Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (32) Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot. Aika maanantai klo 18:00-21:00

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (32) Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-21:00 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Heikki Arikka, 1. varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen, 2. varapuheenjohtaja Ari Leinonen Pipsa Allén Jari Salonen Heikki Laine Karoliina Harju Broberg Janette Elisa Vuorinen Katriina Ylönen Ari Jutila, poistui klo käsittelyn aikana Eeva Savola Risto Nikkonen Jonni Moislahti, poistui klo käsittelyn jälkeen Riikka Visa Helena Sukari Hannele Lehto-Laurila Anneli Kivijärvi Vesa Parantainen Kannisto Marja Raimo Sulonen Jarmo Rosama Anita Ruusuranta Sirpa Ek Kimmo Nurmi Juha Hellstén Kimmo Kosonen Suvi Heiniola Jyrki Yrttiaho, poistui klo käsittelyn aikana Kiira Lasarov-Pernaja, poistui klo käsittelyn aikana Eija Nurmi Pekka Närhinen Leena Rihko Kari Hanka Mika Koivisto Teemu Seikkula Peltokorpi Sirke Raimo Perälahti Jyrki Heiskari Leila Myllyoja Erkki Haavisto Mirjam Karila Kalle Myllymäki Saila Rintee Veera Köpsi

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (32) Muut saapuvilla olleet Veijo Mikola Juha Jormanainen Ari Korhonen, Konsernihallinto Anne Rantala, Konsernihallinto Matti Sivonen, Sivistyskeskus Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Mari Koivunen, Konsernihallinto Jarmo Niitynperä, Konsernihallinto Outi Reinikainen, Konsernihallinto Petra Määttänen kaupunginhallituksen edustaja kaupunginhallituksen edustaja klo asti, siirtyi klo valtuutettu Kiira Lasarov- Pernajan paikalle kaupunginjohtaja viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Janne Laulumaa puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, Helena Sukari Eija Nurmi Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (32) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu Kokouksen laillisuuden toteaminen Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Esityslistan hyväksyminen Ikäihmisten laitosasumisen rakennemuutos Raisiossa ja Kerttulakodin toiminnan lakkauttaminen Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi -tarkistaminen Talouden tasapainotusohjelman mukainen vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelma Hyvinvointikertomus Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan hyväksyminen Tilausten toteutuminen Valtuutettu Jarmo Rosaman ym. valtuutettujen aloite Katteluksessa sijaitsevien omakotitonttien hintojen alentaminen määräajaksi Valtuutettu Janne Laulumaan ym. valtuutettujen aloite Mahittulan nuorisotilan ja pihapiirin jatkokäytöstä Muutoksenhaku Muutoksenhakuohje

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (32) 100 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (32) 101 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Helena Sukarin ja Eija Nurmen.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (32) 102 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (32) Asianro 808/ / Ikäihmisten laitosasumisen rakennemuutos Raisiossa ja Kerttulakodin toiminnan lakkauttaminen historia Kaupunginhallitus : Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päätti , että 1) Raision kaupunki ryhtyy 1) valmistelemaan luopumista omasta ikäihmisten laitosasumisesta, 2) Kerttulakodin toiminnan lakkauttamista ryhdytään valmistelemaan ja 3) yhteistoimintamenettely aloitetaan koskien Kerttulakodin Sinisiiven, Kertun ja Mintuntuvan, Kirsikkakoti ja intervalli -osastojen sekä päivätoiminnan henkilöstöä. Vanhuspalvelulain 14 :n (Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet) mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Suomen hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassa vanhusten laitoshoidon vähentämiseen tähtäävästä toimenpideohjelmasta (Liite 1 kohta 24). Toimenpideohjelmassa (liite 2) on kuvattu ne toimenpiteet, joilla kuntia ohjataan ja tullaan ohjaamaan vanhusten laitoshoidon vähentämiseksi. Kunta itse päättää palveluntarjoamisesta olemassa olevien lakien ja ohjeistusten mukaisesti. Valtion ohjaus tähtää nyt ja myös tulevaisuudessa vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentämiseen. Vanhuus, siihen liittyvät muistisairaudet tai liikuntakyvyn heikentyminen eivät nykysuositusten mukaisesti automaattisesti johda vuodehoitoon sairaalassa, vaan tehostettu palveluasuminen kodinomaisena asumismuotona nähdään useimmissa tapauksissa perustellumpana vaihtoehtona. Ottaen huomioon vanhustenhoidon nykysuuntauksen on Raision välttämätöntä pyrkiä vähentämään vanhusten laitoshoitopaikkoja lähivuosina. Kerttulakoti on laadittujen arvioiden perusteella tiloiltaan puutteellinen vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tämä kasvattaa painetta ratkaisun tekemiseen mahdollisimman pian.

