Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi"

Transkriptio

1

2 KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30545P001

3 Raportti 2 (6) Passoja Heini Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperäolosuhteet Pohjavesiolosuhteet 3 3 ARVIO PÖLYNSIDONTAAN KÄYTETTÄVÄN VEDEN MÄÄRÄSTÄ LÄHIMMÄT TALOUSVESIKAIVOT EKOLOGISEN KÄYTÄVÄN SÄILYMINEN... 4 VIITTEET... 6 Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Raportti: Ylijäämämaiden läjityksen stabiliteettitarkastelu Putkikortti, pohjavesiputki P009 Laboratorion analyysituloslomake Kaivokyselylomake Lähimmät kaivot, kartta ja luettelo Muutospiirustukset: Läjitysaluesuunnitelma, nykytilanne 1: Läjitysaluesuunnitelma, suunniteltu tilanne 1: Leikkauspiirustukset 1:1500 / 1:750 FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (6) Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi 1 JOHDANTO Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on päivätyssä vastine- ja täydennyspyynnössään (KYK 250/2015) pyytänyt Keski-Suomen Kuljetus Oy:tä täydentämään ylijäämämassojen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyä ja loppusijoitusta tilan 1:692 määräalalla Rn:o 1:692 Nurmijärven kunnan Röykässä koskevaa ympäristölupahakemusta seuraavilta osin: 1. Lupahakemusta koskevan kiinteistön maaperä- ja pohjavesiolosuhteet tulee selvittää ko. alaan perehtyneellä asiantuntijalla. Selvitys voidaan toteuttaa esim. painokairauksin. Selvitykseen tulee liittää arvio maapohjan teknisestä kantavuudesta ko. toiminnalle. Pohjaveden pinnan korkeus ja mahdollinen paineellisen pohjaveden olemassaolo kiinteistöllä tulee selvittää (pohjavesiputkella tms.) 2. Lupahakemukseen tulee liittää arvio pölynsidontaan käytettävän veden määrästä (m 3 /vrk). 3. Lupahakemuksessa tulee esittää lähimpien talousvesikaivojen sijainti ja rakenne (porakaivo/rengaskaivo). 4. Lupahakemusalueen läpi kulkee osayleiskaavassa merkitty ekologinen käytävä (maakunnallisesti tärkeä ekologinen käytävä). Kaavamääräyksen mukaan alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata ekologisen käytävän riittävä leveys ja jatkuvuus. Ympäristökeskus pyytää toiminnanharjoittajalta selvitystä siitä, miten toiminta on järjestettävissä siten, että tämä koillis-lounais-suuntainen ekologinen käytävä alueella säilyy. Tässä raportissa on esitetty pyydetyt lupahakemusta täydentävät tiedot. 2 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET 2.1 Maaperäolosuhteet Kohteessa tehdyt pohjatutkimukset on kuvattu ja arvio maapohjan teknisestä kantavuudesta suunnittelulle toiminnalle esitetty liitteenä 1 olevassa raportissa. Tehdyn stabiliteettitarkastelun tulosten perusteella läjityssuunnitelmia on tarkistettu siten, että luiskakaltevuus on 1:4,5 läjitysalueen itä- ja eteläosassa ja 1:4 länsi- ja pohjoisosassa. Läjitysalueen suunniteltu lakikorkeus on +75,0 m ja maksimiläjitystilavuus m 3. Päivitetyt suunnitelmapiirustukset on esitetty liitekohdassa Pohjavesiolosuhteet Pohjavesiolosuhteiden tarkentamiseksi alueelle asennettiin pohjavesiputki ( ). Kairaustietojen perusteella alueen maaperä on 17,6 metriin savea, tämän jälkeen todettiin noin metrin paksuinen hiekkakerros. Pohjavesiputki ulottuu maaperässä 9 metrin syvyyteen. Kairaustiedot on esitetty liitteessä 1 ja putkikortti liitteenä 2. Pohjaveden pinta oli näytteenoton yhteydessä putken pään tasossa, vesi on siis paineellista ja painetaso on maanpintaa korkeammalla. Pohjavesiputken antoisuus on hyvin pieni. Vesinäytteenottoa varten putki tyhjennettiin ja odotettiin yli viikko sen täyttymistä. Vesinäyte otettiin Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (6) Vesianalyysien (liite 3) perusteella pohjavesi on sameaa ja sen ph arvo on koholla. Vedessä on hieman bakteereja ja suolistoperäisiä enterokokkeja. Raudan ja mangaanin määrät ovat koholla. Veden happipitoisuus on kohtuullinen, nitraatin ja orgaanisen aineen määrät pieniä. Vedessä on todettu pieniä määriä ammoniumia. Vesi ei täytä talousveden laatuvaatimuksia ja suosituksia enterokokkien, raudan ja mangaanin suhteen. 3 ARVIO PÖLYNSIDONTAAN KÄYTETTÄVÄN VEDEN MÄÄRÄSTÄ Hakijan arvion mukaan yhdellä käsittelykerralla kuluu vettä noin 5000 litraa. Mikäli käytetään suolaa, on käsittelykertoja kesässä kaksi. Tällöin vettä kuluu pölynsidontaan yhteensä noin 10 m 3. Jos suolan käyttö ei ole sallittua, tarvitaan alkukesästä 4 10 käsittelykertaa sääoloista riippuen. Vedenkulutus on tällöin yhteensä noin m 3. Heinäkuun lopulla alkaa olla aamukastetta, jolloin käsittelyjä ei enää tarvita. Vettä ei oteta lähistön purosta. Pölynsidonta ostetaan työhön erikoistuneilta urakoitsijoilta kuten esimerkiksi Destia Oy:ltä. 4 LÄHIMMÄT TALOUSVESIKAIVOT Lähimpien talousvesikaivojen sijaintia ja rakennetta selvitettiin noin 1 km säteellä hankealueesta sijaitsevien rakennettujen kiinteistöjen omistajille postitse lähetetyllä kaivokyselyllä. Kaivokyselyitä postitettiin 39 kpl ja lisäksi kyselyitä välitettiin naapurustossa edelleen. Vastauksia saatiin 19 kpl. Kyselylomake on liitteenä 4. Liitteessä 5 on listattu ja esitetty kartalla kiinteistöt, joilla kaivokyselyvastausten mukaan sijaitsee kaivo. Kaivojen koordinaatteja tai muita sijaintitietoja ei kyselyvastauksissa yhtä lukuun ottamatta esitetty. Vastanneilla oli kaikkiaan 10 kaivettua betonirengaskaivoa, kahdeksan porakaivoa ja yksi lähdekaivo. Näistä yksi porakaivo (kaivo numero 4, kts liite 5) oli käyttövalmiudessa, muttei käytössä. Kaivoja mainittiin käyttävän kaikkiaan 52 henkilöä. Muussa kuin talousvesikäytössä olivat kaivot nro 1, 16 ja 18. Muita käyttötarkoituksia olivat kasteluvesi sekä maatalous, karjanhoito ja hevostallit. Vastaajista vain viidellä kiinteistöllä oli käytössä kunnallistekniikka (vesijohto). 5 EKOLOGISEN KÄYTÄVÄN SÄILYMINEN Hankealueella on voimassa Perttulan osayleiskaava, joka on kuulutettu voimaantulleeksi Osayleiskaavassa hankealueen läpi on merkitty kulkemaan maakunnallisesti tärkeä ekologinen käytävä (Kuva 1). Kaavamääräyksen mukaan alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata ekologisen käytävän riittävä leveys ja jatkuvuus. Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (6) Kuva 1. Ote Nurmijärven kunnan Perttulan osayleiskaavasta. Maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys on merkitty kuvaan kaksikärkisellä yhtenäisellä vihreällä nuolella (Nurmijärven kunta 2016). Yleisen ohjeistuksen mukaan sopivan maakunnallisen käytävän leveys vaihtelee 0 metrin ja 400 metrin välillä (Väre & Krisp 2005). Käytäväalue voi sisältää erityyppisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia metsäalueita sekä pieniä peltoalueita ja niittyjä. Esikaupunkialueilla käytävät ovat m levyisiä. Muuallakin käytävä voi välillä olla ohjeistusta kapeampi, kunhan kapea kohta ei ole kovin pitkä (nyrkkisääntö: tällainen kapea kohta ei saa olla leveyttään pidempi ). Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty maakunnallisesti merkittävän ekologisen yhteyden ohjeellisen merkinnän sijainti suhteessa hankealueeseen. Kuvaan on lisäksi merkitty maakunnallisen käytävän minimileveys (400 metriä) sekä noin 200 metrin levyinen käytävä. Hankealue käsittää ympäröivien peltojen välisen metsäkannaksen kokonaisuudessaan, joten ekologinen yhteys heikkenee metsäalueen osalta hankealueen ollessa suunnitellussa läjitys-, varastointi- ja jalostustoiminnassa (Kuva 2). Toiminnan päätyttyä ekologien yhteys voi alueen jälkikäyttömuodosta riippuen palautua lähes nykyiselleen. Hankealueelle johtavan tieyhteyden leveydestä riippuu, kuinka suuri merkitys sillä on ekologiselle yhteydelle. Tie heikentää jossain määrin ekologista yhteyttä, mutta ei yksinään katkaise sitä esimerkiksi nisäkkäiltä tai sammakkoeläimiltä. Poikittain ekologisen yhteyden merkinnän kanssa sijoittuvat joka tapauksessa olemassa olevat Isoniityntie ja Lopentie (seututie 132), joista etenkin Lopentie on alueelle suunniteltua tieyhteyttä selvästi vilkasliikenteisempi. Maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden sijainti osayleiskaavassa on ohjeellinen. Myös hankealueen pohjois- ja eteläpuoliset maatalous- ja hajaasutusalueet toimivat eläinten kulkureitteinä alueella. Hankkeen toteutuessa esimerkiksi hankealueen eteläpuolinen peltoalue toimii edelleen eläinten kulkuyhteytenä, sillä avoin pelto-osuus metsäisten alueiden välissä on lyhyt. Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (6) Vastaavasti hankealueen pohjoispuolella ennen taajamaa on metsäaluetta, jota eläimet voivat edelleen käyttää alueilta toisille liikkumiseen. Myös hankealueen pohjoispuoliset peltoalueet voivat toimia kulkureitteinä. Näin ollen hanke ei katkaise eläinten kulkureittejä alueella eikä sen arvioida muodostavan merkittävää haittaa maakunnallisesti tärkeiden ekologisten yhteyksien kannalta. Kuva 2. Hankealue suhteessa osayleiskaavan maakunnallisesti tärkeän ekologisen käytävän ohjeelliseen sijaintiin (kaksikärkisellä yhtenäisellä vihreällä nuolella). Hankealue on rajattu kartalle mustalla. Vihrein katkoviivoin on merkitty 400 m leveä käytävä ja punaisin katkoviivoin 200 m leveä käytävä. VIITTEET Nurmijärven kunta (2016). Perttulan osayleiskaava. (viitattu ). Väre, S. & Krisp, J. (2005). Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu. Suomen ympäristö 780. Helsinki Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

