Pilotti: Bassenkylän aseakaava-alueen kadut. Pilottisuunnitelma LUONNOS

Transkriptio

1 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Bassenkylän aseakaava-alueen kadut Pilottisuunnitelma LUONNOS Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) luonnos ALe Huomautukset

2 2 (9) TIIVISTELMÄ Taulukko 1. Yhteenveto InfraFINBIM pilotista Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. Pilotin yhteenveto Pvm: Versio nro:0.1 Laatija: Aki Leislahti/Kaisa Belloni Pilotin nimi Pilotin tilaaja Pilotin veturi Pilotin tutkija Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Bassenkylän asemakaava-alueen katujen tuotemallipohjainen suunnittelu Espoon tekninen keskus/heli Rautio (SITO Oy), Espoon yhdyshenkilö Laura Yli-Jama Pöyry Finland Oy Aki Leislahti VTT Jutta Peura Pilottihanke Bassenkylän asemakaava-alueen katujen tuotemalliavusteinen suunnittelu ja rakentamisen aikainen tiedonsiirto. Aikataulu 08/ /2012 Toteutusmuoto Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Mallinnuksen käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa mallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja odotukset Riskiarvio Suunnittelu vuosisopimustyönä, toteutus Omajohtoinen työ tai urakka. Pilotoidaan Tekla Civil -ohjelmiston sopivuutta katu- ja kunnallistekniikan tuotemallipohjaiseen suunnitteluun vielä rakentamattomassa metsämaastossa ja sähköisen suunnitelmatiedon siirtoa työmaalle tuotemallimuotoisesti. Lähtötietomallin kokoaminen, suunnittelumallin tuottaminen ja suunnittelutiedon sähköinen välittäminen työmaalle. Espoon lähtötietojen ylläpitäjät (Espoon kaupinkimittaus ja Geotekninen osasto), teknisen keskuksen arkisto (suunnitelmadokumenttien arkistointi), työmaan mittausorganisaatio. Koko suunnitteluhanke mallinnetaan, nykytilanteesta lähtien. Rakennemallin soveltuvuus rakentamattomaan ympäristöön, saadaanko kaikki tarpeelliset rakenteet mallinnettua (nopeasti vaihtuvat pohjamaaolosuhteet, pieniä yksityiskohtia, tarvittavat detaljit). Mitta- ja pintatiedon siirto ja hyväksikäyttö työmaalla, lisätyön minimointi. Mahdollinen koneohjaus ja sen hyödyntäminen. Suurin epävarmuus liittyy tulevan rakentajan kykyihin/haluihin hyödyntää mallin tarjoamia mahdollisuuksia. Lisätyön määrään liittyy riski suunnittelijan puolella.

3 3 (9) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Viestintä pilottiin liittyen Pilotin rakenne Hankkeessa pilotoivat asiat Pilotoinnin osapuolet Pilotin aikataulu Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa Tietotekninen ympäristö Erityispiirteet Kehitysaskeleet ja odotukset Sopimusasiat Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi... 8 Viitteet... 8 Liite A [Pilottisuunnitelmaan liitettävät dokumentit]... 9

4 4 (9) 1 Johdanto 1.1 Tausta Espoon tekninen keskus teettää 4 erilaista suunnittelukohdetta eri suunnitteluohjelmistoilla ja konsulteilla lisätakseen osaamista tuotemallipohjaisesta katu- ja kunnallistekniikan suunnittelusta sekä eri käytössä olevien ohjelmien vahvuuksista ja heikkouksista. Pilotin taustalla oleva rakennushanke on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa ja itse rakentaminen käynnistynee 2012 aikana. Pilotin lähtökohdat ovat hyvät. Bassenkylän asemakaava-alueen katujen suunnittelu tuotemallipohjaisesti toteutetaan Espoon teknisen keskuksen vuosisopimustyönä suunnittelukonsultin ollessa Pöyry Finland Oy. Hankkeeseen osallistuvat seuraavat Espoon kaupungin ja HSY:n organisaatiot ; Espoon kaupunkimittaus: Lähtötietomalli, kanta- ja johtokartta, lasermaastomalli Espoon geotekninen osasto: Maastomallimittaukset, nykyiset ja uudet kankkeen aikana tehtävät pohjatutkimukset sekä geoteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Espoon tekninen keskus: Pilottityön tilaus sekä katu- ja kunnallisteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. HSY verkostot: Vesihuoltoverkostojen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Johto-operaattoreista osallistuvat Fortum sähkö, Elisa ja Sonera. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Bassenkylän asemakaava on vahva ja Espoon kaupunki odottaa alueen maankäytön kysynnän täyttymistä. Uusi katuverkosto liittyy nykyiseen katuverkostoon kahdessa kohtaa, jotka ovat Kuninkaankartanon ja Klippintien liittymä sekä Hämäläistentie. Pilotoitava kohde sijaitsee Espoon Kauklahdessa Kauklahden keskustan koillispuolella. Alue on nykyisin rakentamatonta. Kohde koostuu 14 kadusta ja kahdesta pienestä tori- /katuaukiosta. Näistä kiireellisin on paikallisena kokoojakatuna toimiva noin 1 km:n pituinen Bassenkyläntie. Muut alueen kadut ovat luonteiltaan lyhyitä asuntokatuja, hidaskatuja sekä lyhyehköjä erillisiä jk+pp-teitä. Hankkeessa tuotetaan hallinnolliset katusuunnitelmat sekä tekniset rakentamista palvelevat rakennussuunnitelmadokumentit sekä koko hankeen kattava tuotemalli. Suunnittelutyö on tilattu Espoon teknisen keskuksen vuosisopimuksen puitteissa ja suunnittelutyö on aloitettu kesäkuussa 2011 mittaus- ja tutkimusohjelmien teolla. Suunnitelmat valmistuvat keväällä Infra FINBIM pilotti ajoittuu ajalle 06/ /2012.