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (32) Arvio Kerttulakodin soveltuvuudesta vanhusten laitoshoitoon Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Kerttulakodin nykyiset tilat ovat puutteelliset tämän päivän laitoshoidon tarpeisiin. Virikkeiden ja aktiviteettien järjestäminen on joiltakin osin haasteellista, joskin henkilökunta on hyvällä osaamisellaan kyennyt näitä tiloista huolimatta toteuttamaan. Asiakas- ja työturvallisuuden näkökulmasta haasteita aiheuttavat erityisesti ahtaat huoneet sekä kuluväylät. Tilat vaikeuttavat myös apuvälineiden käyttöä raskashoitoisten potilaiden kanssa ja työntekijöille syntyy kuormitusta. Hälytysjärjestelmä on vanha ja se tulisi uusia, varaosia ei ole saatavilla, jos järjestelmä rikkoutuu. Arvio Kerttulakodin kiinteistön teknisestä kunnosta Kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen: Rakennus on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja sille tullee eteen isomman peruskorjauksen tarve aikaisintaan jossain vuoden 2025 tietämillä. Vaihtoehto 1: Kerttulakodin peruskorjaaminen hoitoon soveltuvaksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kerttulakodin muutostöistä on laadittu selvitys, joka on ohessa liitteenä (liite 3). Muutostöiden hinnaksi tulee noin 3,8 miljoonaa euroa. Laitospaikat vähenisivät nykyisestä 67:stä noin 40 paikkaan. Paikkojen vähentyminen on joka tapauksessa korvattava ja lisäksi potilaat olisi siirrettävä väistötiloihin korjauksen ajaksi. Tällä hetkellä väistötiloja on yksityisissä palvelukodeissa hyvin, mutta tulevaisuuden tilannetta on vaikea tässä vaiheessa ennustaa, koska kaikki alueen palvelukodit ovat seudullisia. Vaihtoehto 2: Kaupunki rakentaa oman tehostetun palveluasumisyksikön uuteen paikkaan Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupungilla on olemassa valmiina tontteja, joihin voisi rakentaa uuden tehostetun palveluasumisen yksikön. Tontit sijaitsevat Kellarimäenkadulla lähellä nykyistä Kerttulakotia. Hulvelanpäätteeseen valmisteilla oleva kaava ei mahdollista tarvittavaa tehostetun palveluasumisen yksikköä, vaan on tarkoitettu palveluasumisen tarpeita varten. Uudisrakentamisen hintaa ei ole arviotasolla selvitetty, mutta todennäköisimmin uudisrakennus on kalliimpi tai vähintään yhtä kallis vaihtoehto kuin Kerttulakodin peruskorjaaminen. Jos päätöksiä

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (32) tehdään heti, olisi uudisrakennus suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheiden jälkeen mahdollista käyttöönottaa arviolta aikaisintaan Tällöin Kerttulakodin asukkaat voitaisiin sijoittaa suoraan nykyaikaiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Vaihtoehto 3: Vanhusten laitoshoidosta luovutaan ja Kerttulakoti tyhjennetään Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kerttulakodin laitoshoitopaikoista on mahdollista luopua ja siirtää hoidettavat lähialueen tehostetun palveluasumisen yksiköihin, joissa on tilaa tällä hetkellä. Sitä mukaa kun tehostetun palveluasumisen paikat täyttyvät, muuttuu Kerttulakodin tyhjentäminen kerralla haasteellisemmaksi. Raisiolaisia asiakkaita on ympärivuorokautisessa hoivassa tällä hetkellä yhteensä 226, joista 83 on ostopalvelupaikoilla ja 143 oman tuotannon paikoilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta käynnisti valmistelun vaihtoehdon 3 selvittämiseksi. Lisäksi henkilöstön kanssa on käyty yt-menettelyä, joka päättyy aikaisintaan ) Asiakkaiden siirtyminen ja tarvittavat palvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Kerttulakodin laitospaikoista luopuminen edellyttää tällä hetkellä 61 henkilön siirtämistä. Intervallitoiminnot (9 paikkaa) siirretään terveyskeskussairaalan geriatriselle arviointi- ja kuntoutusosastolle. Päivätoiminnan on tarkoitus siirtyä entisiin kotihoidon tiloihin, johon tarvitaan pieniä muutostöitä. Kerttulan asukkaista osa siirretään omaan palvelutuotantoon ja osa ostopalveluna tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Laki velvoittaa kuntaa varmistamaan, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Yhteistoimintaalueella SAS koordinaattori tekee säännöllisesti tarkastuskäyntejä ostopalveluna järjestettyihin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Tarkastuskäynneillä käydään läpi henkilökunta määrä ja rakenne, tarkistetaan omavalvontaja lääkehoidon suunnitelmat. SAS -koordinaattori käy myös tapaamassa yksikössä asuvia raisiolaisia. Lisäksi tarkastuskäynti tehdään aina, jos jostakin yksiköstä saadaan negatiivinen palaute.

