Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma

Transkriptio

1 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Luonnos Panu Putkonen ja Simo Koivuniemi Ehdotus Jutta Peura Ehdotus Touko Leppänen Huomautukset

2 2 (11) TIIVISTELMÄ Taulukko 1. Yhteenveto InfraFINBIM pilotista Espoo, Suurpelto V, Storhemtintien tuotemallipohjainen suunnittelu Pilotin yhteenveto Pvm: Versio nro: 1 Pilotin nimi Pilotin tilaaja Pilotin veturi Pilotin tutkija Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Laatija: Panu Putkonen ja Simo Koivuniemi/ Suurpelto V, Storhemtintien tuotemallipohjainen suunnittelu Espoon kaupungin Tekninen keskus, Kalle Leppänen Ramboll, Simo Koivuniemi VTT, Jutta Peura Pilottihanke Rakentamisvaiheen koneohjausta varten tuotemallista on alustavasti keskusteltu tulostettavan seuraavaa: Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Ab:n yläpinta Pintamalli Kantava krs Kerroksen yp " Rakenteen ap Rakennekrs:n ap " Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot " Massanvaihto Massanvaihdon rajat " Reunakivilinjat Rk:n yp:n x,y,z Viivatieto Kunnallistekniikka Vh, kl ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilareiden ja paalujen Viivatieto x, y, z(y), z(a) Valaistus Jalustan yp:n x, y, z Pistetieto Istutukset Runkopuiden x,y,z Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustojen yp:n x,y,z Lopullisten tulosteen sisältö tarkentuu työn kuluessa ja siitä sovitaan Espoon kaupungin kanssa. Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML. Pilotointiprojektin ohessa kohteesta tuotetaan myös perinteiset suunnitelma-asiakirjat. Aikataulu Alustavasti Toteutusmuoto Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Suunnittelu tehdään kilpailutusmenettelyn kautta saatuun suunnittelutyöhön liittyvänä erillistehtävänä. Tuleva toteutus todennäköisesti kokonais- tai yksikköhintaurakkana tahi niiden yhdistelmänä Pilotoidaan Novapoint-ohjelmoiston sopivuutta katu- ja kunnallisteknisen, tuotemallipohjaisen rakennussuunnitelman laadintaan sekä sähköisen suunnitelmatiedon siirtoa työmaalle tuotemallipohjaisesti. Suunniteltava katu sijoittuu vielä

3 3 (11) Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Mallinnuksen käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa mallinnukseen rakentamattomalle pehmeikköalueelle. Lähtötietomallin kokoaminen, suunnitelmamallin (suunnittelumallin?) tuottaminen ja suunnitelman tietojen sähköinen toimitus toteuttajalle. Suunnittelutyön tilaaja on Espoon kaupungin Tekninen keskus. Lähtötietojen ylläpitäjät ovat Espoon Kaupunkimittaus (pohja- ja johtokartat), Geotekninen osasto (maaperätiedot, kairaukset, toteutetut pohjanvahvistukset), Tekninen keskus (aiemmat suunnitelmat), HSY (johtolinjojen kuntotiedot) ja tulevan työmaan mittausorganisaatio Mallinnettava Storhemtintie on osa Suurpelto V-asemakaavaaluetta, josta kokonaisuudessaan laaditaan perinteinen rakennussuunnitelma. Mallinnuksesta tulostettavat tiedot on alustavasti kirjattu edellä kohtaan pilottihankkeen kuvaus. Suunnitelmamallin (rakennemallin?) luominen kadusta, jolla on mm. seuraavia erityspiirteitä: - poikkileikkaus vaihtelee, erityiskohteena mm. kiertoliittymät - reunakivikorkeuksien muutokset suojateiden, ajoliittymien, pysäkkien yms. kohdilla - pohjanvahvistustoimenpiteinä stabiloinnit ja/tai paalulaatat Miten paljon käytännön työtä yksityiskohtien hallinta teettää, mihin käytettävä suunnitteluohjelmisto riittää sellaisenaan, miten paljon ohjelmisto vaatii jatkokehittämistä ja missä laajuudessa ohjelmakehitys ehtii vastata projektin aikana kehitystarpeisiin? Keskeisimmät kehitysaskeleet ja odotukset Riskiarvio Koko prosessin tekeminen sujuvaksi ja varmaksi, suunniteluohjelmiston käytön osaamisen kehittyminen, mallin luominen, tietojen siirto työmaalle ja käyttö koneohjaukseen Ohjelmistojen käytettävyys suunnittelutyössä, ohjelmistotoimittajan kyky ja halu reagoida pilottiprojektin laatimisen yhteydessä todettuihin kehitystarpeisiin, ohjelmistotäydennysten ja mahdollisten muokkausten riittävän nopea tekeminen ja uuden ohjelmaversion käyttöön saaminen. Luotavan koneohjausmallin käytettävyys urakoitsijoiden ohjelmistoissa.

