Tammelan kunta. Pyhäjärven länsirannan OSAYLEISKAAVA EHDOTUS Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh
|
|
- Laura Mäkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tammelan kunta Pyhäjärven länsirannan OSAYLEISKAAVA EHDOTUS Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh Tammelan kunta puh Hakkapeliitantie 2 kirjaamo@tammela.fi Tammela
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Pyhäjärven länsiosan rantaosayleiskaava Kaavan päiväys: ehdotus Kaavan laatija: Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki Hakkapeliitantie Tammela puh miika.tuki@tammela.fi Osayleiskaava-alueen pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen pohjakarttaa, johon kunnalla on viranomaiskäyttöoikeus. Kaavan laatii Tammelan kunta, jossa kaavan laatijana on kunnan kaavoittaja arkkitehti Miika Tuki. Kaavan vireilletulo: kh 276 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Luonnos nähtävillä Ehdotusvaihe nähtävillä MRL Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Voimaantulo 2
3 1.1 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 TIIVISTELMÄ Kaavan tarkoitus Kaava-alueen sijainti Kaavaprosessin vaiheet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Maisema ja luonnonympäristö Yhdyskuntarakenne ja palvelut Historiallisesti arvokkaat alueet ja muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Sosiaalinen ympäristö Liikenne Tiestö Voimalinja Kunnallistekniikka Liikunta- ja virkistystoiminnot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesialueet Maa-ainesten otto Maatalous Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa olevat asemakaavat Muut suunnitelmat ja päätökset Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu Rakennuskiellot Rakennusjärjestys Selvitykset ja inventoinnit YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Yleiskaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kaavan mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Aluevaraukset Asumisen varaukset Yleiset maatalouden alueet Katu- ja liikennealueet Ulkoilureitit Kohdemerkinnöin varustettavat arkeologiset alueet ja merkittävät rakennukset Luontoarvoiltaan merkittävät alueet Yhdyskuntatekninen huolto
4 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asutus Teollisuus ja työpaikka-alueet Palvelut Maatalous Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset suojeluarvoihin ja Natura-alueisiin Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset luonnonvaroihin Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriarvoihin Vaikutukset VAT ja MAT -alueisiin Vaikutukset kulttuurimaisemaan Vaikutukset maisema-alueisiin Vaikutukset kyläkuvaan Vaikutukset rakennusperintöön Vaikutukset muinaisjäännöksiin Vaikutukset uuteen rakentamiseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Terveydelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Vaikutukset virkistykselle osoitettuihin alueisiin Vaikutukset virkistysreittehin Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneverkon toimivuuteen Yksityisautoilu Raskas liikenne Julkinen liikenne Kevyt liikenne Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Liikenteen haitat Vaikutukset elinkeinoelämään Yritysten toimintaedellytykset (sisältää maatilayritykset) Työllisyys Kaupalliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Maan hankinta Kunnallistekniikka Rakennettavuus Palvelujen toteuttaminen ja ylläpito Kunnallistaloudelliset vaikutukset Energiatalous Tulot Yksityistaloudelliset vaikutukset
5 TIIVISTELMÄ 1.2 Kaavan tarkoitus Tammelan kunnan tavoitteena on kaavan päivittämisellä selkeyttää kunnassa vallitsevaa tilannetta, jossa kaavojen ulkopuolella olevilla rakennuspaikoilla on suurempi rakennusoikeus kuin rantayleiskaavojen tai ranta-asemakaavojen alueella. Voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa rannan vapaaajanasumisen rakennusoikeus on kaavan laatimisen aikaisen käytännön mukaan 120 ke-m2. Rakennusoikeus koskee kaikkia kaavan osoittamia vapaa-ajanrakennuspaikkoja tonttikoosta riippumatta: Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan ja rakennusjärjestyksessä rantojen rakennusoikeudet on määritetty yleiskaavaa korkeammalle tasolle, sillä rakennusjärjestyksessä rakennuspaikan rakennusoikeus vakinaiseen asumiseen on maksimissaan 280 ke-m2 ja vapaa-ajanasumiseen on maksimissaan 200 ke-m2. Mikäli olemassa oleva rakennuspaikka on pienempi kuin 2000 m2, rakennuspaikalle vakinaiseen asumiseen rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta (ei kuitenkaan enempää kuin 280 m2). Vapaa-ajanasunnolla rakennettavaksi sallittu kerrosala saa tällaisessa tapauksessa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kaavapäivityksellä ensisijaisesti tutkitaan rantatonttien rakennusoikeutta vastaamaan nykytilannetta ja pyritään yhtenäistämään käytäntöä suhteessa kunnan rakennusjärjestykseen. Myös vakituisen asumisen mahdollisuutta ranta-alueilla selvitetään. 1.3 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue kattaa Pyhäjärven länsiosan ranta-alueen Pappilanlahdesta Kuhasuonlahteen. Alueen pohjoisosa on osin kunnan asemakaava-aluetta. Muutoin alue on maaseutualuetta, jossa on maataloja ja pientaloasumista. Ranta-alueella on runsaasti vapaa-ajanasumista ja jonkin verran vakituista asumista. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Tammelan kunnanhallitus aloitti kaavoituksen kokouksessaan ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkisesti ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla sekä Forssan lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja internetissä. Luonnosvaiheen kaavamateriaali oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja internetissä. Ehdotusvaiheen kaavamateriaali oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja kunnan kotisivuilla internetissä. 5
6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja kehitys Alue on ollut pitkään maa- ja metsätalousaluetta, Pappilan ympäristön ollessa avointa peltoaluetta ja muun alueen metsäisempää ranta-aluetta. Maatiloja on alueelle muodostunut enemmänkin 1800-luvulla. Suurin muutos alueella on kuitenkin tapahtunut 1900-luvulla, kun alueen rannat on otettu vapaa-ajanasutuksen käyttöön. Kaava-alueen pohjoisosa Pappilan alueella on muuttunut 1900-luvun lopulla pientaloasumisen asemakaava-alueeksi. Kuninkaankartasto Kuninkaankartasto ei mittakaavassa Pyhäjärven länsiosan ranta-alue on ollut jokseenkin rakentamaton 1700-luvun lopulla. Kaava-alueella on vain muutamia rakennuskokonaisuuksia, joista merkittävin on Tammelan pappila Ruisluodon kohdalla. Tämän lisäksi Hannulanlahdella on kaksi torppaa. Alue on pitkälti ollut metsäistä aluetta, suurempia peltoalueita on ollut vain Pappilan ympärillä. 6
7 Venäläiset topografikartat Kaava-alue venäläisissä topografi kartastoissa ( ) ei mittakaavassa Vuosien aikana laadituista venäläisistä topografikartoista voi todeta, että pappila on edelleen peltojen keskellä. Alueelle on kuitenkin muodostunut enemmän asutusta kuin aikaisemmat kaksi torppaa. Myös peltoalueita on raivattu uuden asutuksen yhteyteen. Alueella on ollut kartan mukaan Wuoren, Yöveden, Perälän, Hakalan, Simolan ja Mäkkylän tilat. Alueen tiestö on jo muotoutunut jokseenkin nykyiseen muotoon. 7
8 Pitäjänkartat 1922 Pitäjänkartta vuodelta 1922 ei mittakaavassa Vuoden 1922 pitäjänkartoissa tilanne on jokseenkin vastaava kuin venäläisissä topografikartoissa, mutta ensimmäiset vapaa-ajanasunnot ovat rakentuneet ranta-alueelle (Huvila, Stenroos ja Rönni). Alueella on ollut kartan mukaan Wuoren, Yösijan torpan (Yövesi), Similän (Simola), Mäkelän, Kujalan, Ritamäen, Saviniemen ja Kuhasuon tilat. Pappila on edelleen peltojen ympäröimänä omana saarekkeenaan. 8