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (32) 2) Asiakasmaksukäytännöt Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava hoitaja Sari Tanninen: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa maksuperusteet ovat erilaiset. Molemmissa maksut ovat tulosidonnaisia. Pitkäaikainen laitoshoidon maksu perustuu asiakasmaksu asetukseen, jossa maksu on 85 % asukkaan nettotuloista. Maksu sisältää asumisen, hoitotarvikkeet, lääkkeet, ruuan ja hoidon. Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa on puoliso, jolla on toista suuremmat tulot, hoitomaksu on enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Tehostetussa palveluasumisessa asukas maksaa itse vuokran, ruuan, lääkkeet (maksukatto 610 ), siivouksen ja pyykin. Lisäksi asukas maksaa hoivapalvelumaksun, joka on kuukaudessa asiakasmaksuasetuksen 3 :n perusteella henkilön yhteenlaskettujen bruttotulojen 563 euron ylittävästä osasta 35 %. Asukkaan on mahdollista saada vuokraan tulosidonnaisesti asumistukea. Lisäksi asukkaan on mahdollista saa eläkkeen saajan hoitotukea, jonka suuruus on ylimmillään 327,46 /kk. Mikäli asukkaan tulot eivät riitä maksuihin, päättää kaupunki maksualennuksista toimeentulon mahdollistamiseksi. 3) Kokonaistaloudelliset vaikutukset Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kerttulakodin osalta on selvitetty potilaiden siirtymistä lähialueen palvelutaloihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tekemän selvityksen perusteella hoito tulee nykyhinnoin vuositasolla noin euroa edullisemmaksi ulkoa ostetuilla tehostetun palveluasumisen paikoilla verrattuna Kerttulakodin laitoshoitoon. Kerttulakodin vuokraamiseksi on käyty neuvotteluja. Jos ulkopuolinen vuokraaja vuokraa koko kiinteistön, saa Raision kaupunki vuodessa n. 0,2-0,3 miljoonan euron nettovuokratuoton. Yhteensä saavutettavat säästöt / tulonlisäykset tässä tapauksessa ovat nettotasolla 0,4-0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttämättömänä tilan vuosikustannus on euroa siten, että rakennus on tarvittaessa käyttöön otettavissa. Tällöin koko järjestelystä saatava hyöty on toiminnallinen säästö vähennettynä tilakustannuksella eli yhteensä noin euroa. Lisäksi on vaihtoehto, että kaupungin nykyisiä toimintoja siirrettäisiin Kerttulakodin tiloihin ja näin vähennettäisiin ulkopuolista tilantarvetta ja ulkoisia vuokrakustannuksia. Tarkempaa selvitystä ulkoisten vuokratilojen vähentämisen ja tilojen uudelleenjärjestelemisen näkökulmasta ei ole tehty.

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (32) 4) Yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta päätti kokouksessaan käynnistää yhteistoimintaneuvottelut mahdollisen Kerttulakodin toiminnan lakkauttamisen johdosta. Neuvottelut koskivat 60 henkilöä. Työnantajan puolelta neuvotteluja kävivät sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg, johtava hoitaja Sari Tanninen ja henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä. Työntekijöitä edustivat JHL:n toimihenkilöiden os. 396:n pääluottamusmies Raija Peltomäki, SUPER:n pääluottamusmies Marianne Hellgren ja TEHY:n pääluottamusmies Saara Hovi-Viemerö, ensimmäiseen neuvotteluun osallistui lisäksi TE- HY:n varapääluottamusmies Anu Syrjälä. Neuvottelut käynnistettiin ja päätettiin Neuvotteluiden aloittamisesta tehtiin työlainsäädännön edellyttämä ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle Tilanteen kartoittamiseksi johtava hoitaja Sari Tanninen haastatteli kaikki Kerttulakodin työntekijät. Neuvotteluissa kartoitettiin myös irtisanomissuojan piirissä olevat työntekijät. Neuvotteluiden kuluessa löydettiin kaikille Kerttulakodin työntekijöille pysyvä tai määräaikainen sijoituspaikka ja näin ollen irtisanomisia ei jouduta toteuttamaan. Tämä edellyttää vielä, että kaupunginvaltuuston tekemän talousarviopäätöksen mukaisesti perustetaan hoidon ja hoivan tulosalueelle päätöksessä mainitut varahenkilöiden vakanssit. Muilta osin sijoituksia oltaisiin toteuttamassa myös muille toimialoille kaupungin sisällä. Niiden työntekijöiden osalta, jotka tässä vaiheessa voidaan sijoittaa määräaikaiseen tehtävään, tilannetta joudutaan tarkastelemaan uudelleen määräaikaisen tehtävän päättyessä. Määräaikaiseen tehtävään on siirtymässä 20 henkilöä. 5) Päätöksenteko Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunginvaltuusto tekee asiasta periaatepäätöksen. Kaupunginhallitus päättää mahdollisista tilan vuokrasopimuksista myöhemmin, jos rakennukselle löytyy vuokraaja ja sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta toimeenpanee muilta osin valtuuston päätöksen. Valtuuston periaatepäätöksessä ei oteta kantaa lakkautuksen aikatauluun, vaan tästä päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta. Tavoiteaikana pidetään viimeistään huhtikuuta ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Kerttulakodin toiminnan ja edellyttää kaupunginhallituksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan toimeenpanemaan päätöksen.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (32) Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Keskustelun kuluessa Kiira Lasarov-Pernaja ehdotti Juha Jormanaisen kannattamana, että ikäihmisten laitosasuminen toteutetaan vaihtoehto 1 (Kerttulakodin peruskorjaaminen hoitoon soveltuvaksi) mukaan. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä ja teki seuraavan, hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Kiira Lasarov-Pernajan tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Allén, Karila, Koivisto, Lehto-Laurila, Mikola, Parantainen, Moislahti, Vuorinen, Leinonen) ja 2 ei-ääntä (Jormanainen, Lasarov-Pernaja), joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän tekemä ehdotus oli tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Liitteet a1 Äänestysluettelo.pdf Oheismateriaali 1 Rakennepäätös.pdf 2 stm_toimenpiteet.pdf 3 Kerttulakoti_muutostyöt.pdf ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Kerttulakodin toiminnan ja edellyttää kaupunginhallituksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan toimeenpanemaan päätöksen. Puheenjohtaja totesi, että aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot valtuustoryhmien suuruusjärjestyksessä, minkä jälkeen valtuusto käy asiasta keskustelun. Keskustelun aikana Pekka Närhinen ehdotti Aarre Lehtosen kannattamana, että 1) Kerttulakotia ei tässä vaiheessa lakkauteta 2) valtuuston päätettäväksi valmistellaan vaihtoehto, jossa nyt Kerttulakodissa toteutettu palveluasuminen ja hoivapalvelut toteutetaan edelleen kaupungin omana työnä.