8 LIITE 1

9 KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tila, Röykkä Ylijäämämaiden läjityksen stabiliteettitarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30545

10 Raportti Santtu Kuisma Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ POHJASUHTEET Korkeussuhteet Maaperä ja pohjavesi Maaperän pilaantuneisuus Pohjatutkimukset STABILITEETTILASKENNAT YHTEENVETO... 4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Tulppaanin tila, Röykkä Ylijäämämaiden läjitysalueen stabiliteettitarkastelu 1 YLEISTÄ 2 POHJASUHTEET 2.1 Korkeussuhteet 2.2 Maaperä ja pohjavesi 2.3 Maaperän pilaantuneisuus Keski-Suomen Kuljetus Oy:n toimeksiannosta olemme tehneet Nurmijärven kunnan länsiosassa Röykän alueelle stabiliteettitarkastelun, jonka tavoitteena oli tutkia tulevan, pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria olevan läjitysalueen stabiliteettia. Alue on metsämaata ja alueen ympäristössä on peltomaata. Tätä laskennallista stabiliteettitarkastelua varten on tehty pohjatutkimuksia läjitysalueelta. Alueella on tehty 12 kpl tutkimuksia puristinheijarikairauksin sekä kolmesta pisteestä on otettu sarja häiriintyneitä maanäytteitä. Lisäksi yhteen tutkimuspisteeseen asennettiin pohjavesiputki. Pohjatutkimuspaikat on esitetty liitteessä 1. Nykyinen maanpinta tulevan läjitysalueen alueella on noin tasolla Alueelta tehtiin neljältä tutkimuslinjalta yhteensä 12 kpl puristinheijarikairauksia. Stabiliteettilaskelmissa käytettyjä kairaustuloksia sekä arvioidut maakerrokset on esitetty stabiliteettilaskelmien yhteydessä kohdassa 3. Alueelta on otettu kolmesta tutkimuspisteestä maanäytteitä. Maanäytteiden tutkimusselosteet on esitetty liitteessä 3. Pintamaana alueella on noin 1,5-2 m paksuinen saven kuivakuorikerros. Kuivakuorikerroksen alla on noin 7-13 m paksuinen löyhästä melko tiiviiseen kerrostunut savimaakerros. Savimaakerroksen alla on siltti- ja hiekkamaakerros, jonka tiiviys vaihtelee kairausvastuksen perusteella melko tiiviistä erittäin tiiviiseen. Maanäytteiden perusteella savikerros on lihavaa savea. Saven vesipitoisuus oli 34,6-87,2 % kuivapainosta laskettuna. Kairaukset ovat päättyneet noin 12,9 24,2 m syvyyteen tiiviiseen maakerrokseen tai kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Pohjaveden pinta tutkimuspisteessä P009 oli tasossa +45,57 eli noin 6 m syvyydessä maanpinnasta. Maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu. Pohjatutkimusten yhteydessä ei tehty aistinvaraisia pilaantuneisuuteen viittaavia havaintoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (5) Pohjatutkimukset 3 STABILITEETTILASKENNAT Alueelta tutkittiin läjityspenkereen stabiliteettia heikoimmasta kohtaa yhdestä poikkisuuntaisesta leikkauksesta ja penkereen toiselta laidalta samalta leikkauksen kohdalta. Heikoimmaksi kohdaksi valikoitui kohta leikkaukselta B-B. Pohjatutkimusten perusteella mahdolliset liukupinnat kulkevat siltti- ja hiekkamaakerroksen yläpinnan kautta. Laskennat suoritettiin GeoCalc stabiliteettilaskentaohjelman avulla. Laskennassa on oletettu täyttömaan olevan sekalaisia läjitysmassoja. Laskentamenetelmänä käytettiin Janbun yhdistelmäliukupintojen laskentaa. Laskennassa on tarkasteltu kahdesta eri kohtaa läjitysalueen penkerettä. Ensimmäisessä stabiliteettilaskelmassa läjityspenkereen stabiliteetti on laskettu heikoimmalta kohtaa aluetta. Toisessa stabiliteettilaskelmassa on tutkittu samalta leikkauksen kohdalta läjityspenkereen toista sivua. Laskennassa käytetyt parametrit on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Laskennan maaparametrit. Tilavuuspaino g kn/m 3 Suljettu leikkauslujuus Su kpa Kitkakulma f Täyttö Kuivakuorisavi Savi, pehmeä Savi, keskipehmeä Savi, kova Hiekka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (5) Stabiliteettilaskelmassa 1, alueen heikoimmassa kohdassa varmuustasoksi tuli 1.50, luiskakaltevuudella 1:4,5 (leikkaus B-B). Kuva 1. Stabiliteettilaskelman 1 tulos ja maan parametrit. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (5) Stabiliteettilaskelmassa 2 läjityspenkereen toisella laidalla varmuustasoksi tuli 1.50, luiskakaltevuudella 1:4 (leikkaus B-B). Kuva 2. Stabiliteettilaskelman 2 tulos ja maan parametrit. 4 YHTEENVETO Työssä tehtiin Nurmijärven kunnan länsiosassa Röykän alueelle stabiliteettitarkastelu, jonka tavoitteena oli tutkia tulevan, pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria olevan läjitysalueen stabiliteettia. Alue on metsämaata ja alueen ympäristössä on peltomaata. Alue on alustavasti suunniteltu metsätalouskäyttöön. Mikäli myöhemmin alue on tarkoitus kaavoittaa asuinkäyttöön, tulee alueella tehdä tarkempia rakennuskohtaisia pohjatutkimuksia ja laatia tarkka pohjarakennussuunnitelma. Läjitysalueen heikoimmasta kohdasta tehtiin yksi stabiliteettitarkastelu ja lisäksi samalta leikkauksen kohdalta läjityspenkereen toiselta laidalta tehtiin toinen stabiliteettitarkastelu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (5) Vaadittu stabiliteetin varmuustaso 1,5 saavutettiin molemmissa tapauksissa. Tulevan läjityspenkereen alueella pohjamaa on heikointa itä- ja eteläosassa, joten luiskaus voidaan tehdä siellä enintään kaltevuudella 1:4,5. Läjitysalueen muussa osassa pohjamaa on tiiviimpää, joten läjitysalueen länsi- ja pohjoisosassa voidaan penger tehdä luiskakaltevuudella 1:4. Läjityspenkereen korkeus on laskelmissa oletettu tasoon +75 eli noin metriä nykyisen maanpinnan yläpuolelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Heini Passoja Projektipäällikkö, DI Laatinut: Liitteet: Santtu Kuisma Suunnittelija, DI 1. Pohjatutkimuskartta, GEO 501, 1: Pohjatutkimusleikkaukset, 2 kpl, 1:500/1:200, GEO 502 ja Maanäytteiden tutkimusselosteet, 3 kpl FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

