Ikäihmisten laitosasumisen rakennemuutos Raisiossa ja Kerttulakodin toiminnan lakkauttaminen

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 808/ / Ikäihmisten laitosasumisen rakennemuutos Raisiossa ja Kerttulakodin toiminnan lakkauttaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päätti , että 1) Raision kaupunki ryhtyy 1) valmistelemaan luopumista omasta ikäihmisten laitosasumisesta, 2) Kerttulakodin toiminnan lakkauttamista ryhdytään valmistelemaan ja 3) yhteistoimintamenettely aloitetaan koskien Kerttulakodin Sinisiiven, Kertun ja Mintuntuvan, Kirsikkakoti ja intervalli -osastojen sekä päivätoiminnan henkilöstöä. Vanhuspalvelulain 14 :n (Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet) mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Suomen hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassa vanhusten laitoshoidon vähentämiseen tähtäävästä toimenpideohjelmasta (Liite 1 kohta 24). Toimenpideohjelmassa (liite 2) on kuvattu ne toimenpiteet, joilla kuntia ohjataan ja tullaan ohjaamaan vanhusten laitoshoidon vähentämiseksi. Kunta itse päättää palveluntarjoamisesta olemassa olevien lakien ja ohjeistusten mukaisesti. Valtion ohjaus tähtää nyt ja myös tulevaisuudessa vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentämiseen. Vanhuus, siihen liittyvät muistisairaudet tai liikuntakyvyn heikentyminen eivät nykysuositusten mukaisesti automaattisesti johda vuodehoitoon sairaalassa, vaan tehostettu palveluasuminen kodinomaisena asumismuotona nähdään useimmissa tapauksissa perustellumpana vaihtoehtona. Ottaen huomioon vanhustenhoidon nykysuuntauksen on Raision välttämätöntä pyrkiä vähentämään vanhusten laitoshoitopaikkoja lähivuosina. Kerttulakoti on laadittujen arvioiden perusteella tiloiltaan puutteellinen vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tämä kasvattaa painetta ratkaisun tekemiseen mahdollisimman pian.

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) Arvio Kerttulakodin soveltuvuudesta vanhusten laitoshoitoon Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Kerttulakodin nykyiset tilat ovat puutteelliset tämän päivän laitoshoidon tarpeisiin. Virikkeiden ja aktiviteettien järjestäminen on joiltakin osin haasteellista, joskin henkilökunta on hyvällä osaamisellaan kyennyt näitä tiloista huolimatta toteuttamaan. Asiakas- ja työturvallisuuden näkökulmasta haasteita aiheuttavat erityisesti ahtaat huoneet sekä kuluväylät. Tilat vaikeuttavat myös apuvälineiden käyttöä raskashoitoisten potilaiden kanssa ja työntekijöille syntyy kuormitusta. Hälytysjärjestelmä on vanha ja se tulisi uusia, varaosia ei ole saatavilla, jos järjestelmä rikkoutuu. Arvio Kerttulakodin kiinteistön teknisestä kunnosta Kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen: Rakennus on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja sille tullee eteen isomman peruskorjauksen tarve aikaisintaan jossain vuoden 2025 tietämillä. Vaihtoehto 1: Kerttulakodin peruskorjaaminen hoitoon soveltuvaksi Kerttulakodin muutostöistä on laadittu selvitys, joka on ohessa liitteenä (liite 3). Muutostöiden hinnaksi tulee noin 3,8 miljoonaa euroa. Laitospaikat vähenisivät nykyisestä 67:stä noin 40 paikkaan. Paikkojen vähentyminen on joka tapauksessa korvattava ja lisäksi potilaat olisi siirrettävä väistötiloihin korjauksen ajaksi. Tällä hetkellä väistötiloja on yksityisissä palvelukodeissa hyvin, mutta tulevaisuuden tilannetta on vaikea tässä vaiheessa ennustaa, koska kaikki alueen palvelukodit ovat seudullisia. Vaihtoehto 2: Kaupunki rakentaa oman tehostetun palveluasumisyksikön uuteen paikkaan Kaupungilla on olemassa valmiina tontteja, joihin voisi rakentaa uuden tehostetun palveluasumisen yksikön. Tontit sijaitsevat Kellarimäenkadulla lähellä nykyistä Kerttulakotia. Hulvelanpäätteeseen valmisteilla oleva kaava ei mahdollista tarvittavaa tehostetun palveluasumisen yksikköä, vaan on tarkoitettu palveluasumisen tarpeita varten. Uudisrakentamisen hintaa ei ole arviotasolla selvitetty, mutta todennäköisimmin uudisrakennus on kalliimpi tai vähintään yhtä kallis vaihtoehto kuin Kerttulakodin peruskorjaaminen. Jos päätöksiä tehdään heti, olisi uudisrakennus suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheiden jäl-