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (32) Saila Rintee ehdotti, että kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Kerttulakodissa toimivat laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen osastot (Sinisiipi, Mintun- ja Kertuntupa, Kirsikkakoti) ja edellyttää kaupunginhallituksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan toimeenpanemaan päätöksen sekä samalla huolehtimaan siitä, että ikäihmisten päivätoiminta ja intervalliosasto saavat jatkaa Kerttulakodissa ja tarvittaessa saavat lisätiloja toiminnalleen. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että pidetään tauko klo Tauon jälkeen sihteeri totesi läsnäolijat. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että asiassa on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät jaa, ja Pekka Närhisen tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 jaa-ääntä, 8 ei-ääntä ja 2 äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi. Ari Leinonen esitti Kimmo Nurmen kannattamana kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisen ponnen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta pyrkii järjestämään intervalli- ja päivätoiminnan edelleen Kerttulakodissa, mikäli se on taloudellisesti perusteltua, tai muussa tapauksessa toiminta tulisi järjestää vähintään samantasoisissa tiloissa. Valtuusto hyväksyi esitetyn ponnen yksimielisesti. Äänestysluettelo on liitteenä.

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (32) Asianro 770/ / Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi -tarkistaminen historia Kaupunginhallitus : Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja vs. talousjohtaja Anne Rantala: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Uudessa kuntalakiehdotuksessa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa kirjausta on tarkennettu siten, että alijäämä on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Ehdotuksessa olevan siirtymäsäännöksen mukaan jos kunnalla on alijäämää vuoden 2015 tilinpäätöksessä, on se katettava viimeistään 2020 tilinpäätöksessä. Kaupunginhallitus päätti Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, että sektorikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan välittömästi. Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion yhteydessä lain mukaisen erillisen toimenpideohjelman alijäämän kattamiseksi ohessa olevan vaihtoehdon mukaisesti: Katettavaa 6-6,3 M Toimintakate kasvu % Verokasvu ilman korotuksia % ,5 3, ,5 3,3 3,9 4 4 Kunnallisvero 19,75 20,25 20,5 Tulos (M ) 1 1,5 2 1,5 0,9

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (32) Kaupunginhallitus on linjannut sektorikohtaisten suunnitelmien valmistelua sekä Lisäksi yleisen taloudellisen tilanteen ennusteet on päivitetty tämän hetkiselle tasolle. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 verotuksen tasosta sekä vuoden 2015 talousarviosta ja vuosien taloussuunnitelmasta. Tällä hetkellä Raisiolla on 3,1 miljoonaa euroa katettavaa alijäämää. Uusi tasapainotusohjelman kehys on laadittu huomioiden olemassa oleva verotaso, päivitetyt tiedot verotulojen kasvusta sekä arvio muusta talouskehityksestä (Kaupunginjohtajan katsaus TA2015-kirjassa). Menotaso on laadittu keskuskohtaisten sopeuttamisohjelmien edellyttämälle tasolle. Käytännössä kulujen kasvu on pyritty saattamaan alhaisimmalle mahdolliselle tasolle velvoitteiden ja yleisen kustannuskehityksen tuomat realiteetit huomioiden. Sektorikohtaiset ehdotukset ovat ohessa liitteenä. Ehdotukset muodostavat perustan talouden tasapainottamiseksi ja esitetyssä raamissa pysymiseksi. Sopeuttamisohjelma antaa valmisteluohjeen tulevaisuudessa tehtäville päätöksille. Sektorikohtaiset sopeuttamistoimenpiteet päätetään kussakin toimielimessä johtosäännön edellyttämällä tavalla. Verotaso ja muut talousarvion yksityiskohdat päätetään kunakin vuonna erikseen. Sopeuttamisohjelmaa tulee tarkentaa vuosittain talousarviopäätöksen jälkeen niin kauan kuin taseessa on alijäämää. Ehdotus alijäämän kattamiseksi Katettavaa 3,1 M 2015* Toimintatulojen 1,5/ 1,0 3,0 kasvu % -6,2 ** Toimintamenojen 1,0 1,5 2,0 kasvu % Toimintakate 4,3 1,7 1,6 kasvu % Verokasvu ilman 2,5 3,0 3,0 korotuksia % *** Kunnallisvero 20,5 20,5 20,5 Tulos (M ) 1,7 0,1 0,3 1,4 (tase 0,4 M positiivinen) * TA2015 mukainen ** Yleinen toimintatulojen kasvu 1,5 %, kokonaistulot putoavat johtuen vuonna 2015 toteutettavista konsernijärjestelyistä *** Verottaja ennustaa verotulojen kasvuksi vuodelle ,6 % ja vuodelle ,6 %. Ennuste on optimisten ja edellyttäisi asukasluvun kasvua. Vero-

