Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristö

Transkriptio

1 Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristö Limingan kunta

2

3 Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristö Tiehallinto, Oulun tiepiiri Limingan kunta Oulu 2007

4

5 Pohjakartat: Limingan kunta Pohjakartat: Genimap Oy, Lupa L4356 Valokuvat: Juha Raappana ja Tarja Jääskeläinen Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Limingan kunta Limingan kunta Kauppakatu Liminka Puhelinvaihde (08) Tiehallinto OULUN TIEPIIRI Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde

6 TIIVISTELMÄ Tämä liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää Limingan kunnan liikenneympäristön ongelmakohteiden kartoituksen sekä lähivuosien kiireellisyysluokittaiset kehittämistoimenpiteet. Lisäksi suunnitelma sisältää koulujen ja päiväkotien ympäristöjen liikennejärjestelyjen kehittämistoimenpiteet sekä kirkonkylän väylien esteettömyyskartoituksen. n kehittäminen painottuu kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseen mutta myös ajoneuvoliikenteen ongelmakohteiden parantamiseen. Kehittämistoimenpiteinä on esitetty nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistamisen lisäksi liikenneympäristön rakenteellisia parantamistoimenpiteitä. Toimenpiteinä on esitetty väylien rakentamista ja parantamista, tasoristeysten poistamisia, ajonopeuksien hidastimia (töyssyt, suojatiekorotukset), liittymäjärjestelyjä, kevyen liikenteen väyliä ja alikulkukäytäviä sekä tievalaistusta. Pieninä nopeasti toteutettavina toimenpiteitä on esitetty mm. liikennemerkkijärjestelyjä, liittymien näkemien parantamisia ja tienvarsipuuston raivauksia hajaalueella. n rakenteelliset toimenpiteet kohdistuvat pääosin kirkonkylän ja Tupoksen taajamiin. Merkittävänä yksittäisenä väylän kehittämishankkeena on kirkonkylän taajamatien saneeraus. Merkittävimpinä kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamisen hankkeina on esitetty Liminka Tupos ja Liminka Lumijoki kevyen liikenteen väylien rakentamiset. Haja-asutusalueelle esitetyt toimenpiteet ovat tasoristeysten poistamisia, nopeusrajoitusmuutoksia, liittymien parantamista ja tievalaistusta. Esitetyt kehittämistoimenpiteet on ajoitettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Ajoitukseen vaikuttavat toimenpiteiden ja hankkeiden laajuus sekä niiden rahoitusmahdollisuudet. Tiehallinnon Oulun tiepiirillä on pieniin ja nopeasti toteutettaviin toimenpiteisiin varattu ns. liikenneturvallisuusrahoitusta. n parantamistoimenpiteiden rakentamiskustannukset ovat vuoden 2007 kustannustasossa yhteensä noin 13,5 miljoonaa euroa. Kiireellisyysluokan I toimenpiteiden kustannukset ovat yhteensä noin 6,8 miljoonaa euroa, kiireellisyysluokan II yhteensä 5,3 miljoonaa euroa ja luokan III yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Muutama hanke on esitetty varauksena, eivätkä ne sisälly em. kustannuksiin (esim. kirkonkylän itäinen sisääntuloyhteys). Toimenpiteisiin ei sisälly myöskään teiden tai katujen päällystyksiä eikä rakenteellisia kunnostuksia, sillä ne toteutuvat muiden toteuttamisohjelmien kautta. Tasoristeysten poistamiseen liittyvät hankkeet sisältyvät kustannuksiin ja ne on esitetty ohjeellisessa kiireellisyysjärjestyksessä. n kehittämistoimenpiteet parantavat kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta, vähentävät esteellisyyttä sekä lisäävät autoliikenteen turvallisuutta. Toimenpiteet vähentävät vakavien onnettomuuksien määrää ja riskiä. Lisäksi mm. nopeustason alentamisen vaikutuksesta liikenteen melu- ja päästöhaitat vähenevät jonkin verran, jolloin keskusta-alueiden sekä asuinalueiden viihtyisyys lisääntyy. Limingan kunnan maantieverkolle esitetyt liikenneturvallisuustoimenpiteet vähentävät toteutuessaan yhteensä noin 0,7 henkilövahinkoonnettomuutta vuodessa (Tarva). Myös taajamien katuverkolle esitetyt liikenneympäristön parantamistoimenpiteet vähentävät toteutuessaan merkittävästi vakavia onnettomuuksia ja vähentävät onnettomuusriskiä. Erillisen liikennekasvatussuunnitelman toimintaohjelmien toteutuksella pyritään parantamaan kaikkien kuntalaisten liikennekäyttäytymistä ja sitä kautta liikenneturvallisuutta.

7 ESIPUHE Limingan kunnan liikenneturvallisuussuunnittelutyö käynnistyi keväällä Edelliset liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat vuodelta Liikenneturvallisuussuunnittelutyö on sisältänyt liikenneympäristön kehittämissuunnitelman lisäksi erillisen liikennekasvatussuunnitelman laatimisen. Tässä suunnitelmassa on käsitelty liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Liikennekasvatussuunnitelmasta on tehty oma erillinen raportti. Suunnittelun lähtötiedot on kerätty aikaisemmista suunnitelmista ja selvityksistä, eri paikkatietoaineistoista ja maastosta. Lisäksi on tehty asukaskysely sekä muita kohdennettuja kyselyjä mm. kouluille ja päiväkodeille. Työn aikana on pidetty yksi yleisötilaisuus, jossa on esitelty suunnitelmaluonnoksia. suunnitelma on tehty Tiehallinnon Oulun tiepiirin ja Limingan kunnan välisenä yhteistyönä. Suunnittelutyötä varten perustetussa ympäristötyöryhmässä ovat olleet mukana kunnan, tiepiirin, poliisin ja konsultin edustajat. työryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Limingan kunnasta: Jukka Weisell Keijo Ilmonen Pentti Kela Vesa Anttila Antero Niva Tiehallinnosta, Oulun tiepiiristä: Heino Heikkinen Tarja Jääskeläinen Poliisista Markku Kinnunen Plaana Oy:stä (konsultti): Juha Raappana. Oulu, kesäkuu 2007

8 8 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ESIPUHE 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE YLEISTÄ SUUNNITTELUALUE MAANKÄYTTÖ LIIKENNEVERKKO JA LIIKENTEEN NYKYTILA MAANTEIDEN LIIKENNEMÄÄRÄT NOPEUSRAJOITUKSET LIIKENNETURVALLISUUS Maantieverkon onnettomuudet Katuverkon onnettomuudet ONGELMAT JA PUUTTEET YLEISTÄ ASUKASKYSELY KOULU- JA PÄIVÄKOTIKYSELYT TAVOITTEET VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS OULUN LÄÄNIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA TAVOITTEET OULUN SEUDULLA JA LIMINGASSA 33 4 LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUALUEEN KEHITTÄMISHANKKEET MUUT PARANTAMIS- JA SUUNNITTELUHANKKEET NYKYISEN TIE- JA KATUVERKON MUUTOKSET NOPEUSRAJOITUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Nopeusrajoitukset ja taajamamerkit Väistämisvelvollisuusjärjestelyt ja liikenteen ohjaus LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Yleistä Taajamien liikenneympäristön kehittämistoimenpiteet Haja-asutusalueen ympäristön kehittämistoimenpiteet MUUT LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEET Koulujen ja päiväkotien liikennejärjestelyt Moottorikelkkareitit ja risteämiset Keskustaajaman väylien esteettömyystarkastelu Näkemäraivaukset ja kunnossapidon tehostaminen Valaistus Väylien kunto Koulumatkojen turvallisuus ja koulukuljetusten priorisointi Maankäytön suunnittelu 46 5 TOIMENPIDEOHJELMA YLEISTÄ LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISTOIMENPITEET KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET 56 6 JATKOTOIMENPITEET SUUNNITELMAN KÄSITTELY JATKOSUUNNITTELU SEURANTA 57 LIITTEET Liite 1. Liite 2 Liite 3. Koulujen ja päiväkotien liikennejärjestelyjen parantaminen Limingan kunnan koulut ja maanteiden koululiitumenetelmän tien suunnan riskiluvut Kirkonkylän keskustaajaman väylien esteettömyystarkastelu.