5 5 (9) Pilottikohteen rakentaminen alkanee kesällä Bassenkyläntie valmistunee 2013 aikana. Muut alueen kadut rakennetaan tarpeen mukaan eikä niiden rakentamisen aikatauluista ole tarkempaa tietoa. 1.3 Viestintä pilottiin liittyen 2 Pilotin rakenne Hanke on julkinen eikä siihen liity salassa pidettäviä asioita. 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Pilotointiprojektin pääpaino on suunnitteluvaihe, joskin pilotointi ulotetaan myös lähtötietojen hankintaan (lähtötietomalli) ja toteutusvaiheeseen työmaalle toimitettavan sähköisen rakennusdokumentaation pilotoinnin osalta. Pilotoinnin sijoittuminen Espoon kannalta pilottihankkeen erityispiirre on se, että hanke sijoittuu rakentamattomaan kallioiseen metäsympäristöön. Lisäksi alueella on haastavia suoalueita. Suunnitteluvaiheessa pyritään mallintamaan rakenteet ja rakennekerrokset sekä kaivannot tarkemmin kuin perinteisessä suunnittelussa.

6 6 (9) 2.2 Pilotoinnin osapuolet Hankkeeseen osallistuvat seuraavat tilaajan (Espoon kaupungin ja HSY:n) organisaatiot Espoon kaupunkimittaus; Lähtötietomalli, kanta- ja johtokartta, lasermaastomalli Espoon geotekninen osasto; Maastomallimittaukset, nykyiset ja uudet hankkeen aikana tehtävät pohjatutkimukset sekä geoteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Espoon tekninen keskus; Pilottityön tilaus ja katu- ja kunnallisteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Suunnitelmadokumenttien arkistointi. Tilaajan yhteyshenkilö on aluepäällikkö Sauli Hakkarainen. HSY verkostot; Vanhojenkohteeseen liittyvien suunnitelmien arkisto. Vesihuoltoverkostojen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Johto-operaattoreista osallistuvat Fortum sähkö, Elisa ja Sonera Suunnittelukonsulttina toimii Pöyry Finland Oy. Pöyry Finland Oy toimii myös pilotin vastuullisena läpiviejänä InfraFINBIM-työpaketin osalta. Konsultin yhteyshenkilö on projektipäällikkö Aki Leislahti. 2.3 Pilotin aikataulu Pilottityö on aloitettu kesäkuussa Pilotin suunnittelu valmistuu keväällä Kohteen rakentamistyöt aloitettanee kesällä 2012 ja pilotointi jatkuu koko rakentamisen ajan. Tällöin pilotointi keskittyy mallitiedon välittämiseen työmaalle ja siirretyn tiedon hyväksikäyttöön paikalleenmittaamisessa ja mahdollisessa koneohjauksessa. Rakennustyöt valmistunevat Bassenkyläntien osalta Muiden katujen osalta aikataulu on vielä avoin. 3 Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa 3.1 Tietotekninen ympäristö Hallinnolliset katusuunnitelmat pilotointikohteesta tuotetaan arkistokelpoisina paperisina värikuvina sekä sähköisinä pdf-tiedostoina. Arkistoitavuus on lainsäädännöllinen velvoite. Kaupungin arkistoihin tarvitaan perinteiset piirustukset samoin kuin urakoitsijan tarjouspyyntöihin. HSY:lle paperikuvat, johto- ja kaapelioperaattoreille microstation tai autocad kuvat. Pilotoinnissa käytetään päätyökaluna Tekla Civil suunnittelujärjestelmää. Pilotoinnissa testataan myös LandXML-muotoista tiedonsiirtoa Tekla Civil, Citycad ja Novapoint ohjelmien välillä. InfraModel/LandXML käyttöön pyritään mahdollisimman laajasti (viivatiedolle gtformaatti mahdollinen). (ER1) tiedonsiirto työmaalle; LandXML (ja jos ei määritetty niin GT-formaatti) (ER2) tiedonsiirto visualisointiohjelmaan; dwg ja LandXML.