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (32) tulo on pyritty arvioimaan realistiselle tasolle paikalliset kehitysnäkymät huomioiden. Mikäli talous toteutuisi oletettua heikommin, on Raision mahdollista pyrkiä luopumaan kaukolämpöverkosta. Arvioidulla kaukolämpöverkon myyntivoitolla alijäämä oletettavasti kyetään kattamaan heti. Myyminen kuitenkin aiheuttaa noin miljoonan euron vuosittaisen vuokratulovähennyksen. Mikäli valtio vähentää kuntien velvoitteita, mahdollistavat nämä nyt esitettyä suuremmat toimintakulujen leikkaukset. Tämä laajentaa keinovalikoimaa talouden tasapainossa pysymiseksi. Liitteet: Sektorikohtaiset sopeuttamisohjelmat ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Raision talous tasapainotetaan ja taseen alijäämä katetaan esittelytekstissä ehdotetun mukaisesti. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Raision talous tasapainotetaan ja taseen alijäämä katetaan esittelytekstissä ehdotetun mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että veroprosenttia esitetään korotettavaksi vain siinä tapauksessa, ettei tasapainotus ole mahdollista toteuttaa säästökeinoin. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti. tehtiin yksimielisesti esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti. Liitteet 1 Sote_sopeuttaminen.pdf 2 Pitkän aikavälin tasapainotusohjelma_sike.pdf 3 TekniSen keskuksen sopeuttaminen.pdf ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Raision talous tasapainotetaan ja taseen alijäämä katetaan esittelytekstissä ehdotetun mukaisesti.

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (32) Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että veroprosenttia esitetään korotettavaksi vain siinä tapauksessa, ettei tasapainotus ole mahdollista toteuttaa säästökeinoin. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (32) Asianro 953/ / Talouden tasapainotusohjelman mukainen vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelma historia Kaupunginhallitus : Vs. talousjohtaja Anne Rantala : Valtuusto päätti talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman vuosille Taloussuunnitelman tulee olla yhdenmukainen talouden tasapainottamiseksi laadittavan toimenpideohjelman kanssa. Liitteenä ovat tasapainotusohjelman mukaiset vuosien tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan taloussuunnitelman vuosille Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 4 Sopeutusohjelma tuloslaskelma ja rahoituslaskelma.pdf ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan taloussuunnitelman vuosille Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (32) 106 Hyvinvointikertomus 2014 ] Asianro 1081/ /2013 historia Kaupunginhallitus : Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. (Lähde: THL 2009) Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua: Ensimmäinen peruste on, että laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Toisena perusteena on, että hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävänä eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Hyvinvointikertomuksen tekeminen kuuluu kunnan pysyvien rakenteiden toimijoille. Kertomuksen tekeminen kuuluu sekä kunnan hyvinvointiryhmälle että johtoryhmälle (tai muille vastaaville kunnassa toimiville ryhmille). Kertomusta tekevien ryhmien tulee olla poikkihallinnollisia eli niiden tulee muodostua kunnan eri hallinnonalojen edustajista eikä pelkästään sosiaali- ja terveystoimen edustajista. Poikkihallinnollisten ryhmien ansiosta myös vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä tulee kaikkien yhteiseksi asiaksi. Sähköinen hyvinvointikertomus on uusi, kunnille maksuton työväline ja julkinen asiakirja. Se kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Se nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Näin se auttaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia sekä vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin.