9 Nykytilanne Maanmittauslaitoksen peruskartta 1960 ei mittakaavassa Suurimman muutoksen kohteena on ollut vanhan pappilan alue, jonne nykyisin sijoittuu kunnan vanhusten palvelutalo. Myös Pappilan pohjoisenpuoleiset pellot on asemakaavoitettu ja rakennettu. Muutoin peltojen ja metsäalueiden suhde on pysynyt nykypäivään melko samanlaisena kuin 1800-luvulla. Jo 1960-luvulle tultaessa rantoja oli rakennettu melko paljon vapaa-ajankäyttöön, mutta tämä vain kiihtyi luvun loppupuolta kohden. Ranta onkin käytännössä suurelta osin täyteen rakennettu. Ranta-alueet kaavoitettiin Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman yleiskaavatyön yhteydessä, jolloin myös rantojen jäljellä olevat käyttämättömät rantarakennuspaikat tutkittiin emätilatarkastelulla. Vapaa-ajanasunnoista osa on pieniä 1900-luvun puolivälin vapaa-ajanasuntoja, jotka eivät enää vastaa nykyisen elämäntavan odotuksia. Yhä enenevässä määrin alueen vapaa-ajanasuntoja halutaankin muuttaa 9
10 ympärivuotiseen ja vakituiseen käyttöön. Osin rakennuskanta korvautuu ja alueelle rakentuu uutta suurempaa rakennuskantaa osaksi järven ranta-alueita. 2.2 Maisema ja luonnonympäristö Alueella ei ole luonnonsuojelullisesti valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltavia kohteita. Pappilan kulttuuriympäristö on huomioitu maakuntatasolla ja alueella on Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman yleiskaavan luontoselvityksen mukaan jonkin verran merkittäviä luontoalueita. Lähinnä nämä sijoittuvat Pyhäjärven ranta-alueille. Pyhäjärvestä alkava Loimijoki ja sen varsi ovat myös merkittäviä, myös luontovirkistyksen kannalta. 10
11 11
12 12
13 2.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut Alueen pohjoisosa Pappilan tuntumassa on kunnan asemakaava-aluetta, johon sijoittuu pientaloasumista. Pappilan alueella ranta on kunnan vanhusten palvelutaloon ja asemakaava-alueisiin liittyvää virkistysvyöhykettä. Pappilasta itään on ranta-alue kaavoitettu asumiselle, myös Ruisluoto on tiiviisti rakennettu vapaa-ajanasunnoilla, vaikkei olekaan asemakaavoitettu. Tiiviimpää asumista on myös Kuhasuonlahden tuntumassa, jonne on rakennettu omakoti- ja rivitaloasuinrakennuksia 1900-luvun lopulla. Muulta osin alueen rannat on rakennettu jokseenkin täyteen ilman ranta-asemakaavoja. Myös joitakin perinteisiä maatilojen tilakeskuksia sijoittuu kaava-alueelle. Osa alueen maatiloista on keskittynyt hevoselinkeinoon. Hevostilojen lisäksi alueella on matkailuelinkeinoa mökkien vuokraamisen muodossa. Asumisen yhteyteen sijoittuu niin ikään elinkeinotoimintaa kuten autokorjaamo yms. Julkisten palvelujen osalta Ruisluotoon sijoittuu kunnan vanhusten palvelukeskus. Lisäksi Ruisluodontien ja Forssantien risteyksessä on yksityinen vanhusten hoivakoti. Riihivalkamassa aivan kaava-alueen läheisyydessä on päiväkoti ja alakoulu. Etenkin alueen pohjoisosa Ruisluodossa/Kydössä sijoittuu kunnan palvelujen läheisyyteen. Ajoneuvoliikenteen osalta myös muulta alueelta on hyvät yhteydet keskustan palveluihin, kuten myös Forssan kaupunkiin ja sen seututason palveluihin. 2.4 Historiallisesti arvokkaat alueet ja muinaisjäännökset 13
14 Kaavarajauksen alueella on kaksi muinaisjäännöstä, Pappila ja Kydön vanha pappila. Kummatkin kohteet ovat Tammelan vanhan pappilan yhteydessä. Muinaisjäännösten lisäksi alueella on tehty irtolöytöjä kohteissa Kirriluoto, Kallela ja Kujala. Mahdollisia muinaisjäännöksiä ovat Tilasinvuori ja Similänlahti. 2.5 Rakennettu ympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön osalta maakuntatasolla on huomioitu Pappilan kulttuuriympäristö. Muutoin Pappilan alueen rakentaminen on 2000-luvun taitteen rakentamista. Alueen rannat puolestaan on rakennettu 1900-luvun puolivälin jälkeen. Lisäksi alueella on muutamia 1900-luvun taitteen maatiloja. Pyhäjärven pohjoisrannalla on muutamia pieniä huvilamökkejä 1900-luvun alusta. Rakennuskannasta on tehty aikaisemman kaavan yhteydessä inventointi, joka on selostuksen liitteenä. 14
15 2.6 Sosiaalinen ympäristö Alueen pohjoisosa Pappilan tuntumassa on kunnan normaalia pientaloasumisen asemakaava-aluetta. Asemakaava-alueella on entisen Pappilan tilalla kunnan vanhusten palvelukeskus. Lisäksi Ruisluodontien ja Forssantien risteyksessä on yksityinen vanhusten hoivakoti. Asemakaava-alueen yhteydessä on varattu laajoja alueita virkistykseen niin puistoalueiksi kuin venevalkamoitakin varten. Asemakaava-alueen ulkopuolella alue on normaalia haja-asutusaluetta Kuhalahdensuon palstoitusalueita lukuun ottamatta. Näillä alueilla on lähinnä asuttuja entisiä tilakeskuksia ja niiden työläisten asuntoja. Edellä mainitulla Kuhalahdensuon alueella on kuitenkin asemakaava-aluetta vastaava omakoti- ja rivitaloasumisen alue. Kaava-alueen ulkopuolella lähellä tätä aluetta on kunnan asemakaava-alue Nuutti. Aivan kaava-alueen lounaisrajan läheisyydessä on kunnallinen päiväkoti ja alakoulu, joiden yhteydessä on lapsille leikkipuisto sekä liikuntapaikkoja. Rannat ovat käytännössä kokonaan vapaa-ajanasutuksen käytössä. Alueen toiminnot ja liikenne vilkastuukin huomattavasti kesäaikana normaalitilanteeseen verrattuna. 15
16 2.7 Liikenne Tiestö Pohjoisosan asemakaava-alueella tiestö perustuu kunnan asemakaavakatuihin. Alueen suurimmat liikennevirrat välittää valtion hallinnoimat Forssantie (255), Papinsillantie (2826) ja Nuutinkulmantie. Muutoin alueen tiestö perustuu yksityisteihin. Forssantie on liikennemääriltään vilkkain 3591 ajoneuvolla vuorokaudessa, Papinsillantietä liikennöi 1304 ajoneuvoa vuorokaudessa. Forssantien varrella on kuitenkin kevyen liikenteen väylä varmistamassa kevyen liikenteen sujuvan kulun, mutta etenkin Papinsillantie on mutkainen ja kapea aiheuttaen turvallisuusriskin kevyelle liikenteelle. Kunnassa on tutkittu mahdollisuutta kevyen liikenteen yhteydelle Papinsillantietä ja edelleen Nuutikulmantietä Riihivalkaman koululle ja valtatien 2 kevyen liikenteen alitukselle. Vähimmäistavoitteena on ollut tien levittäminen siten, että pientareelle jäisi enemmän tilaa kevyelle liikenteelle kulkea Voimalinja Alueen pohjoisosassa kulkee voimalinja Pappilan länsipuoleisen avoimen peltoaukean poikki. 2.8 Kunnallistekniikka Alue kuuluu melkeinpä kokonaisuudessaan vesihuollon ja viemäröinnin vaikutusalueeseen. Ranta-alueiden kiinteistöille viemärilinjaa ei kuitenkaan ole juurikaan rakennettu ja suurin osa vapaa-ajanasunnoista ei näin ollen ole viemäriverkostossa. Vesihuolto ja viemäröinti tehdään alueella kunnan ja Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy:n yhteistyönä. 16
17 Pyhäjärven länsiosan ranta-alueiden vesihuoltosuunnitelmat 17
18 2.9 Liikunta- ja virkistystoiminnot Asemakaava-alueen yhteydessä on rantaan ulottuvia puistoja ja rannassa olevia venevalkamia. Kaavaalueen pohjoisosasta on kolme kilometriä keskustan liikuntakeskukselle ja ulkoilupoluille. Kaava-alueen eteläosassa on Riihivalkaman koululla / päiväkodilla lähiliikuntapaikka, jääkiekkokaukalo sekä sisäliikuntahalli. Ulkoiluun kaava-alueella on hyvät mahdollisuudet myös Loimijoella ja Pyhäjärvellä, joissa on mahdollista veneillä ja kalastaa. Lisäksi lueen metsiä voidaan käyttää jokamiehenoikeuksin tapahtuvaan retkeilyyn ja marjastukseen/sienestykseen. Ranta-alueilla voi muutkin kuin vapaa-ajanasuntojen omistajat harjoittaa lomamökkeilyä, sillä alueella on mökkien vuokraustoimintaa. Osa alueen maatiloista on hevostiloja, joissa voi käydä ratsastamassa Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pohjavesialueet Alueella ei ole pohjavesialueita Maa-ainesten otto Alueella ei ole merkittäviä kaupallisia soranottoalueita Maatalous Asemakaava-aluetta lukuun ottamatta kaava-alue on suurimmalta osin perinteistä maa- ja metsätalousaluetta. Alueen perinteiset pellot ovat edelleen viljeltyjä tai laidunnettuja. Alueelle sijoittuukin useampia maatalouden tilakeskuksia, joista osa on erikoistunut hevostoimintaan Maanomistus Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa lukuun ottamatta asemakaavoitetun Pappilan alueen kunnan omistuksessa olevia alueita (vanhusten palvelukeskuksen tontti, katualueet, puistot). 18
