LIELAHTI , HARJUNTAUSTA 12-14, ASEMAKAAVANMUUTOS KÄYTTÖTAR- KOITUKSEN MUUTTAMISEKSI, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 LIELAHTI , HARJUNTAUSTA 12-14, ASEMAKAAVANMUUTOS KÄYTTÖTAR- KOITUKSEN MUUTTAMISEKSI, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja sekä tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue Lielahti, Harjuntausta 12 14, sijaitsee Lielahden kaupunginosassa n. 6 km länteen kaupungin keskustasta, välittömästi Lielahdenkadun itäpuolella, Enqvistinkadun, Harjuntaustan ja Harjunsivun rajaamalla tontilla. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Tontilla on kaksi liikerakennusta, joista toisessa toimii Tokmanni ja toisessa on toiminut S-market. Suunnittelualueen ympäristössä on pääosin liikerakennuksia, suunnittelualueen eteläpuolella mm. Lidl ja Citymarket. Pohjoispuolella on Prisma. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön omistaja, yhtiö nimeltään ei invest European retail Tampere Oy. Asemakaavan muutoshakemus on jätetty Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen kaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville ajalle Kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa. Ympäristönsuojelun viranomaisyksikkö esitti, että hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen tarvittava tilavaraus tulee määritellä. Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavan sisältöön. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo päättyi Kaavaehdotuksesta saatiin lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta. Muistutuksia ei jätetty. ELY-keskuksen lausunto koski kaavaratkaisun vaikutuksia päivittäistavarakaupan palveluverkkoon ja kehittymisedellytyksiin. Lisäksi lausunnossa edellytettiin, että asemakaavaehdotusta tulee täydentää siten, että korttelialueen sisälle merkitään jalankululle ja pyöräilylle varattavat alueen osat ja annetaan määräykset pyöräpysäköintipaikkojen lukumäärästä ja niiden sijoittamisesta. Tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on asemakaava, joka mahdollistaa Tokmannin toiminnan koko nykyisessä rakennuksessa. Tavoitteena on yleiskaavan mahdollistaman kaupan suuryksikön toteuttaminen. Viereisen S-marketin toiminta nykyisissä tiloissa päät-

2 tyi, kun uusi Prisma Turvesuonkadulla avattiin. Rakennuksen jatkokäyttö ei ole vielä selvillä. Kaupungin tavoitteena on löytää sellainen kaavaratkaisu, joka on koko Lielahden kehittämistavoitteiden mukainen. Korttelin tulee olla osa kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ympäristöä ja sopeutua kaupunginosakokonaisuuteen. Lisäksi kaavaratkaisun tulee ohjata pysäköintiä tontilla ja tukea kevyen liikenteen yhteyksiä. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella muutetaan tontin käyttötarkoitus. Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Näin mahdollistetaan yleiskaavan mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen alueelle. Päivittäistavarakaupan myyntialan enimmäismääräksi on osoitettu neliömetriä. Tontin autopaikkamäärän mitoitusperusteena on tontilla olevien rakennusten kerrosala, jonka jokaista 50 m2:ä kohti tontille tulee rakentaa yksi autopaikka. Tontin reunalle on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja tontin halki on osoitettu sisäiselle kevyelle liikenteelle varattu alueen osa. Hulevesien viivyttämisjärjestelyt ja mitoitus tontilla on ohjeistettu kaavassa. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Lielahden kaupunginosan korttelia 2504 osoitteessa Harjuntausta Asemakaavan muutoksella muodostuu: Lielahden kaupunginosan kortteli Tonttijako: Asemakaavan muutoksella ei muuteta voimassa olevan tonttijaon mukaisia rajoja. Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki /kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen. Kaavan laatimista ohjaa: Tampereen kaupunki /maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Jouko Seppänen