4 4 (11) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Viestintä pilottiin liittyen Pilotin rakenne Hankkeessa pilotoivat asiat Pilotoinnin osapuolet Pilotin aikataulu Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa Tietotekninen ympäristö Erityispiirteet Kehitysaskeleet ja odotukset Sopimusasiat Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi... 9 Liite A... 11

5 5 (11) 1 Johdanto 1.1 Tausta Espoon kaupungin Teknisen keskuksen katupilottiprojektiin osallistuu neljä suunnittelutoimistoa, Pöyry, Finnmap Infra, Sito ja Ramboll. Jokainen näistä toimistoista laatii tahollaan käytössään olevilla ohjelmistoilla omasta suunnittelukohteestaan tietomallipohjaisen katu- ja kunnallisteknisen rakennussuunnitelman. Projektien tarkoituksena on testata ja kehittää olemassa olevia ohjelmistoja ja työtapoja sekä lisätä osaamista. Rambollin pilottikohteeksi on valittu Storhemtintie, joka sisältyy jo aiemmin käynnitettyyn Espoon kaupungin Teknisen keskuksen toimeksiantoon, Suurpelto V-asemakaava-alueen kunnallistekniikan toteutussuunnitelmien laadintaan. Suunnitteluhankkeeseen osallistuvat: - Espoon Kaupunkimittaus (kanta- ja johtokartat, laserkeilattu maastomalli) - Espoon Geotekninen osasto (maastomittaukset ja pohjatutkimukset, geoteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta) - Espoon Tekninen keskus (pilottityön tilaaja, katu- ja kunnallisteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta) - HSY verkostot (vesihuoltoverkostojen suunnittelun ohjaus ja valvonta) - Johto-operaattorit Fortum sähkö ja kl, Elisa, Sonera, Espoo sekä imujäteputkistojärjestelmän toimittajaehdokas (kaapeleiden, johtojen ym. alustavat määrät, koot ja reititykset) 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Rambollin pilottisuunnittelukohde Storhemtintie sijaitsee Espoossa Suurpelto V-asemakaava-alueella. Suurpelto V-asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma valmistui vuonna Storhemtintie on uusi, alueen asemakaavan mukainen pääkokoojakatu, joka tulee palvelemaan myös joukkoliikennettä. Suunniteltavan kadun pituus on 530 metriä. Katu on 1 ajoratainen, ajoradan leveys on 6,50 metriä ja ajoradan molemmin puolin on 0,50 3,00 metrin levyisin välikaistoin ajoradasta erotettuna 3,0 3,50 metrin levyiset kevyen liikenteen väylät. Storhemtintien molemmissa päissä on kiertoliittymät. Katujaksolle suunnitellaan myös vesihuoltolinjoja ja muita teknisiä verkostoja. Storhemtintie perustetaan pääosin stabiloinnin varaan. Katujaksolle suunnitellaan myös silta risteävän puron kohdalle. Lisäoptiona varaudutaan sillan mallintamiseen. Storhemtintien pilotointiprojektin rinnalla Rambollissa on käynnissä asemakaava-alueen muiden katujen, puistojen, erillisten teknisten verkostojen yms. juridisten ja toteutukseen tarvittavien suunnitelmien laadinta. Nämä suunnitelmat laaditaan pääsääntöisesti perinteiseen tapaan. Koko alueen juridiset katu- ja puistosuunnitelmat valmistuvat vuoden 2012 alkupuoliskolla, toteutussuunnitelmat valmistuvat syksyllä Storhemtintien rakentamisen on arvioitu käynnistyvän loppuvuodesta 2012, rakentamisen kestoksi on alustavasti arvioitu urakan lopullisesta laajuudesta riippuen noin yksi vuosi. Katu tultaneen toteuttamaan kokonaisurakkaurakkana sillä mahdollisella poikkeuksella, että eräiden suoritteiden osalta, mm. stabilonti- ja mahdolliset louhintamäärien osalta, urakoitsijalle maksetaan mitattujen toteutumien perusteella.

6 6 (11) 1.3 Viestintä pilottiin liittyen Hanke on julkinen, eikä siihen liity salassa pidettäviä asioita. 2 Pilotin rakenne 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Pääpaino pilottiprojektissa on suunnitteluvaiheilla ja myös toteutusta varten työmaalle toimitettavan koneohjausmallin pilotoinneissa. Kaaviokuva pilotoinnin sijoittumisesta kohteen elinkaarella Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kannalta pilotointihankkeen erityispiirteinä ovat monimuotoinen katupoikkileikkaus, kiertoliittymät ja pohjanvahvistukset. Näiden ja pilotoinnin alkuvaiheessa vielä mahdollisesti tunnistamattomien muiden syiden vuoksi Novapoint - suunnitteluohjelmisto, noudatettavat suunnittelukäytännöt sekä ohjelmistojen käyttäjät hakevat rajojaan. Suunniteltavat rakenteet on tarkoitus mallintaa aiempia suunnittelumenettelyjä kattavammin. 2.2 Pilotoinnin osapuolet Suunnitteluhankkeeseen osallistuvat: - Espoon Kaupunkimittaus (kanta- ja johtokartat, laserkeilattu maastomalli) - Espoon Geotekninen yksikkö (maastomittaukset ja pohjatutkimukset, geoteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta). Tilaajan yhdyshenkilö maastotutkimus- ja geosuunnittelussa on yksikön päällikkö Matti Kaurila.

7 7 (11) - Espoon Tekninen keskus (pilottityön tilaaja, katu- ja kunnallisteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta). Tilaajan yhdyshenkilö on Suurpellon projekti-insinööri Kalle Leppänen. - HSY verkostot (vesihuoltoverkostojen suunnittelun ohjaus ja valvonta). HSY:n yhdyshenkilö vesihuoltoasioissa on alueinsinööri Tiia Lampola. - Johto-operaattorit Fortum sähkö ja kl, Elisa, Sonera, Espoo sekä imujäteputkistojärjestelmän toimittajaehdokas (kaapeleiden, johtojen ym. alustavat määrät, koot ja reititykset) - Pilotoinnin veturina (suunnittelukonsulttina) toimii Ramboll Finland Oy, joka toimii myös pilotin vastuullisena läpiviejänä InfraFINPIM- työpaketin osalta. Konsultin yhteyshenkilö on projektipäällikkö Simo Koivuniemi, varalla suunnittelija Panu Putkonen. Projektiin osallistuu myös Novapoint-ohjelmiston teknisen tuen ja ohjelmakehityksen osalta Vianova Oy. 2.3 Pilotin aikataulu Storhemtintien pilottityö on aloitetettu tammikuussa Pilotin tuotemallipohjaiset rakennussuunitelmat ovat valmiit Pilottikohteen rakennustyöt alkanevat loppuvuodesta 2012 (tai alkuvuodesta 2013), pilotointi jatkuu koko rakentamisen ajan (pilotointikohteen suunnittelu ja rakentamisen aikaisen tiedonsiirron tulokset arvioidaan erillisinä osa-alueina, ks. raportointi). Tällöin pilotointi keskittyy mallitiedon välittämiseen työmaalle ja siirretyn tiedon hyväksikäyttöön rakennustöiden aikaisissa mittauksissa ja koneohjauksessa. Rakennustyöt valmistunevat aloitusajankohdasta riippuen syksyllä 2013 tai keväällä Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa 3.1 Tietotekninen ympäristö Storhemtintien ja koko Suurpelto V asemakaava-alueen juridiset katu- ja puistosuunnitelmat tuotetaan arkistointikelpoisina värillisinä paperitulosteina sekä pdf-tiedostoina. Arkistoitavuus on Suomen lakiin perustuva velvoite. Espoon kaupungin Teknisen keskuksen arkistoon, HSY:lle ja yleensä myös urakkakyselyihin tarvitaan perinteiset piirustukset. Tosin joissain tapauksissa on Tekninen keskus hoitanut urakkakyselyjä toimittamalla tarjoajille suunnitelma-asiakirjat vain tiedostomuodossa (pdf). Kaapeli- ja johtooperaattoreille toimitettavan suunnitelmamateriaalin muoto sovitaan tapauskohtaisesti. Storhemtintien pilottiprojektissa päätyökalu on Novapoint. Pilotoinnissa testataan lisäksi LandXML muotoista tiedonsiirtoa Tekla Civil, Citycad ja Novapoint ohjelmien välillä. InfraModel/LandXML käyttöön pyritään mahdollisimman laajasti, viivatiedolle LandXML- muoto (jos tarve, niin gt formaatti on mahdollinen) ER1 - tiedonsiirto työmaalle: ER2 tiedonsiirto visualisointiohjelmaan: ER3-tiedonsiirto Tekla Civil, Citycad ja Novapoint ohjelmien välillä: ER4 tiedonsiirto tilaajalle (arkistoon): LandXML (jos ei määritelty, käytetään gtformaattia) 3D-dwg ja LandXML Geometriat ja pintamallit LandXML Suunnitelmapiirustukset toimitetaan dwgformaatissa, mallinnuksessa tutetut pintamallit ja geometriat InfraModel LandXML muodossa

8 8 (11) 3.2 Erityispiirteet Lähtötietomalli Storhemtintien lähtötietomalliin kootaan kaikki tieto suunnittelukohteesta: - Kanta- ja johtokartta - Takymetrimitattu maastomalli (koko asemakaava-alueen suunnittelussa osa puistoista suunnitellaan laserkeilausaineiston perusteella) - Pohjatutkimukset, joiden perusteella tuotetaan maaperä- ja kalliopintamallit Suunnitelmamalli Rakentamisvaiheen koneohjausta varten tuotemallista on alustavasti tarkoitus tulostaa seuraavaa: Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Ab:n yläpinta Pintamalli Kantava krs Kerroksen yp " Rakenteen ap Rakennekrs:n ap " Kaivannot Pituus- ja poikki- " suuntaiset kaivannot Massanvaihto Massanvaihdon rajat " Reunakivilinjat Rk:n yp:n x,y,z Viivatieto Kunnallistekniikka Vh, kl ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilareiden ja paalujen Viivatieto x, y, z(y), z(a) Valaistus Jalustan yp:n x, y, z Pistetieto Istutukset Runkopuiden x,y,z Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustojen " yp:n x,y,z Lopullisten tulosteen sisältö tarkentuu työn kuluessa ja siitä sovitaan Espoon kaupungin kanssa. Pilotointikohteen erityispiirteenä ovat monimuotoinen katupoikkileikkaus, kiertoliittymät ja pohjanvahvistukset. 4 Kehitysaskeleet ja odotukset Pilotoinnilla testataan: - Espoon kaupungin ja HSY:n lähtötietojen soveltuvuus tuotemallipohjaiseen suunnitteluun - Nykyisten suunnitteluohjelmistojen käytettävyyttä tietokonepohjaisessa katu- ja kunnallistekniikan suunnittelussa - Tuotemallista saatavan numeerisen tiedon siirtoa työmaalle ja käyttöa koneohjaukseen Projektin päämääriä ovat mm: - Tehostetaan ja kehitetään lähtötietomallin kokoamista ja luotettavuutta - Parannetaan suunnittelun tarkuutta

