) Oppilaan, joka oppii kieltä toisena kielenä, on kehitettävä sekä perusta että lisärakenne rinnakkain. Sanomalehden sisällön ymmärtäminen vaatii noin sanan sanavaraston. Kouluopetuksessa oletetaan yleensä, että lapsilla on jo kielen perusta. Sanavarasto voi vaihdella, mutta poikkeamat ovat ennakoitavissa ja opettajalla on riittävä taito puutteiden korjaamiseen. Lisärakenteen ensimmäinen vaihe on lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen, puhutun ja kirjoitetun kielen eron oivaltaminen. Sanavarasto lisääntyy ja monipuolistuu, oppilaat oppivat koulun eri aineissa tarvittavan sanavaraston. Lapset oppivat sanojen eri vivahteita. Vähitellen lisääntyy myös kieliopillinen tietous. Mitä tapahtuu kun oppilas, jonka äidinkieli ei ole ruotsi, tulee kouluun puutteellisin ruotsinkielen taidoin? Parhaimmassa tapauksessa oppilas on oppinut äidinkielensä perustan. Tämä koskee maahan äskettäin muuttaneita oppilaita. Ruotsissa syntyneillä ja rajoitetussa kieliympäristössä kasvaneilla oppilailla saattaa olla puutteita myös oman kielensä perustassa. Heidän ruotsinkielensä ei riitä lisärakenteen perustaksi. Jos oppilas ei saa opetusta omassa äidinkielessään, hän ei voi kehittää 2
3 myöskään äidinkielen lisärakenteita. Koulu pyrkii selviytymään tehtävästä, joka useimmiten on mahdoton. Se antaa oppilaan opetella lisärakenteita ilman perustaa, mikä on yhtä kuin talon rakentaminen perustan viereen. Jo ensimmäinen ja tärkein lisärakenne, lukemisen oppiminen, voi olla ankaraa oppilaalle, jolla on toinen äidinkieli kuin ruotsi. Ruotsia toisena kielenä Kaksikielisessä toiminnassa oppilaille opetetaan ruotsia toisena kielenä. Ruotsin toisena kielenä opettaminen eroaa ruotsin kielen opetuksesta. Oppiaine Ruotsia toisena kielenä perustuu omaan kurssisuunnitelmaan, joka antaa riittävästi aikaa ruotsin kielen lisärakenteen perustana toimivan pohjan rakentamiseen. Ruotsia toisena kielenä opetettaessa päämääränä on, että oppilaat saavuttavat kieltä ensimmäisenä kielenä käyttävien tason eli osaavat ruotsia yhtä hyvin kuin oppilaat, joiden äidinkieli on ruotsi. Niille, jotka eivät valitse kaksikielistä toimintaa, tarjotaan opetusta äidinkielessä. Mitä äidinkielenopetus on? Lapset, jotka puhuvat kotonaan jotakin muuta kuin ruotsin kieltä, voivat saada koulussa opetusta äidinkielessään. Äidinkieli on itsenäinen opetusaine peruskoulussa ja lukiossa. Tavoitteena on, että lapsi voi saada koulutyöstä parhaan mahdollisen hyödyn ja kehittää samalla kaksikielistä identiteettiään ja kaksikielisyyttään. Toiminta on muotoiltava niin, että se edistää oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja tuettava hänen itsetuntoaan. Kuka voi saada äidinkielenopetusta? Oikeus ottaa osaa opetukseen on lapsilla, jotka käyttävät tätä kieltä kotonaan päivittäin. Saamelaisilla, tornionlaaksonsuomalaisilla ja romaaneilla on oikeus äidinkielenopetukseen, vaikka he eivät puhuisikaan kieltä joka päivä kotonaan. Jos haluat, että lapsesi lukee/harjoittelee äidinkieltään esikoulussa/koulussa on Sinun ilmoitettava siitä koululle, jota lapsesi käy. Äidinkielenopetus on lapsille vapaaehtoinen. Ilmoitettuasi oppilaan opetukseen on hänen kuitenkin osallistuttava siihen. Kunnan peruskoulut esittelevät itsensä seuraavasti. GRÄNSSKOLAN, Rehtori Kjell Mäki, Esikoululuokka 6 vuotiaat + peruskoululuokat 1-9 Kaiken toiminnan lähtökohtana on Gränsskolanin arvoperusta; tulevaisuudenusko, joka