3 Kaavan laatija: FCG Finnish Consulting Group Oy, suunnittelupäällikkö Helena Ylinen, arkkitehti SAFA (YKS-305) ja suunnittelija Kirsti Toivonen. Dno: TRE:2991/ /2010 Vireilletulo: Kaava-alue Kaava-alue, Lielahti, Harjuntausta 12-14, sijaitsee Lielahden kaupunginosassa n. 6 km länteen kaupungin keskustasta, välittömästi Lielahdenkadun itäpuolella, Enqvistinkadun, Harjuntaustan ja Harjunsivun rajaamalla tontilla. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Tontilla on kaksi liikerakennusta, joista toisessa toimii Tokmanni ja toisessa on toiminut S-market. Suunnittelualueen ympäristössä on pääosin liikerakennuksia, suunnittelualueen eteläpuolella mm. Lidl ja Citymarket. Pohjoispuolella on Prisma. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lielahti , Harjuntausta 12-14, asemakaavanmuutos käyttötarkoituksen muuttamiseksi, kaava nro Luettelo liitteistä - Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark ja Havainnekuva , tark ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluvaiheen vastineraportti Ehdotusvaiheen vastineraportti Asemakaavan seurantalomake 1.5 Muut liiteasiakirjat - Hulevesisuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Lielahden kaupunginosassa n. 6 km länteen kaupungin keskustasta, Lielahdenkadun itäpuolella, Enqvistinkadun, Harjuntaustan ja Harjunsivun rajaamalla tontilla. Suunnittelualue on rakennettu. Suunnittelualueen ympäristössä on pääosin liikerakennuksia. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria Luonnonympäristö Kaava-alueen tontilla ei ole jäljellä luonnonympäristöä.

4 3.1.3 Rakennettu ympäristö ja palvelut Suunnittelualueella sijaitsee kaksi liikerakennusta, joista toisessa on toiminut S-market ja toisessa toimii Tokmanni. S-market Harjuntaustan toiminta tällä paikalla loppui, kun uusi Prisma Lielahdenkadun toisella puolen avattiin keväällä Suunnittelualueen ympäristössä on pääosin liikerakennuksia, suunnittelualueen eteläpuolella mm. Lidl ja Citymarket ja pohjoispuolella Prisma Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä Liikenne Lielahden pääliikennereitit ovat Lielahdenkatu, Harjuntausta ja Enqvistinkatu, joiden varsilla kulkee myös kevyen liikenteen väylät. Suunnittelualueelle liikenne suuntautuu Enqvistinkadun ja Harjuntaustan kautta Maanomistus Asemakaava-alue on kiinteistöyhtiön, ei invest European retail Tampere Oy:n omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä, valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Lielahti on määritelty yhdeksi Tampereen neljästä alakeskuksesta. Maakuntakaavassa kortteli 2504 sijoittuu työpaikka-alueelle (TP). Merkinnällä on osoitettu liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varatut seudullisesti merkittävät alueet. Lielahteen on osoitettu kohdemerkintä, keskustatoimintojen alakeskus (ca), joka tarkoittaa palvelurakenteeltaan kuntatasoista Tampereen kaupungin alakeskusta. Alueelle saa sijoittaa enintään kaksi seudullisesti merkittävää päivittäistavarakaupan suuryksikköä Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä (voimaan ) Lielahden osayleiskaavassa on otettu kantaa Lielahden asemaan kaupungin aluekeskusrakenteeseen ja Lielahden kaupallisiin palveluihin suhteessa koko kaupunkiseudun palveluverkkoon. Lisäksi kaavan keskeisenä sisältönä on liikennejärjestelyt. Nyt muutoskohteena oleva kortteli 2504 sijoittuu osayleiskaavan kaupallisten palvelujen alueelle, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM- 1). Kaavamääräyksessä sanotaan, että alueelle saa sijoittaa myyntipinta-alaa enintään ¾ asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Päivittäistavarakaupan osuus myyntipinta-alasta saa olla enintään ½.

5 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (asemakaava 7117, ) kortteli on merkitty liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KTT-15). Suurin sallittu kerrosluku on III. Korttelin rakennusoikeus on kem2, josta on käytetty noin k-m2. Autopaikoista on kaavassa määrätty, että liike- ja toimistotilojen 50 m2, teollisuustoimintojen 100 m2 ja varastotoimintojen 150 m2 kohti on rakennettava yksi autopaikka. Pysäköinnille on osoi tettu korttelin reunoilta osa-alueet (p-8). Lisäksi on määrätty, että tontille saa rakentaa 2 asuinhuoneistoa ja rakennuksen saa rakentaa korttelirajaan kiinni sekä 4 metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta Rakennusjärjestys Tampereen kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä Tonttijako Alueella on voimassa tonttijako nro 6790/ eikä sitä tällä asemakaavalla muuteta. 3.4 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään ajantasaista, rasterimuotoista pohjakarttaa, joka on tarkastettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön omistaja, yhtiö nimeltään ei invest European retail Tampere Oy. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi liikerakennusta. Entisiin Gigantin liiketiloihin on vuonna 2010 avattu Tokmannin myymälä. Rakennuksen kokonaiskerrosala on noin k-m2 ja siitä on nyt myymäläkäytössä noin 1900 k-m2. Rakennusvuosi on Toinen rakennus, jossa toimi ennen S-market, on rakennettu vuonna Sen kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Tontin kokonaisrakennusoikeus on yhteensä k-m 2. Molemmat rakennukset ovat yksikerroksisia. Tontille ajetaan joko Harjuntaustan liittymästä tai Enqvistinkadulta Harjunsivun kautta. Liikkeiden lastaussillat ovat rakennusten Enqvistinkadun puoleisilla sivuilla. Tavoitteena on asemakaava, joka mahdollistaa Tokmannin toiminnan koko nykyisessä rakennuksessa ja mahdollistaa yleiskaavan mukaisen kaupan suuryksikön toteuttamisen. Kaupungin tavoitteena on löytää sellainen kaavaratkaisu, joka on koko Lielahden kehit-