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (32) Sähköisen hyvinvointikertomuksen etuja: o o Helppo käyttää. Hyödyntää teknologiaa. o Kokoaa samaan asiakirjaan koko hyvinvointitiedon, -ohjelmat ja - strategiat. o o o o o Käyttää valmiita, kansallisesti määriteltyjä hyvinvointi-indikaattoreita eli osoittimia ja hakee automaattisesti kunnan em. indikaattoritiedot. Rakentuu kunnan vuosikellon mukaisiin vaiheisiin, mikä helpottaa ja aikatauluttaa kertomuksen tekemistä. Hyvinvointikertomuksen eri vaiheissa kirjattu tieto voidaan viedä kunnan muihin kuntasuunnitteluasiakirjoihin. Vienti tapahtuu nyt manuaalisesti. Mahdollistaa kaikkien hallinnonalojen osallistumisen kuntalaisten hyvinvointia edistävien toimenpide-ehdotuksien laatimiseen ja toimintaan sitoutumiseen. Voidaan käyttää terveydenhuoltolain molempiin velvoitteisiin: Sekä laajan, neljän vuoden välein tehtävän hyvinvointikertomuksen tekemiseen että hyvinvointitiedon vuosittaiseen raportointiin. Sähköinen hyvinvointikertomus koostuu kahdesta osiosta: 1. Laaja hyvinvointikertomus (kerran valtuustokaudessa) Toimikautensa päättävän ja aloittavan valtuuston työtä tukeva työväline, joka suositellaan valmisteltavaksi valtuustokauden viimeisenä eli neljäntenä vuotena Auttaa hyvinvointitiedon siirtymisessä valtuustokaudelta seuraavalle (arvoja, asenteita, käytäntöjä, osaamista, tavoitteita ja kehittämistoimia) Tarkoitettu koko valtuustokauden aikaiseen tarkasteluun, arviointiin ja suunnitteluun 2. Vuosittainen raportointi eli vuosittainen hyvinvointikertomus (kerran vuodessa) Toimikaudellaan olevan valtuuston työtä tukeva työväline, joka valmistellaan valtuustokauden jokaisena vuotena Tarkennetaan tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja mittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (32) ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan hyvinvointikertomuksen omalta osaltaan ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 5 Raision kaupungin hyvinvointikertomus.pdf ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (32) Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Asianro 845/ / Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan hyväksyminen historia Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila : Ympäristönsuojeluviranomaisen taksaa on viimeksi tarkistettu vuonna 2011 (KV ). Taksa on tullut voimaan Taksaa tulee tarkistaa lainsäädännön muutosten takia ja lisäksi on tarpeen tarkistaa maksuja. Uuden ympäristönsuojelulain mukaiset valvontamaksut on lisätty taksaan uutena kohtana. ehdotus Ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle ympäristönsuojeluviranomaisen taksan hyväksymistä siten, että se tulee voimaan alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle ympäristönsuojeluviranomaisen taksan hyväksymistä siten, että maksuja korotetaan toiminnasta riippuen vähintään 15 % ja että taksa tulee voimaan alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. tehtiin yksimielisesti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan siten, että se tulee voimaan alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 6 Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (32) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan siten, että se tulee voimaan alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (32) Kaupunginhallitus Tilausten toteutuminen Asianro 117/ /2014 historia Kaupunginhallitus Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain syyskuun lopussa sekä tilausten toteutumat lautakunnittain. Talousarvionmuutoksissa näkyy nyt henkilöstösäästöt keskuksittain, jotka saadaan aikaan lomarahojen vaihdolla, vapaaehtoisilla vapailla tai lomautuksilla. Näiden säästöjen arvo on euroa. Loput euron henkilöstösäästöstä saavutetaan vapautuvien vakanssien täyttämättä jättämisillä, täyttöjen siirroilla myöhempään ajankohtaan sekä sijaisten käytön tiukalla linjalla. Tätä osuutta ei ole kuitenkaan vielä jaettu keskuskohtaisesti talousarviolukuihin, vaan se sisältyy konsernihallinnon menoihin vähennyksenä. Koko kaupunki Laskennallinen toteutuma syyskuun lopussa on 75,0%. Lomarahat maksettiin keskitetysti kesäkuussa, joten se nostaa henkilöstökulujen toteutumaa. Kesäaikana pidettiin myös melko paljon henkilöstösäästöistä johtuvia vapaita, toinen suosittu ajankohta on joulun tienoilla. Nämä vaikuttavat toteutuneisiin lukuihin. Koko kaupungin tasolla toimintatulot ovat 37,3 miljoonaa euroa (kasvu edelliseen vuoteen 8,4 %) ja toteutumaprosentti 72,5 %. Toimintakulut ovat -120,5 miljoonaa euroa, ja 72,4 % talousarvioista (kasvu edelliseen vuoteen 1,6 %). Toimintakate on -83,2 miljoonaa euroa, toteutumaprosentti on 72,3 % ja kasvu edelliseen vuoteen nähden -1,2 %. Verotulot näyttävät tilitysten valossa kasvavan seuraavasti: kunnallisverotulojen kasvu on +8,3%, yhteisöveron +16,7 % ja kiinteistöveron +28,8%. Veroennustekehikko ennustaa tälle vuodelle 4,2 % kasvua kunnallisverotuloihin ja 14,7 %:n kasvua yhteisöverotuloihin. Marraskuussa 2014 jälleen tasataan verotuloja, ja se lopullisesti ratkaisee Raision verotulotilitysten kasvun. Näihin lukuihin peilaten Raisiolle tilitetään liikaa verotuloja tänä vuonna. Tämä tarkoittanee kasvavaa takaisinperintää marraskuussa Uusi veroennustekehikko saatiin lokakuun alussa, ja se on jonkin verran huonompi kuluvan vuoden osalta kuin syyskuussa tehty ennuste. Sen mukaan ta-