16 1:2000 D MERKINNÄT Pxxx Tehty puristinheijarikairaus Pxxx Häiriintynyt maanäytesarja C Pxxx Asennettu pohjavesiputki B D A C B A Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmä N2000 Rakennuskohde Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä Piirustuksen sisältö Mittakaavat Pohjatutkimuskartta 1: Nurmijärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero GEO P Tiedosto Muutos Päiväys Pääsuunn. Hyv Suunn./Piirt. S.Kuisma Tarkastaja Yhteyshenkilö N.Lahdenperä / S.Kuisma A S

17 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Röykkä Tulppaanin tila Projektinumero 9682 Tilaaja FCG Yhteyshenkilö Niko Lahdenperä Tielinja/Ohjelma Nurmijärvi Näytteenotin GM 65 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Työnumero Piste 1 Paalu X Y Z Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kidevesipitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) Maalaji (Eurokoodi) NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl 1 (*) [1] SFS-EN (kuivaseulonta) [2] SFS-EN (pesuseulonta) [3] PANK-2103 (hydrometri) [4] SFS-EN (vesipitoisuus) [5] GLO-85 (humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl Seula mm Läpäisyprosentti Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Lihavoidut arvot mitattuja Päiväys Allekirjoitus Erja Kainila Espoon laboratorio Turuntie Espoo etunimi.sukunimi@mitta.fi Maatesti (C) Mitta Oy

18 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Röykkä Tulppaanin tila Projektinumero 9682 Tilaaja FCG Yhteyshenkilö Niko Lahdenperä Tielinja/Ohjelma Nurmijärvi Näytteenotin GM 65 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Työnumero Piste 4 Paalu X Y Z Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kidevesipitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) Maalaji (Eurokoodi) NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl 1 (*) [1] SFS-EN (kuivaseulonta) [2] SFS-EN (pesuseulonta) [3] PANK-2103 (hydrometri) [4] SFS-EN (vesipitoisuus) [5] GLO-85 (humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl Seula mm Läpäisyprosentti Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Lihavoidut arvot mitattuja Päiväys Allekirjoitus Erja Kainila Espoon laboratorio Turuntie Espoo etunimi.sukunimi@mitta.fi Maatesti (C) Mitta Oy

19 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Röykkä Tulppaanin tila Projektinumero 9682 Tilaaja FCG Yhteyshenkilö Niko Lahdenperä Tielinja/Ohjelma Nurmijärvi Näytteenotin GM 65 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Työnumero Piste 11 Paalu X Y Z Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kidevesipitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) Maalaji (Eurokoodi) NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl 1 (*) [1] SFS-EN (kuivaseulonta) [2] SFS-EN (pesuseulonta) [3] PANK-2103 (hydrometri) [4] SFS-EN (vesipitoisuus) [5] GLO-85 (humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva F(G,E) U lisa Cl Seula mm Läpäisyprosentti Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Lihavoidut arvot mitattuja Päiväys Allekirjoitus Erja Kainila Espoon laboratorio Turuntie Espoo etunimi.sukunimi@mitta.fi Maatesti (C) Mitta Oy

20 LIITE 2

21 LIITE 2 (1/1) MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2016 Projekti: Röykkä, Nurmijärvi Kairakone: GM 65 GT HAVAINNOT Putken numero: P009 Asentaja: Simo Tuura Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Puhelin: Huom. Puhelin: Heini Passoja Asennuspäivä: ,50 45, ,00 52,07 tyhjennys X: ,24 46,83 tyhjennys Koordinaatit: Y: ,00 52,07 näytteenotto Z: 51,57 Koordinaattijärjestelmä: GK25 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 52,07 Siivilän alapään taso: 42,57 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 25 / 32 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,30 Fe89 Maanpäällinen putki 0,50 Jatkoputken pituus: 8,00 Siivilän pituus: 1,00 Putken kokonaispituus: 9,50 Wmax = 52,07 Wmin = 45,57 Putki maanpinnasta: 0,50 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0 0,12 Hm Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 8,00 0,12 17,60 Sa Lukko x 17,60 18,60 Hk Suodatinsukka Valurautakaivo Siivilän pituus: 1,0 Huomautukset Putki tiivistetty maanpinnasta bentoniitilla + savella. Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisiapvp ilman kärkitulppaa. Mitta Oy Y-tunnus

22 LIITE 3

23 LIITE 3 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Vesi, P30545P001, Röykkä Näyte: 16VN2398 P009 Näytteenottoaika: Näyte saapui: Näytteenottaja: Analysointi aloitettu: Tilaus: Pvm: FCG / Minna Vesterinen 1(2) Määritys Tutkimustulos Menetelmä ph 7,9 SFS 3021:1979 (Novalab 079)* Koliformiset bakteerit MPN/ ml 1 ISO :2012* Escherichia coli MPN/ ml 0 ISO :2012* Suolistoperäiset enterokokit MPN/ ml 1 Enterolert Quanti- Tray* Rauta (Fe) mg/l 1,3 Novalab 067* Mangaani (Mn) mg/l 0,14 Novalab 067* Kloridi (Cl-) mg/l 1,5 SFS-EN ISO :2009 (Novalab 097)* Kemiallinen hapenkulutus (KHTMn) (CODMn) mg/l 1,8 SFS 3036:1981 (Novalab 036)* Ammonium (NH4) mg/l 0,058 Novalab 086* Nitraatti (NO3) mg/l 0,028 SFS-EN ISO :2009 (Novalab 097)* Happi mg/l 5,2 SFS-EN 25813:1993 Sameus NTU 57 SFS-EN ISO 7027 (2000) Väriluku (suodatettu) mg Pt/l 5 SFS-EN ISO 7887:1995 *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

24 LIITE 3 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilaus: Pvm: (2) Novalab Oy Martina Metzler Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu Heini Passoja, heini.passoja@fcg.fi Minna Vesterinen, minna.vesterinen@fcg.fi Esa Kallio, esa.kallio@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