9 9 (11) - Vähennetään tiedon hukkaa siirryttäessä suunnittelusta rakentamiseen 5 Sopimusasiat Suurpelto V asemakaava-alueen kunnallistekniikan toteutussuunnitelmien laatimisesta on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen ja Ramboll Finland Oy:n välinen suunnittelusopimus. Pilotointiprojekti tehdään tämän sopimuksen mukaisin ehdoin alkuperäiseen työhön liittyvänä lisätyönä. 6 Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi Pilotin tutkijaosapuolena toimii VTT, edustajana Jutta Peura. Pilottiin nimetty tutkija osallistuu suunnittelukokouksiin ja -palavereihin. Pilotoinnin aikana tullaan myös järjestämään tarpeen mukaan työpajamuotoisia tilaisuuksia tilaaja- ja muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa. Näissä tilaisuuksissa tutkijat kartoittavat mm. suunnitteluprosessia, käytännön tiedonkulkua, esiin tulleita kehityskohteita ja -tarpeita sekä niiden ratkaisuja Raportoinnin osalta pilotti jaetaan kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittää suunnittelun ja jälkimmäinen rakentamisen aikaisen osan..

10 10 (11) Viitteet Pilotoitavat ohjeet, standardit, yms. [1] Tekijä 1 (, Tekijä 2...), Julkaisun otsikko, Pvm/Vuosi, Julkaisija, ISBN numero [2] Tuotemallipilotit, ProIT, Rakennusteollisuus RT ry, Helsinki, [3] ISO :2010 Building Information Modelling - Information Delivery Manual - Part 1: Methodology and format, International Organization for standardization, [4] Business Process Model and Notation (BPMN), version 1.2. Object Management Group (2009). Available online Accessed: 24 June 2010.

11 LIITE A 11 (11) Liite A Aika ja paikka Espoon tekninen keskus klo Läsnä Heli Rautio Espoon tekninen keskus Sauli Hakkarainen Espoon tekninen keskus Simo Koivuniemi Ramboll Oy Riku Gabrielsson Ramboll Oy Aki Leislahti Pöyry Finland Oy Ilkka Puustinen Pöyry Finland Oy Tapio Karvonen Sito Oy Espoon tekninen keskus pilotoi tuotemallipohjaista suunnittelua kolmessa (mahd. 4:ssä) erilaisessa kohteessa. Pilotointi tehdään suunnitteluprojektien yhteydessä. Pilotointi koskee myös tuotemallista saatavien tietojen hyödyntämistä rakennusvaiheessa. Tuotemallin hyödyntämistä koskevat vaatimukset viedään myös toteutukseen (urakkaohjelmaan). Suunnittelutyössä tuotettavasta tuotemallista pitää vähintään saada ulos seuraavat tiedot; Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Kantava kerros Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Rakennekerrosten alapinta Pintamalli Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML (tai esim GT, jos InfraModel määrittelyä ei ko. rakennusosalle ole). Työmaalle toimitettavien tietojen sisältö tarkentuu kun urakoijan tai kaupungin oman rakennusorganisaation mahdollisuudet hyödyntää tuotemallin tietoja selviävät rakentamisen valmistelun yhteydessä. Espoossa Tapio Karvonen