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (32) lousarvion verotulotavoitteesta jäädään 1,2 miljoonaa euroa. Myös tulevien vuosien veroennusteita on alennettu. Huono työllisyystilanne vaikuttaa verotuloihin, ja myös eläketulot kasvavat huomattavasti ansiotuloja nopeammin. Kunnallisveron kehitys näyttää vielä tässä vaiheessa suhteellisen hyvältä, mutta kuten todettu, marraskuun tilityksen suuruus ratkaisee lopullisesti kunnallisveron kasvuprosentin. Vuosikate on tässä vaiheessa vuotta 15,3 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos +8,8 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat huomattavasti parempia kuin vuonna 2013 vastaavaan aikaan. Konsernihallinto Konsernihallinnosta maksetaan mm. koko kaupungin jäsenmaksut erilaisissa yhteisöissä, ja niiden eräpäivät ovat alkuvuodesta. Lisäksi konsernihallinnon talousarvomenojen vähennyksenä on edelleen euron osuus henkilöstösäästöistä, joka jaetaan keskuksiin vasta myöhemmin. Menojen toteutuma on 73,8% muutetusta talousarviosta ja 1,2 % edelliseen vuoteen nähden. Tulopuolta saatiin korjattua alkukesästä jonkin verran, mutta se laahaa silti perässä; toteutuma on 66,2 % talousarviosta, kasvua -0,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Konsernihallinnon tuloarvio sisältää maanmyyntivoittoja 2,4 miljoonaa euroa. Se on kova tavoite näissä yleisen taloudellisen tilanteen olosuhteissa, ja sen toteutumiseen sisältyy riski. Sosiaali- ja terveys Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan menot ovat kasvaneet 3,7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ja ovat 73,7 % talousarviosta. Tulot sisältävät kertaluonteisia eriä, jotka on tuloutettu alkuvuodesta, ja siksi tulot ovat 13,5 % suuremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan ja 74,3 % talousarviosta. Toimintakatteen kasvu on 0,3 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Sivistys (sis. vapaa-aika) Sivistyslautakunnan tulot ovat toteutuneet etupainotteisesti mm. hankerahoituksesta johtuen. Sama tahti ei jatku läpi vuoden. Tulot ovat toteutuneet 81,9 % talousarviosta ja ovat 5,4 % pienemmät kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tähän pääasiallinen syy on hankerahoituksen jaksottaminen eri vuosien kesken sille vuodelle, jolloin sitä käytetään. Osa hankerahoista on siirretty syyskuussa käytettäväsi vasta vuonna 2015, johon myös hankerahatulo kohdistuu. Menojen kehitys on negatiivinen, -0,3 % verrattuna edelliseen vuoteen, ja ne ovat 73,2 % talousarviosta. Vapaa-aikalautakunta on kerännyt 6,1 % enemmän tuloja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja menot ovat 0,7% pienemmät kuin viime vuonna. Toimintakatteen toteutumaprosentti on 72,3 % talousarviosta.

26 Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (32) Teke (sis. ympla) Ympäristölautakunnan tulot ovat 78,2 % talousarviosta ja menot 67,0% Edelliseen vuoteen verrattuna tulot ovat kasvaneet 8,9% ja menot 0,7 %. Teknisen lautakunnan menot ovat 67,0% talousarviosta ja 3,2% pienemmät kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tässä on auttanut suuresti vähäluminen ja lämmin talvi. Uuden talven laatu vaikuttaa teknisen menoihin. Tulot laahaavat perässä laskutuskausista johtuen, tulot ovat kuitenkin kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 6,2 %. Muut (Investoinnit, myynnit) Investoinneista on toteutunut 48,6 % talousarviosta eli 6,2 miljoonaa euroa. Myyntitavoitteesta ( ) ollaan jäljessä enää reilut euroa, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena haastavassa taloustilanteessa. Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri julkaisee kuukausittain jäsenkuntalaskutuksen poikkeamat tasaerälaskutuksesta kaavion. Syyskuun lopussa tilanne on se, että Raision osalta sairaanhoitopiirin käyttö poikkeaa 4,9% talousarviossa ennakoidusta laskutuksesta, jossa kasvua 2,8%-yksikköä elokuun lopun tilanteeseen nähden. Mikäli tämä ylityksen taso jatkuisi koko vuoden, se tarkoittaisi koko yhteistoiminta-alueen kannalta 2,6 miljoonan euron lisälaskua. Sairaanhoitopiiriin sisältyy edelleen kuluvan vuoden suurin menoriski. Ennuste loppuvuodesta Toteutumataulukon oikeassa reunassa on hyvin karkea ennuste loppuvuoden kehityksestä. Talousarviossa tilikauden tulos oli +1,0 miljoonaa euroa, ja ennuste päätyy hieman miinukselle, kuitenkin nollatuloksen tuntumaan. Konsernihallinnon on arvioitu jäävän jonkin verran tuloista ja alittavan menonsa, sosiaali- ja terveyslautakunnan oletetaan pysyvän noin euroa alle talousarvion nettokulujen. Tähän kuitenkin sisältyy riski sairaanhoitopiirin osalta. Muut keskukset on arvioitu siten, että talousarvio pitää tai jää jopa sen alle. Tähän vaikuttaa teknisellä sektorilla mm. tuleva talvi. Viimeisimmän tiedon mukaan verotuloista jäädään noin 1,2 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia saadaan 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Tämän ennusteen mukaan pääsy nollatulokseen on mahdollinen, mutta se vaatii useamman lautakunnan budjetin alitusta. Oma toiminta pystytään pitämään ruodussa, mutta suurimmat riskit sisältyvät myyntitulotavoitteen saavuttamiseen, sairaanhoitopiirin kustannuksiin sekä verotulokehitykseen. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee saadut raportit tilausten toteutumasta ja koko kaupungin taloustilanteesta tiedokseen.