9 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 9 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 1.1 Yleistä Liikenneturvallisuussuunnittelu kohdistuu sekä liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun että liikennekasvatustyön tehostamiseen. Tässä liikenneturvallisuussuunnitelmassa käsitellään liikenneympäristön kehittämiseksi tehtäviä liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Edellinen Limingan kunnan tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta suunnitelma on tehty koko kunnan alueelle. Liikenneturvallisuussuunnittelussa on kunnan liikennekasvatustyön jatkaminen nähty myös erittäin tärkeäksi. Tästä syystä on laadittu samaan aikaan erillinen liikennekasvatussuunnitelma, josta on tehty oma raportti. ön kohdistuvan suunnittelutyön keskeisimpinä tavoitteina ovat: selvittää ja analysoida Limingan kunnan liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat suunnitella esitetyt ympäristön parantamistoimenpiteet siten, että ne ovat sopusoinnussa ympäröivän maankäytön sekä teiden ja katujen luonteen kanssa tehdä esitys ja toteuttamisohjelma lähivuosille tarvittavista liikenneturvallisuutta parantavista toimenpiteistä koko kunnan alueella (toteuttamisohjelma) tehdä suunnittelutyö vuorovaikutteisesti tiiviissä yhteistyössä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. LIMINGAN KUNNAN LIIKENNE- TURVALLISUUSSUUNNITTELU Organisointi ja työryhmätyöskentely LIIKENNE- YMPÄRISTÖ- SUUNNITTELU Kunnan tekninen toimi Tiehallinto Poliisi Konsultti LIIKENNE- KASVATUS- SUUNNITTELU Kunnan eri hallintokunnat Tiehallinto Poliisi Liikenneturva Konsultti Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnittelun organisointi

10 10 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 1.2 Suunnittelualue Liminka sijaitsee Oulun eteläpuolella ja se kuuluu Oulun seutukuntaan. Limingan kunta Limingan kunnassa on kolme taajamaa: kirkonkylä, Tupos ja Ala-Temmes. Limingan kirkonkylältä on Oulun keskustaan vajaat 30 kilometriä ja Tupokselta noin 20 kilometriä. Lähin lentoasema sijaitsee Oulunsalossa (Oulun lentoasema). Lyhyt etäisyys Ouluun on kunnalle suuri vahvuus. Erityisesti moottoritien valmistuessa vuonna 2003 Limingan houkuttelevuus on saanut merkittävän lisän. Luonto ja kulttuuritarjonta tuovat asuinympäristöön oman leimansa. 1.3 Maankäyttö Liminka jakautuu asutuksen perusteella kolmeen osakokonaisuuteen. Laajin ja palvelurakenteeltaan monipuolisin on kunnan liikekeskustan ympärillä sijaitseva kirkonkylä. Toinen merkittävä taajama on Limingan ja Kempeleen rajalla sijaitseva Tupos. Erityisesti Oulussa työssä käyvät suosivat asuinalueenaan Tuposta, sillä se sijaitsee lähinnä Oulua ja alueella on hyvät palvelut kuten iso koulu, useita päiväkoteja, kauppa ja terveyspalvelut. Kolmas tärkeä asuinalue Limingassa on Ala-Temmes, joka on valtatie 4 varressa Haaransillan eteläpuolella sijaitseva kyläkokonaisuus kouluineen. Alueella on myös paljon maataloutta. Limingassa sijaitsee mm. musiikkiopisto, musiikkileiri, turvallisuusalan oppilaitos, taidekoulu, merkittävien kulttuurihenkilöiden luoma kulttuuriperinne, monipuolinen urheiluseuratoiminta ja mm. partiotoiminta. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti ja päätieverkko.

11 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 11 Asutus Limingan kunnan asukasluku oli vuoden 2006 alussa asukasta. Kirkonkylällä asui asukasta (52 %), Tupoksella (32 %), Ketunmaalla 425 (6 %), Rantakylällä 262 (4 %) ja Ala-Temmeksellä 518 asukasta (7 %). Väestöennusteen mukaan kunnan asukasmäärä olisi vuonna 2021 noin asukasta (lisäys yli asukasta) vuotiaiden osuus Limingan väestöstä on 31 %, vuotiaiden osuus 59 % ja yli 64-vuotiaiden osuus 10 %. Työpaikat ja oppilaitokset Vuonna 2004 oli Limingan kunnassa työpaikkoja 1625, josta suurin osa eli 60 % on palvelualalla. Alkutuotannossa on työpaikkoja 8 % ja jalostuksessa 32 %. Limingan työpaikkaomavaraisuusaste oli 59 %. Suurin työnantaja on Limingan kunta (520 tp). Muita merkittäviä työnantajia ovat Osuuskauppa Arina (70-75 tp), Teollisuuden monipalvelu Oy (40-70 tp), Finn Heat Oy (20-30 tp), Merikoski (25-30 tp), Limingan koulutuskeskus (17 20 tp) ja OSAKK turvallisuusoppilaitos (12-15 tp). Pendelöinti vuonna 2003 (työvoiman määrä henkilöä) Kirkonkylän ja Tupoksen asukasluvun kehitys ja ennuste Kirkonkylä Tupos Pendelöinti Limingasta (yhteensä henkilöä): Oulussa oli työpaikka 877:llä (35 % työvoimasta), Kempeleessä 206:lla (8 %), Raahessa 56:lla (2 %), Tyrnävällä 47:llä (2 %), Oulunsalossa 34:llä (1,4 %), Ruukissa 25:llä (1 %) ja muissa Oulunseudun kunnissa 50 ja muualla 158. Pendelöinti Liminkaan (yhteensä 551 henkilöä): Oulusta 215 henkilöä, Lumijoelta 57 henkilöä, Kempeleestä 79 henkilöä, Oulunsalosta 31, Tyrnävältä 80, muut Oulunseudun kunnat 27 ja muut kunnat 62. Kuva 3. Kirkonkylän ja Tupoksen taajamien väestön kehitys ja ennusteet.

12 12 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Limingassa on 7 koulua. Kuntakeskuksessa sijaitsee peruskoulu (alakoulu ja yläkoulu) sekä lukio. Tupoksessa, Rantakylällä, Ketunmaassa ja Ala-Temmeksellä sijaitsee alakoulut). Taulukko 1. Limingan koulut ja koulujen oppilasmäärät. Koulun nimi Sijaintipaikka Oppilasmäärä v Oppilasmäärä v Ketunmaan koulu Ketunmaa Rantakylän koulu Rantakylä Lakeuden koulu Ala-Temmes Tupoksen koulu Tupos Linnukan koulu Kirkonkylä Hannu Krankan koulu Kirkonkylä Lukio Kirkonkylä oppilaat yht Limingan koulut ja päiväkodit on esitetty kuvissa 4-6. Kuva 4. Limingan kunnan koulujen ja päiväkotien sijainti.

13 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 13 Kuva 5. Keskustaajaman merkittävimmät palvelut ja toiminnot.

14 14 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Kuva 6. Tupoksen taajaman merkittävimmät palvelut ja toiminnot.

15 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Liikenneverkko ja liikenteen nykytila Limingan kunnan tieverkon rungon muodostavat valtatie 4 (Helsinki - Utsjoki), valtatie 8 (Turku - Oulu) ja kantatie 86 (Kannus - Liminka). Päätieverkkoa täydentävät seututiet 847 (Ouluntie) ja 813 (Lumijoentie). Muut maantiet toimivat yhdysteinä, joista verkollisesti ja liikenteellisesti merkittävin on (Tupoksentie). Taajamien nykyinen tie- ja katuverkko sekä kevyen liikenteen väylät on esitetty kuvissa Kuva 7. Valtatie 8 (Raahentie) Lumijoentien liittymässä. Kuva 8. Limingan maantieverkko, tienumerot ja teiden toiminnallinen luokitus vuonna Lähde Tiehallinnon tierekisteri.

16 16 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Kuva 9. Keskustaajaman maantiet, kadut ja kevyen liikenteen väylät vuonna 2006.

17 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 17 Kuva 10. Tupoksen taajaman maantiet, kadut ja kevyen liikenteen väylät vuonna 2006

18 18 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 1.5 Maanteiden liikennemäärät Liikennemäärätiedot perustuvat tiepiirin vuoden 2005 tierekisteritietoihin (KVL 2005 moottoriajon/vrk). Haja-asutusalueella valtatien 4 liikennemäärät vaihtelevat moottoriajon/vrk. Moottoritieosuudella valtatien 4 liikennemäärä on moottoriajon/vrk. Raahentiellä (vt 8) liikennemäärät vaihtelevat moottoriajon/vrk. Muiden haja-alueen maanteiden liikennemäärät vaihtelevat muutamasta tuhannesta muutamaan sataan ajoneuvoon vuorokaudessa. Kirkonkylän maanteillä suurimmat liikennemäärät ovat Lumijoentiellä (813) moottoriajon/vrk ja Tupoksentiellä (8131) moottoriajon/vrk. Tupoksen taajaman maanteiden suurimmat liikennemäärät ovat Vesikarintie - Lintulammentiellä moottoriajon/vrk, Tupoksentiellä moottoriajon/vrk, Tyrnäväntiellä moottoriajon/vrk ja Järvenpääntiellä moottoriajon/vrk. Raskaan moottoriajoneuvoliikenteen määrä on suurin valtateillä 4 ja 8 ja vuonna 2005 sen määrä vaihteli noin rask.ajon/vrk. Katuverkon liikennemääristä ei ole ollut käyttävissä liikennemäärätietoja. Kuva 11. Maanteiden autoliikenteen määrät (KVL 2005 moottoriajon/vrk). Lähde Tiehallinnon tierekisteri.

19 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Nopeusrajoitukset Kirkonkylällä ja Tupoksessa on käytössä aluenopeusrajoitus 40 km/h. Kirkonkylän sisääntuloteillä on voimassa tiekohtaiset nopeusrajoitukset, jotka vaihtelevat km/h. Kirkonkylän ja Tupoksen välisen Tupoksentien ( ) nopeusrajoitus vaihtelee km/h. Valtatien 4 moottoritieosuuden rinnakkaistienä toimivalla Ouluntiellä (entinen valtatie 4) on voimassa 80 km/h nopeusrajoitus. Muiden taajaman ulkopuolisten maanteiden nopeusrajoitus vaihtelee pääosin km/h. 1.7 Liikenneturvallisuus Maantieverkon onnettomuudet Liikenneturvallisuustarkastelu perustuu maanteiden osalta Oulun tiepiirin ja poliisin onnettomuusrekisteritietoihin vuosilta Onnettomuusrekisterin mukaan on Limingan kunnan maantieverkolla tapahtunut yhteensä 309 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta viidessä vuodessa. Niistä henkilövahinkoihin (heva) johti 69 onnettomuutta (osuus 22 %). Heva-onnettomuuksista viisi johti kuolemaan ja niissä kuoli kuusi henkilöä. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuivat haja-asutusalueella. Maantieverkon viiden vuoden tarkastelujakson tyypillisimmät onnettomuudet ovat olleet hirvionnettomuuksia (31 % kaikista) ja yksittäisonnettomuuksia (27 % kaikista). Hirvi- ja yksittäisonnettomuuksista on henkilövahinkoihin johtanut noin 14 %. Kevyen liikenteen onnettomuuksia on viidessä vuodessa tapahtunut yhteensä 10 kpl (3 %), joista 70 % on johtanut henkilövahinkoihin (kuvat 13-17). Kuva 12. Maantieverkon vuoden 2006 nopeusrajoitukset. Lähde Tiehallinnon tierekisteri.

20 20 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Kirkonkylän maantieverkolla on vuosina tapahtunut yhteensä 47 liikenneonnettomuutta (9,5 kpl vuodessa). Hevaonnettomuuksia on näistä ollut noin kolmannes eli 15 kpl (3 kpl / vuosi). Tarkastelujaksolla ei ollut sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista suurin osa on ollut risteämisonnettomuuksia. Vuosina on Tupoksen maantieverkolla tapahtunut yhteensä 32 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Tupoksen onnettomuuksista neljännes (8 kpl) on johtanut henkilövahinkoihin. Haja-asutusalueen maantieverkolla on vuosina tapahtunut yhteensä 286 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista henkilövahinkoihin johti 62 onnettomuutta (osuus 22 %). Onnettomuuskasaumat Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista (heva) suurin osa on tapahtunut Raahentiellä (vt 8) sekä Lumijoentiellä 813 ja sen liittymissä. Nämä onnettomuudet ovat olleet pääasiassa risteämisonnettomuuksia. Eniten aineelliseen vahinkoon johtaneita onnettomuuksia on valtateiden 4 ja 8 lisäksi tapahtunut Tupoksentiellä ja Ouluntiellä (vanha vt 4). Liittymien henkilövahinko-onnettomuuksia (heva) on tapahtunut eniten Raahentien ja Paavolantie liittymässä, Ouluntien ja Vesikarintien liittymässä sekä Lumijoentien ja Tupoksentien liittymässä. Nämä henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet ovat olleet pääasiassa risteämisonnettomuuksia sekä kääntymisonnettomuuksia. Aineelliseen vahinkoon johtaneita liittymäonnettomuuksia on sattunut eniten Ouluntien ja Vesikarintien liittymässä, Raahentien ja Jyväskyläntien liittymässä, Lumijoentien ja Tupoksentien liittymässä, Lumijoentien ja Värminkoskentien / Linnukantien liittymässä sekä keskustassa Tupoksentien ja Kauppakadun liittymässä. Hirvionnettomuudet ovat keskittyneet haja-alueella Raahentielle (vt 8), Paavolantielle (kt 86) ja Jyväskyläntielle (vt 4) kunnan eteläosaan. Myös Tupoksentiellä ja Ouluntiellä on tapahtunut jonkin verran hirvionnettomuuksia. Vuoden 2006 onnettomuusrekisterin ennakkotietojen mukaan Limingan maantieverkolla tapahtui yksi kuolemaan johtanut autoliikenteen onnettomuus valtatiellä 4 Ala-Temmeksellä Lakeuden koulun läheisyydessä. Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet olivat pääasiassa hajaasutusalueella tapahtuneita maantieverkon yksittäisonnettomuuksia. Peltikolareiden onnettomuuskasauma sijoittui Haarasillan kiertoliittymän pohjoispuolelle Katuverkon onnettomuudet Poliisin onnettomuusrekisteristä saatiin katuverkon ja yksityisteiden osalta ainoastaan vuosien 2004 ja 2005 onnettomuustiedot. Onnettomuusrekisterin mukaan kunnan katuverkolla on molempina vuosina tapahtunut kymmenen liikenneonnettomuutta. Vuonna 2004 tapahtuneista onnettomuuksista kaksi oli henkilövahinkoihin johtanutta kevyen liikenteen onnettomuutta. Kevyen liikenteen onnettomuudet tapahtuivat Naakkatien kevyen liikenteen risteämiskohdassa sekä Linnukkatien ja Kirkkotien liittymässä.

