Förslaget till dagordning godkändes och likaså förgående mötesprotokoll (2/2014)

Transkriptio

1 PROTOKOLL 1 (3) NVF Utformining av vägar och gator, finskt utskottsmöte Tid: Tisdagen klo 12:00 14:30 Plats: Trafikverket, Semaforbron 12 A, Helsingfors Närvarande: Tuomas Hörkkö, ordförande Emil Matintupa, sekreterare Heikki Palomäki Pirjo Siren Maija Ketola Niklas Fieandt, ICT utskottet Frånvarande: Katariina Baarman Jouni Riihelä Ari Puhakka Kari Ström Niina Sihvola Jaakko Ylinampa Tiina Perttula Joona Peltoniemi Åsa Enberg 1 Mötets öppnande Hörkkö öppnade mötet och önskade alla välkomna. 2 Godkännande av dagordning och föregående mötesprotokoll Förslaget till dagordning godkändes och likaså förgående mötesprotokoll (2/2014) 3 Ordförande och sekreterarmöte Mötet hölls på Färöarna. Mötet började med en rundtur runt de olika öarna samt middag. På själva mötet diskuterades bland annat ViaNordica 2016 som kommer att ordnas i Trondheim i Norge. På ViaNordica kommer en av seminariedagarna vara tillägnad NVF-uskotten. Den dagen är det meningen att de olika utskotten skall ordna program. Som förslag till program för utskottet för vägar och gator kom vi överens om att vi skall först ha en kort presentation av olika byggprojekt i centrum av Trondheim efter presentationen så är det tänkt att vi gör rundvandring till de olika projekten. Programmet i sin helhet skulle räcka ca 3 timmar. På mötet presenterade Emil även det preliminära programmet för Finlands seminarie i maj 2015.

2 PROTOKOLL 2 (3) Seminarier 4.1 Seminarie i Finland våren 2015 Seminariets preliminära program är följande (ordningsföljden av presentationerna är ännu inte fastslagen): DAG Anmälan och morgonkaffe Öppning av dagen Presentation 1 (Maija Carlsted) Presentation 2 (Niklas von Schantz) Presentation 3 (Norge) Kaffe Presentation 4 (Danmark) Lunch Presentation 5 (Island) Presentation 6 (Sverige) Presentation 7 (ICT, Markus Melander om Digiroad 2) Kaffe Presentation 8 (ICT) Presentation 9 (Finland, beställarorganisation) Presentation 10 (Finland, entreprenör) Presentation 11 (Vetenskaplig, BIM professor?) Sammanfattning av dagen Avslut Program för NVF medlemmar: Middag DAG Utskottsmöte Kaffe Exkursion Lunch Avslut Seminariet hålls på Blue SAS hotellet i Sandviken i Helsingfors. Vi konstaterade att presentationerna bör simultantolkas från finska till skandinaviska och vice versa. Vi kom överens om att Pirjo frågar Granniitirakennus om de kunde hålla entreprenörens anförande. Tuomas frågar om beställarens presentation skulle kunna handla om tunneln i Tammerfors och Åsa frågar Aalto-universitetets BIM-professorn. Niklas konstaterade att ICT utskottets deltagande kommer att bli ganska litet på grund av att utskottet har utskottsmöte på Island i juni Priset för seminariet skulle vara ca 250 /pers. För utskottsmedlemmarna skulle priset vara ca /pers.

3 PROTOKOLL 3 (3) Medlemsärenden Joona Peltoniemi från PoS-ELY är ny medlem. Katariina Baarman har slutat och i stället för henne så är Heikki Palomäki ny medlem från Helsingfors. 6 Erfarenheter av BIM-planering Var och en höll en kort presentation om erfarenheter av BIM planering i deras organisation, se bilaga. 7 Övriga ärenden Inga övriga ärenden. 8 Följande möte Nästa möte hålls klockan 12:00, Helsingfors. I samband med mötet ordas utskottets jullunch. BILAGOR: Bilaga 1: PTL kokous Pecha Kucha tyyliin TM Espoon teknisessä keskuksessa Bilaga 2: Tietomallinnuksen hyödyntäminen tien yleissuunnittelussa Bilaga 3: Tiedonhallinnan ja -jakamisen kokonaisprosessi Bilaga 4: Benefits from model-based design and construction in daily work Utdelning: Medlemmar i utskott Utformning av vägar och gator, Reijo Prokkola, Niklas Fieandt, Valtyr Thorisson, Anne Ranta-aho

4 PTL kokous Pecha Kucha tyyliin TM Espoon teknisessä keskuksessa Pirjo Sirén Siis mitä? Pecha Kucha (jap. ペチャクチャ) tai Pecha Kucha -ilta on esitysformaatti, jonka avulla voidaan esitellä luovaa työtä helposti ja epämuodollisesti. Sen suunnittelivat alun perin vuonna 2003 tokiolaisen arkkitehtitoimiston työntekijät, jotta nuoret muotoilijat voisivat tavata, verkostoitua ja esitellä töitään julkisesti. Formaatti on levinnyt moniin kaupunkeihin eri puolilla maailmaa. Nimi juontuu japanikielisestä sanasta, joka kuvaa keskustelun, porinan, ääntä. Pecha Kuchan tavoitteena on pitää esitykset lyhyinä, kiinnostustaso korkealla ja mahdollistaa se, että monet esittäjät voivat jakaa ideoitaan yhden illan kuluessa. Esittäjät ja aiheet valitaan hyvissä ajoin ennen esitystä. Jokainen esittäjä saa esittää 20 kuvaa/diaa, jokaista tasan 20 sekunnin ajan. Yhden esittelijän esitysaika on siis 6 minuuttia 40 sekuntia Sirenin esitys 20 kuvaa 10 min eli 30 sek/kuva