27 Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (32) Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Talousjohtaja Oheismateriaali 4 Tilausten toteutuma pdf ehdotus Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee saadut raportit tilausten toteutumasta ja koko kaupungin taloustilanteesta tiedokseen. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

28 Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (32) Asianro 1004/ / Valtuutettu Jarmo Rosaman ym. valtuutettujen aloite Katteluksessa sijaitsevien omakotitonttien hintojen alentaminen määräajaksi Valtuutettu Jarmo Rosama jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Raision kaupungilla on vapaana yhteensä n. 50 omakotitonttia eri puolilla Raisiota. Kaanaan Katteluksen alueen kunnallisteknillisten töiden loppuun saattamiseksi on varattu määräraha v.2015 budjettiin. Vapaana on tämän työn jälkeen Katteluksessa n. 20 omakotitonttia, joiden hinnat vaihtelevat euroa. Tontteja on mahdollisuus myös vuokrata, jolloin vuokrahinta on 5 % myyntihinnasta / vuosi. Lisäkustannuksia rakentajille aiheutuu erilaisista liittymismaksuista yhteensä n euroa. Kustannuksia aiheutuu myös sähköliittymästä n euroa. Keinoja, jolla tontit saataisiin myydyksi tai vuokratuksi nopeasti ei ole monia. Yksi mahdollisuus on hintojen tai tontteihin kohdistuvien muiden kustannuksien alentaminen. Kaupungin varallisuutta on aivan liian paljon kiinni rakentamattomissa omakotitonteissa. Ehdotankin, että Katteluksessa sijaitsevien omakotitonttien hintoja, tai niihin kohdistuvia liittymämaksuja alennetaan määräajaksi, jotta rakentamista saataisiin vauhditettua. Alehinnat voisivat olla voimassa vaikka yhden vuoden. Aloitteen tavoitteena on sopeuttaa myös Raision kaupunki talouden suhdannevaihteluihin, jos tällä keinoin saataisiin vapaita tontteja myydyksi ja sitä kautta uusia veronmaksajia ja työtä Raisioon. Jarmo Rosama Juha Hellstén Kimmo Nurmi Raimo Sulonen Anita Ruusuranta Raimo Perälahti Ari Leinonen Kimmo Kosonen Sirpa Ek Janne Laulumaa Anneli Kivijärvi Marja Kannisto Leila Myllyoja Jonni Moislahti

29 Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (32) Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

30 Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (32) Asianro 1003/ / Valtuutettu Janne Laulumaan ym. valtuutettujen aloite Mahittulan nuorisotilan ja pihapiirin jatkokäytöstä Valtuutettu Janne Laulumaa jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Mahittulan pihapiirin rakennukset ovat pitkään toimineet nuorison käytössä. Varsinaisen nuorisotilan siirtyessä kauppaopiston tiloihin aikanaan Mahittulan rakennusten jatkokäyttö on mietinnässä. Nyt päärakennuksessa toimii nuorisotila sekä päivisin Vaisaaren yläkoulun ns. JOPO-luokka. Piharakennuksessa toimii aikuissosiaalityön kuntouttava työpaja ns. Mahittulan paja. Raisiossa toimii tällä hetkellä kaksi nuorten työpajaa Hakinmäen nuorisotilan yhteydessä nuorten käsityö/starttipaja sekä Alhaistentien varrella nuorten puutyöpaja. Niiden toimiminen yhdessä paikassa olisi toiminnan kehittämisen kannalta järkevää. Me allekirjoittaneet ehdotamme, että nuorten pajat keskitetään Mahittulan pihapiirin rakennuksiin ja aikuisten pajat siirretään nykyisiin nuorten puutyöpajan tiloihin Alhaistentielle Raisiossa Janne Laulumaa Marja Kannisto Sirpa Ek Anita Ruusuranta Juha Hellstén Anneli Kivijärvi Kimmo Nurmi Suvi Heiniola Jarmo Rosama Kimmo Kosonen Raimo Sulonen Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

31 Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (32) Muutoksenhakuohje Muutoksenhakuohje ( ) Muutoksenhakukiellot Valitusosoitus Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (kuntalaki 91 ): , , Muun lainsäädännön mukaan ei seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. numerot ja muutoksenhakukiellon perusteet: Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2 4, PL 32, Turku turku.hao@oikeus.fi faksi Kunnallisvalitus; pykälät 103, 107 Valitusaika 30 päivää Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Hallintovalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Muu valituselin (nimi ja postiosoite) Valitusaika x päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava

32 Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (32) Muutoksenhakuohje - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Myös laatijan ammatti, asuinkunta ja osoite on mainittava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valituskirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse, sähköpostilla, faksilla tai lähetin välityksellä. Valitusasiakirjat on jätettävä postin kuljetettavaksi niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Yksityiskohtainen valitusosoitus annetaan pöytäkirjanotteen liitteenä.