21 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 21 Aineell. vahinko Onnettomuusryhmä Moott.ajon onnett. Yksittäisonnett. Kevytliikenne onnett. Eläinonnett. Loukkaantuminen Kuolema Kuva 13. Maanteillä v tapahtuneet poliisin tietoon tulleet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet (taajamien ympäristö)

22 22 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Aineell. vahinko Onnettomuusryhmä Moott.ajon onnett. Yksittäisonnett. Kevytliikenne onnett. Eläinonnett. Loukkaantuminen Kuva 14. Maanteillä v tapahtuneet poliisin tietoon tulleet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet (kirkonkylän eteläpuoli) Kuolema

23 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 23 Aineell. vahinko Onnettomuusryhmä Moott.ajon onnett. Yksittäisonnett. Kevytliikenne onnett. Eläinonnett. Loukkaantuminen Kuolema Kuva 15. Maanteillä v tapahtuneet poliisin tietoon tulleet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet (kunnan eteläosa)

24 24 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Kuva 16. Keskustaajaman maanteillä v tapahtuneet poliisin tietoon tulleet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet.

25 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 25 Kuva 17. Tupoksen taajaman maanteillä v tapahtuneet poliisin tietoon tulleet henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet.

26 26 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu ONGELMAT JA PUUTTEET 2. ONGELMAT JA PUUTTEET 2.1 Yleistä Ongelma- ja puuteanalysoinnissa on käytetty paikkatietoon perustuvia rekisteritietoja. Näitä ovat olleet mm. maanteiden tie- ja onnettomuusrekisterit. Tienkäyttäjien päivittäin kokemia liikenneongelmakohteita sekä ongelmien parannusesityksiä on kartoitettu eri kohderyhmille suunnatuilla kyselyillä. Kohderyhminä ovat olleet liikenteen ammattilaiset kuten poliisi, ammattiautoilijat, taksit ja muut liikennöitsijät. Myös Limingan kunnan asukkaille annettiin mahdollisuus vastata liikenneturvallisuuskyselyyn kunnan nettisivuilla. Sama kysely julkaistiin myös Rantalakeus -lehden kuntatiedotteessa. Työn aikana suunnittelijat ja tilaajan edustajat ovat tehneet maastokäyntejä. Maastokäynneillä on tutustuttu eri lähteiden kautta ilmenneisiin ongelmakohteisiin ja suunniteltu niihin parantamisesityksiä. Suunnittelun kuluessa on selvitetty myös Tiehallinnon Oulun tiepiiriin ja kuntaan tulleet tiestöä koskevat aloitteet. Lisäksi on selvitetty aiemmassa tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumattomat hankkeet. 2.2 Asukaskysely Asukkaille suunnattu nettikysely toteutettiin toukokuussa Nettikyselyyn saatiin 183 vastausta ja kirjalliseen kyselyyn 21 vastausta. Lisäksi Linnukan ala-aste jätti 15 oma-aloitteista vastausta. Liikenneturvallisuuskyselyn liikenneympäristön ongelmakohteiden nimeämisessä pyydettiin erottelemaan autoliikenteen ja kevyen liikenteen ongelmakohteet. Nettikyselyssä liikenneympäristön ongelmakohteisiin kirjattiin 265 autoliikenteen ongelmakohdetta ja 227 kevyen liikenteen ongelmakohdetta. Kohteiden ongelmakuvauksen mukaan autoliikenteen ongelmista noin 70 % kohdistui liikenneympäristöön ja myös liikennekäyttäytymiseen. Noin 10 % ongelmakuvauksista oli lähes yksinomaan liikennekäyttäytymiseen liittyviä. Noin 20 % kohteista oli muita syitä. Liikennekäyttäytymisen osalta ongelmiksi koettiin autojen ylinopeudet, liikennesääntöjen noudattamattomuus ja autoilijoiden piittaamattomuus kevyestä liikenteestä. Nettikyselyn palautteen mukaan suurimmat autoliikenteen ongelmat aiheutuvat teiden kapeudesta ja huonokuntoisuudesta sekä kevyen liikenteen väylien puutteesta. Autoliikenteen ongelmaksi koettiin myös huonot liittymät, näkemäpuutteet ja pysäköinnin jäsentymättömyys. Kevyen liikenteen osalta ongelmiksi koetaan väylien huonokuntoisuus, väylien ja valaistuksen puute. autojen ylinopeudet. Ongelmakohteina nousivat esille Tupoksentien kapeus sekä valaistuksen ja kevyen liikenteen väylän puute. Myös valtatien 8 (Raahentien) liittymät koetaan ongelmalliseksi vilkkaan päätien liikenteen, päätielle pääsyn vaikeuden ja suuren onnettomuusriskin vuoksi. Myös keskustan liittymät ja pysäköintijärjestelyt sekä Lumijoentie ja Tupoksessa Järvenpääntien kevyen liikenteen väyläpuutteet nousivat kärkipäähän. Parannusehdotuksina toivottiin mm. teiden leventämistä ja perusparantamista, liittymien parantamista (kiertoliittymät), erillisiä kevyen liikenteen väyliä, tievalaistusta, hidasteita sekä liittymisnäkemien parantamista. Kirkonkylän taajaman osalta toivottiin Tupoksentien ja kauppakadun saneeraussuunnitelman pikaista toteuttamista sekä pysäköintijärjestelyjen selkeyttämistä. Nettikyselyn liikennekäyttäytymisen ongelma-analyysi on kuvattu tarkemmin liikennekasvatussuunnitelman nykytila-analyysissä.