5 TM Espoossa Taustaa, tavoitteet Espoon kaupunki lähti osana valtakunnallista InfraFinBim-kehityshanketta aktiivisesti viemään kunnallistekniikan suunnittelua tuotemallisuunnittelun (3D) suuntaan vuonna Perinteisesti suunnitelmat on esitetty erilaisilla suunnitelmakartoilla: katusuunnitteluvaiheessa asemapiirustuksella ja tyyppipoikkileikkauksilla; rakennussuunnitteluvaiheessa asemapiirustuksilla, pituus-ja poikkileikkauksilla, vesihuoltosuunnitelmalla, pohjanvahvistussuunnitelmalla, jne. Tuotemallisuunnittelussa suunnittelun tavoitteena oli aikaansaada jatkuva malli alimmasta kadun- ja putkilinjojen kaivupinnasta sekä kaikista rakennekerrosten pinnoista TM Espoossa Tuotemallina tehtävien suunnitelmien arvioitiin tulevan suunnittelussa valmiimmaksi ja parhaimmillaan mahdollisimman ristiriidattomaksi verrattuna perinteiseen suunnitelmaan, jossa detaljien suunnittelu esimerkiksi topografialtaan erityisen haastavissa kohdissa on voinut jäädä työmaan tehtäväksi. Tuotemallin sivutuotteena arvioitiin saatavan myös helposti visualisoitua suunnitelma ja esitettyä se aiempaa paremmin kuntalaisille ja päätöksentekijöille

6 TM Espoossa Suunnittelun pilottihankkeiden sijainti, haasteet, suunnitelmien laatijat Tuotemallien käyttöönotossa lähdettiin Espoossa liikkeelle käytännöllisesti neljän suunnitteluprojektin kautta. Projekteja tekivät kumppanuushengessä kaupungin puitesopimuskonsultit ja suunnittelupalkkion lisäksi konsultit panostivat projekteihin merkittävästi omaa kehitystyötä. Pilottikohteita oli neljä (joista 2 rakennettu ja kolmas rakenteilla). Pilottikohteita teki neljä eri konsulttia (Sito Oy, Ramboll Finland Oy, Pöyry Finland Oy ja Finnmap Infra Oy) neljällä eri suunnittelujärjestelmällä (Citycad 5, Novapoint, Tekla Civil,Bentley Inroads) TM Espoossa Kohteet pyrittiin valitsemaan luonteeltaan erilaisiksi,jotta kokemuksia on käytettävissä monipuolisesti. Sito Oy:n Vanha Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut ovat Nöykkiössä vanhalla tiiviillä rakennetulla pientaloalueella, jossa oli jo rakennettu kunnallistekniikka. Pohjamaa oli kantavaa, mutta kohteen erityinen haaste oli vinot kalliopinnat ja siirtymäkiilojen suunnittelun kokeilu niiden osalta. Pöyry Finland Oy:n kohde oli Bassenkylän uuden pientaloalueen kadut rakentamattomalla kallioisella metsäalueella,jossa on korkeita kallioita ja pehmeikköpainanteita. Kohde on myös rakennettu

7 TM Espoossa Ramboll Finland Oy:n suunnittelukohteena oli Suurpellon alueprojektin eräs kokoojakatu rakentamattomalla peltoalueella syvällä pehmeiköllä sisältäen myös sillan. Finnmap Infra Oy:n kohde Vaahtera- ja Tammitie sijoittuu tiiviisti rakennetulle olevalle pientaloalueelle, jossa on myös jo rakennettu kunnallistekniikka. Myös Vaahteratien alue sijaitsee pehmeiköllä. Tilaajana toimi Espoon teknisen keskuksen suunnittelun yksikkö eri asiantuntijoineen. Suunnittelun ohjauksessa oli tavanomaisen käytäntömme mukaan mukana myös HSY, geotekniikan yksikkö sekä operaattorit Espoon tuotemallipilotit BASSENKYLÄ STORHEMTINTIE VANHA KIRKKOTIE TAMMITIE Harri Tanska Tuotemallit Espoon pilottikohteet

8 Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä kaikki nykyisin käytössä olevat suunnitteluohjelmat ovat mallintavia ja ilman liittymiä olevan kohteen suunnittelun lopputulosta voidaan kutsua tuotemalliksi. Merkittävin ero (Espoon pilottikohteissa) on se, että lopputuloksena vaaditaan jatkuva malli katujen, vesihuollon ja erityisesti liittymäkohtien alimmasta kaivupinnasta sekä muidenkin kerrosten pinnoista. Pilaristabiloinnissa ja paalutuksessa vaaditaan mallinnettavaksi yksittäiset pilarit ja paalut tavoitetasoineen. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi Espoon tuotemallipilottikohteiden suunnittelun lopputuloksen vaatimukset Suunnittelutyössä tuotettavasta tuotemallista pitää vähintään saada ulos seuraavat tiedot; Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Kantava kerros Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Rakennekerrosten alapinta Pintamalli Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML (tai esim GT, jos InfraModel määrittelyä ei ko. rakennusosalle ole). Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