25 LIITE 4

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAIVOKORTTI LIITE 4 (1/1) KAIVON SIJAINTI Koordinaatit (jos tiedossa) Tilan nimi Omistajan nimi, osoite, puh.nro ja sähköpostiosoite Tilan RN:o Vedenottopaikka 1 kaivettu kaivo 2 porakaivo 3 avolähde 4 pintavesi Omistussuhde 1 yksityistalouden kaivo 2 yksityistalouksien kaivo, 3 yhteisön kaivo käyttäjiä yli 5 perhettä Käyttäjien lukumäärä KAIVON RAKENNE Kaivon rakenne 1 betonirenkaat 2 puukehikko 3 kivirakenne Kaivon kansi 1 betonikansi 2 puukansi 3 muu, mikä Sisähalkaisija Kannen korkeus Maan pinnan korkeus Vedenpinnan korkeus kaivossa Kaivon pohjan korkeus Maaperän laatu Pumput, vesijohdot yms. Vedenottotapa 1 nostoastialla 2 pumppu (ilman säiliötä) 3 säiliön kautta Vesijohdon materiaali 1 kupari 2 galvanoitu rauta 3 muovi KAIVON IKÄ, KUNTO JA VEDENLAATU Rakentamisvuosi Kunnostettu vuonna Syvennetty vuonna Kaivon kunto Onko kaivo käytössä Kaivon käyttötarkoitus Onko asunnossa kunnallistekniikka (vesijohto) Haetaanko kaivovesi suoraan kaivosta vai johdetaanko vesi käyttöön vesijohdon kautta Kaivoveden riittävyys Onko kaivoveden laatu tarkistettu, milloin? Muita tietoja

27 LIITE 5

28 LIITE 5 1 (4) Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi P30545P001 KIINTEISTÖT, JOILLA KAIVOKYSELYVASTAUSTEN PERUSTEELLA SIJAITSEE KAIVO NOIN KILOMETRIN SÄTEELLÄ HANKEALUEESTA Kuva 1. Kaivot hankealueesta koilliseen (nrot 3, 4, ja 19). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

29 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 5 2 (4) Kuva 2. Kaivot hankealueesta kaakkoon (nrot 1, 7, 16 ja 18). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

30 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 5 3 (4) Kuva 3. Kaivot hankealueesta luoteeseen (nrot 5, 6, 8, 9, ja 17). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

31 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 5 4 (4) Kuva 4. Kaivot hankealueesta lounaaseen (nrot 2 ja 15). Kartat: Maanmittauslaitos < e=fi> FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

32 LIITE 5 (5/5) kaivettu kaivo Porakaivo Avolähde kpl kaivjao käytössä Numero kartalla Kiinteistönumero Kiinteistön nimi Käyttötarkoitus Luontola kastelu RAMSILA juoma ja käyttövesi HEKKALA talousvesi ja kastelu VIKAPISTO , Leikko kaivo 1 talousvesi, kaivo 2 kasvihuoneisiin ja hevostalleille TYYNELÄ käyttövesi Ruskolilja juoma ja talousvesi Vanha Jukola juoma ja talousvesi MÄKELÄ juoma ja talousvesi LÄNSIMÄKI talousvesi, puutarhan kastelu JOENPELTO talousvesi PUROLAAKSO talousvesi PURONOTKO käyttövesi TIKKALA yksityis ja maatalous KOIVUMÄKI puutarhavesi Linnunlaulu talous ja käyttövesi TIMOLA kasteluvesi KOY NURMIJÄRVEN KALLIORINNE talousvesi SUMMA (kpl) Käyttäjät lkm, hlöä betonirenkaat puukehikko kivirakenne betonikansi puukansi Kunnallistekniikka

33 LIITE 6

34 LIITE 6 (1/3)

35 LIITE 6 (2/3)

36 LIITE 6 (3/3)

37

38 KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tilan kirjoverkkoperhosselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30577