merkitsee, että koulussa vallitsee avoimuuden, rehellisyyden ja kunnioituksen ilmapiiri, jossa kaikki ovat saman arvoisia ja ottavat vastuuta ja tuntevat turvallisuutta oppimisen iloa. Leikki on keskeinen osa toimintaamme. Leikki stimuloi mielikuvitusta, symbolista ajattelukykyä ja yhteistyökykyä sekä ongelmanratkaisua. Leikki kehittää myös sosiaalisuustaitoja. Luonnontieteet, laulu, musiikki, draama, liikunta ja luova työ kuuluvat toimintaamme. Ohjaamme oppilaat myös tietokoneiden ja muiden digitaalisten työkalujen käyttöön ja niitä käytetään pedagogisina apuvälineinä opetuksen kaikilla asteilla. Lasten kieli on oppimisen työkalu. Siksi työskentelemme Arne Tragetonin Kirjoittamisen kautta lukemaan tietokonetta työkaluna käyttäen mallin mukaisesti. Kieltä kehittävä työtapa, lukemisen ilon edistäminen sekä havainnoinnin ja tutkimisen ja matematiikan käyttäminen arkisissa ongelmanratkaisutilanteissa on toimintamme perusta. Gränskolanin henkilökunta työskentelee työtiimeissä. Nuorimpien oppilaiden kanssa työskentelevän henkilökunnan työtiimi käsittää työntekijät esikoululuokasta 3. vuosikurssiin. Teemamuotoisessa työskentelyssä oppilaat saavat tutkia ja tehdä havaintoja sekä mahdollisuuden ilmaista itseään monella tavalla ja tuntea yhteenkuuluvuutta toisten lasten ja työtiimin pedagogien kanssa. Haluamme, että kaikki lapset kokevat koulunkäynnin hauskaksi. Oppimisen ilo sekä turvallinen ja virikkeellinen ympäristö on meille tärkeää. 3
4 Jokaisella lapsella tulee olla oma henkilökohtainen, lapsen omien edellytysten ja tarpeiden mukainen kehityssuunnitelma. GRANKULLENIN KOULU, Rehtori Leif Rönnbäck, Esikoululuokka 6-vuotiaat + peruskoululuokat 1-5 Toiminnan perustana on koulun hyväksymä arvoperusta. Työskentely perustuu seuraaviin asioihin: - Olen rehellinen - Olen mukava - Kunnioitan toisia ihmisiä - Otan vastuun omasta käyttäytymisestäni - Työskentelen parhaan kykyni mukaan - Tahdon edistyä oppimisessani Koulu työskentelee johdonmukaisesti perusvalmiuksien eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimiseksi. Lapsilla on oltava mahdollisuus oppia ja ilmaista itseään monella eri tavalla. Koululla on ateljee, jossa luova työ kytketään yhteen muun koulutyön kanssa. Lasten kielenkehitys on tärkeä kaikelle oppimiselle. Koulu tarjoaa mahdollisuuden lukea suomea joko äidinkielenä tai naapurikielenä. Määrätietoisella työskentelyllä pyrimme siihen, että kaikki aikuiset ja lapset kokevat liikunnan ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon myönteisenä ja mielihyvää tuovana toimintana. Tämä työ aloitetaan jo esikoulussa ja se kulkee eri muodoissaan punaisena lankana läpi koko kouluajan: - ulkoilu koulun lähiympäristössä ja Riekkolassa - päivittäiset kävelyt - eri vuoden aikoihin liittyvät toiminnat - hieronta, rentoutumisharjoitukset ja kosketusleikit Koululla on selkeä terveyskasvatusprofiili. NIKKALAN KOULU, Rehtori Ann-Christin Wikberg, Esikoululuokka, peruskoululuokat 1-6 ja vapaa-ajankoti Haluamme, että lapsemme oivaltavat oppimisen olevan elämän lähde ja pyrimme tavoitteeseen: hyödyntämällä lapsen luontaista oppimishalua, luovuutta ja uteliaisuutta vahvistamalla heidän itsetuntoaan ja lisäämällä sitä kautta heidän sosiaalisia kykyjään, heidän välistä yhteenkuuluvuutta ja empatiaa toisia kohtaan näkemällä toisemme resursseina mahdollistamalla oppimisen ja kehittymisen, jossa eri tietomuodot ovat yhden ja saman kokonaisuuden eri osia antamalla hyvät perustiedot ja seuraamalla säännöllisesti oppilaiden tietojen kehittymistä SEITTENKAAREN (SESKARÖ) KOULU, Rehtori Ann-Christin Wikberg, Esikoululuokka, peruskoululuokat 1-6 ja vapaa-ajankoti Seittenkaaren koulu tarjoaa oppilaille: - turvallisen ja rauhallisen ympäristön, jossa kaikki oppilaat huomioidaan ja jossa he voivat kehittyä omien edellytystensä pohjalta - kaikkien oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevaa aktiivista työtä - hyvät perustiedot ja oppilaiden kehityksen jatkuvan seurannan - oppimisen ja kehittymisen, jossa eri tietomuodot ovat yhden ja saman kokonaisuuden eri osia MARIELUNDIN KOULU, Rehtori Eva Ryytty, Esikoululuokka, peruskoululuokat 1-5 ja vapaa-ajankoti 9.html Marielundin koulu haluaa työskennellä integraation ja keskinäisen yhteisymmärtämisen lisäämiseksi oppilaiden kehittäessä taitojaan monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä. Marielundin koululla lukemaan oppimisen voi aloittaa joko ruotsin tai suomen kielellä. Tietoinen valinta tästä tehdään jo esikoululuokkaan tultaessa. Näemme oppilaiden oppimisen kokonaisvaltaisena prosessina, jossa turvallisuuden, terveyden, toveruuden, tietojen ja taitojen kautta luodaan hyvä ympäristö, jossa oppilaamme kehittyvät ja voivat hyvin. KARUNGIN KOULU, rehtori Arja Martinviita,
5 Esikoulu ja peruskoululuokat 1-6 sekä vapaa-ajankoti Työskentelemme yhdessä pedagogisesti tietoisella ja edistymiseen tähtäävällä tavalla. Perusajatuksenamme on, että esikoulu ja koulu täydentävät toisiaan ja että sekä esikoulunopettajat/ vapaa-ajanpedagogit että peruskoulunopettajat myötävaikuttavat omalla ammattitaidollaan ja omien ammattiperinteidensä kautta. Näemme oppilaiden oppimisen kokonaisuutena, jossa turvallisuus, terveys, toveruus, tiedot ja taidot luovat yhdessä ympäristön, jossa oppilaat kehittyvät ja voivat hyvin. KIELIKOULU, rehtori Hjördis Lagnebäck, Koulu on peruskoulukokonaisuus, jossa toimivat luokat esikoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka Kohderyhmämme on haaparantalaiset ja torniolaiset lapset ja heidän vanhempansa Kielikoulu antaa lapsille mahdollisuuden oppia naapurikieltä (suomea/ruotsia) saada tietoa yhteisestä kotiseudustamme, Tornionlaakson kulttuurista ja yhteisestä historiasta ja sitä kautta mahdollisuuden kehittää kansainvälistä tietoisuutta jatkaa opintoja niin Ruotsissa kuin Suomessakin Tämä tapahtuu lämminhenkisessä, turvallisessa ja suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa musiikki ja luovuus ovat tärkeitä toiminnan osia. Kielikoulun aloitus kuusi- ja seitsemänvuotiaitten ryhmissä Peruskoulunopettajat, esikoulunopettajat ja vapaa-ajanpedagogit tekevät tiimityötä Suunnittelemme työn niin, että se houkuttelee lapsia ottamaan luontevia yhteyksiä kielirajan yli. Meille kaikki lapset ovat ainutlaatuisia yksilöitä vahvuuksineen ja heikkouksineen, siksi kaikille oppilaille annetaan henkilökohtaiset työtehtävät Käsityksemme mukaan jokaisella lapsella on oma oppimistyyli ja luomme ympäristön sen mukaisesti. Myönteisesti kannustamalla haluamme vahvistaa lasten itsetuntoa ja saada heidät tuntemaan iloa ja ylpeyttä työstään. Kielikoululla on edellytykset antaa lapsellesi mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitojaan omassa tahdissaan kehittää itseluottamusta, uteliaisuutta ja luovuutta kehittää puhe-, kuuntelemis-, ajattelu-, kirjoitus- ja laskutaitoaan omassa tahdissaan MONTESSORIKOULU, Rehtori Monica Invall, Haaparannan Montessorikoulu Droppen on vapaakoulu eli yksityinen koulu, jossa on esikoulu ja vuosikurssit 1-6. Meillä on myös 1-5-vuotiaiden lasten esikoulu. Koulu noudattaa valtakunnallista, pakollisen koululaitoksen, esikoululuokkien ja vapaa-ajantoiminnan oppisuunnitelmaa (Lgr 11). Montessoripedagogiikan tärkeimpiä periaatteita on auttaa löytämään itsensä, mikä tarkoittaa, että näemme jokaisen lapsen täydellisenä yksilönä, jolla on sisäinen voima kehittyä itsenäiseksi ihmiseksi. Aikuisten, lasten ja lasten elinikäiseen oppimiseen tähtäävän ympäristön välinen vuorovaikutus on toinen tärkeä periaate, jota pyrimme noudattamaan. Työskentelemme pitkäjänteisessä ja alati kehittyvässä prosessissa, jossa kaikilla on oma osansa kestävän kehityksen luomisessa. Koulun omat kokit valmistavat päivittäin nautittavan ruoan käyttäen mahdollisuuksien mukaan lähialueella tuotettuja, ekologisia, vuodenaikaan sopivia, reilun kaupan etiketillä varustettuja raaka-aineita. Koulumme on Global Friend-koulu, joka työskentelee lasten oikeuksien, demokratian ja lastenoikeussopimuksen toteutumiseksi. Esikoulun, koulun ja kodin välinen yhteistyö on meille tärkeää. Yhdessä pyrimme ja haluamme luoda parhaat mahdolliset kehittymis- ja oppimisedellytykset. Seuraamme tietysti ajankohtaista tutkimusta ja sovellamme Montessoripedagogiikkaa nykyajan ja nyky-yhteiskunnan mukaisesti. Opettajat työskentelevät työtiimeissä ja oppilaille tarjoutuu siten useita aikuiskontakteja. Toimimme myös yhteistyössä Tornion Kaupungin kanssa. joten kouluamme käy myös torniolaisia oppilaita. Olet tervetullut tutustumaan meihin lähemmin sivulla: 5
6 6
7 Haparanda Stad Ilmoittautuminen 1. koululuokkaan Lasten ja nuorisotoimi Vanhempia/huoltajia, joiden lapset aloittavat HAPARANDA koulun elokuussa 2011 pyydetään täyttämään ja lähettämään tämä lomake viimeistään 28. helmikuuta oheisessa kirjekuoressa. Lapsenne kuuluu... kouluun Huoltajan nimi:... Huoltajan nimi: Puhelinnumero kotiin:... työpaikalle:... Onko lapsi käynyt esikoulua Kyllä... Ei... Jos on, niin mitä esikoulua... Koulukyytiä ei yleensä järjestetä muulle koululle, kuin sille mihin lapsenne kuuluu. Toivon, että lapseni saa käydä... koulua. Lapsi puhuu Ruotsia... Suomea... Molempia kieliä... Muuta kieltä... siinä tapauksessa mitä... Kun olette tehneet valintanne, kyseisen koulun rehtori kutsuu teidät kokoukseen, jossa muun muassa esitellään kaksikielistä toimintaa, lukemaan oppimista ja äidinkielenopetusta. Kotikielen ja lukemaan oppimiskielen valinta tapahtuu kullakin koululla pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen Jos teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä koulun rehtoriin. Haluamme paikan vapaa-ajankotiin Kyllä... Ei... Mihin vapaa-ajankotiin siinä tapauksessa... Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus.. 7
8 Haparanda Stad Ilmoittautuminen esikoululuokkaan Lasten ja nuorisotoimi Vanhempia/huoltajia, joiden lapset aloittavat Haparanda esikoululuokassa elokuussa 2011 pyydetään täyttämään ja lähettämään tämä lomake. oheisessa kirjekuoressa viimeistään 28. helmikuuta Lapsenne kuuluu :... esikouluun Huoltajan nimi:.... Huoltajan nimi:. Puhelin kotiin:... työpaikalle:... Toivon, että lapseni saa käydä esikoululuokkaa... koululla Lapsi puhuu Ruotsia... Suomea... Molempia kieliä... Muuta kieltä... siinä tapauksessa mitä... Tarvitsemme esikoulutoimintaa 4 tuntia/päivässä... kokopäiväisesti.... Kun olette tehneet valintanne, kyseisen koulun rehtori kutsuu teidät kokoukseen, jossa muun muassa esitellään kaksikielistä toimintaa, lukemaan oppimista ja äidinkielenopetusta. Kotikielen ja lukemaan oppimiskielen valinta tapahtuu kullakin koululla pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen Jos teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä koulun rehtoriin... Huoltajan allekirjoitus.. Huoltajan allekirjoitus. 8
Esikoulu ja Vapaa-ajankoti
Lapsi- ja nuorisolautakunta Esikoulu ja Vapaa-ajankoti Säännöt 2013-01-01 2 Sisällysluettelo Esikoulu... 3 Ajat esikoulussa... 4 Ohjeet esikouluille toiminnasta tavallisen työajan ulkopuolella... 4 Esikoululuokka...
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotLapsi- ja nuorisolautakunta. Säännöt Esikoulu ja Koulupäivähoito 1.7.2010
Lapsi- ja nuorisolautakunta Säännöt Esikoulu ja Koulupäivähoito 1.7.2010 2 S I S Ä L T Ö s. HAAPARANNAN KAUPUNGIN ESIKOULUTOIMINTA JA KOULUPÄIVÄHOITO 3 OIKEUS PAIKKAAN 4 Ansiotöissä olevien ja opiskelijoiden
LisätiedotKunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa
201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee
LisätiedotKielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS
Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin
LisätiedotEsikoululuokka on lastasi varten
Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa
LisätiedotNyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku
Ruotsiksi 2015 Nyt on aika valita esikoululuokka koulunkäynnin vapaaehtoinen, pehmeä alku Pienestä on tullut iso. Nyt on aika tulla esikoululaiseksi ja tutustua jännittävään koulumaailmaan. Toivotamme
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotEsikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA
Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotEsikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015
Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotOppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotVanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla
VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotArviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20
1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
Lisätiedotklo Jokivarren koulu Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori
22.8.2018 klo 17.30 Jokivarren koulu Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori Jokivarren koulu Yhtenäinen peruskoulu ykkösestä ysiin Hiukan alle 600 oppilasta 50 opettajaa, 25 koulunkäyntiavustajaa Toimistosihteeri
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotSiilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1
Siilinjärven alakoulujen opettajat 4.4.2017 Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1 Ohjelma Klo 13.45 Asiaa arvioinnista formatiivisesta arvioinnista oppiaineiden arvioinnista nivelvaiheiden arvioinnista Asiaa
LisätiedotValinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotSavonlinnan normaalikoulu 2010-2011
KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotTaiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotSijoittumista koskevat säännöt
Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotPäiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke
Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman
Lisätiedot