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) keen mahdollista käyttöönottaa arviolta aikaisintaan Tällöin Kerttulakodin asukkaat voitaisiin sijoittaa suoraan nykyaikaiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Vaihtoehto 3: Vanhusten laitoshoidosta luovutaan ja Kerttulakoti tyhjennetään Kerttulakodin laitoshoitopaikoista on mahdollista luopua ja siirtää hoidettavat lähialueen tehostetun palveluasumisen yksiköihin, joissa on tilaa tällä hetkellä. Sitä mukaa kun tehostetun palveluasumisen paikat täyttyvät, muuttuu Kerttulakodin tyhjentäminen kerralla haasteellisemmaksi. Raisiolaisia asiakkaita on ympärivuorokautisessa hoivassa tällä hetkellä yhteensä 226, joista 83 on ostopalvelupaikoilla ja 143 oman tuotannon paikoilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta käynnisti valmistelun vaihtoehdon 3 selvittämiseksi. Lisäksi henkilöstön kanssa on käyty yt-menettelyä, joka päättyy aikaisintaan ) Asiakkaiden siirtyminen ja tarvittavat palvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Kerttulakodin laitospaikoista luopuminen edellyttää tällä hetkellä 61 henkilön siirtämistä. Intervallitoiminnot (9 paikkaa) siirretään terveyskeskussairaalan geriatriselle arviointi- ja kuntoutusosastolle. Päivätoiminnan on tarkoitus siirtyä entisiin kotihoidon tiloihin, johon tarvitaan pieniä muutostöitä. Kerttulan asukkaista osa siirretään omaan palvelutuotantoon ja osa ostopalveluna tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Laki velvoittaa kuntaa varmistamaan, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Yhteistoimintaalueella SAS koordinaattori tekee säännöllisesti tarkastuskäyntejä ostopalveluna järjestettyihin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Tarkastuskäynneillä käydään läpi henkilökunta määrä ja rakenne, tarkistetaan omavalvontaja lääkehoidon suunnitelmat. SAS -koordinaattori käy myös tapaamassa yksikössä asuvia raisiolaisia. Lisäksi tarkastuskäynti tehdään aina, jos jostakin yksiköstä saadaan negatiivinen palaute. 2) Asiakasmaksukäytännöt Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa maksuperusteet ovat erilaiset. Molemmissa maksut ovat tulosidonnaisia.

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) Pitkäaikainen laitoshoidon maksu perustuu asiakasmaksu asetukseen, jossa maksu on 85 % asukkaan nettotuloista. Maksu sisältää asumisen, hoitotarvikkeet, lääkkeet, ruuan ja hoidon. Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa on puoliso, jolla on toista suuremmat tulot, hoitomaksu on enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Tehostetussa palveluasumisessa asukas maksaa itse vuokran, ruuan, lääkkeet (maksukatto 610 ), siivouksen ja pyykin. Lisäksi asukas maksaa hoivapalvelumaksun, joka on kuukaudessa asiakasmaksuasetuksen 3 :n perusteella henkilön yhteenlaskettujen bruttotulojen 563 euron ylittävästä osasta 35 %. Asukkaan on mahdollista saada vuokraan tulosidonnaisesti asumistukea. Lisäksi asukkaan on mahdollista saa eläkkeen saajan hoitotukea, jonka suuruus on ylimmillään 327,46 /kk. Mikäli asukkaan tulot eivät riitä maksuihin, päättää kaupunki maksualennuksista toimeentulon mahdollistamiseksi. 3) Kokonaistaloudelliset vaikutukset Kerttulakodin osalta on selvitetty potilaiden siirtymistä lähialueen palvelutaloihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tekemän selvityksen perusteella hoito tulee nykyhinnoin vuositasolla noin euroa edullisemmaksi ulkoa ostetuilla tehostetun palveluasumisen paikoilla verrattuna Kerttulakodin laitoshoitoon. Kerttulakodin vuokraamiseksi on käyty neuvotteluja. Jos ulkopuolinen vuokraaja vuokraa koko kiinteistön, saa Raision kaupunki vuodessa n. 0,2-0,3 miljoonan euron nettovuokratuoton. Yhteensä saavutettavat säästöt / tulonlisäykset tässä tapauksessa ovat nettotasolla 0,4-0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttämättömänä tilan vuosikustannus on euroa siten, että rakennus on tarvittaessa käyttöön otettavissa. Tällöin koko järjestelystä saatava hyöty on toiminnallinen säästö vähennettynä tilakustannuksella eli yhteensä noin euroa. Lisäksi on vaihtoehto, että kaupungin nykyisiä toimintoja siirrettäisiin Kerttulakodin tiloihin ja näin vähennettäisiin ulkopuolista tilantarvetta ja ulkoisia vuokrakustannuksia. Tarkempaa selvitystä ulkoisten vuokratilojen vähentämisen ja tilojen uudelleenjärjestelemisen näkökulmasta ei ole tehty. 4) Yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta päätti kokouksessaan käynnistää yhteistoimintaneuvottelut mahdollisen Kerttulakodin toiminnan lakkauttamisen johdosta. Neuvottelut koskivat 60 henkilöä. Työnantajan puo-