9 Kokemuksia suunnittelusta Kohteet on suunniteltava jokaisen yksityiskohdankin osalta täysin valmiiksi. Tämä on merkittävä parannus verrattuna siihen, että tuotetaan vain kartta, pituusleikkaus ja poikkileikkauksia. Aiemmin yksityiskohtien suunnittelu on helposti jäänyt työmaan mittakonsultin tai koneenkuljettajien vastuulle. Malleista saadaan pienellä lisätyöllä havainnekuvia ja animaatioita Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi Suunnittelun haasteita Lähtötiedot olemassa olevasta vesihuoltoverkostosta (sekä johdoista) on laadultaan hyvin vaihtelevaa. Monin paikoin erityisesti vanhan vesijohtoverkoston sijainti on epävarma. Viemäriverkoston sijaintitieto on laadukkaampaa tai ainakin mitattavissa helposti, mutta sekään ei muodosta oikeaa verkostomallia vaan on lähinnä viivoja, joista vain osalla on 3D -sijainti. Johtojen suhteen on eniten epävarma tieto syvyys, jota ei yleensä ole mitattu. Kallionpintamallin laatu korostuu, kun pyritään aikaansaamaan jatkuvia malleja. Normaalia tiheämmällä pisteverkolla tehdyt porakonekairaukset antavat kuitenkin edelleen vain pistemäistä tietoa. Tammitien suunnittelukohteen seuraavassa vaiheessa tullaan kairausten lisäksi tekemään maatutkatutkimuslinjat, joiden perusteella pyritään aikaansaamaan jatkuvampi kallionpintamalli ja toisaalta selvittämään rakennusvaiheessa sen laatu. Tutkimussyvyys on tarpeen ulottaa enintään 2 metrin syvyyteen lopullisesta pinnasta, joten odotukset maatutkan suhteen ovat korkealla. Kallionpintamallin tarve liittyy siirtymäkiilojen suunnitteluun. Sekä pitkittäisten-, että poikittaisten siirtymäkiilojen suunnittelu on ollut haaste ja sen helpottamiseksi on osaa ohjelmistoista jouduttu kehittämään, jotta suunnittelun työmäärää on saatu vähennettyä tai ylipäätään mahdollistettua niiden suunnittelu. Liittymien ja erityisesti kiertoliittymien suunnittelu vaatii suunnitteluohjelmistojen edelleen kehittämistä, jotta niihin kuluva työmäärä saadaan järkevälle tasolle. Ei ole perusteltavissa, että liittymän suunnitteluun menee suunnittelijalta tietokoneella viikko, kun sen kaivurikuski kaivaisi vartissa ilman suunnitelmaa. Vaatimus liittymäkohtien jatkuvuuden suhteen on kuitenkin perusteltavissa mm. massamäärien laskennan vuoksi. Myös madallettujen reunakivien käsittely on osassa ohjelmista osoittautunut mielenkiintoiseksi

10 TM Espoossa Keskeiset tulokset suunnittelusta, esim. Vanha Kirkkotie Esimerkkinä tuloksista ja huomioista on tässä esitetty Vanhan Kirkkotien pilotti. Se laadittiin Citycad 5- ohjelmistolla. Kohteesta oli mallinnettu putkikaivannot, alin ja ylin yhdistelmäpinta, sitomattoman kantavan kerroksen yläpinta sekä kulutuskerroksen AB-pinnan yläpinta TM Espoossa Muutamia keskeisiä huomioita nimenomaan kaupunkikaduista: vesijohtojen ja kaapeleiden mallinnus oli isohko työ (ns konsultti käsin), koska lähtötiedoissa ei ole olemassa kattavaa lähtötietomallia vaan lähinnä johtojen ja putkien korot, materiaalit, koot ja ikä. Kaivoista ei ollut tietoja koosta,materiaalista ja mahdollisista hulevesikaivojen sakkapesistä. Vesijohdoille ei ollut korkeustietoa (Z). Vesijohdon sijaintikin epävarma Kaapeleille ei ollut korkeustietoa (Z), joka sovittiin -0,5 metriksi maanpinnasta

11 Johtokartta oli perinteinen vektorikartta, jossa johtojen korkeustiedot viiksiviivoissa ja putkien tiedot viiteteksteinä TM Espoossa Johtokartta oli perinteinen vektorikartta, jossa johtojen korkeustiedot viiksiviivoissa ja putkien tiedot viiteteksteinä TM Espoossa

12 Johtokartta oli perinteinen vektorikartta, jossa johtojen korkeustiedot viiksiviivoissa ja putkien tiedot viiteteksteinä TM Espoossa Johtokartta oli perinteinen vektorikartta, jossa johtojen korkeustiedot viiksiviivoissa ja putkien tiedot viiteteksteinä TM Espoossa

13 Tuotemallikohteiden rakentaminen Espoon kilpailutetuissa pilottikohteissa edellytettiin, että alimman kaivupinnan kaivutyöt on tehtävä koneilla jotka on varustettu 3D -koneohjausjärjestelmällä ja niissä on hyödynnettävä suunnittelun tuottamia pintamalleja. OK ja monella urakoitsijalla arkipäivää vaikka suunnitelma olisikin perinteinen Myös täyttökerrosten levittämiseen ja tasaamiseen tarkoitettua kalustoa on varustettu 3D koneohjausjärjestelmällä, mutta niiden käyttö kadunrakennuskohteissa on vähäistä OK! Pilaristabilointia sisältävissä kohteissa tullaan edellyttämään, että koneissa on sijainnin ilmoittava varustelu joka hyödyntää suunniteltua pilarikarttaa. OK Harri Tanska Tuotemallit Espoon pilottikohteet Tuotemallikohteiden rakentaminen Vanha Kirkkotie Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen rakentaminen kilpailutettiin 11/2012-1/2013 ja rakennettiin 2-9/2013 Siton Citycad 5_llä ja Novapoint Virtual Map:lla havainnollistama kohde on Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen saneeraus ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen Nöykkiössä. Maankamara on moreenia ja kalliota. 10

