KOITELAISEN PLATINATUTKIMUKSET LAKIJÄNGÄN ALUEELLA v. 1976
|
|
- Anni-Kristiina Maija-Leena Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 M 19/3741 / -77/3/10 Sodankylä, Lakijänkä Tapani Mutanen KOITELAISEN PLATINATUTKIMUKSET LAKIJÄNGÄN ALUEELLA v Johdanto Kesällä 1973 löytyi Koitelaisen tunturialueelta Lakijängän W-puolelta magnetiitti- ja ilmeniittirikkaita metapyrokseniittipegmatoideja, joissa todettiin anomaalisia Pt-Pdpitoisuuksia (paras analyysi 2.3 g/t Pt + Pd). Talvella 1974 tehtiin alueelle tunnustelumagnetometraus, jossa tuli esiin voimakkaita, pienialaisia magneettisia anomalioita. Magnetometrausta jatkettiin talvella 1975, jolloin löytyi lisää vastaavantyyppisiä anomalioita. Voimakkaimmasta anomaliasta (A, liite 1 ja 2) tehty geofysikaalinen tulkinta viittasi pieni läpimittaiseen kappaleeseen, jolle on suuri syvyysulottuvuus (Rap. M 19/37/-74/1/10). Malli vastasi hyvin jo aiemmin käytettyä hypoteettista geologista mallia. Näistä geologisten indikaatioiden ja magneettisten anomalioiden osoittamista muodostamista on käytetty, kuten seuraavassakin, nimeä "piippu", siitä riippumatta, mikä on ko. pegmatoidien todellinen geometrinen muoto. Magneettisten anomalioiden koko, yhdessä geologisten havaintojen kanssa, viittasi siihen, että alueella tuskin esiintyy suuria malmimassoja Teoreettisten tutkimusten ja analogiavertailujen valossa oli kuitenkin olemassa mahdollisuus, että pegmatoidipiippuihin sisältyisi "ydinpiippuja", joissa platinametallipitoisuus voisi nousta hyvinkin korkeaksi. Siksi alueen malmipotentiaali päätettiin selvittää. laajempialaisella magnetometrauksella ja kairauksilla.
2 2 Tutkimukset v Kevättalvella 1976 suoritti malmiosaston geofysiikan ryhmä magnetometrauksen 1 km 2 :n alueella (liite 1). Mittauksessa käytettiin 10 x 20 mm pisteverkkoa, jota anomalioiden kohdalle. tihennettiin. Kesäkuussa 1976 kairattiin kolmeen magneettiseen piippuun 9 lyhyttä reikää. Näistä kolmella (R309, 310, 311) pyrittiin haarukoimalla selvittämään piippu A:n yläosan, neljällä (R312, 313, 314, 315) anomalian B ja kahdella reiällä (R316, 317) detaljikartoituksen yhteydessä löytynyttä piippua C. Kairausprofiilit ja reikien sijainnit on esitetty liitteessä 3. Samanaikaisesti kairauksen kanssa tein detaljikartoitusta ja näytteenottoa kairauskohteiden ympäristössä. Tulokset on esitetty geologisena karttana liitteessä 2. Kairansydämistä ja paljastumista tehtiin GTL:n geokemian osastossa platinametallianalyysejä. Muutamista pegmatoidilävistyksistä määritettiin Cu, Fe HCl, Ti, Y, Zr. Porasydännäytteistä määritettiin valikoiduista kohdista tiheys ja magneettinen suskeptibiliteetti. Kairansydän- ja paljastumanäytteistä olen tehnyt petrografisia tutkimuksia. Alueen geologia ja petrografia Tutkimusalue käsittää magneettisen mittausalueen (kuva 1).
3
4 3 Intrusiivin stratigrafiassa alueen kivet sijoittuvat kumulusmagnetiitin faasikontaktin ja vielä pigeoniittifaasikontaktinkin alapuolelle. Kairanrei istä ja paljastumista tehdyt havainnot magmaattisesta laminaatiosta osoittavat, että magneettinen kerroksellisuus on alueella loiva-asentoinen, mahdollisesti koilliseen painuva. Alueen poikki kulkee suunnassa N50 E erittäin voimakas ruhjevyöhyke. Ruhje näkyy tunturialueella selvästi jo topografiassa, ja sitä voidaan seurata magneettisilla kartoilla poikki koko intrusiivin ainakin km:n matkalla. Paljastuneissa osissa ruhjelinjalla esiintyy voimakkaasti liuskeutuneita gabromyloniitteja ja skapoliittikiviä. Ruhjeen molemmin puolin gabrot ovat laajalti uraliittiutuneet. Ruhjeeseen liittyy siirros, jolla on ilmeisestikin huomattava vertikaalikomponentti. Kenttähavainnoista päätellen kyseessä on ylityöntösiirros, jossa SE-lohko on noussut NW-puoleisen lohkon päälle melko jyrkkäkaateista pintaa pitkin. Näin ollen siirroksen NW-puolella olevat kivet edustaisivat intrusiivin stratigrafiassa ylempää kulutusleikkausta SE-lohkoon verrattuna. Seuraavassa esitetään muutamia havaintoja, jotka vahvistavat tätä vaikutelmaa: Siirroksen SE-puolella kivet ovat uraliittiutuneita noriitteja, joissa ortopyrokseeni muodostaa suuria, adkumuluskasvussa laajentuneita kumulusrakeita. Klinopyrokseenista syntynyttä, uraliittia on hyvin vähän. Siirrosrajan NW-puolella taas esiintyy kumulusassosiaatio plagioklaasi-ortopyrokseeni-klinopyrokseeni, jota yleensä tavataan vain hiukan pigeoniittifaasikontaktin alapuolella. Kairanreiässä R316 hyperiitin ortopyrokseenilla on erittäin laaja, verkkomainen adkumuluslaajennus. Tällainen tyyppi edustaa vaihettumistyyppiä hyperiitistä pigeoniittigabroon. Vielä on huomattava, että oksidirikkaita pegmatoideja tavataan vain siirroslinjan NW-puolella. Kun Fe (III), ja Ti (IV) eivät mainittavasti sitoudu gabron ala- ja keskiosien kumulusfaaseihin, on jäännössula kidefraktioitumisessa rikastunut ilmeniitti- ja magnetiittikomponenteista. On Ilmeistä, että oksidirikkaita, interkumulussulasta segregoituneita pyrokseniittipegmatoideja on voinut syntyä vasta melko myöhäisessä fraktioitumisvaiheessa, kuitenkin ennen kuin kumulustitanomagnetiitti (tai ilmeniitti ja magnetiitti erillisinä kumulusfaaseina) alkoi syntyä.
5 4 Suuren siirroksen lisäksi, ja ilmeisesti siihen kausaalisesti liittyen, tavataan paljastumista ja kairanrei'istä kapeampia myloniittiutuneita vyöhykkeitä. Seuraavassa esitetty petrografinen kuvaus perustuu paljastuma- ja kairansydännäytteiden mikroskooppisiin tutkimuksiin. G a b r o t. Siirroksen SE-puolella, kuten on jo mainittu, esiintyy kumulusassosiaatio plagioklaasi - ortopyrokseeni (ortopyrokseeni on yleensä muuttunut kummingtoniitiksi). Interkumulusmineraaleina on primaaria biotiittia, ruskeata sarvivälkettä, kvartsia ja kalimaasälpää. Muuttumisilmiöistä on merkittävin ortopyrokseenin voimakas talkkiutuminen ja biotiittiutuminen (biotiitti on edelleen vermikuliittiutunut). Tällainen sekundaariparageneesi esiintyy vain siirroksen SEpuolella (= oletetulla kattopuolella). Siirroksen NW-puolella gabrot ovat paljon rikkaampia klinopyrokseenista, joka on kiteytynyt kumulusfaasina yhdessä plagioklaasin ja ortopyrokseenin kanssa. Molemmissa pyrokseeneissa on huomattavaa adkumuluslaajennusta. Klinopyrokseeni on kiteytynyt loppuun tasapainossa interkumulussulan kvartsin kanssa. Pegmatoidien lähellä kvartsia on vähän tai se puuttuu kokonaan. Interkumulussulan viimeksi kiteytynyt osa edustaa eutektista graniittiseosta. Itsenäisiä graniittisia kontraktiorakotäytteitä ei kuitenkaan esiinny, toisin kuin hypabyssisissa diabaasisilleissä. Tällä seikalla on tärkeä merkitys emäksisten syväkivien pegmatoidien synnylle, sillä se osoittaa, että interkumulussulasta on avautuneisiin kontraktiotiloihin tihkunut preferentiaalisesti sen liukkaampi, pyrokseniittinen aines.
6 5 NW-lohkon gabrot ovat m:n etäisyydelle suurimmasta siirroksesta kokonaan uraliittiutuneet. Tähän liittyy skapoliittimuodostusta, ja plagioklaasin muuttumista klinozoisiitiksi ja sarvivälkkeeksi. R316:ssa tavattiin kokonaan saussuriittiutuneita uraliittigabroja; näissä klinozoisiittipseudomorfoosi on tarkka kopio subhedrisesta kumulusplagioklaasista. Pegmatoidien lähellä on plagioklaasikiteiden keskellä neliömäisiä, terävärajaisia osueita, joissa An-pitoisuus on paljon reunaosia pienempi. Tämän ilmiön merkitys on vielä epäselvä. P e g m a t o i d i t. Gabropegmatoideja on kolmea päätyyppiä: A. Magnetiitti - ilmeniittirikkaat pyrokseniitit ja metapyrokseniitit B. Kvartsisilmäkkeiset pyrokseniitit ja metapyrokseniitit C. Graniittiset pegmatoidit. Pegmatoidien kontaktit sivukiviin ovat terävät ("rae rakeelta"). Myös pegmatoideissa tavatut sivukivimurskaleet (R316) ovat terävärajaisia. Massat ovat maanpintaleikkauksessa isometrisia. Ainakin reikien R316 ja 317 kairauksissa on voitu todeta pegmatoidien ulottuvat huomattavan syvälle (ks. liite 3). Ilmeisesti ainakin suuremmat pegmatoidit ovat piippumaisia, ja niiden pituusakseli leikkaa magneettista kerrosrakennetta. Osa pegmatoideista on selvästi juonimaisia. Nämä ovat erittäin magnetiittirikkaita, eikä niissä ole graniittisia osueita eikä kvartsisilmäkkeitä. Analogiavertailujen perusteella näyttää, että juonimaiset pegmatoidit yhdistävät piippumaisia massoja. Niiden synty liittyy myöhäiseen, elastiseen tensiovaiheeseen.
7 6 A-tyypin pegmatoideissa alkuperäinen parageneesi on koostunut klinopyrokseenista, magnetiitista, ilmeniitistä, plagioklaasista ja primaarista (ruskeasta) sarvivälkkeestä. Aksessorisina esiintyy zirkonia ja apatiittia. Primaari sulfidiparageneesi on kuparikiisu magnetiittikiisu-, pentlandiitti - rikkikiisu (?). Alueellismetamorfoosissa ja siirrokseen liittyvässä retrograadissa metamorfoosissa pyrokseeni on uraliittiutunut. Sekundaarista sarvivälkettä on neljää päätyyppiä: 1. väritön tai heikosti vihertävä (kummingtoniittinen?) amfiboli, joka on syntynyt klinopyrokseenista ja mahdollisesti alkuperäisestä inversiopigeoniitista. Tämä on yleisin tyyppi. 2. rautarikkaan klinopyrokseenin uraliittiutumisen ensivaiheessa on syntynyt kirkkaanpistaasinvihreätä sarvivälkettä 3. sammaleenvihreä tai sinivihreä sarvivälke täyttää usein pyrokseenipseudomorfoosien välejä. Kyseessä on ilmeisesti alkali- ja alumiinirikas sarvivälke. Mahdollisesti se on syntynyt primaarista ruskeasta sarvivälkkeestä; alkalilisäys on nähtävästi, peräisin plagioklaasista. 4. muuttuneiden kompleksisten oksidirakeiden ympärille on syntynyt tumman sinivihreä sarvivälke Uraliittiutumiseen liittyy plagioklaasin klinozoisiittiutumista ja skapoliittimuodostusta. Oksidiparageneesissa muuttuminen on kahdentyyppistä: Normaaliin uraliittiutumiseen liittyy magnetiitin muuttuminen sarvivälkkeeksi. Alkuvaiheessa ilmeniittilamellit jäävät lähes koskemattomiksi skeleteiksi, mutta myöhemmin ilmeniitti syrjäytyy titaniitilla ja rutiililla. Toisessa muuttumistyypissä ilmeniitti on totaalisesti muuttunut titaniitiksi (R317), kun taas magnetiitti on jäänyt lähes koskemattomaksi. Huomattakoon, että tämän yhteydessä klinopyrokseeni on aina verraten vähän uraliittiutunut. Ilmeisesti kyseessä on "kuiva" Ca-metasomatoosi, jossa CO 2 -rikas fluidifaasi on toiminut reaktiomediana.
8 7 Uraliittiutumisen yhteydessä magnetiitti on paikoin martiittiutunut. Satunnaisesti voi havaita alemman lämpötilan muuttumista, joka ilmenee plagioklaasin kloriittiutumisena ja klinozoisiittiutumisena sekä karbonaattimuodostuksena. Sekundaariparageneesien epidootti - klinozoisiittiin liittyy radioaktiivista allaniittia. Koska harvinaiset maametallit ovat metamorfoosissa, yleensä inerttejä, täytynee allaniitin verraten yleisen esiintymisen merkitä alkuperäisen pegmatoidiaineksen anomaalista Ce-pitoisuutta. Primaarisulfideista on syntynyt sekundaariparageneeseja, joista osa liittynee metamorfoosiin. Kova I-generaation pyriitti on joko primaaria, postmagmaattista parageneesia tai alueellismetamorfoosissa syntynyttä. Huokoinen, euhedrinen pyriitti-ii on Yrjö Vuorelaisen (suullinen tieto) käsityksen makaan syntynyt rapautumisprosessien yhteydessä. Osa violariitista vaikuttaa hypogeeniselta, mutta pääosa on ilmeisesti hypergeenistä. Rapautumiseen liittyy magnetiitin maghemiittiutuminen. Täälläkin voi taas havaita "rokotusefektin": missä magnetiitti on martiittiutunut, ei maghemiittiutuminen ole päässyt puremaan magnetiittiin. Hypergeenisiä muuttumisia edustavat myös pyriitin ja magneettikiisun markasiittiutuminen, kuparikiisun muuttuminen kovelliiniksi, bravoiittimuodostus sekä pentlandiitin violariittiutuminen ( mikroanalyysi, T. Paasivirta: Ni 18 %, Co 8 %, Fe 47 %, S 38 %) Lisäksi on mikroanalyyttisesti todettu puhdas raudaton siegeniitti. Lähellä pintaa on sulfideista syntynyt götiittiä ja malakiittia. R313:ssa ja 314:ssa lävistettiin hornblendiittipegmatoideja, joissa oli runsaasti liukenemisonteloita ja paikoin malakiittia.
9 8 Pegmatoidityyppi A vaihettuu tyypiksi B siten, että Fe-Ti-oksidien määrä vähenee ja kiveen ilmaantuu kvartsia. Kvartsi on makroskooppisesti tummansinistä. Se muodostaa pyöreähköjä tai ameebamaisesti haarovia silmäkkeitä ( 1-10 mm). Aaltosammuminen on usein hyvin voimakasta. Zirkoni esiintyy aina pyrokseniittisessa osassa. Tyypillistä B-tyypin pegmatoideille on se, että klinopyrokseeni on melko vähän uraliittiutunutta. Tämä osoittaa, ettei kysymys ole myöhemmästä kvartsiutumisesta vaan kvartsi kuului primaariin magmaattiseen parageneesiin, ja se kiteytyi tasapainossa klinopyrokseenin kanssa, kuten sivukivien interkumulussulassa. Kvartsi on hyvin puhdasta siinä on sulkeutumina vain euhedrisia ilmeniittikiteitä. On selvää, ettei kvartsi voi sellaisenaan edustaa systeemin jäännössulaa. Paikoin on merkkejä siitä, että kvartsirakkuloissa on ollut mukana graniittieutektikumin edellyttämiä alkalimaasälpäkomponentteja (mm. biotiittirikasta välimassaa), mutta yleensä. kvartsi esiintyy puhtaina silmäkkeinä. Luontevin selitys on ilmeisesti se, että pegmatoidisula on alkujaan, systeemissä Fo-Di-SiO 2 tarkasteltuna, edustanut niin hapanta koostumusta, että sula on melko pienen oksidifraktioitumisen jälkeen kiteytynyt pyrokseeni - tridymiitti -faasirajalla. Toinen, kiehtova mahdollisuus, johon kvartsin isometris - ameebamainen ruoto viittaa, on se, että kyseessä on pyrokseniittinen sula ja siihen sekoittumaton viskoosi "ultrahapan" sula, jota on pieniä määriä päässyt tihkumaan kontraktiorakoihin. Graniittiset pegmatoidit - tyyppi C - ovat harvinaisia, ja muodostavat vain pieniä osia kvartsipitoisista metapyrokseniiteista. Osueet ovat diskreettejä, mutta "sulautuvat" sinisen kvartsin välityksellä kvartsipitoiseen pyrokseniittiin. On kuitenkin huomattava, että graniittisia osueita sisältävien pegmatoidien kvartsi esiintyy uraliittipseudomorfoosien väleissä, eikä muodosta isometrisia silmäkkeitä. Näin ollen C-tyypin isäntäkivet eivät tarkasti otteen edusta B-tyyppiä.
10 9 Graniittisten osueiden magmaattista parageneesia on tarkasti vaikea määrätä voimakkaiden muuttumisten takia. Varmuudella siihen kuuluu: kalimaasälpä, kvartsi, hapan plagioklaasi, ilmeniitti, zirkoni ja harvinaisena apatiitti. Sekundaariparageneesi koostuu albiitista, skapoliitista ja epidootista (plagioklaasin muuttuminen) ja titaniitista (ilmeniitin muuttuminen). Tummia mineraaleja ori hyvin vähän; mafisena silikaattina on vain sarvivälkettä. Graniittisten kivien rakenne on erikoinen: kiteytyminen on alkanut ilmeniitillä, kalimaasälvällä ja plagioklaasilla. Euhedriset kalimaasälpäkiteet rajoittuvat terävästi leveään kirjorakenteiseen kvartsi - kalimaasälpähuntuun, jossa kalimaasälpä on optisesti jatkuvaa ydinkiteen kanssa. Kvartsi muodostaa kirjorakenteita myös skapoliitin ja sarvivälkkeen kanssa. Sarvivälke on sekundaaria, mahdollisesti pyrokseenista syntynyttä. Pegmatoidien kiteytyminen on yleistettynä esitetty seuraavansa kaaviossa: Kaaviossa ei ole esitetty zirkonin ja apatiitin kiteytymistä. Zirkoni on kiteytynyt aina omamuotoisena, ilmeisesti klinopyrokseenin kiteytymisen loppuvaiheessa. Tässä vaiheessa näyttää kiteytyneen myös apatiitti.
11 10 Magnetiitti on lähes aina omamuotoinen anhedriseen ilmeniittiin nähden. Siinä on kuitenkin usein ilmeniittiä jyvämäisenä varhaisena "granule"-suotaumana sekä myöhempää, lamellaarista ilmeniittisuotaumaa. Rakenteellisin perustein on kuitenkin selvää, että alkuperäinen titanomagnetiitti kiteytyi kokonaan loppuun ennen anhedrista ilmeniittiä, ja tämä ei siten edusta granule-suotaumaa. Joskus magnetiitti ja suotauma-ilmeniitti muodostavat myrmekiittimäisen symplektiitin. D i a b a a s i j u o n e t. Alueella esiintyy yleisesti kapeita, tiiviitä diabaasijuonia. Juonet ovat uraliittiutuneet sivukiviensä mukana ja myloniittiutuneet siirrosvyöhykkeissä. E m ä k s i s e t m y l o n i i t i t. Kairanrei'issä ja varsinkin hyvin paljastuneessa, aluetta halkaisevassa ruhjevyöhykkeessä voi havaita kaikista alueella tavattavista kivistä syntyneitä myloniitteja. Gabroista on syntynyt gabroliuskeita, joihin liittyy jopa 20 cm paksuja, puhtaan valkoisia skapoliittikiviä. Myös pegmatoideista on syntynyt t myloniitteja. Täitä havaitaan makroskooppisesti ja mikroskooppisessa mittakaavassa varsinkin rei'issä R , mutta erikoisen hyvin suuressa siirrosvyöhykkeessä. Siirroksen tielle on osunut magnetiitti ilmeniittirikas pyrokseniittipegmatoidi (piippu D), joka on venynyt pitkin siirrosta. Tuloksena voimakkaasta dynamometamorfoosista on magnetiittiraitainen sarvivälke - pyrokseeniliuske, jota makroskooppisesti (ja asiaa tuntematta) voisi hyvin pitää sedimentogeenisena, raitaisena rautamalmina! Erityisen merkittävää on, että pyrokseeni on verraten hyvin säilynyt ruhjeessa: toisin kuin esim. kvartsissa ja apatiitissa siinä ei esiinny granuloitumista eikä aaltosammumista. Magnetiittiraidat väistävät jyrkästi muodoltaan isometrisia pyrokseenikokkareita, jotka usein ovat lopulta kokonaan uraliittiutuneet. Selityksenä pyrokseenin yllättävän hyvälle säilymiselle on se, että siirroksessa kitka nosti lämpötilaa, jolloin veden kemiallinen potentiaali siinä laski. Sen sijaan kylmemmässä ympäristössä veden potentiaali oli korkea, ja siirroksesta "säteilevät" pienemmät deformaatiot edistivät metamorfisten fluidien liikehtimistä ja reaktioita mineraalien ja tämän fluidin välillä.
12 11 Tutkimustulokset Jokaisessa kairatussa kohteessa lävistettiin pegmatoideja (liite 3). Piippu A lävistettiin yläosastaan kahdella reiällä, ja se todettiin läpimitaltaan hyvin ohueksi ja siirrosten pilkkomaksi. Suhteettoman voimakas magneettinen anomalia selittyy sillä, että pegmatoidin kohdalle osuu myloniittivyöhyke, jossa magnetiitti on voimakkaasti suuntautunut. Piippu B:n kairauksissa ilmeni, että heikko mutta selvä magneettinen anomalia aiheutuu pyrokseenigabroista, joilla on selvästi suurempi suskeptibiliteetti kuin uraliittigabroilla. Anomalian SE-reunalla, jossa on voimakas ketjumainen magneettinen anomalia, lävistettiin kapeita, juonimaisia magnetiittipitoisia hornblendiittipegmatoideja. Piippu C, joka löytyi rakkaindikaation perusteella, aiheuttaa läpimitaltaan n. 10 m:n pyöreähkön, n γ:n anomalian. Kohteeseen kairattiin kaksi reikää anomalian keskeltä suuntaan 30 (R316, kaade 45 ja R317, kaade 73 ). Osoittautui, että tämä oli alueen suurin ja samalla magnetiittiköyhin pegmatoidi; R317:ssa ei vielä 38 m:ssä päästy sivukiveen. Piippu C:n NE-puolelta löytyi rakkalohkareina hyvin karkearakeista, kvartsirikasta metapyrokseniittipegmatoidia, jossa oli graniittisia pesäkkeitä (pegmatoidityyppi C). Alueen SW-päässä ruhjeen kohdalla olevaa pegmatoidia (piippu D) ei kairattu Tästä n. 150 m WSW löytyi magnetiittirikas piippu (E), jonka kohdalla oli 3 m:n läpimittainen voimakas magneettinen anomalia (3500 γ). Geologiseen karttaan on lisäksi merkitty muita magneettisten indikaatioiden osoittamia piippuja.
13 12 Kentän SW-päässä sijaitsevat magnetiittirikkaat pegmatoidit tulevat hyvin esiin magneettisesti uraliittigabroista (k-arvot, 10-6, pegmatoideille , uraliittigabroille ). Sen sijaan NE-osassa olevat magnetiittiköyhät pegmatoidit eivät erotu pyrokseenigabrojen aiheuttamista anomalioista (k pyrokseenigabroille , osittain uraliittiutuneilla gabroilla 1520; magnetiittiköyhistä pegmatoideista ei ole mitattu). Kuitenkin kaikilla todetuilla pegmatoideilla oli selvä suskeptibiliteettikontrasti sivukiviinsä. Paljon varmemmin pegmatoidit kuitenkin löytyisivät gravimetrauksella, varsinkin tapauksissa, joissa ei ole huomattavaa suskeptibiliteettikontrastia (mm. eräiden intrusiivien sulfidipegmatoidit). Koitelaisen pegmatoidien tiheyskontrasti sivukiviinsä on erittäin selvä: uraliittigabrojen keskimääräinen tiheys on 2.93 g/cm 3, pyrokseenigabrojen 2.98 g/cm 3, magnetiittiköyhien pegmatoidien tiheys on keskimäärin 3.21 g/cm 3 (vaihtelu ). Yleisenä piirteenä voi havaita, että pegmatoidikentässä lounaasta koilliseen mentäessä piippujen läpimitta kasvaa, niiden Fe-Ti-oksidimäärä ja magnetiitti/ilmeniitti suhde pienenee ja kvartsin määrä kasvaa. Graniittisia pesäkkeitä on vain kauimpana koillisessa sijaitsevassa pegmatoidissa. Nämä seikat selittyvät sillä, että alueella on erilaisia kulutusleikkauksia vertikaalivyöhykkeisistä pegmatoideista (kuva 2). Tällöin. oksidirikkaat pegmatoidit (piippu E) edustaisivat alaspäin kapenevan piipun juuriosia, joihin oksidit, ja varsinkin magnetiitti suhteessa ilmeniittiin, olisivat rikastuneet itse pegmatoiditilassa tapahtuneen kumulusprosessin seurauksena. (Samanlaisen piirteen voi havaita Ylivieskan ja Montšegorskin sulfidipegmatoideissa.). Analogioiden perusteella (mm. Bushveld) voidaan olettaa, että samantyyppiset pegmatoidit ovat intrusiivissa keskittyneet tietylle stratigrafiselle tasolle. Mikäli näin on Koitelaisen tapauksessa, siirryttäisiin tutkimusalueella lounaasta koilliseen mentäessä stratigrafiassa ylöspäin, ts. suunnassa, jossa pegmatoidien läpimitta kasvaa ja koostumus tulee happamammaksi (kuva 3). Näin todella onkin: stratigrafiassa ylemmäksi sijoittuvia ferrogabroja (inversiopigeoniit
14 13 tigabroja) tavataan Yläpäänlaella, tutkimusalueelta n. 1 km NNE ja tunturin itäreunalla, alueelta n. 1.5 km E. Näin ollen magmaattisen kerroksellisuuden kaadesuunta olisi alueella likimain NE. Kaikissa pegmatoidianalyyseissa oli anomaalisia Pt + Pd -pitoisuuksia. Korkein tavattu pitoisuus oli R316:ssa, 0.59 g/t. Analyysi oli tehty pegmatoidin sisällä olevasta uraliittigabromurskaleesta, ja sen Pt/Pd oli vain 0.07 (ks. myöhemmin). R317:ssa oli yhdessä analyysissa 0.28 g/t Pt + Pd (Pt/Pd = 6). Seuraavassa taulukossa on esitetty paljastumanäytteiden ja Kr-näytteiden platinametallianalyysien keskipitoisuudet ja keskimääräiset Pt/Pd -suhteet.
15 14 Kuva 2. Kaaviopiirros Lakijängän pegmatoidipiippujen vertikaalivyöhykkeisyydestä. Kirjaimin (E, A, C) on osoitettu eri piippujen maanpintaleikkauksia. Piipun läpimitta E-piipun tasolla n. 3 m C-piipussa n. 10 m. Mustan rasterin intensiteetti osoittaa Fe-Ti-oksidien määrää. Tasavälinen pisterasteri (tasolla C) merkitsee kvartsisilmäkkeisiä pyrokseniitteja, pienet ristit graniittisia pesäkkeitä. Kuva 3. Lakijängän pegmatoidikentän rakenne (kaaviopiirros). Piippujen E ja C välinen etäisyys SW - NE -suunnassa n. 900 m. Ks. myös selitystä tekstistä.