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) lelta neuvotteluja kävivät sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg, johtava hoitaja Sari Tanninen ja henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä. Työntekijöitä edustivat JHL:n toimihenkilöiden os. 396:n pääluottamusmies Raija Peltomäki, SUPER:n pääluottamusmies Marianne Hellgren ja TEHY:n pääluottamusmies Saara Hovi-Viemerö, ensimmäiseen neuvotteluun osallistui lisäksi TE- HY:n varapääluottamusmies Anu Syrjälä. Neuvottelut käynnistettiin ja päätettiin Neuvotteluiden aloittamisesta tehtiin työlainsäädännön edellyttämä ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle Tilanteen kartoittamiseksi johtava hoitaja Sari Tanninen haastatteli kaikki Kerttulakodin työntekijät. Neuvotteluissa kartoitettiin myös irtisanomissuojan piirissä olevat työntekijät. Neuvotteluiden kuluessa löydettiin kaikille Kerttulakodin työntekijöille pysyvä tai määräaikainen sijoituspaikka ja näin ollen irtisanomisia ei jouduta toteuttamaan. Tämä edellyttää vielä, että kaupunginvaltuuston tekemän talousarviopäätöksen mukaisesti perustetaan hoidon ja hoivan tulosalueelle päätöksessä mainitut varahenkilöiden vakanssit. Muilta osin sijoituksia oltaisiin toteuttamassa myös muille toimialoille kaupungin sisällä. Niiden työntekijöiden osalta, jotka tässä vaiheessa voidaan sijoittaa määräaikaiseen tehtävään, tilannetta joudutaan tarkastelemaan uudelleen määräaikaisen tehtävän päättyessä. Määräaikaiseen tehtävään on siirtymässä 20 henkilöä. 5) Päätöksenteko Kaupunginvaltuusto tekee asiasta periaatepäätöksen. Kaupunginhallitus päättää mahdollisista tilan vuokrasopimuksista myöhemmin, jos rakennukselle löytyy vuokraaja ja sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta toimeenpanee muilta osin valtuuston päätöksen. Valtuuston periaatepäätöksessä ei oteta kantaa lakkautuksen aikatauluun, vaan tästä päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta. Tavoiteaikana pidetään viimeistään huhtikuuta Oheismateriaali 1 Rakennepäätös.pdf 2 stm_toimenpiteet.pdf 3 Kerttulakoti_muutostyöt.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Kerttulakodin toiminnan ja edellyttää kaupunginhallituksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan toimeenpanemaan päätöksen.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6) Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Keskustelun kuluessa Kiira Lasarov-Pernaja ehdotti Juha Jormanaisen kannattamana, että ikäihmisten laitosasuminen toteutetaan vaihtoehto 1 (Kerttulakodin peruskorjaaminen hoitoon soveltuvaksi) mukaan. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä ja teki seuraavan, hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Kiira Lasarov-Pernajan tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Allén, Karila, Koivisto, Lehto-Laurila, Mikola, Parantainen, Moislahti, Vuorinen, Leinonen) ja 2 ei-ääntä (Jormanainen, Lasarov-Pernaja), joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän tekemä ehdotus oli tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (7)