39 Raportti 1 (6) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Lähtöaineistot Kirjoverkkoperhonen Maastotyöt Epävarmuustekijät Tulokset Johtopäätökset ja suositukset... 5 Pohjakartat MML 2016 Raportin kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / Tiina Mäkelä Kannen kuva: Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) (ei kuvattu selvitysalueella) Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (6) Tulppaanin tilan kirjoverkkoperhosselvitys 1 Johdanto Keski-Suomen Kuljetus Oy suunnittelee ylijäämämassojen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyä ja loppusijoitusta tilan 1:692 määräalalle Rn:o 1:692 Nurmijärven kunnan Röykässä. Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2015 (FCG 2015). Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon (KYK 250/2015)( ) mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen tietoon on tullut alueella tai sen välittömässä läheisyydessä mahdollinen havainto kirjoverkkoperhosesta. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan pyytänyt Keski-Suomen Kuljetus Oy:tä varmistamaan, ettei suunnittelualueella ole kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tässä selvityksessä on kartoitettu kirjoverkkoperhosen potentiaaliset lisääntymisja levähdyspaikat suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Selvityksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n biologi FM Tiina Mäkelä. Kuva 1. Suunnitelma-alue ja selvitysalueen likimääräinen rajaus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (6) Aineisto ja menetelmät 2.1 Lähtöaineistot Selvityksen keskeisimpiä lähtöaineistoja ovat olleet: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa (Sierla ym. 2004) Päivitetty ohjeistus kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen inventoimisesta (Ilpo Huolman, sähköpostiviesti ) Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o (FCG 2015) Hyönteistietokanta ( 2.2 Kirjoverkkoperhonen Kirjoverkkoperhonen on luontodirektiivin (92/43/ETY) IV(a) laji. Liitteessä IV(a) mainitut lajit ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty automaattisesti, ilman erillistä suojelupäätöstäkin. Kirjoverkkoperhonen esiintyy Uudeltamaalta Keski-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvan linjan kaakkoispuolella. Laji on varsin yleinen levinneisyysalueensa sisällä, vaikka kannanvaihtelut vuosien välillä ovat suuria. Kirjoverkkoperhosen elinympäristöjä ovat tuorepohjaiset reheväkasvuiset metsäniityt ja avokallioiden reunamat, joilla kasvaa kangasmaitikkaa. Kangasmaitikka on kirjoverkkoperhostoukan pääasiallisin ravintokasvi Suomessa. Suurin uhka lajin esiintymiselle on sen elinympäristöjen umpeenkasvu (SYKE 2014). Aikuiset kirjoverkkoperhoset lentävät kesäkuun ensimmäiseltä kolmannekselta heinäkuun alkupuolelle saakka (Sierla ym. 2004, Hyönteistietokanta 2016)(kuva 1) Kuva 2. Kirjoverkkoperhoshavaintojen jakauma eri aikaan kesästä Uudellamaalla luvulla (Hyönteistietokanta 2016). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (6) Maastotyöt Sierla ym mukaan direktiiviperhosten inventointi perustuu aktiiviseen seurantaan, jossa asiantuntija inventoi lajiston maastossa ja laskee yksilöt. Niittyjen ja paahdeympäristöjen perhoslajit suositellaan inventoitavaksi heinäkuun 1. tai 2. viikolla (lajien lentoajat huomioiden) ja aurinkoisella säällä. Tässä selvityksessä huomioitiin myös luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittelystä ja kartoittamisesta tekeillä oleva uusi ohjeistus, jota Faunatica Oy laatii (ohjeistus on vielä keskeneräinen). Ohjeistuksesta oli ennen kartoituksia saatavilla luonnosversio (Ilpo Huolman, sähköpostiviesti ), jonka mukaisesti kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikka määritellään seuraavalla tavalla: Kirjoverkkoperhosen esiintymispaikoilla lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat munintakasveja sisältävät avoimet ja puoliavoimet alueet, joilla todennäköisesti tapahtuu pääosa paritteluista ja joille naaraat munivat. Lisääntymispaikkojen ulkopuolella lajilla ei ole selkeästi määriteltäviä levähdyspaikkoja. Lisääntymis- ja levähdyspaikat suositellaan selvitettävän seuraavalla tavalla: Esiintymisselvitys tulee tehdä lajin toukkavaiheessa elokuun lopussa syyskuun ensimmäisellä puoliskolla, jolloin toukkapesät ovat helpoimmin havaittavissa. Löydetyt seitit tulee varmistaa kirjoverkkoperhosen tekemiksi suoralla havainnolla eli joko toukkia, toukkanahkoja ja/tai ulosteita pitää olla näkyvissä. Lajin esiintyminen alueella voidaan todeta myös havainnoimalla aikuisia perhosia kesäkuussa, mutta lisääntymispaikkojen rajaus pelkkien aikuis- ja ravintokasvihavaintojen perusteella on ylimalkaisempaa ja johtaa helposti laajoihin rajauksiin. Keväinen ravinnonkäyttö tunnetaan niin huonosti, että sitä ei voida hyödyntää lisääntymispaikkojen määrittelyyn. Suunnittelualueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä. Ensimmäinen käynti ajoitettiin heti selvityksen käynnistyttyä 9.7., jolloin myös aikuisia yksilöitä arvioitiin vielä voivan olla lennossa. Heinäkuun maastokäynnillä sää oli erityisen lämmin ja aurinkoinen. Maastokäynnin aikana suunnittelualue kuljettiin kauttaaltaan läpi. Kaikki havaitut perhoset tunnistettiin lajilleen. Havainnoinnissa oli apuvälineinä kiikarit ja haavi, jolla tarpeen tullen varmistettiin lajimääritys. Samalla havainnoitiin esiintyykö alueella kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvin, kangasmaitikan kasvustoja. Havaitut kasvustot merkittiin kartalle. Toinen maastokäynti tehtiin syyskuun alussa Toisella maastokäynnillä alueella tiedossa olevat maitikkakasvustot tutkittiin läpi ja etsittiin niistä kirjoverkkoperhosen toukkapesiä. 2.4 Epävarmuustekijät Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Yksittäisten lajien esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä, lajille sopivan elinympäristön asettamissa rajoissa. Ensimmäinen maastokäynti päästiin suorittamaan kirjoverkkoperhosen lentokauden loppupuolella, koska työ tilattiin vasta heinäkuun alussa. Kirjoverkkoperhoset ovat kuitenkin tyypillisesti vielä heinäkuun alussa lennossa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (6) Tulokset Etelä-Suomen alueella (Hyönteistietokanta 2016), joten aikuisyksilöiden havaitseminen olisi ollut mahdollista. Maastokäynnin aikaan sää oli optimaalinen ja päiväperhosia oli erittäin runsaasti liikkeellä. Selvitysalueella oli vain vähän maitikkakasvustoja ja ne inventoitiin syyskuun maastokäynnillä suurella tarkkuudella. Näin ollen selvitystyön tuloksiin ei katsota sisältyvän merkittävää epävarmuutta. Heinäkuun 9. päivä tehdyllä maastokäynnillä sää oli päiväperhosten lentoa silmälläpitäen erinomainen ja suunnittelualueella havaittiin todella runsaasti eri perhoslajeja. Yhtään kirjoverkkoperhosta ei havaittu. Yleisimpiä lajeja alueella olivat tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus), lanttuperhonen (Pieris napi), kaaliperhonen (Pieris brassicae), kangassinisiipi (Plebeius argus), angervohopeatäplä (Brenthis ino), ketohopeatäplä (Argynnis adippe), orvokkihopeatäplä, (Argynnis aglaja), virnaperhonen (Leptidea sinapis), nokkosperhonen (Aglais urticae), sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) ja piippopaksupää (Ochlodes Sylvanus). Lisäksi alueella havaittiin mm. ohdakeperhonen (Vanessa cardui), virnapunatäplä (Zygaena viciae) ja hopeasinisiipi (Polyommatus amandus). Harvalukuisimmista lajeista alueella tavattiin haapaperhonen (Limenitis populi). Muista huomionarvoisista hyönteislajeista havaittiin pyjamalude (Graphosoma lineatum) (NT, silmälläpidettävä) Lopentien läheisyydessä kuminakasvustossa (ETRS-TM35FIN :371515). Laji on levinnyt 2000 luvulla Etelä-Suomeen. Alueella todettiin esiintyvän vain hyvin vähän kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvia, kangasmaitikkaa. Pieniä kasvustoja esiintyi Isoniityntien pientareella sekä harvahkoa kasvustoa alueen keskiosan hakkualueen reunoilla. Syyskuun 2. päivä tehdyllä maastokäynnillä tutkittiin tarkasti kaikki havaitut maitikkakasvustot toukkapesien varalta. Kangasmaitikoissa ei havaittu kirjoverkkoperhosen toukkapesiä. 4 Johtopäätökset ja suositukset Selvityksessä ei havaittu kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tilan 1:692 määräalalla Rn:o 1:692 Nurmijärven kunnan Röykässä. Suunnitelmaalueella ja sen lähiympäristössä on vain hyvin vähän kirjoverkkoperhostoukan pääasiallisen ravintokasvin, kangasmaitikan kasvustoja eikä alue ole siten erityisen sovelias lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: FM, Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (6) LÄHTEET Hyönteistietokanta ( Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. [ ja ] Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J., Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Ympäristöministeriö 114s. SYKE 2014: Kirjoverkkoperhonen ( [ ] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

45 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27860P001

46 Raportti 1 (12) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o Johdanto Lähtöaineisto Tutkimusmenetelmät Maastotyö ja raportointi Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuus Epävarmuudet Alueen nykytila Ympäristön yleiskuvaus Kasvillisuus ja eläimistö Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit ja lajit Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet Johtopäätökset Liitteet Liite 1: Arvokkaat luontokohteet ja lajit... 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (12) Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o Johdanto Luontoselvitys on tehty Nurmijärven kunnan Röykässä sijaitsevalle kiinteistölle Rn:o Keski-Suomen Kuljetus Oy:n tarkoituksena on varastoida ja loppusijoittaa alueella puhtaita ylijäämämassoja. Luontoselvitys laadittiin hieman varsinaista suunnitelma-aluetta laajemmalle alueelle (kuva 1). Työn tavoitteena oli, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvityksen teki FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n Helsingin aluetoimistosta biologi, FM Tiina Mäkelä. Kuva 1. Selvitysalueen ja varsinaisen suunnitelma-alueen sijainti. 2 Lähtöaineisto Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: - Suomen Ympäristökeskus 2015: Hertta -eliölajit, tietokanta (aineistopyyntö ) - GTK 2015: Digitaalinen maaperäaineisto 1: Luonnonvarakeskus 2015: Kasvupaikat. Luontoselvitys_Röykkä.docx

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (12) Tutkimusmenetelmät 3.1 Maastotyö ja raportointi - OIVA 2015: Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet ja pohjavesialueet. - Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. - Raunio, A. Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008a. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa I: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/ Raunio, A. Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008b. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa II: Luontotyyppien kuvaukset. - Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. - Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Selvitysalueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä , minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen maisemasta ja luonnonoloista sekä tunnistaa arvokkaimmat luonto- ja maisemakohteet. Inventointi kohdistettiin erityisesti luontotyyppien ja kasvillisuuden tunnistamiseen. 3.2 Kohteiden arvottaminen Luontokohteiden arvotuskriteereinä käytettiin kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (pääosin Söderman 2003): a) Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). b) Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. c) Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet Luontoselvitys_Röykkä.docx

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (12) d) Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. e) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 3.3 Uhanalaisuusluokitus Alueen uhanalaisista eliölajien tila selvitettiin ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Suomen Ympäristökeskus 2015). Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu Punaisen kirjan 2010 esitykseen (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. 3.4 Luontotyyppien uhanalaisuus 3.5 Epävarmuudet 4 Alueen nykytila Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008a ja 2008b). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Selvityksen epävarmuudet liittyvät maastokäyntien myöhäiseen ajankohtaan, niiden rajalliseen kestoon sekä luonnossa tapahtuvaan, normaaliin vuosittaiseen vaihteluun. Alue on hyvin käsiteltyä talousmetsäaluetta, jonka luontoarvoista on maastotarkastelun ja lähtötietojen perusteella voitu muodostaa hyvä yleiskuva. Luontoarvoiltaan tavanomaisella talousmetsäalueella lajiston vuotuisen vaihtelun voidaan olettaa olevan melko vähäistä. Maastokäynnin aikana on myös pyritty arvioimaan alueen potentiaalia uhanalaisten ja luontodirektiivin liitteiden lajistolle. Selvitystä voidaan pitää maankäytön suunnitteluun riittävänä. 4.1 Ympäristön yleiskuvaus Suunnitelma-alue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle Röykän taajaman eteläpuolelle. Aluetta reunustavat pienet peltoalueet etelä-, pohjois- ja itäpuolella. Länsipuolelta alue rajautuu osittain metsäalueeseen. Pinnanmuodoiltaan alue on alavaa Luontoselvitys_Röykkä.docx