7 7 (9) 3.2 Erityispiirteet (ER3) tiedonsiirto XStreetin ja muiden ohjelmistojen välillä? VGP-formaatti ja LandXML (ER4) tiedonsiirto (arkistointi) tilaajalle. Tilaajalle suunnitelmakuvat toimitetaan dwgformaatissa sekä mallinnuksessa tuotetut pintamallit ja geometriat InfraModel LandXML-muodossa Lähtötietomalli. Lähtötietomalliin kootaan kaikki tieto suunnittelukohteesta. Nykyiset pohjatutkimukset ja hankkeen aikana ohjelmoidut pohjatutkimukset. Pohjatutkimusten perusteella tuotetaan kohteen maaperä- ja kalliomalli. Nykyinen kanta- ja johtokartta. Johtokartatasta tuotetaan johtomalli. Hankkeen aikana mitattu maastomalli. Suunnitelmamalli. Suunnitelmamalliin mallinnetaan kohteen suunnitellut katurakenteet ja suunniteltu hulevesiviemäriverkko. Suunnittelutyössä tuotettavasta tuotemallista pitää vähintään saada ulos seuraavat tiedot; Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Kantava kerros Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Rakennekerrosten alapinta Pintamalli Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Pilotointikohteen erityispiirteenä on rakentamaton ympäristö ja erityisesti mäkinen ja vaihteleva metsämaasto.

8 8 (9) 4 Kehitysaskeleet ja odotukset 5 Sopimusasiat Pilotoinnilla testataan Espoon kaupungin tarjoamien lähtötietojen sopiminen tuotemallipohjaiseen suunnitteluun, tuotemallipohjaisen suunnittellun soveltuvuutta rakentamattomaan ympäristöön ja tuotemallista saatavan numeerisen tiedon siirtoa työmaalle paikalleenmittaukseen ja mahdollisesti koneohjaukseen. Työllä pyritään tehostamaan lähtötietomallin kokoamista ja luotettavuutta, parantamaan suunnittelun tarkkuutta sekä vähentään tiedon hukkaa siirryttäessä suunnitteluvaiheesta rakentamisvaiheeseen. Pilotointityö tehdään Espoon kaupungin teknisen keskuksen ja Pöyry Finland Oy:n välisen vuosisopimuksen mukaan. 6 Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi Tässä pilotissa tutkijaosapuolena toimii VTT, jota edustaa Jutta Peura. Pilottiin nimetyt tutkijat osallistuvat suunnittelupalavereihin ja pyrkivät muutenkin seuraamaan hankkeen kulkua lähietäisyydeltä. Pilotoinnin aikana tullaan myös järjestämään työpaja-muotoisia tilaisuuksia niin suunnittelija- kuin tilaajaosapuolten kanssa. Näissä tilaisuuksissa pyritään tutkijoiden toimesta kartoittamaan suunnittelun prosessia ja käytännön tiedonkulkua, esiintyviä haasteita sekä keinoja, joilla niistä päästään eteenpäin. Viitteet [1] Tekijä 1 (, Tekijä 2...), Julkaisun otsikko, Pvm/Vuosi, Julkaisija, ISBN numero [2] Tuotemallipilotit, ProIT, Rakennusteollisuus RT ry, Helsinki, [3] ISO :2010 Building Information Modelling - Information Delivery Manual - Part 1: Methodology and format, International Organization for standardization, [4] Business Process Model and Notation (BPMN), version 1.2. Object Management Group (2009). Available online Accessed: 24 June 2010.

9 LIITE A 9 (9) Liite A Espoon tuotemallipilotointi, tuotemallin vähimmäisominaisuudet Aika ja paikka Espoon tekninen keskus klo Läsnä Heli Rautio Espoon tekninen keskus Sauli Hakkarainen Espoon tekninen keskus Simo Koivuniemi Ramboll Oy Riku Gabrielsson Ramboll Oy Aki Leislahti Pöyry Finland Oy Ilkka Puustinen Pöyry Finland Oy Tapio Karvonen Sito Oy Espoon tekninen keskus pilotoi tuotemallipohjaista suunnittelua kolmessa (mahd. 4:ssä) erilaisessa kohteessa. Pilotointi tehdään suunnitteluprojektien yhteydessä. Pilotointi koskee myös tuotemallista saatavien tietojen hyödyntämistä rakennusvaiheessa. Tuotemallin hyödyntämistä koskevat vaatimukset viedään myös toteutukseen (urakkaohjelmaan). Suunnittelutyössä tuotettavasta tuotemallista pitää vähintään saada ulos seuraavat tiedot; Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Kantava kerros Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Rakennekerrosten alapinta Pintamalli Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML (tai esim GT, jos InfraModel määrittelyä ei ko. rakennusosalle ole). Työmaalle toimitettavien tietojen sisältö tarkentuu kun urakoijan tai kaupungin oman rakennusorganisaation mahdollisuudet hyödyntää tuotemallin tietoja selviävät rakentamisen valmistelun yhteydessä. Espoossa Tapio Karvonen