14 Tuotemallikohteiden rakentaminen Vanha Kirkkotie URAKKAOHJELMA Tarkennuksia urakkarajoihin Tietomalli: Urakkakohde toteutetaan tietomallipohjaisena Kohde on suunniteltu tietomallipohjaisesti ja kohteesta on mallinnettu seuraavat rakennepinnat: Rakennepinnat koodi Putkikaivannot Alin yhdistelmäpinta Sitomaton kantavakerros, yläpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Ylin yhdistelmäpinta Väylien viivamallit on koodattu InfraBIM-nimikkeistön ohjeen mukaisesti. Laskenta-aineiston mukana saatavissa DWG-tiedostoissa koodaus on hoidettu tasonimillä, jotka vastaavat InfraBIM-nimikkeistöä. Työmaalle toimitettavan suunnitelmatiedon formaatti sovitaan urakan aloituskokouksessa. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje on työselostuksen liitteenä. Poiketen Väylärakenteen toteutuksen laadintaohjeen kohdasta 2.2 (kohteet joita ei mallinneta) on kohteen väylärakenteen toteutusmalliin mallinnettu poikittaiset ja pitkittäiset siirtymäkiilat. Urakan tietomallit ovat laskennassa mukana ja urakoitsijan tulee perehtyä niihin tarjouksen laskenta-aikana. Koneohjauksen vaatimus Vähintään kaikki urakassa käytettävät kaivinkoneet on varustettava satelliittipaikannukseen perustuvilla koneohjausjärjestelmillä, joilla pystytään hyödyntämään tuotettuja rakenteen 3D-pinta- ja viivamalleja. Urakan päättyessä todetaan yhteisesti tilaajan ja urakoitsijan kesken onko vähintään kaikissa urakassa käytetyissä kaivinkoneissa käytetty koneohjausjärjestelmää. Mikäli urakoitsija ei ole käyttänyt vähintään kaikissa kaivinkoneissa koneohjausjärjestelmää, tulee urakoitsijan maksaa tilaajalle euron sakko. Koneohjausjärjestelmä voi olla alla lueteltu tai muu vastaava järjestelmä. Novatron Vision 3D Trimble GC900 3D Topcon 3Dxi GPS+ Scanlaser UMC 3D Leica PowerDigger 3D Urakoitsijan vastuulle kuuluu tarvittavan GPS-tukiaseman toimittaminen ja asentaminen työmaalle. 11

15 TM Espoossa Keskeiset tulokset suunnittelusta ja huomioita tulosten hyödyntämiseen, Vanha Kirkkotie Urakoitsijan näkemyksistä tiivistelmä: Tekee nykyisin suurimmasta osasta urakoita itsekin koneohjaukseen malleja kallioinen alue ja viistot kalliopinnat eivät mahdollista laajaa aukikaivuuta, poikittaiset siirtymäkiilat n. 0,5 km:n matkalla kehittivät osaltaan myös ohjelmistoa. Siirtymäkiilojen mallinnus isotöisenä ei välttämättä ollut urakoitsijan mukaan ao. laajuudessa tarpeen (voi jättää työmaan ratkaistavaksi) Murskeen levitys ja maanleikkaus huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin perinteisin menetelmin tehtynä. Näytöltä olisi hyvä olla nähtävillä käytössä oleva malli sekä kauha,mutta muuten kaikin puolin hyvä laite. (Kaivinkoneen kuljettaja) TM Espoossa Keskeiset tulokset suunnittelusta ja huomioita tulosten hyödyntämiseen Urakoitsijan näkemyksistä tiivistelmä: Työskentely on koneohjauksen kanssa itsenäisempää; riittää että laittaa laitteiston päälle ja alkaa töihin. Koneohjaus helpottaa joka asiaa konetyössä ja säästää mittamiehen aikaa. Ainoina huonoina puolina ovat katvealueet, laitteiden toimintavarmuus sekä ohjekirjan puuttuminen. (Kaivinkoneen kuljettaja) Positiivisia asioita ovat, että työkoneen kuljettaja voi toimia itsenäisemmin, joten opastuksen tarve vähenee. Negatiivista asioita ovat taas massamäärien ja rakenteiden mittojen hahmotus mittakeppien puuttuessa. (Vastaava työnjohtaja) Perinteinen kepitys väheni huomattavasti sekä tarkkeiden otto koneohjauksella kevensi hieman työmäärää. Toisaalta koneohjaus lisäsi ATK-töitä esimerkiksi taustakarttojen ja mallien tekemisien vuoksi (Mittaustyön johtaja)

16 TM Espoossa Urakoitsijan näkemyksistä tiivistelmä, koneohjauksen puutteista Koneohjaukseen liittyviä puutteita ja ongelmia ilmeni jonkin verran urakan edetessä. Puutteita olivat esimerkiksi katvealueet, laitteiden toimimattomuus, luotettavuus sekä mallit. Puutteita olivat katvealueet, joissa koneohjaus ei suostunut toimimaan. Suuret puut koneen läheisyydessä aiheuttivat sen, että koneohjausjärjestelmä ilmoitti että satelliitteja ei ole saatavilla tarpeeksi. Tällöin tarkkuus muuttuu käyttökelvottomaksi kaivutöihin. Puute on merkittävä, sillä monet työmaat sijaitsevat alueilla joissa on puita ja metsää. Puutetta hieman korjannee tulevaisuudessa Galileo-satelliitit, jotka on tarkoitus lähettää avaruuteen välillä. Koneohjaus ei ollut täysin luotettava koko aikaa. Esimerkiksi kalibrointivirheet kauhan asetuksissa johtivat siihen, että kaivutöitä meni kymmeniä senttimetrejä sivuun. Virheet tulivat ilmi vasta kun työ tarkistettiin takymetrillä. Scanlaserin asiantuntija kutsuttiin paikalle muutama kertoja kauhoja kalibroimaan. Urakan tietomallit olivat osittain puutteelliset, mikä tuotti paljon lisätöitä mittamiehelle. Leikkausmalleista jouduttiin poistamaan reunaluiskat, sillä muuten mallin reunalla kaivaminen olisi ollut mahdollista. Louhintakanaaleja sekä liimakivimalleja jouduttiin leventämään niitä hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Malleista puuttuivat kokonaan liikenneympyrä sekä tasauksessa oli merkittäviä puutteita. Suojaputkikuvista jouduttiin tekemään itse taustakartat kaivinkoneille. Urakan aikana jouduttiin uusimaan viallisia laitteita. Uusittuja laitteita olivat kaivinkoneen radioyksikkö sekä kaksi näyttöä. Koneiden käyttöaikakalenteriin ei ollut täysi luottaminen. Osittain kalenteri näytti oikeita tunteja, mutta välillä oli monenkin tunnin heittoja, joten sen avulla ei tuntien seuranta ollut vielä täysin luotettavaa. Kuura-järjestelmälle ei löytynyt urakassa juurikaan käyttöä. Kuurassa ei ollut nähtävillä urakan koneita kartalla, koska Scanlaserin järjestelmälle ei ollut saatu tukea ainakaan vielä. Kuuraan olisi myös hyvä saada toimintavarmuutta lisää, esimerkiksi ohjelman kaatumisen ja tökkimisen suhteen. Kuuraan olisi kaivattu lisää työmaata havainnollistavia ominaisuuksia. Ehdotuksena on esimerkiksi mahdollisuus tutkia vanhoja pintoja verrattuna uusiin kerroksiin. 3D- näkymä ja mallin pyöritys olisivat myös käytännöllisiä ominaisuuksia TM Espoossa Urakoitsijan näkemyksistä tiivistelmä, koneohjauksen hyödyistä Koneohjauksella urakassa saavutettiin monenlaisia eri hyötyjä. Perinteinen mittakepitys väheni huomattavasti. Koneohjauksen avulla rakennekerrokset rakennettiin heti haluttuun korkoon hyvällä tarkkuudella. Esimerkiksi Patikkamäellä jakavan kerroksen yläpinta tasattiin kokonaan korkoonsa koneohjauksen avulla noin kahden senttimetrin tarkkuudelle. Myös maaleikkaukset tehtiin ilman apumiestä ja korkokeppejä. Tämä säästää huomattavasti mittamiehen aikaa muihin töihin ja kaivinkone voi tehdä tehokkaammin töitä ilman korontarkistuksia. Perinteisen putkikanaalin kaivu helpottui, koska kaivettava kanaali oli koko ajan nähtävillä näytöltä. Ainoastaan putkilinjaa varten mittamies antoi suunnan ja kaadon. Sakkapesätkin pystyttiin kaivamaan alustavasti. Kallionpinnan sekä putkien tarkepisteitä pystyi ottamaan tarvittaessa koneohjauksen avulla, jos mittamies ei ollut paikalla. Kallionpinnankartoituksessa ongelmallisia olivat ahtaat kohdat, jotka pitäisi kartoittaa esimerkiksi takymetrillä tai routapiikillä. Louhintaa varten saatiin korko selville koneohjauksen avulla tarvittaessa, joten töitä pystyi jatkamaan ilman mittamiehen korkomerkintöjä. Kaapelisuojaputkituksista tehtiin kaivinkoneille taustakartat, joiden avulla kaivettiin kaapelisuojaputkikaivannot sekä asennettiin oikeat putket paikalleen. Taustakartat ehkäisivät unohduksia putkien kanssa

17 TM Espoossa Bassenkylässä ei mennyt niin hyvin Tuotemallikohteiden rakentaminen - Bassenkylä Bassenkylän katujen rakentaminen kilpailutettiin 11/2012-1/2013 ja rakennettiin 2/ /2013 Pöyryn Tekla Civil:llä suunnittelema ja Novapoint Virtual Map:lla havainnollistama kohde on Bassenkylän uuden asemakaava-alueen katuverkosto Kauklahdessa. Kohteessa rakennetaan neitseelliseen kallioiseen metsämaastoon uuden kaupunginosan kadut ja vesihuolto. 14

18 Tuotemallikohteiden rakentaminen - Bassenkylä Koska suunnitelman pintamallit valmistuivat vasta kilpailutuksen käynnissä ollessa, ei niiden käyttöä oikein voitu vaatia à päädyttiin tarjoamaan urakoitsijalle euron bonus, mikäli koneohjausjärjestelmällä varustettuja koneita käytetään alimman kaivupinnan tekoon TM Espoossa Eka:n alkukokemukset Vaahteratiellä, havaittuja ns haittoja Varsinaisia ongelmia koneohjausjärjestelmän kanssa ei juuri ole ilmennyt. Uusien ohjelmien ja koneohjausjärjestelmän käyttöliittymän ja ominaisuuksien kanssa on ollut pientä hämmennystä, mutta ongelmia on ollut oikeastaan vain asetusten kanssa. Voisin melkein väittää, että hyvä valmistautuminen ja tarvittavan tiedon opiskelu on helpottanut siirtymistä koneohjausjärjestelmien ja tietomallien maailmaan. Mikäli olisimme lähteneet liikkeelle eri kokoonpanolla vailla lähtötietoja aiheesta, olisi tilanne varmasti toinen. Koneohjausjärjestelmä ja tietomallit ovat aluksi joutuneet osoittamaan paikkansa ennakkoluuloisessa työyhteisössä. Alkuhämmennyksen jälkeen järjestelmä ja tietomallit ovat osoittautuneet kuitenkin toimivaksi ja luotettavaksi avuksi työn suorittamiseen. Mielestäni uusi tekniikka ja lähestymistapa rakentamisessa vaatii henkilöstön kouluttamista. Kadun merkintöjen puuttuminen on hankaloittanut asentajilla työmaan hahmottamista. Työmaalle on hankittu työn alkuvaiheessa KUURA tablet laitteita helpottamaan suunnitelmien ja sijainnin hahmottamista. KUURA on helpottanut työntekijöitä hahmottamaan työmaan asioita. Samalla laite saattaa työntekijät 2000-luvulle tarjoten uudenlaisia apuvälineitä työn tekemiseksi. Työntekijöiden ottamat kuvat, esimerkiksi ongelmakohdasta, menevät suoraan työnjohdolle ja suunnittelijalle. Tämä helpottaa ongelmakohdan havainnointia ja nopeuttaa ratkaisun tekemistä. Työnjohdolla on huoli kaivinkoneen kuljettajan tottumisesta liikaa koneohjausjärjestelmään. Tämä huoli ilmenee tilanteissa joissa koneohjausjärjestelmä ei toimi tai ei ole työn kannalta tarpeellinen. Toki tämä on mahdollista, mutta pidän epätodennäköisenä että koneenkuljettaja unohtaisi tavan jolla ammattiaan harjoittaa. Koneohjausjärjestelmä on apuväline kuten navigaattori autoissa. Se auttaa ja opastaa, mutta työn joutuu edelleen tekemään kuljettaja

19 TM Espoossa Eka:n alkukokemukset Vaahteratiellä, havaittuja hyötyjä Kattavien ja tarkkojen suunnitelmien avulla työnteosta on tullut helpompaa ja tarkempaa. Tietomallit ja koneohjaus mahdollistavat tarkemman suunnitelmanmukaiseen lopputulokseen joka on myös näkynyt työmaalla. Kaivinkoneen koneohjausjärjestelmä on helpottanut kaivinkoneenkuljettajan työtä ja nopeuttanut työn etenemistä. Kaivinkoneenkuljettajasta onkin tullut työmaalla tärkeämpi henkilö kuin aiemmin. Koneenkuljettaja vastaa omalta osaltaan työn laadusta ja suunnitelmallisuudesta, sekä työnaikaisten seurantamittausten tekemisestä. Näiden mittausten perusteella työn vaiheen ja etenemisen seuranta on helpottunut. Tämä mahdollistaa uudentyyppisen laadun valvonnan ja paremman lopputuloksen. Myös työnjohdon tilannetaju ja tehtävät ovat helpottuneet työmaan toteutumamittausten perusteella. Väärään tai liialliseen kaivutapaan on helppo puuttua ja hakea tätä kautta työskentelyyn parannusta työmaan toimijoiden kanssa. Osalla työntekijöistä pilottiin osallistuminen on lisännyt motivaatiota. Uudentyyppinen lähestymistapa perinteiseen rakentamiseen sekä uusi tekniikka on nostanut työmaan yhteishenkeä TM Espoossa Käyttäjien kommentteja Koneenkuljettaja: Koneohjausjärjestelmä antaa tietoa viemäreistä, vesijohdoista, kaapeleista ja muista työn kannalta tärkeistä tiedoista. Nämä pystyy selvittämään itsenäisesti.järjestelmän tarkkuus on tosi hyvä. Koneohjausjärjestelmä toimii hyvin eikä ongelmia ole ilmennyt.enempi joutuu yksin työskentelemään. Kone käy enemmän kuin ennen, mutta turhia hommia ei tule tehtyä. Toistaiseksi koneohjausjärjestelmästä ei ole ilmennyt mitään pahaa sanottavaa. Mittausryhmä: Merkintätyöt ovat vähentyneet huomattavasti. Turha ravaaminen työmaalla on vähentynyt. Samat tiedot on aina saatavilla kaivinkoneesta, eikä mittaryhmää tarvita kaikissa merkintätöissä. Koulutusta olisi hyvä saada, aihe on uusi

20 TM Espoossa Miten jatkamme: - Nimikkeistö, lähtötietomallit ja tiedonsiirtoformaatti;koulutusta tilaajalle - v % käynnistyvistä katusuunitelmista - v % käynnistyvistä katusuunnitelmista - Viheraluepilotti/pilotteja vuoteen 2018 mennessä - Joidenkin tilaajien erikoistuminen mm. mallien oikeellisuuden tarkistamiseen (ohjelmisto-osaamista) - Toteumamallit, mittareita ja tavoitteita myös ylläpidolle, ei vain suunnittelun myöhempien perusparannusten Kaiken kaikkiaan tarvitaan vuonna 2015 sisältö- ja ulkoasuohje Espoossa tilaajatyöskentelyn helpottamiseksi, linjanveto, teemmekö vain ne mallinnukset, jotka oleellisimpia urakassa Mikään ei estä urakoita tekemästä urakoitsijoiden toimesta heidän työtään tehostavia omia koneohjausmalleja. IDEOITANNE JA NÄKEMYKSIÄNNE JATKOON?

21 Tietomallinnuksen hyödyntäminen tien yleissuunnittelussa Tiepäivä Annukka Kylmälä Ympäristösi parhaat tekijät 2 Taustaa Työ tehdään Aalto-yliopiston diplomityönä, tie- ja liikenneosastolle Rahoittajana toimii Liikennevirasto ja yhdyshenkilönä tietomallinnuksen kehittämispäällikkö Tiina Perttula Asiantuntijana Sitosta toimii Juha Liukas ja ohjaajana Maija Ketola Tutkimus koskee teiden yleissuunnittelua, ei ratahankkeita Infra FINBIM- työpaketin tulokset keskeisiä lähtötietoja Aihe on merkittävä, koska ollaan siirtymässä koko elinkaaren kattavaan mallinnukseen ja yleissuunnitelma on osa kokonaisuutta 1

22 3 Työn tavoitteet Tavoitteena on tuottaa hankintaa varten tietomallinnuksen tehtävämäärittelyt peilaten yleissuunnitelman sisältö ja esitystapa ohjeisiin sekä esittää vaatimuksia luovutettavalle aineistolle Tärkeintä on tutkia vaihtoehtojen ja vaikutusten mallintamista Tutustutaan myös kansainvälisesti yleissuunnittelutason tietomallinnukseen Tarkoitus on hyödyntää työn tuloksia jossakin syksyllä 2014 aloitettavassa yleissuunnitelmassa 4 Tutkimuksen kulku Alussa kirjallisuustarkastelu Tietomalliohjeiden peilaus nykyiseen yleissuunnittelu-prosessiin Työn empiirinen osuus: haastattelut teemahaastattelu ja avoin kyselylomake Ideointiprojekti: Vt6 parantaminen Kouvolan kohdalla Tulokset ja johtopäätökset 2

23 5 Tietomallinnus on suunnitelmatietojen ja lähtötietojen hallintaa ja hyödyntämistä hankkeen koko elinkaaren ajan kohteen kuvausta 3-ulotteisesti ominaisuustietoineen digitaalisessa muodossa Tietomalliohjeiden soveltaminen yleissuunnitteluprosessissa 6 3

24 Vertailun keskeisimmät tulokset 7 Suurimmat puutteet koskivat vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua yleissuunnittelussa (yksityiskohtaisemmin raportissa) Samalla syntyi YIV2014 ohjekokonaisuuden kehittämisideoita 8 Seuraavaksi Haastateltavina tilaajan edustajia ELY-keskus, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki Konsultteja mm. Sitosta, Rambollista ja FCG:ltä kyselylomakkeet pohjoismaisille tilaajille 4

25 9 Työ valmistuu syksyllä 2014 KIITOS 5

26 Tiedonhallinnan ja -jakamisen kokonaisprosessi

27 Mallipohjaiset prosessit Poistetaan hukkaa Voidaan saavuttaa 5-15% säästöt rakentamisessa Tiedonsiirto paranee (30%) Sama työ tehdään vain kerran Paperitulosteiden määrää voidaan vähentää Laatu paranee Suunnitteluvirheet huomataan aikaisemmin Päällekkäiset rakenteet löydetään ohjelman avulla Jatkuva toiminnan parantaminen Parempi yhteistyö ja kommunikointi Yksi malli, jossa kaikki suunnitelmat (yhdistelmämalli) Päätöksen teko helpompaa

28 Tietomallien hyödyntämisen elinkaari Isojen linjojen etsintä Luonnostelu ja massoittelu Vuorovaikutus, Vaihtoehtojen ja vaikutusten päätöksenteko Rakennettavuuden arviointi Esitettyjen ratkaisujen varmistaminen Rakentamisprosessin Olemassa olevan tiedon hyväksyttäminen Koordinointimallit ajallinen simulointi Käyttöönottokoulutukset visualisointi Rahoituksen hakeminen Rakenteiden Työnaikaiset rakenteet Koulutussimulaattorit Tiedon talteenotto Karkeat määräarviot ja Esittelymallit, animaatiot, yhteensovittaminen, Aikataulu Turvallisuussimulointi Suunnitelmatieto budjetointi Internet toimivuus, näkyvyys, laatu, Määrätiedot Testaus AsBuilt tieto Tietovarastot Mallintava kaavoitus Hanketason lopputuloksen optimointi Työmaatiedon tarkistaminen Kaupunkimallit Koneohjaus yhteensovittaminen Ylläpitojärjestelmät Tuotannonohjaus Huoltokirja 5D Työturvallisuus Korjaustoimenpiteet Huoltosuunnitelma Kommunikointi ja viestintä eri tahojen kesken (yleisö, sidosryhmät, päättäjät, asiantuntijat)

29 VDC Kokonaisuus Tiedon hallinta ja laadunvarmistus Virheettömiä suunnitelmia Aika- ja kustannussäästöjä Viestintä ja kommunikointi Avoin ja läpinäkyvä yhteistyö Sujuva prosessi ja viiveetön tiedonkulku Lisäarvoa koko toimitusketjuun Lisää tehokkuutta Varmuutta ja sujuvuutta prosesseihin Tyytyväisyyttä ja parempia yöunia Käyttäjät Urakoitsija Tilaaja Tietomallit ja Yhteistyö Suunnittelijat Hankeohjaus

30 Kommentointi ja vuorovaikutus

31 Tilaaja Suunnitelmien tietomallien tarkastaminen ja hyväksyminen Toteutuksen seuraaminen, kommentointi ja priorisointi Luotettavuus Riskien ennakointi ja nopea reagointi Elinkaaren hallinta Tiedon hallinta ja uusiokäyttö Läpinäkyvyyttä prosesseihin

32 Suunnittelijat Jokapäiväinen suunnittelutyö Suunnitelmien yhteensovittaminen Visuaalinen ja automaattinen laadunvarmistus Kommunikointi eri osapuolien kanssa Laadukas lopputulos Virheettömiä suunnitelmia Arjen helppous Parempi ja miellyttävämpi prosessi Tietomallintamisen edelläkävijä

33 Hankeohjaus Tietomallien yhteensovittaminen ja tarkastaminen Automaattinen törmäyslaskenta Tehtävänanto ja projektinhallinta Tehtävien kirjaaminen malliin Kokonaisuuden hallinta, ymmärrys ja kommunikointi Tietomallipohjaisen projektin ohjaus ja seuranta

34 Urakoitsija Koneohjausmallien (IM3) tarkastaminen ja kommentointi 5D Aikataulusimulointi 4D Törmäyslaskenta Ennaltanäkeminen Riskien havaitseminen ja hallinta Sujuva prosessi Viiveetön ja optimaalinen tuotanto Kustannustehokkuus

35 Yhteiskäyttö Suunnittelukokoukset Suunnittelutilanteen katselmus Malli on päätyökalu, mutta lisäksi edelleen piirustuksia ja dokumentteja Kommentointi, tehtävät ja päätökset Dokumentoidaan osaksi mallia, vaihtoehto perinteiselle kokousmuistiolle Jaetaan pilvipalvelun kautta suunnittelijoille Yleisötilaisuudet / Sidosryhmät Esittelymallit kannettavilla / tableteilla Palautteen kirjaaminen malliin Mallien julkaisu Internettiin VDC Live palvelun kautta Palautteen kerääminen mallien avulla