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (12) ja sijoittuu noin 50 metriä merenpinnan yläpuolelle (mpy)(oiva 2015). Alueen kallioperä on pyrokseenigneissiä ja se sijoittuu Sveskovenffiselle liuskevyöhykkeelle (Svecofennia ( Ma). Maaperä on savea (GTK 2015). Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on noin 800 metriä alueen luoteispuolelle sijoittuva Kassakummun ( ) vedenhankintaan soveltuva IIluokan pohjavesialue. Noin 1,5 kilometriä alueen lounaispuolelle sijoittuu Nummenpään vedenhankintaa varten tärkeä I-luokan pohjavesialue. Kuva 2. Pohjavesialueet selvitysalueen lähiympäristössä ( OIVA 2015). 4.2 Kasvillisuus ja eläimistö Varsinainen suunnitelma-alue on pääkasvupaikkatyypiltään tuoretta ja lehtomaista kangasta (kuva 3). Suunnitelma-alueen keskiosat ovat varttuvaa, kuusivaltaista kangasmetsää, jolla on havaittavissa myös hieman korpisuutta. Alueella on metsäoja. Kuusen ohella alueella kasvaa hieskoivua sekä mäntyä. Puusto on valoisaksi harvennettua. Kenttäkerroksen päälajistoa edustavat metsäkorte, metsäalvejuuri ja metsälauha. Niiden ohella esiintyy myös mm. lillukkaa, rönsyleinikkiä, käenkaalia, nuokkuhelmikkää, metsäkastikkaa, puolukkaa, jänönsalaattia, ahomansikkaa ja korpiimarretta. Metsäojan penkereillä kasvavat mm. leskenlehti, maitohorsma ja vadelma. Suunnitelma-alueen länsiosa on aikoinaan avohakattu ja istutettu kuuselle. Myös aivan itäosassa on istutustaimikkoa. Kenttä- ja pensaskerrosta hallitsevat sukkessiovaiheen alun pioneerilajit kuten metsäkastikka, nurmilauha, nokkonen, pelto-ohdake ja maitohorsma. Kuusen ohella alueelle on noussut koivuvaltaista lehtipuutaimikkoa. Luontoselvitys_Röykkä.docx

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (12) Kuva 3. Selvitysalueen pääkasvupaikkatyypit (@Luke 2015) Kuva 4. Selvitysalue ortoilmakuvalla. Luontoselvitys_Röykkä.docx

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (12) Kuva 5. Varttuvaa, harvahkopuustoista metsäaluetta suunnitelma-alueen keskiosissa. Suunnitelma-alueen etelä- ja lounaispuolelle jäävät metsäalueet ovat nuorta istutuskuusikkoa sekä paikoin hieman lehtipuuvaltaisempaa nuorta talousmetsää. Suunnitelma-alueen itä- ja pohjoispuolella kasvaa noin vuotiasta istutuskuusikkoa. Pohjoispuolelle sijoittuvan Ruosteojan varrella esiintyy myös varttuneempaa puustoa. Alueen eläimistöä havainnoitiin maastokäynnin yhteydessä. Alueella havaittiin runsaasti metsäkauriin sekä hirven jälkiä. Alue soveltuu myös muiden yleisten riistalajien kuten metsäjäniksen, rusakon ja ketun elinympäristöksi. Uhanalaisia lajeja ei havaittu, eikä alueella ole uhanalaisen lajiston kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Linnuston osalta maastokäynnillä tehtiin vain yleisiä havaintoja. Alueella tavattuja lajeja olivat hippiäinen, vihervarpunen, talitiainen, teeri (NT, silmälläpidettävä ja lintudirektiivin liitteen I laji), tiltaltti, pajulintu ja peippo. Lisäksi alueen läheisyydessä tavattiin muuttamia ylilentäviä, muutolla olevia lintulajeja kuten keltavästäräkki (VU, vaarantunut), lapinkirvinen ja tuulihaukka. Alueen merkitys uhanalaiselle tai muutoin harvinaiselle pesimälinnustolle on vähäinen. Luontoselvitys_Röykkä.docx

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (12) Kuva 6. Suunnitelma-alueen lounaisosan taimikkoaluetta. 4.3 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit ja lajit Selvitysalueella ei lähtötietojen tai maastokartoitusten perusteella esiinny uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja. Lähtötietojen mukaan 1-2 kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta on havaittu seuraavat uhanalaiset lajit: ahomaamehiläinen (VU)(v.2003), rämelehtimittari (VU) (v.2007), liito-orava (VU)(v.2003), röyhysara (VU)(v.1969) ja harjukeltano (EN)(v.1949)(SYKE 2015). Maastokartoituksissa selvitysalueen pohjoisreunalla, Ruosteojan varrella havaittiin liitooravan papanoita yhden puun alla. Liito-orava on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi (VU)(Rassi ym. 2010). Ruosteojan läheisyydessä on lajille soveltuvaa elinympäristöä. Papanapuun sijainti on esitetty liitteessä 1. Maastokäynnillä selvitysalueella havaittiin kaksi teertä (NT, silmälläpidettävä). Teeri on Euraasian havumetsävyöhykkeen laji, jota Suomessa tavataan koko maassa Tunturi- Lappia lukuun ottamatta. Lajia tavataan niin havu- kuin lehtimetsissä, mutta runsain kanta on puustoisilla soilla sekä nuorehkoissa, rikkonaisissa metsissä. Suomen noin parin teerikannan on luokiteltu olevan tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa silmälläpidettävä (Valkama ym. 2011). Havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. Varsinaisen suunnitelma-alueen pohjoispuolelle sijoittuu Ruosteoja, jonka varrella esiintyy runsasravinteista, kosteaa kotkansiipilehtoa sekä kosteaa keskiravinteista suurruoholehtoa. Kotkansiipilehdot on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) ja suurruoholehdot silmälläpidettäviksi (NT) luontotyypeiksi Etelä-Suomessa Luontoselvitys_Röykkä.docx

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (12) (Raunio ym. 2008). Lehdon luonnontila on paikoin heikentynyt lähiympäristön hakkuiden vuoksi. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kuva 7. Ruosteojan varren kotkansiipilehtoa. 4.4 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit Varsinaisella suunnitelma-alueella ei havaittu luontodirektiivin liitteen II tai IV lajeja eikä alueella luontodirektiivin lajeille kuten viitasammakolle tai liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä. Luontodirektiivin liitteen IV lepakoita kuten Suomessa yleisinä esiintyviä pohjanlepakoita sekä viiksisiippalajeja voi alueella ruokailla satunnaisesti. Alueella ei kuitenkaan arvioida olevan erityisiä, lepakoille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suunnitelma-alueen pohjoispuolella Ruosteojan varrella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) liito-oravaa (katso kappale 4.3). Luontoselvitys_Röykkä.docx