19 3 SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. 3.2 Maakuntakaava ote maakuntakaavasta, mittakaavaton Kanta-Hämeen maakuntakaava on pohjiltaan tullut voimaan 2006, mutta sitä on vaihemaakuntakaavapäivityksillä päivitetty kahteen otteeseen, viimeksi Kaavassa pohjoisosan asemakaavoitettu alue on asuntovaltainen taajamatoimintojen alue (A) ja Forssantien varsi rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Nuutinkulmantien varsi on osoitettu kyläalueena tai kylämäisen asutuksen alueena (AT). Pappilan ympäristön peltoalueet on osoitettu merkittävänä peltoalueena (MT). Loimijoki ja sen rannat sekä ranta Loimiojoelta Tammelan keskustan suuntaan on osoitettu virkistysalueena. Lisäksi kaavassa on osoitettu venereitti Pyhäjärven poikki ja edelleen Loimijokea pitkin. Nuutinkulmantien varsi ja Papinsillantien varsi Hannulanlahdelle asti on osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueena (poikkiviivoitus). 19
20 Koikkurinkallio on osoitettu kaavaan maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg). Pappilan muinaisjäännös on kaavassa osoitettu kohdemerkinnällä (turkoosi neliö). 3.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen osayleiskaava vuodelta
21 Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaavassa pohjoisosan rakennetut alueet on osoitettu alueen käyttötarkoituksen osoittavin merkinnöin. Tällä alueella ranta-alueet on vapaa-ajanasumista lukuun ottamatta osoitettu virkistysalueiksi. Forssantien varsin on osoitettu asuinrakentamiseen. Nuutinkulmantien varsi on suurelta osin osoitettu asuinrakentamiseen (AP-1). Maatilojen tilakeskukset on erikseen nostettu kaavassa esiin (AM). Rantarakentaminen on osoitettu vapaa-ajanasumisen alueena (RA). Rakennusalueiden väli ja tausta on osoitettu pääsääntöisesti metsätalousalueina (M). Loimijoen varren peltoalueet on kaavassa osoitettu maisemapeltoina (MA). Luontoselvityksessä esiin nostetut luontoarvot on osoitettu kaavassa MY-merkinnällä. Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaava on laadittu siten, että yleiskaavan perusteella on mahdollista myöntää suoraan rakennuslupia ennen vahvistettua ranta-asemakaavaa tai poikkeamislupapäätöstä. Rantojen rakennuspaikkojen määrittäminen on ratkaistu emätilatarkastelulle, jolloin maanomistajien tasapuolinen kohtelu on voitu varmistaa. Rakennuspaikat on osoitettu kaavaan kohdemerkinnöin ( / ). Muulta rantavyöhykkeeltä rakennusoikeudet on siirretty kaavassa esitettyihin paikkoihin, eikä näillä alueilla ole rakennusoikeutta. 3.4 Voimassa olevat asemakaavat Pappilan alueella on voimassa Kydön asemakaava vuodelta 2005 ja tämän itäpuolella pieni pala Rauhaniemi-Matintuomio asemakaavaa vuodelta Kydön asemakaavan sisällä on Pappilan rantaalueen kaava vuodelta 2003 sekä pieni kaavapäivitys Forssantien varrella kortteleissa
22 3.5 Muut suunnitelmat ja päätökset Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu Seudulla valmistui vuoden 2011 aikana seudun kuntien Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteistyönä Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu. Työssä haettiin suuntaviivoja alueen kehittämiselle aina vuoteen 2050 asti. Kaava-alueen osalta työssä tutkittiin aluetta suurelta osin pientalovaltaisen asumisen alueena, jossa voi olla myös kerrostalorakentamista. Alueen kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia aluekokonaisuuksia. Alueen sisällä voi olla myös rakentamattomia alueita, kuten historiallisia ympäristöjä, maisema-alueita, virkistys- ja viheralueita ja peltoja. Loimijoen varren peltoalue on rakennemallityössä huomioitu osoittamalla se maaseutumatkailun ja - virkistyksen ydinalueena. Taajamiin ja kyliin liittyviä, aktiivisessa viljelyksessä olevia peltoalueita, peltoteitä ja kauniita maaseutumaisemia voidaan hyödyntää maaseutumatkailussa ja -virkistyksessä. Alueet ovat Forssan seudun identiteettimaisemia. Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu 2011, ote alueelta 22
23 3.6 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 3.7 Rakennusjärjestys Alueella on voimaan tullut Tammelan kunnan rakennusjärjestys. 3.8 Selvitykset ja inventoinnit Kaava-alueen selvitykset on pitkälti tehty aikaisemman kaavoituksen yhteydessä: Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen osayleiskaava Syrjänharju-Kytö-Häiviä-Varsanoja-Similänkulma-Riihivalkama yleiskaavan luontoselvitys Kulttuurimaisema- ja rakennuskantainventointi, Kivatekno Oy Veijo Lievonen 2001 Muita selvityksiä: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa: Museovirasto Johanna Enqvist (2005) ja Petro Pesonen (2006) Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim. Minna Seppänen, Hämeenlinna 2008 Tammelan rautakauden periodi-inventointi: Jari-Matti Kuusela ja Jasse Tiilikkala. Turun yliopisto Kanta-Hämeen keskiaikaiset pappilat. Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Lammin, Tammelan ja Vanajan sekä Urjalan pappilatonttien inventointi: Hanna-Maria Pellinen. Turun yliopisto. Hanna Virkki ja Kalevi Hokkanen, Geologian tutkimuskeskus GTK: Kanta-Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheen visualisointi. Hämeen liiton julkaisu V:84, Hämeenlinna 2007 Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Osa 2, Natura-alueet ja -selvitykset Olemassa olevat pohjavesiselvitykset: Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Maakunnan rakennuskantaa on inventoitu ja inventoinnit koottu kirjaksi Rakennettu Häme, julkaisija Hämeen liitto. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi, Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen liiton julkaisu II:190 VORSKI-hankkeen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, Tammela 2009, Hämeen ympäristökeskuksen raportti 9/2009. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Viemäröinnin yleissuunnitelma 2008 Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Ojanen, Eeva. Tammelan historia I. Esihistoria, Ruotsin vallan aika. Tammelan kunta, Tammela, 1992 Ojanen Eeva. Tammelan historia II. Venäjän vallan alusta nykyaikaan. Tammelan kunta. Tammela,
24 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat sekä seuraavat viranomaiset: Viranomaiset: Hämeen ELY/ympäristö Uudenmaan ELY/liikenne Museovirasto Hämeen liitto Kunnan viranomaistahot: Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Muut: Kanta-Hämeen pelastuslaitos Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Lounea Oy Elenia Verkko Oy Kylä- ja virkistysyhdistykset Vireilletulo Tammelan kunnanhallitus aloitti kaavoituksen kokouksessaan ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitettiin julkisesti kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla sekä Forssan lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Tänä aikana saatiin yhteensä viisi mielipidettä ja seitsemän lausuntoa. Lausunnon antoivat: Hämeen ELYkeskus, Museovirasto, Hämeen liitto, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Tammelan kunnan tekninen lautakunta sekä Tammelan kunnan ympäristölautakunta. Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kaavamateriaali oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Tänä aikana saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, Hämeen liitto, Museovirasto, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Tammelan kunnan tekninen lautakunta sekä Tammelan kunnan ympäristölautakunta. Yksityisten tahojen muistutuksia kaavaluonnokseen saapui yksi kappale. Lausunnoissa esitettiin rantaan sijoittuvien vakituisen asumisen rakennuspaikkojen liittämistä vesi- ja viemäriverkostoon. 24
25 Yksityisessä mielipiteessä maanomistajat esittivät toiveita maanomistuksensa kehittämiseksi. Kaavaa tarkennettiin saapuneen palautteen pohjalta siten, että kaavaan lisättiin kehittämissuositus, jossa edellytettiin vapaa-ajanasuinpaikkoja vakituisen asumiseen muutettaessa vesi- ja viemäriverkkoon liittymistä, mikäli kiinteistö on vesi- ja viemäriverkoston vaikutuspiirissä. Luonnosvaiheessa saapuneen palautteen tiivistelmä ja kaavoittajan vastineet ovat selostuksen liitteenä. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen kaavamateriaali oli virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Tänä aikana saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, Hämeen liitto, Museovirasto, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Tammelan kunnan tekninen lautakunta, Tammelan kunnan ympäristölautakunta ja Elenia Oy. Yksityisten tahojen muistutuksia kaavaluonnokseen saapui neljä kappaletta. ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että luontoselvityksen tulisi tarkistaa niiltä osin, kun alueelle sijoitetaan uutta rakentamista. Muilla lausujilla ei ollut kaavaehdotukseen huomautettavaa. Yksityisessä mielipiteessä maanomistajat esittivät toiveita maanomistuksensa kehittämiseksi. Ehdotusvaiheessa saapunut palaute ja kunnan vastineet siihen ovat selostuksen liitteenä. Kaavaa tarkennettiin saapuneen palautteen pohjalta siten, että kaavaan lisättiin uusien rakentamisen alueiden osalta velvoite luontoarvojen selvittämiseen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Lisäksi kaavaan tehtiin pieniä kokonaisuuden kannalta vähäisiä muutoksia muistuttajien toiveisiin perustuen. Aikaisemmissa vaiheissa myös muutama rekisterien mukainen saunarakennus oli osoitettu olemassa olevan asuin/vapaaajanasuinrakennuksen merkinnällä (musta pallo), joten kaavaa tarkennettiin vastaamaan rekisteritilannetta. Sekaannus johtui rekisteritilanteen ja pohjakartan välisestä ristiriidasta, sillä pohjakarttaan saunarakennukset oli piirretty vapaa-ajanrakennuksina. Muutoksista lähetettiin tieto maanomistajille Viranomaisyhteistyö Viranomaistahot osallistuivat kaavoituksen laatimiseen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 4.2 Yleiskaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavapäivityksen lähtökohtana on yhtenäistää kaavoitettujen alueiden ja kaavoittamattomien alueiden rantatonttien rakennusoikeutta vastaamaan toisiaan. Myös ranta-alueiden vapaa-ajanasuntojen muuttamista vakituiseen asumiseen tutkitaan kaavoituksen yhteydessä Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavoituksen yhteydessä voidaan arvioida kaavoitettavan alueen vapaa-ajanasumiselle osoitettujen alueiden soveltuvuutta vakituiseen asumiseen suhteessa kunnan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin. Lisäksi voidaan tutkia ja tarkentaa voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaavan muun kuin rantoihin sijoittuvan asuinrakentamisen varauksia. 4.3 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. 25
26 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavaa on päivitetty siten, että on selkeytetty aikaisempaa tilannetta, jossa kaavojen ulkopuolella olevilla rakennuspaikoilla on suurempi rakennusoikeus kuin rantayleiskaavojen tai -asemakaavojen alueella. Aikaisemmin Pyhäjärven länsiosan ranta-alueella voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa rannan vapaa-ajanasumisen rakennusoikeus oli kaavan laatimisen aikaisen käytännön mukaan 120 ke-m2. Rakennusoikeus koski kaikkia kaavan osoittamia vapaaajanrakennuspaikkoja tonttikoosta riippumatta. Kaavapäivityksessä osayleiskaava-alueen rakennusoikeus on sidottu kunnan rakennusjärjestyksen rakennusoikeuteen: Rakennusjärjestyksessä rakennuspaikan rakennusoikeus vakinaiseen asumiseen on maksimissaan 280 kem2 ja vapaa-ajanasumiseen maksimissaan 200 ke-m2. Mikäli olemassa oleva rakennuspaikka on pienempi kuin 2000 m2, rakennuspaikalle vakinaiseen asumiseen rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta (ei kuitenkaan enempää kuin 280 m2). Vapaa-ajanasunnolla rakennettavaksi sallittu kerrosala saa tällaisessa tapauksessa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Koska aikaisemmassa kaavoituksessa oli rakennusoikeudeksi annettu 120 ke-m2 riippumatta tontin koosta, olisi joidenkin alle 2000 m2 tonttien rakennusoikeus pienentynyt oleellisesti, joten kaavassa määritettiin, että rakennuspaikan rakennusoikeus on kunnan rakennusjärjestyksen mukainen, mutta kuitenkin kaikilla tonteilla vähintään 120 ke-m2. Toisena asiana tutkittiin vapaa-ajanasuinpaikkojen muuttamista vakituiseen asumiseen. Pyhäjärven länsiranta on suureksi osaksi 1900-luvun puolivälin jälkeen muotoutunut vapaa-ajanasuntokäyttöön. Alueella on pieniä tuon ajan vapaa-ajanasuntoja, jotka eivät enää vastaa nykyisen elämäntavan odotuksia ja yhä enenevässä määrin alueen vapaa-ajanasuntoja halutaankin muuttaa vakituiseen käyttöön. Rakennuskantaa korvautuu jo nyt ja alueelle rakentuu uutta suurempaa ympärivuotista rakennuskantaa osaksi järven rantaalueita. Koska Pyhäjärven länsiosan ranta-alueet ovat kokonaisuutena hyvin sijoittuneet kunnan yhdyskuntarakenteessa, on kaavoituksessa osoitettu rantarakentamisen alueet vakituisen asumisen alueina. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa alueita asemakaavoituksen kautta vakituisen asumisen alueiksi, vaan mahdollistaa vapaaehtoisuuteen perustuva kiinteistökohtainen käyttötarkoituksen muutos. Luonnosvaiheessa saapuneessa palautteessa esitettiin huoli kiinteistöjen jätevesien käsittelystä ja esitettiin, että kiinteistöt tulisi liittää vesi- ja viemäriverkostoon. Palautteen perusteella kaavaan lisättiin kehittämissuositus, että vapaa-ajanasuntokiinteistöä muutettaessa vakituiseen asumiseen tulee ensisijaisesti liittyä vesi- ja viemäriverkkoon kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyratkaisujen sijaan. Voimassa olevan Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavan muitakin kuin rantaan liittyviä asumisen rajauksia on tutkittu soveltumaan tarkemmin alueen olemassa oleviin olosuhteisiin kuten tiestöön. Kuten jo aikaisempi yleiskaava, myös Pyhäjärven länsirannan osayleiskaavapäivitys on laadittu siten, että yleiskaavan perusteella on mahdollista myöntää suoraan rakennuslupia ennen vahvistettua rantaasemakaavaa tai poikkeamislupapäätöstä. Rantojen rakennuspaikkojen määrittäminen on ratkaistu Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa emätilatarkastelulla, jolloin maanomistajien tasapuolinen kohtelu on voitu varmistaa. 5.2 Kaavan mitoitus Kaava-alueella on jo aikaisemmassa Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu alueita pientalorakentamiselle. Pyhäjärven länsirannan kaavatyössä näitä alueita on tarkennettu. Rakennusoikeus tällä alueella on rakennusjärjestyksen mukaisesti 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Mikäli alueet rakentuisivat muutoin kuin yksittäistapauksina, tulisi tämä tapahtua asemakaavoittamisen kautta. 26
27 Kaava-alueen rantojen osalta rakennuspaikat on selvitetty aikaisemmassa kaavatyössä emätilaperiaatteen mukaisesti. Rakennuspaikkoja ranta-alueella on 84, joista uusia rakennuspaikkoja on viisi. Rakennusoikeutta vapaa-ajantonteilla on aikaisemmin ollut ke-m2. Kaavapäivitys nostaa kerrosalan siten, että maksimissaan kerrosalaa olisi ke-m2. Tämä kuitenkin tarkoittaisi kaikkien vapaaajanasumisen rakennuspaikkojen muuttamista vakituisiksi ja täyden rakennusoikeuden rakentamista jokaisella rakennuspaikalla, mikä ei ole todennäköistä. Emätilaperiaate rakennuspaikkojen määrittämisessä Emätila on rakennuslain voimaanastumisajan (1959) kiinteistöjaotuksen mukainen tila (kiinteistö). Ajankohtaa perustellaan sillä, että aikaisemman säännökset eivät sisältäneet rakennusoikeuden käsitettä. Myöskään rantarakentaminen ei ollut kovin runsasta ennen kyseistä ajankohtaa. Emätilan rajaamisajankohtana on Tammelan kunnan rantasuunnittelukäytännön mukaisesti Periaatteen mukaan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että vuoden 1959 jälkeen erotetut kiinteistöt tai rakennetut rakennuspaikat katsotaan emätilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennusoikeudeksi. Mikään emätila ei voi käyttää naapuriemätilan rakennusoikeutta - mikäli jokin emätila on ylittänyt rakennusoikeutensa, ei tämä vähennä naapuriemätilan rakennusoikeutta. Mitoituskerroin ja muunnettu rantaviiva Emätilan rakennusoikeus lasketaan järvikohtaista kerrointa käyttäen. Pyhäjärven osalta mitoituslukema on 7 rakennuspaikkaa kilometrille. Laskennassa rantaviivana käytetään muunnettua rantaviivaa. Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti: 1. Pienet mutkat oikaistaan. 2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa ollenkaan. 3. Kun niemen tai saaren leveys on metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 5. Kun vesistön leveys on metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. Rakentamiskelvottomia laajahkoja ranta-alueita ei lueta mukaan. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä. Rakennusoikeuden laskeminen Emätilan muunnetun rantaviivan pituus (km) kerrotaan mitoitusluvulla (ra/km). Saatu luku pyöristetään siten, että jos desimaaliosa on suurempi tai yhtä kuin 0,5, pyöristäminen tapahtuu ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Vastaavasti alle 0,5 desimaaliosa pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Lisätietoja emätilatarkastelusta aikaisempien kaavojen selostuksista (liite). 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaavan kohteena olevan ranta-alueen rakentamispaikat ovat pääsääntöisesti olemassa olevia ja uusien rakennusten rakentaminen kohdistuu jo näille alueille. Vakituiseen asumiseen muutettaessa on usein mahdollista liittyä vesi- ja viemäriverkkoon, jolloin rasitus Pyhäjärvelle voidaan estää. Mikäli viemäriin ei voida liittyä, varmistetaan vesistön tilan säilyminen rakentamislupakäsittelyn yhteydessä kiinteistökohtaisella ratkaisulla esim. johtamalla viemärivedet umpisäiliöön. Kaukjärven ranta-alueen yleiskaavapäivityksessä on käytetty kehittämissuositusta siitä, että vapaaajanasuntokiinteistöä muutettaessa vakituiseen asumiseen tulee ensisijaisesti liittyä vesi- ja viemäriverkkoon kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyratkaisujen sijaan. Uuden rakennuskannan soveltuminen alueelle on ratkaistu kaavoituksen yhteydessä laaditulla rakennustapaohjeella (liittenä). Uudet rakentamisen alueet sijoittuvat olemassa olevan rakentamisen ja tiestön yhteyteen. 27
28 5.4 Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 28
29 29
30 30
31 5.5 Aluevaraukset Asumisen varaukset Alueen pohjoisosa Pohjoisosan kaava-alue sijoittuu olemassa olevien asemakaavoitettujen alueiden kanssa päällekkäin tai välittömään läheisyyteen. Muutokset alueella kohdistuvat asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Alueen rantarakennuspaikat on osoitettu vakituisen asumisen rakennuspaikkoina ( / AP). Edellytyksenä muutokselle on, että rakennus täyttää kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen säädökset, myös rakennusoikeus ja muut rakentamista ohjaavat seikat määrittyvät kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kaikilla tonteilla rakennusoikeus on kuitenkin vähintään 120 ke-m2. Pohjoisosan osalta on kaavassa osoitettu yksi uusi rantarakennuspaikka Loimijoen suun läheisyydessä ( / AP). Rantarakentamisen tausta-alue (rantavyöhyke) on maa- ja metsätalousaluetta (M, MY) tai maisemapeltoaluetta. Tämän rantavyöhykkeen osalta rakennusoikeudet on siirretty kaavassa osoitettuihin 31
32 rakennuspaikkoihin ( / AP), eikä alueella näin ollen ole rakennusoikeutta. Rantavyöhyke on maastosta ja muista rajaavista elementeistä (esim. tiet) riippuen metriä, ellei kaavassa toisin osoiteta. Forssantien varrelle on osoitettu jo Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu alueita pientalorakentamiselle. Tämä alue tulee asemakaavoitettavaksi, mikäli alueelle alkaa rakentua asuinrakentamista muutoin kuin yksittäistapauksina. Ruisluodon vapaa-ajanasutuksenkin rakennuspaikat on osoitettu vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi ( / AP). Ruisluodon vapaa-ajanasumisen aluetta on kaavassa myös laajennettu ja olisi toivottavaa, että nykyiset pienet tontit laajentuisivat lisämaata ostamalla. Ruisluodon vapaa-ajanasutukselle vievän tien varteen on osoitettu jonkin verran uutta asuinrakentamisen aluetta, jolloin alueelle yhdyskuntatekniikan rakentaminen olisi kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta kannattavampaa kuin nykytilanteessa. Ote kaavakartasta 32
33 Hannulanlahti ja Similänlahti Myös Hannulanlahden ja Similänlahden osalta kaavassa on osoitettu alueella olevat vapaa-ajankäyttöön tarkoitetut rakennuspaikat vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi ( / AP). Edellytyksenä muutokselle on, että rakennus täyttää kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen säädökset, myös rakennusoikeus ja muut rakentamista ohjaavat seikat määrittyvät kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kaikilla tonteilla rakennusoikeus on kuitenkin vähintään 120 ke-m2. Hannulanlahden ja Similänlahden osalta on kaavassa osoitettu kaksi uutta rantarakennuspaikkaa ( / AP). Rantarakentamisen tausta-alue (rantavyöhyke) on maa- ja metsätalousaluetta (M, MT tai MY). Tämän rantavyöhykkeen osalta rakennusoikeudet on siirretty kaavassa osoitettuihin rakennuspaikkoihin ( / AP), eikä alueella näin ollen ole rakennusoikeutta. Rantavyöhyke on maastosta ja muista rajaavista elementeistä (esim. tiet) riippuen metriä, ellei kaavassa toisin osoiteta. Koska alue on yhdyskuntarakenteen kannalta sijainniltaan hyvä, on alueelle osoitettu maltillisesti uutta asuinrakentamista olemassa olevaan tiestöön perustuen. Alueelle on varattu riittävät rakentamisesta vapaat alueet virkistystä silmällä pitäen. Alueella on myös kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Uudet rakentamisen alueet tulevat asemakaavoitettavaksi, mikäli alueelle alkaa rakentua asuinrakentamista muutoin kuin yksittäisinä hankkeina. Ote kaavakartasta 33
34 Similänlahden ja Kuhasuonlahden välinen alue Kuten muillakin alueilla kaavassa on osoitettu vapaa-ajankäyttöön tarkoitetut rakennuspaikat vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi ( / AP). Edellytyksenä muutokselle on myös, että rakennus täyttää kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen säädökset. Rakennusoikeus ja muut rakentamista ohjaavat seikat määrittyvät kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kaikilla tonteilla rakennusoikeus on kuitenkin vähintään 120 ke-m2. Tälle osalle on kaavassa osoitettu kaksi uutta rantarakennuspaikkaa ( / AP). Rantarakentamisen tausta-alue (rantavyöhyke) on maa- ja metsätalousaluetta (M) tai maisemapeltoaluetta (MA). Tämän rantavyöhykkeen osalta rakennusoikeudet on siirretty kaavassa osoitettuihin rakennuspaikkoihin ( / AP), eikä alueella näin ollen ole rakennusoikeutta. Rantavyöhyke on maastosta ja muista rajaavista elementeistä (esim. tiet) riippuen metriä, ellei kaavassa toisin osoiteta. Nuutinkulmantie varrelle on Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu alueita pientalorakentamiselle. Kaavatyössä alueita on kuitenkin tarkennettu siten, ettei kyseessä enää ole vain suuri yhtenäinen rakentamisen alue, vaan alueiden väliin jää myös rakentamisesta vapaita alueita. Alueet myös liikennöidään olemassa olevien teiden kautta ja näin ollen myös rakentaminen seuraa tielinjausta. Tällä tavalla liittymien tarve Nuutinkulmantielle minimoidaan ja liikenne voidaan tuoda kootusti olemassa olevien liittymien kautta. Alueiden mahdollinen laajentumissuunta on kaavassa osoitettu perustuen alueen teiden hyötykäyttöön ja rakentamiselle soveltuvien aluekokonaisuuksien osoittamiseen. Uudet rakentamisen alueet tulee asemakaavoittaa, mikäli alueelle alkaa rakentua asuinrakentamista muutoin kuin yksittäistapauksina. Ote kaavakartasta 34
35 5.5.2 Yleiset maatalouden alueet Suuri osa alueesta on normaalia maa- ja metsätalousaluetta (M). Useimmiten tämä on metsäaluetta, mutta sisältää myös peltoalueita. Normaalilla maa- ja metsätalousalueella haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen on sallittua. Suuremmat yhtenäiset peltoalueet on osoitettu omalla merkinnällään (MT). Nämä alueet ovat viljelyyn ja laiduntamiseen, mutta niille on mahdollista rakentaa maatalouteen liittyvää rakentamista. Tarkoituksena on, että uusi asuinrakentaminen sijoittuu peltojen sijaan näitä reunustaville metsäalueille. Loimijoen varren peltoalueet ovat maisemallisesti merkittäviä (MA). Myös Riihivalkaman laajoihin peltoalueisiin liittyvä pelto aivan alueen eteläosassa on osoitettu maisemallisesti merkittävänä peltoalueena. Luontoselvityksessäkin esiin tuodut alueet on kaavaan osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Papinnokankeden ja Koikkurinkallion kallioketoja lukuun ottamatta alueet ovat alavia Pyhäjärven ranta-alueita, joilla on merkitystä mm. lintualueina. Rakentamisen alueiden vastapainoksi on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Nämä alueet voivat toimia asujien virkistykseen. Rantarakentamisen tausta-alue (rantavyöhyke) on useimmiten maa- ja metsätalousaluetta. Tämän rantavyöhykkeen osalta rakennusoikeudet on siirretty kaavassa osoitettuihin rakennuspaikkoihin ( / AP), eikä alueella näin ollen ole rakennusoikeutta. Rantavyöhyke on maastosta ja muista rajaavista elementeistä (esim. tiet) riippuen metriä, ellei kaavassa toisin osoiteta Katu- ja liikennealueet Alueen liikenne on suunniteltu suurimmaksi osaksi nykyistä tiestöä ja tiepohjia hyväksi käyttäen. Uusia ohjeellisia yhteystarpeita on osoitettu vain olemassa olevien teiden yhdistämiseksi ja mielekkäiden reittien aikaansaamiseksi. Kevyelle liikenteelle kyläalueilla ei ole omia reittejä, sillä alueen tiet ovat luonteeltaan sellaisia, että eri liikennemuodot voivat käyttää niitä yhdessä. Nuutinkulmantien varrelle on kaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Papinsillantien varrella vastaava on Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa tien länsipuolella Ulkoilureitit Virkistykselle olennaisia reittejä on kaavaan osoitettu ohjeellisina. Varsinaiset reitit toteutuvat pitkälti olemassa oleviin polkuihin ja metsäteihin perustuen. Viralliset reitit sovitaan maanomistajien kanssa tai määritetään ulkoilureittitoimituksin, mikäli näitä lähdetään toteuttamaan. Loimijokea pitkin kulkeva veneilyreitti on kaavassa osoitettu asianmukaisella merkinnällä Kohdemerkinnöin varustettavat arkeologiset alueet ja merkittävät rakennukset Alueella olevat kiinteät muinaisjäännökset Pappila (1) ja Kytö vanha pappila (2) on kaavaan osoitettu omalla kohdemerkinnällään. Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitetut vanhojen maatilojen ympäristöt on kaavassa osoitettu omalla kulttuurihistoriallisesti merkittävän säilytettävän alueen/tilan merkinnällä Luontoarvoiltaan merkittävät alueet Luontoselvityksessäkin esiin tuodut alueet on kaavaan osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Papinnokankeden ja Koikkurinkallion kallioketoja lukuun ottamatta alueet ovat alavia Pyhäjärven ranta-alueita, joilla on merkitystä mm. lintualueina. 35
36 5.5.2 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella olevat voimalinjaverkostot on kaavaan merkitty omalla merkinnällä. Myös alueen jätevesilinjastot on kaavassa osoitettu. 36
37 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asutus Kaava-alueella on jo aikaisemmassa Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Similänkulman alueen yleiskaavassa osoitettu tienvarsiin sijoittuvia alueita pientalorakentamiselle. Pyhäjärven länsirannan kaavatyössä näitä alueita on tarkennettu alueen olosuhteet huomioiden. Rakennusoikeus näillä alueilla on rakennusjärjestyksen mukaisesti 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Mikäli alueita rakentuisi suurempi kokonaisuus kerralla muutoin kuin yksittäistapauksina, tapahtuisi tämä asemakaavoittamisen kautta. Toinen asumisen kannalta suuri muutos saattaa tapahtua vapaa-ajanasuinpaikkojen muuttuessa vakituiseen käyttöön. Rakennusoikeutta vapaa-ajantonteilla on aikaisemmin ollut ke-m2. Kaavapäivitys nostaa kerrosalan siten, että maksimissaan kerrosala olisi ke-m2. Käytännössä muutos tullaan kuitenkin tekemään vain osassa rakennuspaikoista. Jonkin verran liikennettä alueelle etenkin talviaikaan muutokset tulevat lisäämään. Kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta alueet ovat hyvällä sijainnilla, sillä matka niistä palvelujen äärelle ei ole pitkä. Esimerkiksi alueet ovat melko lyhyen matkan päässä alakouluista ja muutoinkin rakenteellisesti riittävän kiinni olemassa olevassa asuinrakenteessa. Kaiken kaikkiaan vaikutukset ovat enemmän positiivisia kuin negatiivisia asumisen lisääntyessä alueella Teollisuus ja työpaikka-alueet Alueella ei ole varsinaisia teollisuus- tai työpaikka-alueita, mutta alueen maatilojen tilakeskuksissa toimii monenlaista elinkeinotoimintaa kuten hevosten pitoa. Myös asumisen alueilla on mahdollista harjoittaa elinkeinotoimintaa, kunhan se on ympäristöön sopivaa. Kyläalueilla asuminen ja elinkeinotoiminta on perinteisesti elänyt rinnakkain, joten vastaavalla tavalla alueella voidaan toimia tulevaisuudessakin. Ranta-alueiden osalta matkailu- ja majoitustoimintaa on jo entisestään jonkin verran. Kaavan ratkaisuilla on pyritty mahdollistamaan elinkeinotoiminnan kehittymistä ja laajentumista Palvelut Alueen pohjoisosa Pappilan tuntumassa on kunnan asemakaava-aluetta, joka sijaitsee kunnan keskustan palveluista kolmen kilometrin päässä. Julkisten palvelujen osalta Ruisluotoon sijoittuu kunnan vanhusten palvelukeskus. Lisäksi Ruisluodontien ja Forssantien risteyksessä on yksityinen vanhusten hoivakoti. Riihivalkamassa aivan kaava-alueen läheisyydessä on päiväkoti ja alakoulu. Alueen elinkeinotoiminta pohjaa maatalouteen, joiden myötä alueella on joitakin kaupallisia palveluja kuten hevostiloja tai matkailuelinkeinoa mökkien vuokraamisen muodossa. Asumisen yhteyteen sijoittuu niin ikään elinkeinotoimintaa kuten autokorjaamo yms. Etenkin alueen pohjoisosa sijoittuu kunnan palvelujen läheisyyteen. Myös muulta alueelta on ajoneuvoliikenteellä hyvät yhteydet keskustan palveluihin, kuten myös Forssan kaupunkiin ja sen seututason palveluihin. Kunnassa on selvitetty Papinsillantien ja Nuutinkulmantien varrelle kevyen liikenteen väylän rakentamista tai vähintään teiden pientareiden leventämistä, jotta myös Riihivalkamasta kevyt liikenne pääsisi turvallisesti keskustaan Maatalous Suuri osa alueesta on normaalia maa- ja metsätalousaluetta (M), jolla maatalouselinkeino jatkuu entisellään. Suuremmat yhtenäiset peltoalueet on osoitettu omalla merkinnällään (MT), jolla pyritään edistämään näiden alueiden säilymistä viljeltynä tulevaisuudessakin. Loimijoen varren peltoalueet ovat maisemallisesti merkittäviä (MA), joten kaavalla sekä pyritään edistämään näiden alueiden säilymistä viljeltynä tulevaisuudessakin, että säilyttämään arvokas maisemakokonaisuus. 37
38 Uusia rakentamisen alueita on kaavassa osoitettu metsäisille alueille, jolloin peltoviljelyyn käytetty alue on säilynyt jokseenkin entisellään. Metsäalueen muuttuessa rakentamiseen poistuu metsätaloudellinen tuotto, mutta tätä voidaan korvata tonttialueiden myynnistä saatavilla tuotoilla. Kaavalla on mahdollistettu maatilojen tilakeskuksiin myös muun elinkeinotoiminnan kuin maatalouden harjoittamista esim. maatalouden sivuelinkeinona. Näin pyritään antamaan tilakeskuksille valmiudet kehittää toimintaansa, mikäli tähän tarvetta ilmenee. 6.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Vaikutukset maa- ja kallioperään Uusia vaikutuksia maa- ja kallioperään aiheutuu vähäisessä määrin lähinnä uudesta rakentamisesta. Rakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti rakentaminen tulee sopeuttaa tonttiin sen sijaan, että alueille tehtäisiin mittavia maansiirtotöitä. Alueelle ei ole osoitettu uusia toimintoja, jotka kuluttaisivat tai hyödyntäisivät alueen maa- tai kallioperää Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ei alueelle osoitetuista toiminnoista merkittävästi ole. Vaikutukset koostuvat lähinnä asuinrakentamisesta ja näitä vaikutuksia valvotaan rakennuslupavaiheessa (mm. asuinrakennusten jätevesienkäsittely, pintavesien ohjaaminen tontilla). Suurelta osin alueen uusi rakentaminen myös sijoittuu olemassa oleville rakennuspaikoille vanhojen vapaaajanasuntojen korvautuessa uusilla. Kiinteistöjen jätevedenkäsittelyyn liittyen kaavaan lisättiin kehittämissuositus, että vapaaajanasuntokiinteistöä muutettaessa vakituiseen asumiseen tulee ensisijaisesti liittyä vesi- ja viemäriverkkoon kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyratkaisujen sijaan Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon eivät kaavalla suoranaisesti lisäänny, sillä alueelle ei ole osoitettu uusia maatiloja tai teollisuutta. Uusia rakennuspaikkoja alueelle on osoitettu maltillisesti, mutta alueen asuminen on riippuvainen myös yksityisautoilusta, joten liikkuminen lisääntyisi jonkin verran kaavan varausten toteutuessa. Alueet ovat kuitenkin melko hyvin sijoittuneita kunnan rakenteessa, joten usein päivittäinen liikkuminen on mahdollista niin kävellen kuin pyörällä. Tulevaisuudessa autokannan muuttuessa ympäristöystävällisemmäksi eivät liikkumisen päästöt nouse vastaavaksi kysymykseksi kuin vanhalla autokannalla. Kaavan pohjoisosista on sekä Tammelan keskustaan että Forssan kaupunkiin hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Kunnassa on lisäksi selvitetty Papinsillantien ja Nuutinkulmantien varrelle kevyen liikenteen väylän rakentamista tai vähintään teiden pientareiden leventämistä, jotta myös Riihivalkaman suunnasta kevyt liikenne saavuttaisi keskustojen palvelut Vaikutukset suojeluarvoihin ja Natura-alueisiin Alueella ei ole olemassa suojelualueita tai Natura-alueita Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Luontoselvityksessä esiin tuodut alueet on kaavaan osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Papinnokankeden ja Koikkurinkallion kallioketoja lukuun ottamatta alueet ovat alavia Pyhäjärven ranta-alueita, joilla on merkitystä mm. lintualueina. Näille alueille ei ole osoitettu uusia toimintoja tai rakentamista. Merkintään liittyvä määräys varmistaa alueiden luontoarvojen säilymisen Vaikutukset luonnonvaroihin Alueella ei kaavassa osoiteta uutta luonnonvaroja hyödyntävää toimintaan, vaan suurelta osin alue säilyy perinteisenä maaseutualueena. 38
Pyhäjärven länsiosan RANTAOSAYLEISKAAVA EHDOTUS Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh
Tammelan kunta Pyhäjärven länsiosan RANTAOSAYLEISKAAVA EHDOTUS 8.6.2016 Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Tammelan kunta puh 0341201 Hakkapeliitantie 2 kirjaamo@tammela.fi
LisätiedotPyhäjärven länsiosan RANTAOSAYLEISKAAVA LUONNOS Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh
Tammelan kunta Pyhäjärven länsiosan RANTAOSAYLEISKAAVA LUONNOS 12.10.2015 Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Tammelan kunta puh 0341201 Hakkapeliitantie 2 kirjaamo@tammela.fi
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh
Pyhäjärven läntisen ranta-alueen osayleiskaava SYRJÄNHARJUN-, KYDÖN-, HÄIVIÄN JA SIMILÄNKULMAN ALUEEN osayleiskaavan päivittäminen (ranta-alue Pappilanlahdelta Kuhasuonlahdelle) Aluerajaus aloitusvaiheen
LisätiedotKaukjärven ranta-alueen yleiskaava Kaukjärven osayleiskaavan ja Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Simikänkulman alueen osayleiskaavan päivittäminen
Kaukjärven ranta-alueen yleiskaava Kaukjärven osayleiskaavan ja Syrjänharjun-, Kydön-, Häiviän ja Simikänkulman alueen osayleiskaavan päivittäminen Aluerajaus aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu kunnanhallituksen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B
Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 20.8.2012 204 OAS-vaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 luonnosvaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 ehdotusvaiheen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh
Pyhäjärven läntisen ranta-alueen osayleiskaava SYRJÄNHARJUN-, KYDÖN-, HÄIVIÄN JA SIMILÄNKULMAN ALUEEN osayleiskaavan päivittäminen (ranta-alue Pappilanlahdelta Kuhasuonlahdelle) Aluerajaus aloitusvaiheen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh
Pyhäjärven läntisen ranta-alueen osayleiskaava SYRJÄNHARJUN-, KYDÖN-, HÄIVIÄN JA SIMILÄNKULMAN ALUEEN osayleiskaavan päivittäminen (ranta-alue Pappilanlahdelta Kuhasuonlahdelle) Aluerajaus aloitusvaiheen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201
Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä
LisätiedotKAUKJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA EHDOTUS Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh
Tammelan kunta KAUKJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA EHDOTUS 31.5.2016 Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Tammelan kunta puh 0341201 Hakkapeliitantie 2 kirjaamo@tammela.fi
LisätiedotKAUKJÄRVEN RANTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, VASTINEET
KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, VASTINEET 1 (17) Kaavoittajan vastine-esitykset ehdotusvaiheen palautteeseen: LAUSUNNOT: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Ei vastinetta. KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEEN
LisätiedotKorttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos
Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 8.12.2014 268 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 12.2.-22.2. ja 2.3.-23.3.2015
LisätiedotTammelan kunta KAUKJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA EHDOTUS Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh
Tammelan kunta KAUKJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA EHDOTUS 1.3.2017 Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Tammelan kunta puh 0341201 Hakkapeliitantie 2 kirjaamo@tammela.fi
LisätiedotTAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA
TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotKäsitelty:...J Arkistomerkintä:...i.b
Hämeen liitto Saa Tamrp..J. q Käsitelty:...J...20...... Arkistomerkintä:...i.b Ote: Maakuntahallitus 11.04.2016 53 Lausunto Tammelan kunnalle Pyhäjärven läntisen ranta-alueen osayleiskaavan luonnoksesta
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotRantapuisto asemakaava / asemakaavamuutos
Rantapuisto asemakaava / asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 17.6.2013 177 OAS-vaiheen nähtävilläolo 26.8.-24.9.2013 Luonnosvaiheen nähtävilläolo 26.8.-24.9.2013 Ehdotusvaiheen nähtävilläolo
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotTAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 4; JUSSILAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS
TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 4; JUSSILAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Alueen pinta-ala on n. 102
LisätiedotMeijerin alueen asemakaavamuutos, kortteli 502
Meijerin alueen asemakaavamuutos, kortteli 502 Aluerajaus kunnanhallituksen päätös xx.x.2009 ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Meijerin alue käsittää korttelin 502 ja sen tontit 1-5. Alue sijoittuu
LisätiedotMansikkaniemenrannan asemakaavamuutos
Mansikkaniemenrannan asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 17.11.2014 251 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 7.12.-20.12.2015 ja 11.1.-24.1.2016 päivitetty 25.2.2016 ei mittakaavassa Kohde
LisätiedotKorttelin 257 tonttien 5 ja 10 asemakaavamuutos
Korttelin 257 tonttien 5 ja 10 asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 16.6.2017 195 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 28.8.-11.9.2017 Ehdotusvaiheen nähtävilläolo 23.10.-22.11.2017 päivitetty
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-22-46 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.5.2018
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
LisätiedotKydön asemakaavamuutos, kortteli 732
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 732 Kaavaselostus 18.10.2011 UUSI KAAVA POISTUVA KAAVA Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi
LisätiedotTAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 4; JUSSILAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS
TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 4; JUSSILAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Alueen pinta-ala on n. 96
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotKydön asemakaavamuutos, kortteli 715
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 715 Kaavaselostus 14.10.2009 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotSorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
LisätiedotTAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA
TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotRantapuisto asemakaava / asemakaavamuutos
Rantapuisto asemakaava / asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös XX.XX.XXXX OAS korjattu OAS-vaiheen nähtävilläolo ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / /
KAAVASELOSTUS 7.2.2011 / 31.3.2011 / 19.9.2011 / Siltakatu Kelhänkatu Suunnittelualueen sijainti 195. JÄMSÄN KAUPUNKI Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGIN
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8054 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA
1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven
LisätiedotHAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS
HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Yleiskaavan muutos Hämeenlinnan kaupungissa, tilojen Vatukka 109-442-3-99 ja Timontalo 109-442-3-106 alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi
LisätiedotIITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo
118/10.02.03/2017 Khall 26.3.2018 62 Valtuusto 24.4.2018 9 Voimaantulo 16.8.2018 IITTI KAUSALA KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN 1.12.2017 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 17.11.2014
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
331-YK1802 PYHÄRANNAN KUNTA PYHÄRANNAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2 Kiinteistö 631-405-1-168 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.8.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotKorttelin 257 tonttien 5 ja 10 asemakaavamuutos
Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Korttelin 257 tonttien 5 ja 10 asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 16.6.2017 x OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo x-x.x.2017 Ehdotusvaiheen
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotYLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)
SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ TEHTAANKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen
LisätiedotLINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502
ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita
LisätiedotOte rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus
JOUTSA SIIKANIEMI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2017 SISÄLLYSLUETTELO Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelutehtävän
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotJuuriniemen osayleiskaava
Juuriniemen osayleiskaava Aluerajaus kunnanhallituksen päätös x.x.2015 OAS nähtävänä x.x.-x.x.2015 päivitetty ei mittakaavassa OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotPÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
LisätiedotKURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotIITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA / /2017 Tela Luonnosvaihe nähtävillä
118/10.02.03/2017 Tela 3.10.2017 79 Luonnosvaihe nähtävillä 27.10-27.11.2017 IITTI KAUSALA KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN 26.9.2017 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 17.11.2014 Luonnos
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotMYLLYLÄ KORTTELI 0608
ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotVAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus
VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotKaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ
Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013
Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus 699-P21549 21.8.2013 Kaavaselostus,
LisätiedotPAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012
J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Tekla 2.2.2017 3, liite 1 Tekla 24.5.2017 27, liite 4 OAS 1 (4) ONKIVEDEN NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.10.2016 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LisätiedotMERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotVaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL
1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.
LisätiedotPelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet
Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009
HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotNASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098
1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotJOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
LisätiedotHANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS
HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08
KAAVASELOSTUS 2.4.2009 / 12.5.2009 / 2.7.2009 / 28.8.2009 Suunnittelualueen sijainti 1:10 549 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 MÄNTYMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN KYLÄTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN
Lisätiedot