27 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu ONGELMAT JA PUUTTEET 27 Taulukko 2. Autoliikenteen ongelmakohteet ja parantamisesitykset (kyselyjen palaute ja onnettomuusanalyysi). A1 A2 A3 A4 Kohde Tupoksentie väli Kirkonkylä - Tupos Raahentie (vt 8) ja Paavolantien (kt 86) liittymä ja Paavolantien alkuosa Lumijoentie ja sen liittymät Järvenpääntie, Tupos Ongelmakuvaus ja parantamisesitys Tien kapeus, huono kunto, tievalaistuksen puute, kevyen liikenteen väyläpuute, hirvivaara => Tien leventäminen ja parantaminen, tievalaistus, kevyen liikenteen väylän rakentaminen, tienvarsipuuston harvennus Vt8 vilkas liikenne, Paavolantieltä päätielle pääsyn vaikeus (liittymisongelma), kääntymisonnettomuudet, Paavolantien korkea nopeusrajoitus ja valaistuksen puute => Liittymän parantaminen / pääsuunnan saarekkeellinen kanavointi, Paavolantien 80 km/h nopeusrajoituksen alentamien ja valaistuksen jatkaminen Erilänperäntielle Jkpp-väyläpuute ja kevyen liikenteen onnettomuusriski, liittyminen sivusuunnasta Lumijoentielle, näkemäpuutteet, ylinopeudet, Tupoksentien ja Linnukkantien liittymäonnettomuudet => jkppväylän rakentaminen, nopeusrajoituksen tarkistaminen, näkemien parantaminen Tien kapeus, tievalaistuksen puute, ylinopeudet, jyrkät luiskat, kevyt liikenne autoliikenteen seassa => Tien leventäminen, tievalaistus, nopeusrajoituksen laskeminen, kevyen liikenteen väylän rakentaminen A6 A7 A8 A9 Kohde Ouluntien ja Vesikarintie / Tyrnäväntien liittymä, Tupos Vt4 Jyväskyläntie, kunnan eteläosa Raahentie (vt8) radan molemmin puolin, Tikkaperä Paavolantie (kt 86) Ongelmakuvaus ja parantamisesitys Liittymän huono havaittavuus / liikenteellisen pääsuunnan ristiriita, Tyrnäväntien suuret ajonopeudet, onnettomuuskasauma => STOP-merkki, kiertoliittymä, pääsuunnan muutos / porrastus hirvionnettomuudet => hirvi-aita / tienvarsipuuston raivaus, kaatolupien lisääminen Kuolemaan johtaneet onnettomuudet (2 kpl) ja hirvionnettomuudet => hirvi-aita / tienvarsipuuston raivaus, kaatolupien lisääminen Hirvionnettomuudet => hirvi-aita / tienvarsipuuston raivaus, kaatolupien lisääminen A5 Keskustaajama Tupoksentien ja Linnukantien liittymä, pysäköinnin jäsentymättömyys, pihojen läpiajo => kiertoliittymä, Tupoksentien ja Kauppakadun saneeraussuunnitelman toteuttaminen, pysäköinnin jäsentäminen ja pihojen läpiajon rajoittaminen Kuva 18. Tupoksentie (18666).

28 28 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu ONGELMAT JA PUUTTEET Taulukko 3. Kevyen liikenteen ongelmakohteet ja parantamisesitykset (kyselyjen palaute ja onnettomuusanalyysi). K9 keskusta -yhteys Ketunmaantie välillä Raahentie - Ketunmaan koulu Kohde Ongelma / puute / parantamisesitys K1 Tupoksentie Vilkas liikenne, tien kapeus, huono kunto, tievalaistuksen puute, kevyt liikenteenväyläpuute => tien leventäminen, tievalaistus, kevyen liikenteen väylän rakentaminen K2 Lumijoentie Vilkas liikenne, lasten koulutie, kevyen liikenteen väyläpuute, Lumijoentien ylitys => kevyen liikenteen väylän rakentaminen K3 Oikotie, Tupos Tien kapeus, kevytliikenne autoliikenteen seassa, paljon koululaisia => Tien leventäminen ja / tai kevyen liikenteen väylän rakentaminen K4 Keskusta ja Tupoksentien ja Kauppakadun pääliittymän vilkas liikenne, liittymän epämääräisyys => kiertoliittymän rakentaminen liittymä K5 Järvenpääntie tie kapea, ei kevyen liikenteen väylää => kevyen liikenteen väylä Tuomiarolle saakka K6 Kedonperäntie kevyen liikenteen väylän epäjatkuvuus Kyllösen kohdalla => väylän jatkaminen K7 Peräkyläntie tie kapea, ei kevyen liikenteen väylää => kevyen liikenteen väylä rakentaminen, Kedonperäntien liittymisnäkemät talvella K8 Pappilanpelto puuttuu kevyen liikenteen yhteys radan ali keskustan suuntaan Tievalaistuksen puute, soratien huonokuntoisuus, ylinopeudet, läpikulkeva raskas liikenne, suuri kevyen liikenteen onnettomuusriski, koulun kohdan liikennejärjestelypuutteet => tien päällystäminen, tievalaistus, kevyen liikenteen väylä, koulun liittymäjärjestelyt ja koulun pihajärjestelyt 2.3 Koulu- ja päiväkotikyselyt Kohdennetut liikenneympäristöä koskevat kirjalliset kyselyt lähetettiin lisäksi päiväkodeille ja kouluille. Koulujen liikenneongelmina koettiin mm. piha-alueiden läpiajo- ja huoltoliikenne, pysäköintipaikkojen vähäisyys, puutteet liikenteen ohjauksessa, kapeat liittymät, näkemäesteet ja kevyen liikenteen väyläpuutteet. Päiväkotien liikenneongelmina koettiin mm. ongelmat tuonti- ja noutopaikkajärjestelyissä, pysäköintipaikkojen vähäisyys, pysäköinnin ja leikkipihojen huono erottelu, puutteet kevyen liikenteen järjestelyissä (väylät ja suojatiet).

29 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu ONGELMAT JA PUUTTEET 29 Kuva 19. Keskustaajaman väylien merkittävimmät auto- ja kevyen liikenteen ongelmakohteet (kyselyjen palaute ja onnettomuusanalyysi).

30 30 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu ONGELMAT JA PUUTTEET Kuva 20. Tupoksen taajaman väylien merkittävimmät auto- ja kevyen liikenteen ongelmakohteet (kyselyjen palaute ja onnettomuusanalyysi).

31 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu ONGELMAT JA PUUTTEET 31 Aloitteet Vuosina on Tiehallinnon Oulun tiepiirille tullut maantieverkon aloitteita 20 kpl. Eniten on aloitteita tullut Tupoksentiestä, Järvenpääntiestä ja Vesikarintiestä (taulukko 4). Taulukko 4. Ote Tiehallinnon Oulun tiepiirille vuosina tulleista aloitteista. Tien nimi TIENRO ALOITE Järvenpääntie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Järvenpääntie Uusi tievalaistus myötäävin pylväin Järvenpääntie Nopeuksien hidastimet / nopeusrajoitusten alentaminen Järvenpääntie Soratien parantaminen + päällystäminen Ketunmaantie Soratien parantaminen Lumijoentie 813 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Raahentie 8 Linja-autopysäkin rakentaminen Tupoksentie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tupoksentie Uusi tievalaistus myötäävin pylväin Vesikarintie Nopeuksien hidastimet / nopeusrajoitusten alentaminen Kirkonkylän keskustassa on Tupoksentielle toteutettu hidaste Kauppakadun ja Linnukkatien liittymään. Tupoksessa on suunnittelun alla Järvenpääntien kevyen liikenteen väylän jatkorakentaminen Tuomiaron suuntaan. Kuva 21. Haja-asutusalueen maantieverkon auto- ja kevyen liikenteen ongelmakohteet (kyselyjen palaute ja onnettomuusanalyysi).

32 32 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu ONGELMAT JA PUUTTEET Vuosina on Limingan kuntaan tullut maantieverkon ja katuverkon aloitteita 13 kpl (taulukko 5). Taulukko 5. Limingan kuntaan vuosina tulleet aloitteet. Kuva 22. Järvenpääntie (18670) Tuomiaron kohdalla. Tie / kadun nimi TIENRO ALOITE Ketunmaantie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Tupoksentie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Linnukkatie Suojatie linnukkapatsaan kohdalle Iivarinpolku Iivarinpolun valaiseminen Kirkkokarin alueen teiden päällystäminen ja valaiseminen Peräkyläntie Järvenpääntie Järvenpääntie Toivontie Linnukkatie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Peräkyläntien varteen Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Lintulammentien ja Tuomiarontien väliselle osuudelle Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Järvenpääntielle ainakin Lintulammentien risteykseen asti Tievalaistus Hidaste Linnukkatielle Pehkosenkujan risteyksen lähelle Kakarakuja Kakarakujan läpiajoliikenteen kieltäminen, betoniporsaat asemakadun puoleiseen päähän Vesikarintie Hidasteiden rakentaminen Vesikarintielle Linnukkatie Linnukkatien turvallisuuden parantaminen Peräkyläntien on kunta parantanut ja rakentanut tien varteen kevyen liikenteen väylän vuonna Kuva 23. Lumijoentie (mt813).