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (12) Kuva 8. Liito-oravareviiriä ja liito-oravan merkitsemä haapa Ruosteojan varrella. 4.5 Lintudirektiivin liitteen I lajit Maastokäynnillä selvitysalueella havaittiin kaksi teertä (katso kappale 4.3) ja alueen eteläosassa, varsinaisen suunnitelma-alueen ulkopuolella yksi pyy. Maastokäynnin myöhäisen ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei kartoitettu. Kanalinnut viihtyvät selvitysalueen kaltaisilla talousmetsäalueilla kuitenkin läpi vuoden. Havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. Suomessa pyy on yleinen pesimälaji lähes koko maassa. Laji suosii kuusta kasvavia metsiä, ja sen levinneisyysalue noudattelee Suomessa kuusen levinneisyyttä. Lajin yli puolen miljoonan parin pesimäkanta on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi (Valkama ym. 2011). 4.6 Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet Varsinaisella suunnitelma-alueella ei esiinny luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Alue on tavanomaista talouskäytössä olevaa metsämaata. Suunnitelma-alueen pohjoispuolelle sijoittuu Ruosteoja, jonka varrella esiintyy vaarantuneeksi luokiteltua luontotyyppiä, runsasravinteista, kosteaa lehtoa (kotkansiipilehtoa) sekä silmälläpidettäväksi luokiteltua, keskiravinteista kosteaa lehtoa (suurruoholehtoa). Alueella esiintyvää kasvillisuutta edustavat mm. kotkansiipi, hiirenporras, metsäalvejuuri, korpi-imarre, syyläjuuri, mesiangervo, ojakellukka, Luontoselvitys_Röykkä.docx

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (12) rönsyleinikki, huopaohdake, luhtakastikka, korpikaisla, punaherukka, vadelma, näsiä ja lehtohorsma. Suunnitelma-alueelle johtava tie tulee ylittämään ojan yhdestä kohtaa. Ojan lähiympäristö voidaan luokitella Metsälain 3 luvun 10 :n erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, kohta 1: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Alueella esiintyy myös uhanalaista liito-oravaa. Alueen rajaus on esitetty liitteessä 1. Kuva 9. Ruosteojan vartta varsinaisen suunnitelma-alueen pohjoispuolella. 5 Johtopäätökset Varsinainen suunnitelma-alue on luonnonoloiltaan tavanomaista talouskäytössä olevaa metsämaata. Alueen keskiosissa esiintyy hieman varttuneempaa, kuusivaltaista tuoretta ja lehtomaista kangasta ja alueen muissa osissa istutustaimikkoa. Alueella ei havaittu uhanainaisia luontotyyppejä tai lajeja. Maastokartoituksissa alueella nähtiin kaksi teertä. Teeri on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) ja se kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Lajin on Suomessa yleinen ja kuuluu riistalajeihin. Suunnitelma-alueen pohjoispuolella on Ruosteoja, jonka varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Ojan lähiympäristö on Metsälain 10 :n mukainen kohde. Ojan alueella esiintyy myös uhanalaista liito-oravaa. Suunnitelma-alueelle johtava tie tulee ylittämään ojan yhdestä kohtaa. Ylityspaikalla ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Luontoselvitys_Röykkä.docx

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (12) Suunnitelma-alue soveltuu luonnonarvojensa puolesta hyvin suunniteltuun maankäyttöön. Ruosteoja lähiympäristöineen suositellaan huomioitavaksi alueen maankäytössä siten, että ojan läheisyyteen jätetään riittävä puustoinen suojavyöhyke. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: Tiina Mäkelä, FM LÄHTEET GTK 2015: Digitaalinen maaperäaineisto 1: Metsäntutkimuslaitos 2015: avoimien aineistojen latauspalvelu < (viitattu ) kartta.metla.fi>/ OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu. < (viitattu ). Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) (2008a): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Suomen Ympäristökeskus 2015: Hertta -eliölajit, tietokanta (aineistopyyntö ) Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. - kaavoituksessa, YVA menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. < atlas3.lintuatlas.fi> (viitattu ) ISBN Luontoselvitys_Röykkä.docx

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (1) Liite 1 Liite 1: Arvokkaat luontokohteet ja lajit Luontoselvitys_Röykkä.docx

59 KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi Rummun rakentaminen Ruosteojaan Vesilain mukainen lupahakemus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30545P003

60 Vesilain mukainen lupahakemus 2 (6) Passoja Heini Sisällysluettelo 1 ASIA HAKIJAN YHTEYSTIEDOT VAIKUTUSALUEEN ja VESIALUEEN KIINTEISTÖ- JA OMISTUSTIEDOT OIKEUDET MAA- JA VESIALUEISIIN KUVAUS RAKENTAMISESTA TIEDOT VESISTÖSTÄ JA RANTA-ALUEISTA ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA ARVIO HANKKEESTA SAATAVASTA HYÖDYSTÄ JA SIITÄ AIHEUTUVASTA VAHINGOSTA... 5 VIITTEET... 6 Liitteet Liite 1: Sijaintikartat (2 kpl) ja ote maakuntakaavasta (1 kpl) Liite 2: Läjitysaluesuunnitelma, 1:2000 Liite 3: Kiinteistö- ja omistustiedot, kartta ja luettelo Liite 4: Esikauppakirja Liite 5: Luontoselvitysraportti Kannen kuva: Ruosteojan varren kotkansiipilehtoa, FCG / Tiina Mäkelä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesilain mukainen lupahakemus 3 (6) Rummun rakentaminen Ruosteojaan 1 ASIA Keski-Suomen Kuljetus Oy hakee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain ( /587 3 luku 2 ) mukaista lupaa rummun rakentamiseen. Hakija suunnittelee ylijäämämassojen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyä ja loppusijoitusta Nurmijärven kunnan Röykkään tilan 1:692 määräalalle Rn:o 1:692. Hanketta koskeva ympäristölupahakemus on vireillä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa (Dnro KYK 250/2015). Hankealueelle johtavan tieyhteyden suunnitelman mukainen rakentaminen Ruosteojan yli edellyttää ojan johtamista rumpuun. Hankealueen sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1 ja rummun sijainti liitteenä 2 olevassa suunnitelmapiirustuksessa. 2 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi Kotipaikka Y-tunnus Postiosoite Keski-Suomen Kuljetus Oy Muurame Keihästie 9, Muurame Puhelinnumer o (vaihde) Sähköpostiosoite jani.ylalehto@ksk.f i Yhteyshenkilö n nimi Postiosoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Arto Veistola Lapapolku 2, Muurame arto.veistola@gmail.co m 3 VAIKUTUSALUEEN ja VESIALUEEN KIINTEISTÖ- JA OMISTUSTIEDOT Rakentamistoimenpide tapahtuu kiinteistöllä Naapurikiinteistöt ja niiden omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 3. Ruostepuron varrella 200 m säteellä rakentamispaikasta ei ole muita kiinteistöjä. 4 OIKEUDET MAA- JA VESIALUEISIIN Rakennettava rumpu sijoittuu kiinteistölle , Keski-Suomen Kuljetus Oy:n ostaman 12 hehtaarin määräalan ulkopuolelle. Kaupan ehtona on kuitenkin ollut 12 m leveän tieoikeuden perustaminen. Kiinteistön omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 3 ja esikauppakirja liitteenä 4. 5 KUVAUS RAKENTAMISESTA Asennettavan rummun pituus on 12 metriä ja halkaisija cm. Halkaisijaltaan saman kokoinen rumpu on käytössä linnuntietä noin 300 m etelämpänä Ruosteojan Isoniityntien alituskohdassa. Rummun materiaali on betonia, muovia (PP) tai terästä. Rumpu rakennetaan Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesilain mukainen lupahakemus 4 (6) InfraRYL2010 mukaisesti. Rumpu perustetaan 300 mm paksun murskearinan varaan. Rummun pään verhoilut tehdään sepelistä. Rumpu rakennetaan ojan viereen ja vesi lasketaan rumpuun sen valmistuttua. Rakentamistoimenpiteet rajataan rummun välittömälle rakentamisalueelle eikä Ruosteojan uomaa muuteta muilta osin. 6 TIEDOT VESISTÖSTÄ JA RANTA-ALUEISTA Rumpu rakennetaan Ruosteojaan ja toimenpide sijoittuu Vantaan vesistöalueen Lepsämänjoen valuma-alueella Lepsämänjoen yläosan valuma-alueelle (21.043), jonka pinta-ala on 38,26 km 2. Ruosteoja laskee etelään ja yhtyy Lepsämänjokeen laskevaan Tuhkurinojaan. Ruosteojasta ei ole tietoja ympäristöhallinnon Herttajärjestelmässä (Hertta 2016). Hankealueella tehdyn luontoselvityksen mukaan Ruosteojan varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Ojan lähiympäristö voidaan luokitella Metsälain 3 luvun 10 :n erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, kohta 1: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Ojan alueella esiintyy myös uhanalaista liito-oravaa. Hankealueelle suunnitellun tien Ruosteojan ylityspaikalla ja rummun rakentamispaikalla ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Valokuvia ja karttaesitys arvokohteista on liitteenä 5 olevassa luontoselvitysraportissa. Luontoselvitysalueen ulkopuolella Ruosteojaa on muokattu mm. pelto-osuuksilla. Lisäksi Ruosteoja kulkee rummussa mm. linnuntietä noin 300 m etelämpänä Ruosteojan Isoniityntien alituskohdassa. Rakentamistoimenpiteen vaikutusalueella ei sijaitse vesistön erityiskäyttöalueita kuten uimarantoja tai vedenottoalueita. Alle kahden kilometrin säteellä rummun rakentamispaikasta ei sijaitse Natura 2000-alueita tai muita luonnonsuojelualueita eikä arvokkaita kulttuuriympäristökohteita (Karpalo 2016). Hankealueella on voimassa Perttulan osayleiskaava, joka on kuulutettu voimaantulleeksi (Nurmijärven kunta 2016). Ote kaavakartasta on esitetty kuvassa 1. Rummun rakentamispaikka sijaitsee yhdyskuntarakenteessa edullisimmin sijaitsevia metsäalueita syrjäisemmällä metsäalueella (M-7) mitoitusvyöhykkeellä 2 (mit-2). Rummun rakennuspaikan eteläpuolelle on kaavaan merkitty maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys. Uudenmaan maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavoissa 1-3 ei ole hankealuetta koskevia merkintöjä (Uudenmaanliitto 2016). Hankealueella ei ole voimassa asemakaavaa (Karpalo 2016). Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesilain mukainen lupahakemus 5 (6) Kuva 1. Ote Nurmijärven kunnan Perttulan osayleiskaavasta. Kaksikärkisellä yhtenäisellä vihreällä nuolella on kaavakarttaan merkitty maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys (Nurmijärven kunta 2016). 7 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA Rumpu on suunniteltu rakennettavaksi Ruosteojan nykyisen uoman viereen ja Ruosteojan vesi johdettavaksi rumpuun vasta sen valmistuttua. Näin ollen rakentamistoimenpiteiden vaikutukset Ruosteojan vedenlaatuun ja vesistöjen tilaan jäävät vähäisiksi. Rummun rakentaminen heikentää Ruosteojan luonnontilaisuutta ainoastaan paikallisesti rummun sijoituspaikalla. Huomioiden Ruosteojan muut luonnontilaiset ja nykytilassaan muutetut osuudet ei muutoksen ei katsota olevan merkittävä Ruosteojan luonnontilaisuuden kannalta. Rummun riittävän mitoituksen vuoksi sillä ei ole vaikutuksia virtausoloihin. Rummun rakentamisella ei ole vaikutuksia virkistyskäyttöön, kalastukseen tai kalastoon. Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen ja maisemaan ovat paikalliset ja vähäinen osa tieyhteyden rakentamisen vaikutuksista. Rakentamisella ei ole vaikutuksia kulttuuriarvoihin. 8 ARVIO HANKKEESTA SAATAVASTA HYÖDYSTÄ JA SIITÄ AIHEUTUVASTA VAHINGOSTA Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua eikä siitä aiheudu korvattavaa haittaa. Rummun rakentaminen Ruosteojaan on edellytys tieyhteyden rakentamiselle suunnitellulle läjitysalueelle. Tieyhteyttä ei ole teknistaloudellisista ja maanomistuksellisista syistä mahdollista järjestää ylittämättä Ruosteojaa. Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vesilain mukainen lupahakemus 6 (6) VIITTEET Hertta 2016). Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. < (viitattu ). Karpalo (2016). Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu Karpalo. < (viitattu ). Nurmijärven kunta (2016). Perttulan osayleiskaava. < (viitattu ). Uudenmaan liitto (2016). < (viitattu ) Keski-Suomen Kuljetus Oy Jani Ylälehto vt. toimitusjohtaja Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