36 Yhteiset pelisäännöt ja parhaat käytännöt tietomallien hyödyntämiseen

37 infrafinbim Mallinnusohjeet Määritellään, mitä aineistoa ja missä muodossa siirretään seuraavaan suunnitelmavaiheeseen, rakentamiseen ja ylläpitoon Esim. väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje Esim. Mallipohjainen laadunvarmistusmenetelmä ja toteumamallin määritys Laadunvarmistus Tie- ja katusuunnitelma Laadunvarmistus Suunnittelusta syntyvä lähtöaineisto Suunnittelusta syntyvä lähtöaineisto Yleissuunnitelma Rakennussuunnitelma Laadunvarmistus Mittausaineisto Rakentaminen Laadunvarmistus Ylläpito Laadunvarmistus Lähtötietomalli Lähtötietomalli Lähtötietomalli Lähtötietomalli Lähtötietomalli Lähtötietomalli päivittyy koko prosessin ajan

38 Lähtötietomalli Käytettävät ohjeet ja ohjeluonnokset infrafinbim mallinnusohjeet Osa 2: Lähtötietomalli Osa 9: Havainnollistaminen ja visualisoinnit Tietosisältö: A. Maastomalli B. Maaperämalli C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta ja paikkatieto E. Muu aineisto

39 Kaikki osapuolet huomioiva käyttöönotto Ihmiset Työkalut ja teknologiat Lean Prosessi

40 Käyttöönottoprojektin tulos Selkeä ja optimaalinen prosessi Tavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi Mitä mallinnetaan, milloin ja miten Hyödyntäminen organisaation sisällä, hankkeen sisällä ja ulkoisessa viestinnässä Roolikohtaiset toimintaohjeet Tietosisältö, standardit, formaatit ja tiedonsiirtokäytännöt Työkalut ja toimintaympäristöt Käyttöönottosuunnitelma IT-ympäristö ja asennukset Koulutus- ja tukipalvelut

41 Model Simulate Collaborate

42 BENEFITS FROM MODEL-BASED DESIGN AND CONSTRUCTION IN DAILY WORK EMIL MATINTUPA, RAMBOLL AGENDA Briefly about Ramboll Model-based design in daily use Model-based design in Finland Some project examples 1

43 BRIEF COMPANY PRESENTATION RAMBOLL RAMBOLL IN BRIEF Close to 10,000 experts across 22 countries and close to 200 offices The Nordic region s leading consultancy A significant presence in India and the Middle East Europe s fourth largest consultancy Owned by the Ramboll foundation Ensures a long-term perspective and independence 2

44 RAMBOLL FINLAND OY History goes back to 1962 In 2013 about employees in 25 regional offices Turnover 116 M (2013) SERVICES Infrastructure and Transport Water and Environment Buildings Management Consulting Image size: 5,43 cm x Image size: 5,43 cm x Image 5,11 cm size: 5,43 cm x 10,79 5,11 cm Image size: 5,43 cm x Image size: 5,43 cm x Image 5,11 cm size: 5,43 cm x 10,79 5,11 cm 3

45 MODEL-BASED DESIGN IN INFRASTRUCTURE IN DAILY USE CHANGES IN THE DESIGN PROCESS Biggest change All the functional elements in the different design disciplines need to be designed and delivered in BIM. Initial data model Traffic control and telematics Lighting Software, training Compatibility Can be checked in the model. Road/ railway technology Collaboration model Landscape and environ ment Collaboration model meetings Geotechnics Bridges 4

46 BENEFITS TARGETED Reusable information. Ease of access, reliability, no excess information about the project during its lifecycle. The quality, origin and accuracy of the information is always clear Quality assurance. Ensuring compatibility of different structures with the use of 3D checking methods BENEFITS TARGETED Interaction 3D-models are intuitively easier to understand for inhabitants, stakeholders and decision makers. More efficient construction sites. The detail design can be utilized directly as a model in e.g. in machine automation: no survey staking needed 5

47 MAKING USE OF BIM TO CREATE VIRTUAL MODELS Design drawing (CAD) Collaboration model (CAD) Collaboration model (Virtual Map) Virtual model (Virtual Map) BENEFITS Cooperative design with different disciplines visual inspection of the design Finding the errors or difficult points and solving them 6

48 BENEFITS Interaction an information to stakeholders In project meetings, public hearings/meetings/ presentations BENEFITS Reusing information In the following design phases, construction, operation & maintenance Documentation and delivery of the model to the next phase Data transfer still a challenge 7

49 BENEFITS Managing metadata of different design objects via the collaboration model Creating useful links in the model (e.g. drawings, environmental analysis). CHALLENGES Control and documentation of a large amount of initial data and documentation quality? The accuracy in the model to what level? How to implement new ways of working in the (project) organisation? Guidelines for design and utilisation of models 8

50 MODEL-BASED DESIGN IN INFRASTRUCTURE IN FINLAND [Add text] 9

51 CURRENT SITUATION AND THE FUTURE The InfraFINBIM project Kimmo Laatunen VR Track Oy InfraFINBIM a part of a larger project aiming at promoting BIM in Building and Infrastructure Construction Program period InfraFINBIM: budget about 6 M, consortium partners Built Environment Process Reengineering 10

52 Infra FINBIM vision Kimmo Laatunen VR Track Oy Year 2014 large owners of infra structures are ordering just model-based services, which are used in all stages of project, beginning from order of design and ending to maintenance stage. Signature: Infra FINBIM consortium year Built Environment Process Reengineering 11

53 Kimmo Laatunen VR Track Oy INTERFACE OF DESIGN AND CONSTRUCTION IS THE MAIN FOCUS POINTS IN PILOTING Built Environment Process Reengineering GUIDELINES FOR USE IN MODELLING Guidelines still being developed Developed in the InfraFINBIM project (infrabim.fi) Transport Agency s own guidelines refer to the overall, more detailed ones To be put into use during 2014 Internationally Norway s Road Administration probably furthest in implementing BIM 12

54 SOME PROJECTS ROAD E18 HAMINA-RUSSIAN BORDER 13

55 STORHEMTINTIE ROAD IN THE CITY OF ESPOO HELSINKI CITY RAIL LOOP INITIAL DATA MODEL 14

56 SKANSKA HEADQUARTERS THANK YOU! 15