33 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu TAVOITTEET TAVOITTEET 3.1 Valtioneuvoston periaatepäätös Valtioneuvosto on antamallaan periaatepäätöksellä hyväksynyt Suomelle liikenneturvallisuusvision tammikuussa 2001 ja antanut samansisältöisen periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta myös maaliskuussa Periaatepäätöksissä esitetyn vision mukaan: liikennejärjestelmä on suunniteltava niin, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valtioneuvoston lähiajan tavoitteena on pudottaa liikennekuolemien vuotuinen määrä alle 250 vuoteen 2010 mennessä ja pitkällä aikavälillä alle 100 vuoteen 2025 mennessä. Periaatepäätöksessä on listattu kahdeksan pääkohdan alle yhteensä 37 käytännön toimea, joilla yritetään vähentää liikennekuolemia vuoteen 2010 mennessä. Painopistealueiksi on valittu: nopeuksien hillitseminen kuljettajaopetuksen ja ajokorttiseuraamusten tehostaminen päihdeonnettomuuksien, ammattiliikenteen onnettomuuksien ja pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen sekä jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa. Valtioneuvoston periaatepäätöstä tukee liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelma ohjaa jatkossa valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä. 3.2 Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelma Oulun läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on julkaissut huhtikuussa 2005 Oulun läänin liikenneturvallisuustavoitteet ja - toimenpiteet vuoteen Suunnitelman tarkoituksena on Oulun läänin liikenneturvallisuusanalyysin pohjalta kehittää toimenpiteitä läänin liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi. Läänin liikenneturvallisuustyön painopisteiksi valittiin: valtateiden liikenneturvallisuuden parantaminen nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen turvavälineiden käyttö ja kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa ja niiden lähialueilla. Laaditun toimintasuunnitelman toteuttamisen lisäksi liikenneturvallisuustyön haasteita ovat uuden seuranta- ja raportointimenetelmän Balanced Scorecard käyttöönotto, yhteistyön tehostaminen eri organisaatioiden välillä ja toimintamallien kehittäminen kuntien liikenneturvallisuustyön tukemiseksi. 3.3 Tavoitteet Oulun seudulla ja Limingassa Oulun seudun liikenneturvallisuusryhmän valitsemat teemat vuodelle 2007 ovat työmatkojen ja mopoliikenteen turvallisuus. Seudun kuntia kannustetaan toteuttamaan erityisesti näihin teemoihin liittyvää liikennekasvatusta. Limingan kunnan ympäristösuunnitelman tavoitteita ovat seuraavat: vakavien liikenneonnettomuuksien määrän jatkuva vähentäminen ja erityisesti kevyen liikenteen onnettomuusriskin ja onnettomuuksien vakavuusasteiden alentaminen (mm. koulureitit) nykyisen tie- ja katuverkon turvallisuusongelmien ratkaiseminen valtatien 8 liittymien kehittäminen ja sivusta päätielle pääsyn helpottaminen kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen Liminka - Lumijoki ja Liminka - Tupos-yhteysväleillä esteettömyyden lisääminen kirkonkylän kevyen liikenteen reiteillä.

34 34 Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristö LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 4 LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 4.1 Suunnittelualueen kehittämishankkeet Merkittävimmät Limingan tieverkon kehittämistoimenpiteet ovat valtatie 4 (Jyväskyläntie) ja valtatie 8 (Raahentie). Valtatien 8 osalta on käynnistynyt toimenpideselvitys, jossa tarkistetaan liittymien kehittämistoimenpiteitä ja kehittämispolkua Limingan kohdalla. Valtatietä 4 tullaan kehittämään nykypaikalla Haurukylän ja Haarasillan välillä (vuoden 2005 toimenpideselvitys). Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan tien rakennetta ja tietä levennetään Haurukylän suoran ja Parraksen liittymän välillä. Lisäksi tehdään pieniä liittymäjärjestelyjä. Pitkän ajan varauksena on valtatien 4 rakentaminen uuteen paikkaan Ala-Temmeksen kohdalla nykyisen tien itäpuolelle. Kirkonkylän taajaman osalla on varauksena esitetty pohjoisen sisääntuloyhteyden rakentaminen valtatien 8 suunnasta radan ali keskustaan. 4.2 Muut parantamis- ja suunnitteluhankkeet Toteutetut ja suunnitellut hankkeet Tiehallinto on käynnistynyt valtatien 8 (Raahentien) liittymä- ja kevyen liikenteen parantamishankkeen syksyllä 2006 (vt8 / Ketunmaantie / Shellin liittymä). Hanke sisältää Ketunmaantien rakentamisen uuteen paikkaan noin 300 metrin matkalla, liittymien kanavoinnit ja alikulkukäytävän rakentamisen. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen väylää Lumijoentien varteen ja Peräkyläntien liittymään suojatiesaareke. Raahentien (vt8) ja Lumijoentien (mt 813) liittymässä on varauduttu liikennevalojen rakentamiseen. Kirkonkylällä on Kedonperäntien (18628) ja vt8 Raahentien välinen uusi tieyhteys (Kurkitie) valmistunut syksyllä Nykyinen Kedonperäntien itäosa on jäänyt yksityiseksi tieksi ja sen autoliikennettä on rajoitettu (sallittu mopoilu, tonteille ajo ja maatalousajo). Valtatien 8 ja Kurkitien liittymään on rakennettu väistötila ja katuliittymään kiertoliittymä. Kurkitien varteen on tulossa kapallista toimintaa. Kirkonkylällä on kunta parantanut Peräkyläntien ja rakentanut kevyen liikenteen väylän kadun varteen. Myös Iivarinpolun varteen on rakennettu kevyen liikenteen väylä syksyllä Tupoksen taajamassa kunta on parantanut Lintulammentien syksyllä 2006, joka on luovutettu Tiehallinnolle osaksi yleistä tietä (maantie). Tien linjausta on korjattu ja tielle on rakennettu kaksi hidastetta. Lintulammentiehen liittyen nykyinen Vesikarintie muuttuu yleisestä tiestä kaduksi Järvenpääntien kiertoliittymästä Lintulammentielle saakka. Kunnalla on tarkoitus laatia Vesikarintielle katu- ja aluesuunnitelma, jossa suunnitellaan mm. koulun tuonti- ja noutoliikennejärjestelyt, pysäkkijärjestelyt sekä liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt. Kunta on myös rakentanut Ruiskujan ja Biltontien välisen kevyen liikenteen väyläyhteyden, joka vähentää kevytliikennettä Oikotieltä koululle. Väyläyhteyttä tullaan täydentämään vuonna 2007 rakentamalla Biltontie - Yrjönkuja välinen yhteys. Kirkonkylällä taajamatien (Tupoksentie; ) parantamishankkeen suunnitelmaa on tarkistettu vuonna ja hanke on jaettu kahteen vaiheeseen. Hanke on tiehallinnon toteuttamisohjelmissa (TTS). Hanke käynnistyy aikaisintaan vuonna Suunnitelmalle tulisi vielä tehdä esteettömyystarkastus ja täydentää suunnitelmaa Tupoksentien itäpuolisella kevyen liikenteen väylällä Lumijoentien ja keskustan välillä. Lumijoentien (Mt 813) kevyen liikenteen väylän rakentamisesta on olemassa valmis rakentamissuunnitelma ja hanke odottaa vain rahoitusta. Koko välin Liminka - Lumijoki kevyen liikenteen väylähanke on ehdolla EU-hankkeeksi. Toisena merkittävänä turvallisuushankkeena on Tupos - Liminka (18666) kevyen liikenteen väylän rakentaminen, jolle myös voitaisiin hankkia EU-rahoitusta.

35 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 35 Tupoksessa on parhaillaan käynnissä Järvenpääntien (18670) kevyen liikenteen väylän rakentamissuunnittelu välillä Seppäläntie - Lintulammentie. Hanke on Tiehallinnon toteuttamisohjelmissa vuodelle Hankkeeseen liittyy väylän jatkorakentaminen Tuomiperän asuntoalueelle saakka (kunta). Kunnalla on lähivuosien toteuttamisohjelmissa Meijerintien varren kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Taajamien liikenneturvallisuusongelmat koskevat yleensä erityisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Autojen ajonopeudet ovat ratkaisevia jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kannalta. Tutkimusten mukaan nopeudella 30 km/h jalankulkijan kuolemanriski autoon törmättäessä on alle 10 %, kun se 50 km/h törmäysnopeudella on 40 %. Jos törmäysnopeus autoon on 60 km/h, jalankulkija kuolee noin 70 %:n todennäköisyydellä. Jalankulkijan vahingoittumisaste pienenee jyrkästi törmäysnopeuden alentuessa (kuva 24). Tutkimusten mukaan kevyen liikenteen ja autoliikenteen onnettomuuksista keskimäärin 85 % tapahtuu taajamissa. Kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan osaltaan parantaa mm. alentamalla autoliikenteen nopeuksia (nopeusrajoitukset ja/tai hidastimet). Pieninä maanteiden parantamistoimenpiteinä on suunnittelun aikana mm. asetettu STOP-merkit Ouluntien ja Tyrnäväntie / Vesikarintien liittymän sivusuunnille. Lisäksi on Ketunmaan koulun kohdalla alennettu Ketunmaantien nopeusrajoitusta 60 km/h -> 40 km/h. 4.3 Nykyisen tie- ja katuverkon muutokset Teiden hallinnollisen luokan muutokset koskevat Lintulammentietä ja Vesikarintietä sekä Kedonperäntietä ja Kurkitietä. Lintulammentie muuttuu pääsuunnaksi ja yleiseksi tieksi (maantie), jolloin nykyinen Vesikarintie jää kaduksi. Kurkitie muuttuu maantieksi ja Kedonperäntien itäosa jää kaduksi. Maantieverkon toiminnalliseen luokitukseen tai taajamien pääväylien jaksotukseen ei esitetä muutoksia. 4.1 Nopeusrajoitusjärjestelmä Yleistä Kuva 24. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys eri törmäysnopeuksilla (E. Pasanen). Taajaman nopeusrajoitusjärjestelmän yleistavoitteita ovat mm. seuraavat: liikennejärjestelyjen selkiyttäminen sekä nopeusrajoitusten ymmärrettävyyden ja hyväksyttävyyden lisääminen liikenneturvallisuuden parantaminen onnettomuusriskiä alentamalla jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen, turvallinen liikkuminen myös autolla

36 36 Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristö LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN vanhusten, lasten ja liikuntaesteisten turvallisen liikkumisen mahdollistaminen nopeusrajoitusten noudattamisen helpottaminen tarvittaessa rakenteellisin keinoin asuinviihtyisyyden lisääminen asuntoalueilla, asiointi- ja oleskeluviihtyisyyden lisääminen taajamien keskustoissa sairaanhoidon ja kuntoutuksen kustannusten pienentäminen elämisen laadun parantaminen taajamissa. Nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistaminen on tehty Taajamien nopeusrajoitusten suunnittelu -ohjeen mukaisia periaatteita noudattaen. Myös valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää, että taajamiin kehitetään porrastettu nopeusrajoitusjärjestelmä, missä nopeusrajoitus määritellään kevyen liikenteen määrän ja tieympäristön liikenneturvallisuustason perusteella. Suunnittelualueella on taajama-alueen ulkopuolisia väyliä, joiden osalta nopeusrajoitusohjetta on noudatettu soveltuvin osin. Väylillä, jotka välittävät pitkänmatkaista ja raskasta liikennettä, painotetaan enemmän autoliikenteen nopeustasoa. Paikallista liikennettä välittävillä väylillä autoliikenteen ajonopeudet sopeutetaan kevyen liikenteen kannalta turvalliselle tasolle Nopeusrajoitukset ja taajamamerkit Nopeusrajoitusmuutoksina esitetään seuraavia (kuvat 25-27). Kirkonkylä: Lumijoentien (mt 813) tiekohtaisen 60 km/h nopeusrajoituksen alentaminen 50 km/h Raahentien ja Myllykujan välillä. Ratkaisulla parannetaan kevyen liikenteen tasoylityksen turvallisuutta Raahentien (vt 8) 60 m/h tiekohtaisen nopeusrajoituksen jatkaminen länteen Ketunmaantien, Lumijoentien ja Shellin liittymien kohdalla. Ratkaisu liittyy vt8 tasoliittymien porrastushankkeeseen. Raahentien (vt8) 100 km/h nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/h Ketunmaantien (18627) ja Paavolantien (kt86) välillä Tupoksentien (mt 8131) 60 km/h tiekohtaisen nopeusrajoituksen alentaminen 50 km/h Niittomiehentien ja Toivontien välillä (sisältää taajamamerkin siirron). Alapääntien ja Puodinmäentien sisällyttäminen 40 km/h aluerajoituksen piiriin Vanhassa Limingassa 40 km/h aluerajoituksen alentaminen 30 km/h Kunnanviraston alueen katuverkolla tiekohtaisten 30 km/h nopeusrajoitusten muuttaminen 30 km/h aluerajoitukseksi (Kakarakuja ja Oksamantie) Tupos: Järvenpääntien (18670) 50 km/h nopeusrajoituksen alentaminen 40 km/h Vesikarintien ja Lintulammentien välillä (sisällyttäminen 40 km/h aluerajoituksen piiriin) Järvenpääntien tiekohtaisen nopeusrajoituksen 60 km/h alentaminen 50 km/h Tuomiaron asuntoalueen kohdalla (sisältää taajamamerkin siirron) Lintulammentien (18669) länsiosalla 60 km/h tiekohtaisen nopeusrajoituksen alentaminen 50 km/h (sisältää taajamamerkin siirron) Vesikarintien sisällyttäminen koko matkalla 40 km/h aluerajoituksen piiriin (muutos 50 km/h > 40 km/h) Oikotien sisällyttäminen koko matkalla 40 km/h aluerajoituksen piiriin (muutos 50 km/h -> 40 km/h, sisältää taajamamerkin siirron) Ouluntien (mt 847) 60 km/h nostaminen 80 km/h lyhyellä matkaa Vesikarintie / Tyrnäväntien liittymän eteläpuolella. Haja-alueella Ketunmaantien (18627) tiekohtaisen nopeusrajoituksen 60 km/h alentaminen 40 km/h Ketunmaan koulun kohdalla ja Tervonperäntien liittymän ohi (toteutettu osittain syksyllä 2006)