65 LIITE 1 1 (3) Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi P30545P003 SIJAINTIKARTAT (2 KPL) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

66 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 2 (3) Kartat: Maanmittauslaitos, Ympäristökarttapalvelu Karpalo, Suomen ympäristökeskus, < (poimittu ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

67 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 3 (3) OTE VAHVISTETTUJEN MAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄSTÄ Lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu, vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 2014, < (poimittu ). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

68

69 LIITE 3 1 (2) KIINTEISTÖTIEDOT Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi P30545P003 Kartta: Maanmittauslaitos, Kiinteistötietopalvelu, < (poimittu ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE Projekti Klaukkalan rakennettavuusselvitykset Projektinumero 421991 Tilaaja Destia Oy Yhteyshenkilö Jenni Myllymäki Tielinja/Ohjelma Klaukkala Nysäkuja-Velhonkaari Näytteenotin Laboratoriopalvelut

Lisätiedot

LIITE 1 LIITE 2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI Geotutkimus Projekti: Putken numero: Asiakkaan viite: Puhelin: Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: Kivilammen k-paikka Havaintoputki 1 X: Y: Z: Kairakone:

Lisätiedot

Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki

Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki Eurofins Pvm: 22.8.2018 Projekti: 180326/10 Tutkimuksen nimi: Sitowise Oy, pohjavesi Asiakkaan viite: KAU42542 Näytteenottopvm: 9.8.2018 Näytteenottopiste: SW2

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA

MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI.5.207 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista.5.207 FIMIKM FILAHD 0.5.207 FIMIKM FILAHD Lauri

Lisätiedot

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017

MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2017 Putken numero: Kang1 (Kangasala) Asentaja: Simo Murto Puhelin: 029 503 6323 Asennuspäivä: 25.9.2017 25.9.17 ei vettä X: 6819556.804 Y: 341138.515 Z: 136.69 Putken yläpään : Siivilän alapään : Putken halkaisija,

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

Hakkarin asemakaavan luontoselvitys

Hakkarin asemakaavan luontoselvitys KANGASALAN KUNTA Hakkarin asemakaavan luontoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29178 Raportti Nuottajärvi Marja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Työn suorittaminen

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS

LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys

NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys 28.9.2015 2 Nurmijärven kunta Nysäkuja- Velhonkaari RAKENNETTAVUUSSELVITYS Sisällysluettelo 1 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE 4 2 TUTKIMUKSET

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys 16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS PORNAINEN, AIDUNAUEEN ASEMAKAAVAN SWECO Ympäristö Oy Inststo Arcus Oy aatinut Tarkastanut Hyväksynyt N Vehmas / Arcus K Andersson-Berlin / Arcus J Heikkilä / Arcus 17-01-03 17-01-03 17-01-03 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 7.6.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.20092012

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6. Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Naantali isosuon murskauslaitos

Naantali isosuon murskauslaitos SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PALOVUOREN KIVI OY Naantali isosuon murskauslaitos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.11.2015 Matti Manninen 2.11.2015 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Tarkkailtavat kaivot...

Lisätiedot

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVE- SIOLOSUHTEISTA

NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVE- SIOLOSUHTEISTA Tilaaja Neste Markkinointi Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.6.2018 Viite 1510037511 NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVE- SIOLOSUHTEISTA NESTE LAPPEENRANTA LAVOLANKATU SELVITYS POHJAVESIOLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys 16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys 2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 15/2017 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 14/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen GEOPALVELU OY TYÖ N:O 18085 SKOL jäsen ALAKOULUN ALUETUTKIMUS Meijerintie 32700 HUITTINEN 9.5.2018 - liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002 pohjatutkimusleikkaus

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 15.6.2011 Viite 82132293 ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland

Lisätiedot

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella

Lisätiedot

Tikkalan luontoselvitys

Tikkalan luontoselvitys Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen 22.10.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS Sisällys...2 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...4 2.1. Tausta- ja maastotyöt...4 2.2. Kohteiden

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot