Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja

Transkriptio

1 Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja

2 Toiminnan ja talouden tasapaino Valtuustosopimukseen perustuva pitkäjänteinen kehittäminen - kasvun edellytykset, vetovoima, palvelut, kasvuinvestoinnit, tasapainotushankkeet, verotus. Palvelut talousarvion kehyspäätöstä merkittävästi isommat panostukset mm. opetukseen ja varhaiskasvatukseen, myös soteen (hyvinvointiyhtymän kanssa määritelty realistinen menotaso). Tarkoituksenmukainen kouluverkko, monipuoliset kaupungin ja yksityisen varhaiskasvatuksen palvelut, subjektiivinen päivähoito-oikeus laajenee. Välttämättömien tilainvestointien (perusopetus, lukio, varhaiskasvatus) toteuttaminen, moderni, tehokas tila-ajattelu, yhteiskäyttö, yhteispalvelukonsepti Vetovoiman ja viihtyvyyden kannalta tärkeät palvelut ja investoinnit (kaupunkiympäristö), kulttuuritarjonta ja liikuntamahdollisuudet ovat tasokkaita, kaupungissa on mielenkiintoisia tapahtumia ja kaupunkilaiset toimivat aktiivisesti eri yhteisöissä. Elinkeino- ja osaamispanostukset jatkuvat, elinkeinotoimen organisointi selvitetään. Lahti on kiinnostava korkeakoulukaupunki ja LUT on näkyvä toimija kaupungissa. Kaupunginjohtaja

3 Talousarvion/suunnitelman lähtökohtia Talous kääntynyt kasvuun, Lahdessa paljon hyviä yritysuutisia, tulokset väestönkasvussa, työllisyydessä ja verotuloissa näkyvät hitaasti. Huomattava investointitarve (koulut ja eteläinen kehätie), investointeihin riittämätön tulorahoitustaso. Mahdollinen maakuntauudistus tuo merkittävää epävarmuutta kaupungin talouden näkymiin keskipitkällä aikavälillä. Lahden sote-menojen ylittyminen vuonna 2016 heijastuu talouden lähtötasoon. Toiminnan tehostaminen nykyrakenteella ei riitä vaan tarvitaan pitkävaikutteisia rakenteellisia uudistavia toimia, jotta kustannustasoa voidaan alentaa siten, että samalla turvataan palveluiden saatavuus ja laatu. Kaupunginjohtaja

4 Talousarvio 2018 Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa vero-rahoituksella (verot + valtionosuudet) katettavan osuuden. Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. 4

5 Menot ja tulot lajeittain 2018 Avustukset 7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 % Muut toimintakulut 9 % Rahoitusmenot 2 % MENOT 777,5 milj. Palvelujen ostot 60 % Henkilöstökulut 20 % Toimintatuotot 17 % Valtionosuudet 23 % Rahoitustuotot 4 % TULOT 822,8 milj. Verotulot 56 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Rahoitusmenot Yhteensä 157,1 milj. 464,2 milj. 16,9 milj. 49,4 milj. 71,7 milj. 18,1 milj. 777,5 milj. Verotulot Valtionosuudet Toimintatuotot Rahoitustuotot Yhteensä 463,7 milj. 188,9 milj. 141,7 milj. 28,5 milj. 822,8 milj. 5

6 Toimintamenot 2018 MENOT 759,3 milj. Konsernihallinto Sivistyksen palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Ostot hyvinvointikuntayhtymästä Kaupunki yhteensä Eläkevastuuvarauksen purku Kaupunki yhteensä Menot 119,4 milj. 242,5 milj. 43,9 milj. 354,0 milj. 759,8 milj. -0,5 milj. 759,3 milj. 6

7 Toimintatulot 2018 Kaupunkiympäristön palvelualue 25 % TULOT 141,7 milj. Konsernihallinto 53 % Konsernihallinto Sivistyksen palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunki yhteensä Tulot 74,8 milj. 31,3 milj. 35,6 milj. 141,7 milj. Sivistyksen palvelualue 22 % 7

8 Tasapainoinen talous Vuonna 2013 Lahdessa hyväksytty talouden tasapainottamisen ohjelma vuosille toteutui hyvin lukuunottamatta sosiaali- ja terveysyhtymän laskutusta ja pitkäjänteisiä rakenteellisia uudistuksia. Viiden vuoden aikajänteellä palvelukonseptit ja toimintatavat muuttuvat merkittävästi. Modernit tulevaisuuteen tähtäävät palvelu- ja toimintatavat turvaavat palveluiden saatavuuden ja laadun ja mahdollistavat tehokkaamman resurssien ja tilojen käytön. Rohkeita, vaikuttavia palvelu-, kustannus- ja tuotantorakenteiden muutoksia ehditään toteuttaa, kunhan ne käynnistetään nopeasti. Talouden tasapainotus rakentuu 10 määritellylle hankkeelle, joiden tulokset toteutuvat vähitellen 5 vuoden aikana eivätkä juurikaan ehdi vaikuttaa vuonna Vaativa lähtötilanne edellyttää tasapainotushankkeiden ja yleisen kustannustietoisuuden lisäksi myös veronkorotusta vuodelle Kaupunginjohtaja

9 Toiminnan ja talouden tasapaino , hankkeet 1. soten ohjaus ja talous 2. uusi palveluajattelu ja palveluiden kokoaminen 3. konsernin tukipalveluiden ja samankaltaisten toimintojen kokoaminen 4. konsernin infrahankkeiden yhteinen suunnittelu ja rakennuttaminen 5. varhaiskasvatuksen palvelu- ja kustannusrakenteen uudistaminen 6. kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kokoaminen, yhtiöittäminen ja kumppaniratkaisut 7. kaupunkikonsernin tilankäyttö, tilahankkeiden karsinta, yksityisten investointien hyödyntäminen 8. tukipalveluiden ym. hankkiminen markkinaehtoisesti 9. uudet liikennepalveluratkaisut 10. virtaviivaistaminen, sisäinen toiminnan tehostaminen 9

10 Toiminnan ja talouden tasapaino KÄYTTÖTALOUSSÄÄSTÖT, milj Soten ohjaus ja talous 2. Uusi palveluajattelu ja palveluiden kokoaminen -0,10 0,50 2,00 3,00 4,00 3. Konsernin tukipalvelujen ja samankaltaisten toimintojen kokoaminen 0,00 0,10 0,30 0,50 0,50 4. Konsernin infrahankkeiden yhteinen suunnittelu ja rakennuttaminen -0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 5. Varhaiskasvatuksen palvelu- ja kustannusrakenteen uudistaminen -0,50 2,00 3,00 3,50 4,00 6. Kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kokoaminen, yhtiöittäminen, kumppaniratkaisut -0,10 0,30 0,70 1,50 2,00 7. Kaupunkikonsernin tilankäyttö, tilahankkeiden karsinta, yksityisten investointien hyödyntäminen 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 8. Tukipalvelujen ym. hankkiminen markkinaehtoisesti 0,45 1,10 2,00 2,70 3,10 9. Uudet liikennepalveluratkaisut -0,10 0,00 0,40 0,70 1, Virtaviivaistaminen, sisäisen toiminnan tehostaminen 0,80 1,70 2,50 3,30 3,70 YHTEENSÄ 0,85 6,40 11,70 16,10 19,30 10

11 Toiminnan ja talouden tasapaino INVESTOINTISÄÄSTÖT, milj Soten ohjaus ja talous 0,0 2. Uusi palveluajattelu ja palveluiden kokoaminen 0,0 3. Konsernin tukipalvelujen ja samankaltaisten toimintojen kokoaminen 0,0 4. Konsernin infrahankkeiden yhteinen suunnittelu ja rakennuttaminen 0,0 0,5 1,0 2,0 2,0 5,5 5. Varhaiskasvatuksen palvelu- ja kustannusrakenteen uudistaminen 0,3 4,6 2,0 0,2 2,2 9,3 6. Kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan kokoaminen, yhtiöittäminen, kumppaniratkaisut 0,0 7. Kaupunkikonsernin tilankäyttö, tilahankkeiden karsinta, yksityisten investointien hyödyntäminen 1,0 3,4 7,4 12,5 11,6 35,9 8. Tukipalvelujen ym. hankkiminen markkinaehtoisesti 0,0 9. Uudet liikennepalveluratkaisut 0,0 10. Virtaviivaistaminen, sisäisen toiminnan tehostaminen 0,0 YHTEENSÄ 1,3 8,5 10,4 14,7 15,8 50,7 11

12 Tuloslaskelma TP TA+ LTA TA Muutos-% TS Muutos-% TS Muutos-% / / /2020 Toimintatuotot ,53 % ,31 % ,49 % Toimintakulut ,64 % ,34 % ,50 % TOIMINTAKATE ,00 % ,11 % ,50 % Verotulot ,92 % ,07 % ,08 % Valtionosuudet ,16 % ,01 % ,07 % Rahoitustuotot ja -kulut ,20 % ,28 % ,94 % VUOSIKATE ,57 % ,65 % ,40 % Poistot ja arvonalentumiset ,12 % ,12 % ,74 % TILIKAUDEN TULOS ,53 % ,95 % ,44 % Poistoeron lisäys tai vähennys ,53 % 82 0,00 % 82 0,00 % Rahastojen lisäys tai vähennys ,00 % 0 0,00 % 0 0,00 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,99 % ,43 % ,17 % 12

13 Rahoituslaskelma TP 2016 TA+ LTA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

14 Verot ja valtionosuudet TP TA+ LTA:t TA TS TS Muutos-% Kunnan tulovero ,9 % Yhteisövero ,9 % Kiinteistövero ,3 % Yhteensä ,9 % TP TA+LTA:t TA TS TS Muutos-% Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ,5 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,3 % Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,9 % Yhteensä ,2 %

15 KUNNALLIS- JA KIINTEISTÖVEROASTEIDEN KOROTUKSET 2018 KUNNALLISVERO Tuoton lisäys vero % vero % (1000 ) Kunnallisveron veroprosentti 20,25 20, KIINTEISTÖVERO vero VERO vero VERO Tuoton lisäys VAIHTELUVÄLI VAIHTELUVÄLI VAIHTELUVÄLI % (1000 ) % (1000 ) (1000 ) (esitys) 2019 (esitys) 1) Yleinen kiinteistöveroprosentti 1, , ,93-1,80 % 1,03-2,00 % 1,03-2,00 % 2) Vakituinen asuinrakennus 0, , ,41-0,90 % 0,41-0,90 % 0,45-1,00 % 3) Muu kuin vakituinen asuminen 1, , ,93-1,80 % 1,03-2,00 % 1,03-2,00 % 4) Rakentamaton rakennuspaikka 3, , ,00-6,00 % 2,00-6,00 % 2,00-6,00 % 5) Yleishyödyllinen yhteisö 0, , ,00-1,80 % 0,00-1,80 % 0,00-1,80 % 6) Voimalaitos 2, , ,60-3,10 % 0,60-3,10 % 0,60-3,50 % YHTEENSÄ Kunnallis- ja kiinteistoveron korotusten tuottama lisäys verotuloihin

16 Kunnallisvero 2018 Verotuloa 2018 vähentää ansiotuloverotuksen kevennykset (kompensoidaan valtionosuuksissa) palkansaajien maksuihin liittyvät muutokset (Kiky, ei kompensoida) kunnallisveron rytmihäiriö kunnallisveron kasvu näiden jälkeen koko maassa vain n. 0,3 prosenttia Verotuloa kasvattaa talouskasvu kunnallisveron korotus 0,5 prosenttiyksikköä, kasvu n. 9,5 milj. euroa Kaupunginjohtaja

17 Tuloslaskelma maakuntahallinnon toteutuessa

18 Vuosikate

19 Vuosikate ja poistot

20 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit

21 Lahden kaupungin investoinnit ,3 milj. 55 % 10 % 35 % Talonrakennusinvestoinnit 182,4 milj. Launeen monitoimitalo 30,9 milj. Rakokiven monitoimitalo 21,0 milj. Koulujen ja päiväkotien perusparannukset 18,1 milj. Pääterveysaseman uudistaminen 16,4 milj. Kannaksenkatu 22 (Muotoiluinstituutti) perusparannus 13,5 milj. Kaupungintalon perusparannus 6,3 milj. Julkinen käyttöomaisuus 114,3 milj. Eteläisen kehätien rakentaminen 58,8 milj. Kadunrakennus 42,1 milj. Valaistus 5,0 milj. Viheralueet ja leikkipaikat 3,5 milj. Muut investoinnit 33,6 milj. Kiinteä omaisuus 15,0 milj. Irtain omaisuus 13,8 milj. Arvopaperit ja osuudet 5,1 milj

22 Bruttoinvestoinnit ryhmittäin 22

23 Kaupungin omaan käyttöön otetut lainat

24 Näkymät vuoteen 2022 Toiminnan uudistaminen, tasapainotushankkeet ja veronkorotus tekevät mahdolliseksi kaupungin normaalin investointitason (60 65 milj. /a) kattamisen tulorahoituksella vuonna (valtuustosopimus). Kaupungin omaan käyttöön otettujen lainojen määrä on noin 403 milj. vuoden 2020 lopussa, velka ei kasva vuonna Kaupungin tulos on ollut ylijäämäinen vuoden 2017 jälkeen. Kaupungilla on mahdollisuus panostaa palveluihin, kasvuun ja työllisyyteen. Suurimmat epävarmuudet tässä kehityskulussa liittyvät maakuntauudistuksen mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin ja kaupungin mahdolliseen kyvyttömyyteen toteuttaa suunniteltuja rakenteellisia uudistuksia. Kaupunginjohtaja

25 Lahti-konsernin tavoitteet tytäryhteisöille Kaupunkikonsernin merkitys koko alueen kehittämisessä vahvistuu. Tytäryhteisöiltä edellytetään mm. kaupungin strategian mukaista toimintaa tervettä pitkäjänteistä taloudenpitoa ja kannattavuutta tukityöllistämisen mahdollisuuksien aktiivista hyödyntämistä innovatiivisia hankintoja ja niiden kilpailukyvyn edistämistä markkinoilla hankinnoissa sovellettava eettisiä ja ympäristökriteereitä sekä sosiaalisia kriteereitä, joilla tuetaan työllisyyttä opiskelijoiden siirtymistä työelämään edistettävä Osinkotavoite tytäryhtiöille yhteensä 14,6 milj. euroa. Kaupunginjohtaja

26 Lahti-konsernin investoinnit 26

27 Lahti-konsernin investoinnit Merkittävimmät käynnistyneet investoinnit Lahti Energia Oy Kymijärvi III-voimalaitos (KYVO III) kokonaisinvestointi 165 milj. Kymijärvi III korvaa Kymijärvi I -hiilivoimalan vuonna Tiedossa olevat merkittävimmät investointisuunnitelmat Lahti Aqua- konserni: Aqua Verkko 27,2 milj. uusi vesijohtoverkosto ja verkostojen saneerausta, Lahti Aqua Oy 7,1 milj. Lahden Talot -konserni investoinnit ovat vuonna 2018 lähes 28 milj. Vuokratalojen uustuotantoon yhtiö on budjetoinut 15,5 milj. ja perusparannuksiin ja PTS korjaustöihin noin 12 milj. Lahden Pysäköinti Oy Siltapuiston vanhan osan korjaus 7 milj. 27

28 Lahden kaupunkikonsernin lainakanta

29 Kiitos. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta