Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (41) Kaupunginhallitus Kokoustiedot. Aika maanantai klo 17:30-18:20

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (41) Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-18:20 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Ari Leinonen, puheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila, 1. varapuheenjohtaja, saapui klo aikana Mirjam Karila, 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén Juha Jormanainen Mika Koivisto Kiira Lasarov-Pernaja Veijo Mikola Vesa Parantainen Jari Salonen Jonni Moislahti Elisa Vuorinen Muut saapuvilla olleet Janne Laulumaa Heikki Arikka Aarre Lehtonen Ari Korhonen, Konsernihallinto Anne Rantala, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Outi Reinikainen, Konsernihallinto Petra Määttänen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja esittelijä viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Ari Leinonen puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, Juha Jormanainen Jonni Moislahti

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (41) Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (41) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen Ikäihmisten laitosasumisen rakennemuutos Raisiossa ja Kerttulakodin toiminnan lakkauttaminen Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi -tarkistaminen Talouden tasapainotusohjelman mukainen vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelma Talousarvion toteutuminen Hyvinvointikertomus Turun Pientalosäätiön raportti vuoden 2014 avustuksen käytöstä Velkasaldon kuittaaminen avustuksella/ Raision Loimu ry Edustajien nimeäminen Raision Palvelutalosäätiön hallitukseen vuosiksi Raision kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmän nimeäminen Konsernihallinnon viranhaltijoiden johtosääntöjen ja hallintosäännön perusteella tekemien päätösten tiedoksi saattaminen/marraskuu Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginhallituksen ilmoitusasiat/ Laillisuustarkastuskertomus Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin TSE Oy:n investoinnin rahoitukseen liittyvän etusijasopimuksen hyväksyminen Muutoksenhaku Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien esitys SALAINEN ASIA Muutoksenhakuohjeet

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (41) 367 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (41) 368 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Juha Jormanaisen ja Jari Salosen. Kaupunginhallitus valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Juha Jormanaisen ja Jonni Moislahden.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (41) 369 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginhallitus päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (41) Asianro 808/ / Ikäihmisten laitosasumisen rakennemuutos Raisiossa ja Kerttulakodin toiminnan lakkauttaminen Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päätti , että 1) Raision kaupunki ryhtyy 1) valmistelemaan luopumista omasta ikäihmisten laitosasumisesta, 2) Kerttulakodin toiminnan lakkauttamista ryhdytään valmistelemaan ja 3) yhteistoimintamenettely aloitetaan koskien Kerttulakodin Sinisiiven, Kertun ja Mintuntuvan, Kirsikkakoti ja intervalli -osastojen sekä päivätoiminnan henkilöstöä. Vanhuspalvelulain 14 :n (Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet) mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Suomen hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassa vanhusten laitoshoidon vähentämiseen tähtäävästä toimenpideohjelmasta (Liite 1 kohta 24). Toimenpideohjelmassa (liite 2) on kuvattu ne toimenpiteet, joilla kuntia ohjataan ja tullaan ohjaamaan vanhusten laitoshoidon vähentämiseksi. Kunta itse päättää palveluntarjoamisesta olemassa olevien lakien ja ohjeistusten mukaisesti. Valtion ohjaus tähtää nyt ja myös tulevaisuudessa vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentämiseen. Vanhuus, siihen liittyvät muistisairaudet tai liikuntakyvyn heikentyminen eivät nykysuositusten mukaisesti automaattisesti johda vuodehoitoon sairaalassa, vaan tehostettu palveluasuminen kodinomaisena asumismuotona nähdään useimmissa tapauksissa perustellumpana vaihtoehtona. Ottaen huomioon vanhustenhoidon nykysuuntauksen on Raision välttämätöntä pyrkiä vähentämään vanhusten laitoshoitopaikkoja lähivuosina. Kerttulakoti on laadittujen arvioiden perusteella tiloiltaan puutteellinen vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tämä kasvattaa painetta ratkaisun tekemiseen mahdollisimman pian.

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (41) Arvio Kerttulakodin soveltuvuudesta vanhusten laitoshoitoon Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Kerttulakodin nykyiset tilat ovat puutteelliset tämän päivän laitoshoidon tarpeisiin. Virikkeiden ja aktiviteettien järjestäminen on joiltakin osin haasteellista, joskin henkilökunta on hyvällä osaamisellaan kyennyt näitä tiloista huolimatta toteuttamaan. Asiakas- ja työturvallisuuden näkökulmasta haasteita aiheuttavat erityisesti ahtaat huoneet sekä kuluväylät. Tilat vaikeuttavat myös apuvälineiden käyttöä raskashoitoisten potilaiden kanssa ja työntekijöille syntyy kuormitusta. Hälytysjärjestelmä on vanha ja se tulisi uusia, varaosia ei ole saatavilla, jos järjestelmä rikkoutuu. Arvio Kerttulakodin kiinteistön teknisestä kunnosta Kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen: Rakennus on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja sille tullee eteen isomman peruskorjauksen tarve aikaisintaan jossain vuoden 2025 tietämillä. Vaihtoehto 1: Kerttulakodin peruskorjaaminen hoitoon soveltuvaksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kerttulakodin muutostöistä on laadittu selvitys, joka on ohessa liitteenä (liite 3). Muutostöiden hinnaksi tulee noin 3,8 miljoonaa euroa. Laitospaikat vähenisivät nykyisestä 67:stä noin 40 paikkaan. Paikkojen vähentyminen on joka tapauksessa korvattava ja lisäksi potilaat olisi siirrettävä väistötiloihin korjauksen ajaksi. Tällä hetkellä väistötiloja on yksityisissä palvelukodeissa hyvin, mutta tulevaisuuden tilannetta on vaikea tässä vaiheessa ennustaa, koska kaikki alueen palvelukodit ovat seudullisia. Vaihtoehto 2: Kaupunki rakentaa oman tehostetun palveluasumisyksikön uuteen paikkaan Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupungilla on olemassa valmiina tontteja, joihin voisi rakentaa uuden tehostetun palveluasumisen yksikön. Tontit sijaitsevat Kellarimäenkadulla lähellä nykyistä Kerttulakotia. Hulvelanpäätteeseen valmisteilla oleva kaava ei mahdollista tarvittavaa tehostetun palveluasumisen yksikköä, vaan on tarkoitettu palveluasumisen tarpeita varten. Uudisrakentamisen hintaa ei ole arviotasolla selvitetty, mutta todennäköisimmin uudisrakennus on kalliimpi tai vähintään yhtä kallis vaihtoehto kuin Kerttulakodin peruskorjaaminen. Jos päätöksiä tehdään heti, olisi uudisrakennus suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheiden jäl-

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (41) keen mahdollista käyttöönottaa arviolta aikaisintaan Tällöin Kerttulakodin asukkaat voitaisiin sijoittaa suoraan nykyaikaiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Vaihtoehto 3: Vanhusten laitoshoidosta luovutaan ja Kerttulakoti tyhjennetään Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kerttulakodin laitoshoitopaikoista on mahdollista luopua ja siirtää hoidettavat lähialueen tehostetun palveluasumisen yksiköihin, joissa on tilaa tällä hetkellä. Sitä mukaa kun tehostetun palveluasumisen paikat täyttyvät, muuttuu Kerttulakodin tyhjentäminen kerralla haasteellisemmaksi. Raisiolaisia asiakkaita on ympärivuorokautisessa hoivassa tällä hetkellä yhteensä 226, joista 83 on ostopalvelupaikoilla ja 143 oman tuotannon paikoilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta käynnisti valmistelun vaihtoehdon 3 selvittämiseksi. Lisäksi henkilöstön kanssa on käyty yt-menettelyä, joka päättyy aikaisintaan ) Asiakkaiden siirtyminen ja tarvittavat palvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Kerttulakodin laitospaikoista luopuminen edellyttää tällä hetkellä 61 henkilön siirtämistä. Intervallitoiminnot (9 paikkaa) siirretään terveyskeskussairaalan geriatriselle arviointi- ja kuntoutusosastolle. Päivätoiminnan on tarkoitus siirtyä entisiin kotihoidon tiloihin, johon tarvitaan pieniä muutostöitä. Kerttulan asukkaista osa siirretään omaan palvelutuotantoon ja osa ostopalveluna tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Laki velvoittaa kuntaa varmistamaan, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Yhteistoimintaalueella SAS koordinaattori tekee säännöllisesti tarkastuskäyntejä ostopalveluna järjestettyihin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Tarkastuskäynneillä käydään läpi henkilökunta määrä ja rakenne, tarkistetaan omavalvontaja lääkehoidon suunnitelmat. SAS -koordinaattori käy myös tapaamassa yksikössä asuvia raisiolaisia. Lisäksi tarkastuskäynti tehdään aina, jos jostakin yksiköstä saadaan negatiivinen palaute. 2) Asiakasmaksukäytännöt Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa maksuperusteet ovat erilaiset. Molemmissa maksut ovat tulosidonnaisia.

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (41) Pitkäaikainen laitoshoidon maksu perustuu asiakasmaksu asetukseen, jossa maksu on 85 % asukkaan nettotuloista. Maksu sisältää asumisen, hoitotarvikkeet, lääkkeet, ruuan ja hoidon. Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa on puoliso, jolla on toista suuremmat tulot, hoitomaksu on enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Tehostetussa palveluasumisessa asukas maksaa itse vuokran, ruuan, lääkkeet (maksukatto 610 ), siivouksen ja pyykin. Lisäksi asukas maksaa hoivapalvelumaksun, joka on kuukaudessa asiakasmaksuasetuksen 3 :n perusteella henkilön yhteenlaskettujen bruttotulojen 563 euron ylittävästä osasta 35 %. Asukkaan on mahdollista saada vuokraan tulosidonnaisesti asumistukea. Lisäksi asukkaan on mahdollista saa eläkkeen saajan hoitotukea, jonka suuruus on ylimmillään 327,46 /kk. Mikäli asukkaan tulot eivät riitä maksuihin, päättää kaupunki maksualennuksista toimeentulon mahdollistamiseksi. 3) Kokonaistaloudelliset vaikutukset Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kerttulakodin osalta on selvitetty potilaiden siirtymistä lähialueen palvelutaloihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tekemän selvityksen perusteella hoito tulee nykyhinnoin vuositasolla noin euroa edullisemmaksi ulkoa ostetuilla tehostetun palveluasumisen paikoilla verrattuna Kerttulakodin laitoshoitoon. Kerttulakodin vuokraamiseksi on käyty neuvotteluja. Jos ulkopuolinen vuokraaja vuokraa koko kiinteistön, saa Raision kaupunki vuodessa n. 0,2-0,3 miljoonan euron nettovuokratuoton. Yhteensä saavutettavat säästöt / tulonlisäykset tässä tapauksessa ovat nettotasolla 0,4-0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttämättömänä tilan vuosikustannus on euroa siten, että rakennus on tarvittaessa käyttöön otettavissa. Tällöin koko järjestelystä saatava hyöty on toiminnallinen säästö vähennettynä tilakustannuksella eli yhteensä noin euroa. Lisäksi on vaihtoehto, että kaupungin nykyisiä toimintoja siirrettäisiin Kerttulakodin tiloihin ja näin vähennettäisiin ulkopuolista tilantarvetta ja ulkoisia vuokrakustannuksia. Tarkempaa selvitystä ulkoisten vuokratilojen vähentämisen ja tilojen uudelleenjärjestelemisen näkökulmasta ei ole tehty. 4) Yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta päätti kokouksessaan käynnistää yhteistoimintaneuvottelut mahdollisen Kerttulakodin toiminnan lakkauttamisen johdosta. Neuvottelut koskivat 60 henkilöä. Työnantajan puo-

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (41) lelta neuvotteluja kävivät sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg, johtava hoitaja Sari Tanninen ja henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä. Työntekijöitä edustivat JHL:n toimihenkilöiden os. 396:n pääluottamusmies Raija Peltomäki, SUPER:n pääluottamusmies Marianne Hellgren ja TEHY:n pääluottamusmies Saara Hovi-Viemerö, ensimmäiseen neuvotteluun osallistui lisäksi TE- HY:n varapääluottamusmies Anu Syrjälä. Neuvottelut käynnistettiin ja päätettiin Neuvotteluiden aloittamisesta tehtiin työlainsäädännön edellyttämä ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle Tilanteen kartoittamiseksi johtava hoitaja Sari Tanninen haastatteli kaikki Kerttulakodin työntekijät. Neuvotteluissa kartoitettiin myös irtisanomissuojan piirissä olevat työntekijät. Neuvotteluiden kuluessa löydettiin kaikille Kerttulakodin työntekijöille pysyvä tai määräaikainen sijoituspaikka ja näin ollen irtisanomisia ei jouduta toteuttamaan. Tämä edellyttää vielä, että kaupunginvaltuuston tekemän talousarviopäätöksen mukaisesti perustetaan hoidon ja hoivan tulosalueelle päätöksessä mainitut varahenkilöiden vakanssit. Muilta osin sijoituksia oltaisiin toteuttamassa myös muille toimialoille kaupungin sisällä. Niiden työntekijöiden osalta, jotka tässä vaiheessa voidaan sijoittaa määräaikaiseen tehtävään, tilannetta joudutaan tarkastelemaan uudelleen määräaikaisen tehtävän päättyessä. Määräaikaiseen tehtävään on siirtymässä 20 henkilöä. 5) Päätöksenteko Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunginvaltuusto tekee asiasta periaatepäätöksen. Kaupunginhallitus päättää mahdollisista tilan vuokrasopimuksista myöhemmin, jos rakennukselle löytyy vuokraaja ja sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta toimeenpanee muilta osin valtuuston päätöksen. Valtuuston periaatepäätöksessä ei oteta kantaa lakkautuksen aikatauluun, vaan tästä päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta. Tavoiteaikana pidetään viimeistään huhtikuuta Oheismateriaali 1 Rakennepäätös.pdf 2 stm_toimenpiteet.pdf 3 Kerttulakoti_muutostyöt.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Kerttulakodin toiminnan ja edellyttää kaupunginhallituksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan toimeenpanemaan päätöksen.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (41) Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Keskustelun kuluessa Kiira Lasarov-Pernaja ehdotti Juha Jormanaisen kannattamana, että ikäihmisten laitosasuminen toteutetaan vaihtoehto 1 (Kerttulakodin peruskorjaaminen hoitoon soveltuvaksi) mukaan. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä ja teki seuraavan, hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Kiira Lasarov-Pernajan tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Allén, Karila, Koivisto, Lehto-Laurila, Mikola, Parantainen, Moislahti, Vuorinen, Leinonen) ja 2 ei-ääntä (Jormanainen, Lasarov-Pernaja), joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän tekemä ehdotus oli tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (41) Asianro 770/ / Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi -tarkistaminen Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja vs. talousjohtaja Anne Rantala: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Uudessa kuntalakiehdotuksessa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa kirjausta on tarkennettu siten, että alijäämä on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Ehdotuksessa olevan siirtymäsäännöksen mukaan jos kunnalla on alijäämää vuoden 2015 tilinpäätöksessä, on se katettava viimeistään 2020 tilinpäätöksessä. Kaupunginhallitus päätti Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, että sektorikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan välittömästi. Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion yhteydessä lain mukaisen erillisen toimenpideohjelman alijäämän kattamiseksi ohessa olevan vaihtoehdon mukaisesti: Katettavaa 6-6,3 M Toimintakate 1,5 3, kasvu % Verokasvu ilman 0,5 3,3 3,9 4 4 korotuksia % Kunnallisvero 19,75 20,25 20,5 Tulos (M ) 1 1,5 2 1,5 0,9

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (41) Kaupunginhallitus on linjannut sektorikohtaisten suunnitelmien valmistelua sekä Lisäksi yleisen taloudellisen tilanteen ennusteet on päivitetty tämän hetkiselle tasolle. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 verotuksen tasosta sekä vuoden 2015 talousarviosta ja vuosien taloussuunnitelmasta. Tällä hetkellä Raisiolla on 3,1 miljoonaa euroa katettavaa alijäämää. Uusi tasapainotusohjelman kehys on laadittu huomioiden olemassa oleva verotaso, päivitetyt tiedot verotulojen kasvusta sekä arvio muusta talouskehityksestä (Kaupunginjohtajan katsaus TA2015-kirjassa). Menotaso on laadittu keskuskohtaisten sopeuttamisohjelmien edellyttämälle tasolle. Käytännössä kulujen kasvu on pyritty saattamaan alhaisimmalle mahdolliselle tasolle velvoitteiden ja yleisen kustannuskehityksen tuomat realiteetit huomioiden. Sektorikohtaiset ehdotukset ovat ohessa liitteenä. Ehdotukset muodostavat perustan talouden tasapainottamiseksi ja esitetyssä raamissa pysymiseksi. Sopeuttamisohjelma antaa valmisteluohjeen tulevaisuudessa tehtäville päätöksille. Sektorikohtaiset sopeuttamistoimenpiteet päätetään kussakin toimielimessä johtosäännön edellyttämällä tavalla. Verotaso ja muut talousarvion yksityiskohdat päätetään kunakin vuonna erikseen. Sopeuttamisohjelmaa tulee tarkentaa vuosittain talousarviopäätöksen jälkeen niin kauan kuin taseessa on alijäämää. Ehdotus alijäämän kattamiseksi Katettavaa 3,1 M 2015* Toimintatulojen 1,5/ 1,0 3,0 kasvu % -6,2 ** Toimintamenojen 1,0 1,5 2,0 kasvu % Toimintakate 4,3 1,7 1,6 kasvu % Verokasvu ilman 2,5 3,0 3,0 korotuksia % *** Kunnallisvero 20,5 20,5 20,5 Tulos (M ) 1,7 0,1 0,3 1,4 (tase 0,4 M positiivinen) *TA2015 mukainen ** Yleinen toimintatulojen kasvu 1,5 %, kokonaistulot putoavat johtuen vuonna 2015 toteutettavista konsernijärjestelyistä *** Verottaja ennustaa verotulojen kasvuksi vuodelle ,6 % ja vuodelle ,6 %. Ennuste on optimisten ja edellyttäisi asukasluvun kasvua. Vero-

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (41) tulo on pyritty arvioimaan realistiselle tasolle paikalliset kehitysnäkymät huomioiden. Mikäli talous toteutuisi oletettua heikommin, on Raision mahdollista pyrkiä luopumaan kaukolämpöverkosta. Arvioidulla kaukolämpöverkon myyntivoitolla alijäämä oletettavasti kyetään kattamaan heti. Myyminen kuitenkin aiheuttaa noin miljoonan euron vuosittaisen vuokratulovähennyksen. Mikäli valtio vähentää kuntien velvoitteita, mahdollistavat nämä nyt esitettyä suuremmat toimintakulujen leikkaukset. Tämä laajentaa keinovalikoimaa talouden tasapainossa pysymiseksi. Liitteet: Sektorikohtaiset sopeuttamisohjelmat Oheismateriaali 4 Sote_sopeuttaminen.pdf 5 Pitkän aikavälin tasapainotusohjelma_sike.pdf 6 TekniSen keskuksen sopeuttaminen.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Raision talous tasapainotetaan ja taseen alijäämä katetaan esittelytekstissä ehdotetun mukaisesti. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Raision talous tasapainotetaan ja taseen alijäämä katetaan esittelytekstissä ehdotetun mukaisesti. Lisäksi kaupungnhallitus päättää, että veroprosenttia esitetään korotettavaksi vain siinä tapauksessa, ettei tasapainotus ole mahdollista toteuttaa säästökeinoin. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti. Päätös tehtiin yksimielisesti esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (41) Asianro 953/ / Talouden tasapainotusohjelman mukainen vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelma Vs. talousjohtaja Anne Rantala : Valtuusto päätti talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman vuosille Taloussuunnitelman tulee olla yhdenmukainen talouden tasapainottamiseksi laadittavan toimenpideohjelman kanssa. Liitteenä ovat tasapainotusohjelman mukaiset vuosien tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Oheismateriaali 7 Sopeutusohjelma tuloslaskelma ja rahoituslaskelma.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan taloussuunnitelman vuosille Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (41) 373 Talousarvion toteutuminen Asianro 117/ /2014 Vs. talousjohtaja Anne Rantala Oheismateriaalina on koko kaupungin tuloslaskelma hallintokunnittain lokakuun lopussa, verotulojen toteutuma marraskuun lopussa sekä erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutuksen poikkeamat -kaavio lokakuun lopussa. Talousarvionmuutoksissa näkyvät lautakunnittain ne henkilöstösäästöt, jotka on saatu aikaan lomarahojen vaihdolla, vapaaehtoisilla vapailla tai lomautuksilla. Näiden säästöjen arvo on n euroa. Loput talousarvioon sisältyvästä euron henkilöstösäästöstä saavutetaan vapautuvien vakanssien täyttämättä jättämisillä, täyttöjen siirroilla myöhempään ajankohtaan sekä sijaisten käytön tiukalla linjalla. Tämä n euron osuus sisältyy lokakuun toteutumassa vielä konsernihallinnon menojen vähennyksiin, mutta kohdennetaan lautakunnille joulukuun toteutumassa. Koko kaupunki Laskennallinen toteutuma lokakuun lopussa on 83,3 %. Koko kaupungin tasolla toimintatulot ovat 40,4 miljoonaa euroa (kasvu edelliseen vuoteen 6,8 %) ja toteutumaprosentti 78,3 %. Toimintakulut ovat -134,2 miljoonaa euroa, ja 80,5 % talousarvioista (kasvu edelliseen vuoteen 2,4 %). Toimintakate on - 93,8 miljoonaa euroa, toteutumaprosentti on 81,5 % talousarviosta ja muutos edelliseen vuoteen nähden 0,6 %. Toimintatulojen kertyminen lokakuussa ei noudata laskennallista toteutumaa, vaan ovat yleensä tässä vaiheessa vuotta sen alle. Positiivista käyttötalouden toteutuman kannalta on, että kaikkien lautakuntien menot ovat alle laskennallisen toteutuman. Vuoden lopussa tulevat erilaiset tasauslaskut voivat kuitenkin muuttaa tilannetta. Verotulot ovat tilitysten mukaan kasvaneet seuraavasti: kunnallisverotulojen kasvu on +7,1 % ja yhteisöveron +19,2 %. Veroennustekehikko ennustaa tälle vuodelle 4,2 % kasvua kunnallisverotuloihin ja 14,7 %:n kasvua yhteisöverotuloihin, joten ennusteeseen verrattuna Raisiolle tilitetään liikaa verotuloja tänä vuonna. Tämä tarkoittanee takaisinperintää marraskuussa Liitteenä olevassa verojen toteutumataulukossa on mukana myös marraskuun verotilitykset. Yhteisövero on ylittymässä ja kiinteistövero alittumassa, joten lopullisessa toteutumassa ylitys näyttäisi kompensoivan alituksen. Marraskuun kunnallisverotilitys oli pieni. Kunnallisveron lopullinen toteutuma on vielä auki joulukuun osalta. Talousarviotavoitteen saavuttaminen edellyttää joulukuussa 8,5 mil-

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (41) joonan euron suuruista tilitystä, mutta se tulee todennäköisesti olemaan 7-8 miljoonaa euroa. Vuosikate lokakuussa on 14,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos +7,7 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat huomattavasti parempia kuin vuonna 2013 vastaavaan aikaan. Konsernihallinto Konsernihallinnon toimintamenojen toteutuma on etupainotteinen, koska sieltä maksetaan mm. koko kaupungin jäsenmaksut erilaisissa yhteisöissä, ja niiden eräpäivät ovat alkuvuodesta. Lisäksi konsernihallinnon talousarvomenojen vähennyksenä on edelleen n euron osuus henkilöstösäästöistä, joka kohdennetaan lautakunnille joulukuun toteutumassa. Menojen toteutuma on 81,8 % muutetusta talousarviosta ja 0,1 % edelliseen vuoteen nähden. Tulojen toteutuma on 70,2 % talousarviosta, laskua -8,9 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Konsernihallinnon tuloarvio sisältää maanmyyntivoittoja 2,4 miljoonaa euroa, joista näyttää toteutuvan n. 2,0 miljoonaa euroa. Sähkökaupassa jäädään noin euroa sekä meno- että tuloarviosta, joten nettotavoite jotakuinkin saavutetaan. Sosiaali- ja terveys Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan menot ovat kasvaneet 4,7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ja ovat 82,1 % talousarviosta. Tulot sisältävät kertaluonteisia eriä, jotka on tuloutettu alkuvuodesta, ja siksi tulot ovat 12,8 % suuremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan ja 83,1% talousarviosta. Toimintakatteen kasvu on 1,7 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Sivistys (sis. vapaa-aika) Sivistyslautakunnan tulot ovat toteutuneet etupainotteisesti mm. hankerahoituksesta johtuen. Tulot ovat toteutuneet 88,6 % talousarviosta ja ovat -5,0 % pienemmät kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Menot ovat 81,2 % talousarviosta eli lähes edellisvuoden tasolla. Vapaa-aikalautakunta Teke (sis. ympla) Ympäristölautakunnan tulot ovat 86,2 % talousarviosta ja menot 73,0 %. Edelliseen vuoteen verrattuna tulot ovat kasvaneet 8,6 % ja menot 1,1 %. Teknisen lautakunnan menot ovat 75,2 % talousarviosta ja -1,4 % pienemmät kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teknisen lautakunnan menot ovat alittumassa suurimmalta osin aineiden ja tarvikkeiden sekä palvelujen oston osalta. Sääolosuhteet vuoden aikana ovat olleet suosiolliset säästöjen aikaan saamiseksi. Teknisen lautakunnan tulot ovat lokakuun lopussa 70,4 %. Talousarvion tulotavoitetta ei tulla saavuttamaan, mutta nettotavoite tulee toteutumaan.

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (41) Muut (Investoinnit, myynnit) Investointimenoista on toteutunut 54,9 % talousarviosta eli 7,0 miljoonaa euroa. Investointitulojen toteutuma lokakuun lopussa on 3,0 miljoonaa euroa eli 82,8 %. Tulojen toteutuma on aika lähellä lopullista toteutumaa, koska vuoden lopussa kauppoja ei enää todennäköisesti paljoa tehdä. Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri julkaisee kuukausittain jäsenkuntalaskutuksen poikkeamat tasaerälaskutuksesta -kaavion. Oheismateriaalina on lokakuun lopun tilanne. Sen mukaan Raision osalta sairaanhoitopiirin laskutus poikkeaa 5,9 % talousarviossa ennakoidusta laskutuksesta. Mikäli tämä ylityksen taso jatkuisi koko vuoden, se tarkoittaisi koko yhteistoiminta-alueen kannalta 2-2,6 miljoonan euron ylitystä talousarviossa arvioituun nähden. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy edelleen kuluvan vuoden suurin menoriski. Ennuste loppuvuodesta Toteutumataulukon oikeassa reunassa on hyvin karkea ennuste loppuvuoden kehityksestä. Ennusteen mukaan ylijäämän saavuttaminen on realistinen vaihtoehto. Ylijäämäinen tulos edellyttää kuitenkin toimintamenojen pysymistä alle talousarvion ja tulotavoitteiden täyttymistä. Oman toiminnan osalta talousarviossa pysytään, mutta palvelujen ostojen ja kunnallisveron kertymisen osalta on vielä epävarmuutta. Oheismateriaali 8 totve pdf 9 kk-toteutumat2014.pdf 10 Kuntaviuhka_2014_10 (1).pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedokseen. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (41) 374 Hyvinvointikertomus 2014 Asianro 1081/ /2013 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. (Lähde: THL 2009) Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua: Ensimmäinen peruste on, että laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Toisena perusteena on, että hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävänä eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Hyvinvointikertomuksen tekeminen kuuluu kunnan pysyvien rakenteiden toimijoille. Kertomuksen tekeminen kuuluu sekä kunnan hyvinvointiryhmälle että johtoryhmälle (tai muille vastaaville kunnassa toimiville ryhmille). Kertomusta tekevien ryhmien tulee olla poikkihallinnollisia eli niiden tulee muodostua kunnan eri hallinnonalojen edustajista eikä pelkästään sosiaali- ja terveystoimen edustajista. Poikkihallinnollisten ryhmien ansiosta myös vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä tulee kaikkien yhteiseksi asiaksi. Sähköinen hyvinvointikertomus on uusi, kunnille maksuton työväline ja julkinen asiakirja. Se kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Se nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Näin se auttaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia sekä vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin.

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (41) Sähköisen hyvinvointikertomuksen etuja: o o Helppo käyttää. Hyödyntää teknologiaa. o Kokoaa samaan asiakirjaan koko hyvinvointitiedon, -ohjelmat ja - strategiat. o o o o o Käyttää valmiita, kansallisesti määriteltyjä hyvinvointi-indikaattoreita eli osoittimia ja hakee automaattisesti kunnan em. indikaattori-tiedot. Rakentuu kunnan vuosikellon mukaisiin vaiheisiin, mikä helpottaa ja aikatauluttaa kertomuksen tekemistä. Hyvinvointikertomuksen eri vaiheissa kirjattu tieto voidaan viedä kunnan muihin kuntasuunnitteluasiakirjoihin. Vienti tapahtuu nyt manuaalisesti. Mahdollistaa kaikkien hallinnonalojen osallistumisen kuntalaisten hyvinvointia edistävien toimenpide-ehdotuksien laatimiseen ja toimintaan sitoutumiseen. Voidaan käyttää terveydenhuoltolain molempiin velvoitteisiin: Sekä laajan, neljän vuoden välein tehtävän hyvinvointikertomuksen tekemiseen että hyvinvointitiedon vuosittaiseen raportointiin. Sähköinen hyvinvointikertomus koostuu kahdesta osiosta: 1. Laaja hyvinvointikertomus (kerran valtuustokaudessa) Toimikautensa päättävän ja aloittavan valtuuston työtä tukeva työväline, joka suositellaan valmisteltavaksi valtuustokauden viimeisenä eli neljäntenä vuotena Auttaa hyvinvointitiedon siirtymisessä valtuustokaudelta seuraavalle (arvoja, asenteita, käytäntöjä, osaamista, tavoitteita ja kehittämistoimia) Tarkoitettu koko valtuustokauden aikaiseen tarkasteluun, arviointiin ja suunnitteluun 2. Vuosittainen raportointi eli vuosittainen hyvinvointikertomus (kerran vuodessa) Toimikaudellaan olevan valtuuston työtä tukeva työväline, joka valmistellaan valtuustokauden jokaisena vuotena Tarkennetaan tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja mittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (41) Oheismateriaali 11 Raision kaupungin hyvinvointikertomus.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan hyvinvointikertomuksen omalta osaltaan ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (41) Asianro 1037/ / Turun Pientalosäätiön raportti vuoden 2014 avustuksen käytöstä Vs. talousjohtaja Anne Rantala : Turun Pientalosäätiö anoi Raision kaupungilta avustusta euroa vuodelle 2014 tavoitteenaan työllistää yli 500 päivää työttömänä olleita raisiolaisia 24 kuukautta ja alle 25 -vuotiaita 24 kuukautta. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Hyvinvointia työstä ja yhteisöllisyydestä -hankkeelle maksetaan avustusta euroa kaupunginhallituksen rahoituksen työllisyysmäärärahoista edellyttäen, että hanke saa rahoitusta ELY -keskukselta. Kaupunginhallitus edellyttää päätöksessään, että vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä raportoidaan työllistämisen onnistumisesta. Turun Pientalosäätiö on toimittanut oheismateriaalin mukaisen työllisyysmäärärahan käyttöselvityksen vuodelta Hankkeelle on myönnetty rahoitusta ELY -keskukselta vuosille siten, että vuoden 2014 raportoinnin perusteella hankkeelle voidaan myöntää jatkorahoitusta myös vuosille Vuodelle 2014 asetettu 48 kk:n työllistämistavoite on toteutunut siten, että projektissa on työllistetty kuusi raisiolaista yli 500 päivää työttömänä ollutta henkilöä yhteensä 41,5 kuukautta. Asetetusta tavoitteesta jäi uupumaan 6,5 kuukautta. Pientalosäätiö toteaa raportissaan, että tavoitteeseen ei päästy, koska Talkkariprojekti alkoi suunnitelmista poiketen vasta Talkkareita on työllistetty Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista tuli voimaan alkaen. Lakimuutoksesta johtuen uusia palkkatukipäätöksiä ei ole voitu myöntää syyskuun alusta lähtien. Lakiin kaavaillaan muutosta, joka mahdollistaisi palkkatuen myöntämisen säätiöille taas ensi vuoden alusta lukien. Oheismateriaali 12 Työllisyysmäärärahan käyttöselvitys.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee Turun Pientalosäätiön raportin vuoden 2014 työllistämistavoitteiden onnistumisesta tietoonsa saatetuksi.

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (41) Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Turun Pientalosäätiö

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (41) Asianro 838/ / Velkasaldon kuittaaminen avustuksella/ Raision Loimu ry Vs. talousjohtaja Anne Rantala : Raision Loimu ry:n velkoja järjesteltiin uudelleen vuoden 2012 aikana siten, että kaupunki maksoi takaajan ominaisuudessa pois Raision Loimu ry:n lainan, ja tästä pääomasta muodostettiin velkakirja Raision Loimu ry:n ja kaupungin välille. Asiaa koskevan päätöksen mukaan (KH ) lainaa kuitataan avustuksella, jonka suuruus riippuu valtuuston tarkoitukseen varaamasta määrärahasta sekä kaupunginhallituksen avustuspäätöksestä. Vuodelle 2014 valtuusto varasi talousarviossa euroa tähän tarkoitukseen. Tämä on lainan kuittaamista koskeva avustuspäätös, jolla lyhennetään velkakirjan mukaista lainaa eurolla. Avustuksen edellytyksenä on, että Raision Loimu ry toimittaa ennen avustuksen maksamista edellisen tilikauden tilinpäätöksen kaupungille sekä lyhentää maksusuunnitelman mukaisesti aikaisempien vuosien salivuokrasaatavia sekä hoitaa tulevat salivuokramaksut moitteetta. Maksusuunnitelma allekirjoitettiin heinäkuussa Loimu on hoitanut maksusuunnitelman mukaiset suoritukset. Tilinpäätös on valmistunut, ja toimitettu kaupungille, mutta tilinpäätöksestä puuttuu allekirjoitukset ja tilintarkastajien tarkastuskertomus. Kaupunginhallitus voi hyväksyä avustuksen sillä ehdolla, että se maksetaan vasta, kun tilintarkastuskertomus on toimitettu kaupungille. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää, että Raision Loimu ry:n velkaa kuitataan vuodelta euron avustuksella. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Outi Reinikainen, Konsernihallinto Katja Koskinen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Raision Loimu

26 Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (41) Asianro 987/ / Edustajien nimeäminen Raision Palvelutalosäätiön hallitukseen vuosiksi Kaupunginsihteeri Petra Määttänen : Kaupunginhallitusta on pyydetty nimeämään kaksi edustajaa Raision Palvelutalosäätiön hallitukseen. Hallituksen toimikausi on säätiön sääntöjen 12 mukaisesti kalenterivuosi, mutta kaupunginhallitus voisi tehdä omalta osaltaan nimeämispäätöksensä vuosiksi eli valtuustokauden loppuun asti. Vuonna 2014 edustajina hallituksessa ovat toimineet Risto Nikkonen ja Veli Jalonen. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus nimeää vuosiksi kaksi edustajaa Raision Palvelutalosäätiön hallitukseen. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

27 Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (41) Asianro 962/ / Raision kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmän nimeäminen Sivistysjohtaja Matti Sivonen: Oppilas - ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) on astunut voimaan Laki koskee esi- ja perusopetuksen lisäksi toisen asteen opiskelijoita. Lain tarkoituksena on (2 ): 1. edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia, sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä 2. edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä 3. tavoitteena nykyistä enemmän siirtää painopistettä yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön 4. muuttaa painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön 5. turvata varhainen tuki sitä tarvitseville 6. vahvistaa oppilas ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä 7. turvata oppilashuolto/opiskelijahuoltopalveluiden yhteinen saatavuus. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen.

28 Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (41) Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä. Raision monialainen oppilashuollon kehittämisryhmä esittää, että Raision kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmään nimetään sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistysjohtaja, johtava ylilääkäri, perhepalvelujen johtaja, perusteen rehtori, lukion rehtori, päivähoidon johtaja ja koulupsykologi. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää nimetä Raision kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmään sosiaali- ja terveysjohtajan, sivistysjohtajan, johtavan ylilääkärin, perhepalvelujen johtajan, perusasteen rehtorin, lukion rehtorin, päivähoidon johtajan ja koulupsykologin. Perusasteen rehtorin ja koulupsykologin ohjausryhmään nimeää sivistysjohtaja. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

29 Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (41) Asianro 110/ / Konsernihallinnon viranhaltijoiden johtosääntöjen ja hallintosäännön perusteella tekemien päätösten tiedoksi saattaminen/marraskuu 2014 Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat konsernihallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat: Talousjohtaja : Henkilöstöasiat: Palkattomien vapaiden myöntäminen 25 Siirto työllistämistoimintaan ja viikkotyöajan ylittävän työajan korvaaminen 26 Lomarahavapaan myöntäminen Talousasiat: 6 Koronvaihtosopimuksen tekeminen Hallintopäällikkö : Tilankäyttöpäätökset: Valtuustosalin, aulatilojen, vesilaitoksen saunan ja kaupungintalon saunan tilankäyttöpäätökset Henkilöstöpäällikkö : Henkilöstöasiat: Työkokemuslisän ja vuosilomaoikeuden myöntäminen Muut asiat: 13 Päätös omaehtoisen opiskelun tuesta

30 Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (41) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuiksi. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

31 Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (41) 380 Lautakuntien pöytäkirjat Asianro 109/ /2014 Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavien lautakuntien pöytäkirjat: - Tekninen lautakunta Vapaa-aikalautakunta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee lautakuntien pöytäkirjat tiedokseen ja päättää, että kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ei käytetä. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

32 Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (41) Asianro 59/ / Kaupunginhallituksen ilmoitusasiat/ Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1 Valtiovarainministeriö: Päätös : Vuosia 2016 ja 2017 koskevien kuntien yhdistymisesitysten toimittaminen 2 Sauvon kunnanvaltuusto : Turun seudun hankintayhteistyöhön osallistuminen 3 Sosiaali- ja terveysministeriö: - Sote-uudistuksen valtakunnallista toimeenpanoa koskeva ajankohtaiskatsaus klo Helsinki, Congress Paasitorni - Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategia tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena klo Helsinki, Congress Paasitorni 4 Varsinais-Suomen liitto, maakuntavaltuuston esityslista Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

33 Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (41) Asianro 645/ / Laillisuustarkastuskertomus Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Valtiontalouden tarkastusvirasto on suorittanut tarkastussuunnitelmaansa sisältyneen tarkastuksen, joka koski valtionosuutta kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin. Tarkastus on tehty tarkastusviraston laillisuus- ja asianmukaisuustarkastuksesta antaman ohjeen mukaisesti. Tarkastuksen perusteella tarkastusvirasto on antanut tarkastuskertomuksen, ja se lähetetään sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle sekä tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarain controller -toiminnolle. Tarkastuksen jälkiseurannassa tarkastusvirasto selvittää, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen huomautusten johdosta on ryhdytty. Jälkiseuranta tehdään vuonna Tarkastuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, onko valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin suoritettu säädösten mukaisesti. Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että perustoimeentulotuki on asianmukaisesti eriytetty kuntien kirjanpidossa. Perustoimeentulotuen menoista yleensä valtaosa, suurissa kaupungeissa yli 90 prosenttia, perustuu tukijärjestelmästä tuleviin tietoihin. Yhteys yksittäisen toimeentulotukipäätöksen perustoimeentulotukea koskevista menoista kunnan kirjanpitoon on pääosin todennettavissa. Tukijärjestelmien tietosisältöjä olisi perusteltua kehittää siten, että täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot kävisivät nykyistä selkeämmin ilmi jo päätöstyypeistä ja syykoodeista, mikä edistäisi tukiprosessin sisäistä valvontaa. Tarkastuksen toisena tavoitteena oli selvittää, ovatko kuntien perustoimeentulotuen myöntökäytännöt olennaisilta osin yhdenmukaiset. Tarkastusvirasto lausuu kannanottonaan, että kuntien perustoimeentulotuen myöntökäytännöt eivät ole yhdenmukaisia. Myöntökäytäntöjen erilaisuudella on vaikutusta valtion ja kuntien väliseen rahoitussuhteeseen, kuntien keskinäiseen asemaan ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Kannanoton perusteluina ja kannanottoa täydentävinä johtopäätöksinä ja suosituksina tarkastusvirasto esittää seuraavaa. Kunnan järjestämien sosiaalipalvelujen, joihin myönnetään yleiskatteellinen peruspalvelujen valtionosuus, ja kustannusperusteisesti rahoitettavan perustoimeentulotuen välinen rajanveto ei ole riittävän selkeä. Erityisesti asumispalvelujen määrittelyä ja rahoitustapaa tulisi täsmentää. Siltä osin kuin palveluiden tai toimintojen voidaan katsoa kuuluvan sosiaalipalveluihin, niistä voidaan periä maksuja siten kuin laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säädetään. Toimeentulotukilain viimesijaisuuden takia asia-

34 Raision kaupunki Pöytäkirja 34 (41) kasmaksujen alentaminen tai kokonaan perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Tarkastuksen perusteella tätä periaatetta ei ole johdonmukaisesti sovellettu. Oheismateriaali 13 12_2014_Valtionosuus_kunnille_perustoimeentulotuen_kustannuksiin.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee valtiontalouden tarkastusviraston raportin tietoonsa saatetuksi. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

35 Raision kaupunki Pöytäkirja 35 (41) Asianro 752/ / TSE Oy:n investoinnin rahoitukseen liittyvän etusijasopimuksen hyväksyminen Tekninen johtaja Antti Korte: Raision kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan , 92 TSE Oy:n osakepääoman korotuksen. Osakepääoman korotus liittyy Na4 voimalaitosinvestoinnin rahoittamiseen. TSE Oy:n ulkopuolisten rahoittajien kanssa neuvoteltavana oleva uusi lainasopimus edellyttää, että TSE Oy:n osakkaat sitoutuvat uuteen etusijasopimukseen, Sopimus velvoitteiden etusijasta ja maksunsaantijärjestyksestä (liite 1). Vastaava etusijasopimus ( ) samojen ulkopuolisten rahoittajien kanssa on hyväksytty kaupunginhallituksessa TSE Oy:n edellisen lainasopimuksen ( ) yhteydessä Uusi etusijasopimus kattaa sekä edellisen lainasopimuksen että uuden lainasopimuksen. Voimaan tullessaan uusi etusijasopimus korvaa vuoden 2012 etusijasopimuksen. Jokaisen TSE Oy:n osakkaan on hyväksyttävä uusi etusijasopimus ennen uuden lainasopimuksen mukaisen lainan nostamista. Uudessa etusijasopimuksessa sovitaan vastaavalla tavalla kuin vuoden 2012 etusijasopimuksessa, missä järjestyksessä lainanantajat saavat rahansa tilanteessa, jossa TSE Oy:llä menisi huonosti. Käytännössä ulkopuoliset rahoituslaitokset turvaavat tällä saataviaan osakaslainoihin nähden. Uusi etusijasopimus ei ole ristiriidassa TSE Oy:n osakassopimuksen tai TSE Oy:n ja sen osakkaiden välisten lainasopimusten kanssa. Uudesta etusijasopimuksesta on sekä suomenkielinen että englanninkielinen versio, ja suomenkielinen on sitova. Liite TSE_Etusijasopimus.pdf Sopimus velvoitteiden etusijasta ja maksunsaantijärjestyksestä Liitteet 1 TSE_Etusijasopimus.pdf

36 Raision kaupunki Pöytäkirja 36 (41) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan TSE Oy:n rahoitusjärjestelyihin liittyvän sopimuksen velvoitteiden etusijasta ja maksunsaantijärjestyksestä. Tämän asian osalta pöytäkirja tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

37 Raision kaupunki Pöytäkirja 37 (41) Asianro 134/ / Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien esitys Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen asetti kuntarakennelain 15 :n mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tehtäväksi Turun seudulla. Erityinen kuntajakoselvitys toimitettiin Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Selvitys toteutettiin Selvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät esittävät, että perustetaan yhdistetty kunta, uusi Turun kaupunki, johon yhdistyvät Turun, Kaarinan ja Raision kaupungit sekä Liedon ja Ruskon kunnat. Kuntajaon muutos on kuntarakennelain 2 :n tavoitteiden mukainen ja täyttää kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisenedellytykset. Kuntarakennelain 7 :n mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Ehdotuksen oltua nähtävillä vaaditun ajan kaupunginvaltuuston on käsiteltävä yhdistymisesitys mennessä. Liitteenä on kuntajakoselvittäjien esitys ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Varsinainen yhdistysselvitys toimitetaan kuntiin myöhemmin. Oheismateriaali 14 TKRLR yhdistymisesitys 27_11_2014_rk.pdf 15 TKRLR_ yhdistymissopimus 27_11_2014_rk.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee kuntajakoselvittäjien esityksen ja yhdistymissopimuksen tiedokseen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää kuuluttaa esityksen, yhdistymissopimuksen sekä kuntiin myöhemmin lähetettävän yhdistymisselvityksen kuntarakennelain 7 :n mukaisesti nähtäville.