37 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 37 Paavolantien (kt 86) tiekohtaisen nopeusrajoituksen 100 km/h alentaminen 80 km/h Erilänperäntien liittymän eteläpuolelle Erilänperäntien 80 km/h alentaminen 60 km/h tien alkuosalla asutuksen kohdalla Partaantien (18634) 50 km/h nopeusrajoituksen muuttaminen 60 km/h ja nykyisen 80 km/h alentaminen 60 km/h => 60 km/h rajoitusjakson muodostaminen 1,7 kilometrin matkalla Selkämaantien (18667) ja Lintulammentien - Letontien (18669) 80 km/h yleisrajoitusten alentaminen 60 km/h (asutuksen kohdat) Ouluntien (mt 847, vanha vt4) eteläpäässä nykyisen tiekohtaisen 50 km/h nopeusrajoituksen lyhentäminen (50 km/h -> 80 km/h) Erillisenä kokonaisuutena on tehty Rantakylän alueen ja koulun ympäristön väylien nopeusrajoitusesitys, jossa on otettu huomioon verkollisena muutoksena rakentuva uusi yksityistie koulun länsipuolelle (ks. raportin liitekartta). Nopeusrajoitusta osoittavien liikennemerkkien lisäksi suositellaan taajamissa käytettäväksi lisätukitoimenpiteenä ajokaistan nopeusrajoitusmerkintöjä (kestomerkintä). Käyttökohteina ovat vilkkaat kokoojaväylät, joilla on läpikulkuliikennettä ja / tai joiden varrella on palveluja kuten koulu, päiväkoti, palvelukoti, vanhainkoti. Merkintää käytetään yleensä alle 50 km/h nopeusrajoituksella. Nopeusrajoitusjärjestelmä ja muutokset on esitetty kuvissa Väistämisvelvollisuusjärjestelyt ja liikenteen ohjaus Väistämisvelvollisuusjärjestelyillä ja tasa-arvoisilla liittymillä tuetaan taajamissa alhaisia ajonopeuksia. Etenkin asuntoalueiden keskinäisten tonttiliittymien tulisi olla tasa-arvoisia, jolloin ajonopeudet pysyvät alhaisina. Tällöin kevyen liikenteen on turvallisempaa kulkea autoliikenteen seassa, etenkin jos erilliset kevyen liikenteen väylät puuttuvat (esim. asuntoalueiden tonttikadut). Lisäksi ratkaisulla saatetaan jopa välttyä kokonaan kevyen liikenteen väylän rakentamiselta. Katuverkolla voidaan yleensä sallia tasa-arvoiset liittymät ilman erityistä varoitusta 40 km/h ja sitä alemmilla nopeusrajoituksilla. Liikenteellisesti ja verkollisesti merkittävimmät kokoojakadut voidaan erityissyistä jättää 40 km/h aluerajoituksen alueella etuajo-oikeutetuiksi (esim. linjaautoliikenteen kadut). Toimenpiteenä esitetään, että alueellisten nopeusrajoituksen tarkistuksen yhteydessä asuntoalueiden samanarvoisten katujen liittymät muutetaan tasa-arvoisiksi (kärkikolmiot poistetaan). Muutoksen yhteydessä on tärkeää tiedottaa siitä alueen asukkaille ja muille alueella liikkuville. Muihin väistämisvelvollisuusjärjestelyihin ei esitetä muutoksia. Tarpeen mukaan liittymien väistämisvelvollisuusjärjestelyt kuitenkin tarkistetaan nopeusrajoitusjärjestelyjen yhteydessä. Katuverkon väistämisvelvollisuusjärjestelyissä tulee pyrkiä yhdenmukaisuuteen taajama-alueella. Läpikulkeva raskasliikenne ohjataan pois Ketunmaantieltä (väli vt4 - vt8) ja Järvenpääntie Letontieltä (väli Tupos - Oulunsalo). Liikenne ohjataan käyttämään pääteitä. Muutoksesta tiedotetaan liikennöitsijöille.

38 38 Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristö LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Kuva 25. Keskustaajaman nopeusrajoitusjärjestelyt (tavoitetila).

39 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 39 Kuva 26. Tupoksen taajaman nopeusrajoitusjärjestelyt (tavoitetila).

40 40 Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma Ympäristö LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Kuva 27. Haja-asutusalueen maantieverkon nopeusrajoitusjärjestelyt (tavoitetila).

41 Limingan liikenneturvallisuussuunnittelu LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN n kehittämistoimenpiteet Yleistä Tutkimusten mukaan pelkkä nopeusrajoitusten alentaminen ei välttämättä alenna ajonopeuksia rajoitusten edellyttämälle tasolle eikä poista varsinkaan räikeitä ylinopeuksia. Täten on tarpeen toteuttaa nopeusrajoitusten tukitoimenpiteitä kuten hidasteita. Tukitoimenpiteitä tulisi osoittaa yleensä mm. seuraaviin kohtiin: nopeusrajoitusten muutoskohdat kohdat, joissa liikkuu paljon lapsia ja / tai vanhuksia kevyen liikenteen käyttäjillä on tien ylitystarvetta. Taajamien liikenneympäristön parantamistoimenpiteet on esitetty kuvissa 29 ja Taajamien liikenneympäristön kehittämistoimenpiteet Kevyen liikenteen väylät ja alikulut Taajamiin esitetään toimenpiteinä mm. seuraavat kevyen liikenteen väylät ja alikulut. Kirkonkylä: väylä Lumijoentien varteen väylästön täydentämistä Tupoksentiellä väylä Värminkoskentien alkuosalle (Ylipää) puistokäytävä Lintupuistoon väylät Niittomiehentielle ja Kuormatien jatkeelle alikulkukäytävä Lumijoentien liittymään vt8 Raahentien ali alikulkukäytävä Lumijoentien varteen radan ali ja yhteys keskustaan nykyisen radan ylikulkusillan silta-aukon kautta (alikulku liittyy Pappilan tasoristeyksen poistamiseen) Tupos: väylä Oikotielle väylä Tupoksentielle väylien täydentämisiä asuntoalueiden puistokäytäviin väylä ja alikulku Tuuliharjun tasoristeyksen kohdalle (liittyy tasoristeyksen poistoon) Hidasteet Hidasteiksi luetaan korotetut suojatiet, korotetut liittymät, töyssyt, ajoradan kavennukset ja sivusiirrot sekä myös kiertoliittymät. Tutkimusten mukaan nopeusrajoituksen alentaminen ja sitä tukevat rakenteelliset toimenpiteet laskevat keskinopeuksia toimenpiteestä riippuen 5 15 km/h. Limingan taajamissa on nykyisin toteutettu muutamia rakenteellisia hidasteita, jotka ovat pääasiassa kiertoliittymiä ja suojatiekorotuksia. Tupoksen asuntoalueiden kevyen liikenteen väylillä on kunta kokeillut hidasteita poistamaan autoliikenne kevyen liikenteen väyliltä. Valtakunnalliset ohjeet antavat hyvät lähtökohdat erilaisille hidastejärjestelyille myös Limingan kunnassa. Hidasteiden tarpeellisuudesta päätettäessä on otettava huomioon muun muassa kevyt liikenne, kadun ylitystarpeet päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen kohdalla, onnettomuustiedot, asukkaiden mielipiteet, yleinen turvattomuuden tunne liikenneympäristössä sekä kadun toiminnallinen luokitus ja raskas liikenne. Hidasteita on esitetty taajamiin mm. seuraavasti. Kirkonkylä: Kiertoliittymä Tupoksentien (mt 8131) / Kauppakadun ja Linnukkatien liittymään (liittyy taajamatien parantamishankkeeseen) suojatiekorotus Kedonperäntielle (18628) päiväkodin kohdalle