16 15 Platinametallien keskipitoisuudet ja suhteet kairanrei'issä ja pitoisuudet ja suhteet rakkalohkareissa Lakijängän alueella Kairanreiät Pt + Pd Pt/Pd Pt/Pd Anal. g/t pgm ugb lukumäärä R R R R Rakkanäytteet 130B/ TM (magn. rikaste) 130C/TM /TM /TM A/ TM /TM Rakkanäytt. ka Milloin analyysisarjoissa on analyyseja, joista Pt tai Pd puuttuu, on Pt/Pd -suhteiden keskiarvot ilmoitettu vastaavasti maksimi- tai minimiarvoina. Taulukosta voi tehdä seuraavia johtopäätöksiä: - rakkanäytteissä Pt/Pd on paljon suurempi kuin kairasydännäytteissä. Tämä johtunee siitä, että Pd, joka Pt:een nähden rikastuu sulfideihin voimakkaammin, on köyhtynyt rapautumisessa; - Kairanrei'issä Pt + Pd on hyvin vakio, reikien keskipitoisuuksien vaihdellessa g/t; - platinametallirikkain on syvintä leikkaustasoa edustava lounaisin piippu - pegmatoidit ovat Pt-valtaisia, uraliittigabrot voimakkaasti Pd-valtaisia
17 16 - R316:n ja R317:n tuloksista voi päätellä, että Pt/Pd kasvaa pegmatoideissa reunoilla keskiosiin päin. Juonimaisissa pegmatoideissa (R ) ei platinametalleja tavattu ollenkaan. Kuvassa 4 on esitetty Pt + Pd -pitoisuuksien lukuisuusjakautuma. Nähdään, että jakautuma on 2- tai 3-piikkinen. Kuten on opittu malmipitoisista granitoideista, tällainen jakaumatyyppi viittaa selvästi siihen, että malminmuodostusprosessi on ollut toiminnassa. Vastaavanlainen useampipiikkinen esiintyy Ylivieskan emäksisten sulfidirikkaiden pegmatoidien ja sivukivinä olevien gabrojen rikkipitoisuuksissa. Samoin Hyvinkään gabron oksidi- ja apatiittipitoisuuksien jakautuma on erittäin selvästi 2-piikkinen. Kuva 4. Platinametallien (Pt + Pd) lukuisuusjakautuma Lakijängän paljastuma- ja kairasydännäytteissä (R ). 62 analyysiä. Jatkuvista yrityksistä huolimatta ei itsenäisiä platinametalliryhmän mineraaleja ole löydetty. Tämä voi johtua seuraavista syistä: - platinametallit voivat esiintyä mineraalien hiloissa: Pd voi mennä helposti sulfidihiloihin, siitä päätellen että se muodostaa mm. oman pentlandiittiryhmän mineraalinsa. Pt taas voi piillä oksidihiloissa, mihin viittaa Pt:n voimakas rikastuminen magneettiseen rikasteeseen.
18 17 - platinaryhmän metallien mineraalit saattavat Lakijängän kivissä esiintyä submikroskooppisen pieninä rakeina, varsinkin oksideissa ja sulfideissa. - Ko. mineraalit saattavat toisaalta esiintyä niin karkeina rakeina, ettei niitä ole osunut hieeseen. Näin esiintyvät zirkoni ja apatiitti. On mm. todettu, että todennäköisyys että timanttikide osuisi kimberliitistä tehtyyn ohuthieeseen, on yksi :sta. Lopputuloksena pegmatoidien platinametallitutkimuksista voidaan todeta, että alueen pegmatoidit ovat selvästi Pt + Pd-anomaalisia, ja satunnaisia korkeahkojakin pitoisuuksia esiintyy, mutta jakautumakäyrän mukaan korkeiden pitoisuuksien edustamien massojen suhteellinen osuus pegmatoideista on hyvin pieni. Kun yksittäiset pegmatoidit kokonaisuudessaankin ovat massaltaan vaatimattomia ja louhintaa ajatellen geometrialtaan hankalia, voidaan todeta, etteivät oksidirikkaat emäksiset pegmatoidit (Koitelaisen oloissa) edusta ekonomista malmityyppiä. Rovaniemellä Geologi
19 18 LIITTEET 1, Lakijängän alueen geologinen kartta M11.1 / C, D 1 : Laki jängän alueen magneettinen kartta M22/ C 16, 21 D 17, 22, 1 : Kairanreikäprofiilit M 19/3741 /-75/R309 - R Kairanreikäraportit 5. Kairanreikäanalyysit 6. Luettelo kairarei'istä
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45 Liite 6 LUETTELO KAIRAINREI 'ISTÄ Sodankylä, Lakijänkä, 1976 KL 3741 Reikä n:o x y suunta kalt. pituus , , , , , , , ,
130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotM 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS
M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 12.8.1977 KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS Alkukesästä 1977 jatkettiin Koitelaisenvosien alueella kevättalvella keskeytettyä reikää
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotM 06/3741/-79/1 Malmiosasto
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto 18.12.1979 SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1,
ARKISTO KAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen 30.5.1997 Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1, ILMENIITIN ETSINTÄÄ TOHOLAMMILLA v. 1994-1997
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PORKKAUSOJA 1 3 KAIV. REK. N:O 3148 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3741/-86/1/10 Sodankylä Porkkausoja Tapani Mutanen 4.12.1986 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PORKKAUSOJA 1 3 KAIV. REK. N:O 3148 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3714/02/1/10 Sodankylä Mukkajärvenaapa. Tapani Mutanen
Geologian tutkimuskeskus M06/3714/02/1/10 Sodankylä Mukkajärvenaapa Tapani Mutanen 4.2.2002 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PAJUKOSKI 1, KAIVOSREKISTERINUMERO 6866/1 JA PAJUKOSKI
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotM19/2431/-77/5/10 Koskee Alavieska Esko Sipilä GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976.
M19/2431/-77/5/10 Koskee 2431 06-09 Alavieska Esko Sipilä 1978-04-11 RAPORTTI GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976. SISÄLLYSLUETTELO sivu Aikaisemmat tutkimukset
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotI l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Lounais-Rautuvaara KUNTA Kolari KARTTALEHTI Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen 1 tutkimus -RO- 16/76 - LAATIJA K Heinänen i LAAT.PVM l 15.11.76 i I LIITEKARTAT
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotSINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-93/1/10 Kuusamo Pohjasvaara Heikki Pankka 23.04.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/3/10 Sodankylä Puilettilampi Tapani Mutanen 5.12.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotVIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/1/10 _VIITASAARI Ilmolahti 18.09.2002 Olavi Kontoniemi VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotOUTOKUMPU OY. Yhtenäisiä sarvivalkegabroalueita tavataan Hyvelan eteläpuolella seka Hyvelasta pohjoiseen Söörmarkussa.
Q 0 K MALMINETSINTA Karsikivet esiintyvat ohuina valikerroksina kinzigiitissa. Karret ovat diopsidikarsia ja sisältävät yleensä hienoa magneettikiisupirotetta. Grafiittigneissit ovat monesti kinzigiitin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KEIVITSA 11-12, KAIV.REK. No.3963/1 JA 3963/2, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/2/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 1.12.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KEIVITSA 11-12, KAIV.REK. No.3963/1 JA 3963/2, SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotHyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat
Lapin Malmi/Jarmo Lahtinen Jakelu Hyv. OKME. -VI Rovanie KAiVOSLAiN 19 S:n MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS VALTAUSALUEISTA ERAUS- PENIKKA, kaiv.rek.nro 4687/1, YLIPENIKANOJA, kaiv.rek.nro 4687/2, POOKIJ&~KÄ
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotM 19/3741/74/2/10. Sodankylä T. Mutanen KENTTÄTUTKIMUKSET KOITELAISEN ALUEELLA KESÄLLÄ Tutkimuksen tavoitteet
M 19/3741/74/2/10 Sodankylä T. Mutanen 1974-11-10 KENTTÄTUTKIMUKSET KOITELAISEN ALUEELLA KESÄLLÄ 1974 Tutkimuksen tavoitteet Kenttätutkimuksen "tieteellisinä" tavoitteina oli: - kartoittaa ja tarkentaa
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotViidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 26/2016 Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 26/2016 GEOLOGIAN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotTALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti
OKME Roi mlk 6/Vinsa 001/2633/PR/71 Täydennysraportti TALLENNETTU 1 6. 09. 2010 GTK Tämä raportti on yhteenveto kaikista niistä töistä, joita Vinsan kohteessa on tehty 15. 12. 1967 päivätyn tutkimusraportin
LisätiedotPosiolla, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä suoritetut malmitutkimukset vuosina
1 M 17/Pso.Tk,Pud 60-61/1 Posio, Taivalkoski ja Pudasjärvi P. Ervamaa Posiolla, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä suoritetut malmitutkimukset vuosina 1960-1961. Sen jälkeen kun geologinen tutkimuslaitos
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotTULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14
Y30/90/2 Sivu YLIVIESKAN, RANUAN JA KEMINMAAN KERROSINTRUUSIOIDEN MINERALOGINEN KUVAUS 1 Johdanto 1 YLIVIESKAN KERROSINTRUUSIO Yleistä Kairasydamen R-3 13 kivilajikuvaus Ultraemaksisten kivien mineralogia
LisätiedotKAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:
m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotOUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.
OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
Lisätiedot