6 tämistavoitteiden mukainen. Lisäksi kaavaratkaisun tulee ohjata pysäköintiä tontilla ja tukea kevyen liikenteen yhteyksiä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön omistaja EjendomsInvest Oy Ab. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat esimerkiksi: - kaavamuutoksen hakija - alueen maanomistajat ja asukkaat - alueen yritykset - alueella työssä käyvät - Lielahden yrittäjät ry sekä muut paikallisyhdistykset - Tampereen kaupungin hallintokunnat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, elinkeinotoimi, pelastuslaitos - Tampereen kaupungin liikelaitokset, mm. Tampereen Vesi ja sähkölaitos - Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pirkanmaan liitto Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa Vireilletulo (MRL 6 2mom) Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja ilmoituslehdessä (Aamulehti) osallistumisja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillepanon yhteydessä. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen kaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville ajalle Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireillepano ja valmisteluvaihe. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja ilmoituslehdessä (Aamulehti) osallistumisja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillepanon yhteydessä. Asiakirjat ovat nähtävillä palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin Internetsivuilla nähtävilläoloajan. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta.

7 Kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa: Tampereen kaupungin kiinteistötoimelta, Tampereen Sähköverkko Oy:ltä, Tampereen maakuntamuseolta, Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisen yleisten alueiden suunnittelulta ja Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen, ympäristönsuojelu, viranomaisyksiköltä. Ympäristönsuojelun viranomaisyksikkö esitti, että hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen tarvittava tilavaraus tulee määritellä. Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavan sisältöön. Kaavaluonnoksesta ei saatu lainkaan mielipiteitä. Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus, jonka yhdyskuntalautakunta käsittelee. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävilläolosta kuulutetaan Aamulehdessä lehtikuulutuksella ja kaupungin Internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo päättyi Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunto ainoastaan Pirkanmaan ELY-keskukselta. Muistutuksia ei jätetty. ELY:n lausunnossa edellytettiin, että kaavaratkaisun vaikutukset päivittäistavarakaupan palveluverkkoon ja kehittymisedellytyksiin tulee arvioida. Ehdotusvaiheen vastineraportissa on verrattu kaavalla mahdollistettavan kaupan pinta-alalisäyksen ja Lielahdessa viimeaikoina toteutuneiden päivittäistavarakaupan yksiköiden muutosten suhdetta toisiinsa. Vastineessa todetaan, että ei ole nähtävissä, että nyt po. asemakaavassa sallitun päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan toteutuessa sillä olisi negatiivisia vaikutuksia Lentävänniemen ja Pohtolan asuinalueiden nykyiseen päivittäistavarakaupan palveluverkkoon ja sen kehittämisedellytyksiin. Lisäksi lausunnossa edellytettiin, että asemakaavaehdotusta tulee täydentää siten, että korttelialueen sisälle merkitään jalankululle ja pyöräilylle varattavat alueen osat ja annetaan määräykset pyöräpysäköintipaikkojen lukumäärästä ja niiden sijoittamisesta. Asemakaavaehdotusta täydennettiin näiltä osin. Hyväksymisvaihe. Kaavaehdotuksen hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Kaavan tavoitteita, tarvittavia selvityksiä ja arvioitavia vaikutuksia on käsitelty viranomaisten kanssa työneuvottelussa (MRL 66 ) ja valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheessa aineistosta pyydettiin lausunnot.

8 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tampereen kaupungin tavoitteena on löytää sellainen kaavaratkaisu, joka on koko Lielahden kehittämistavoitteiden mukainen. Korttelin tulee olla osa kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ympäristöä ja sopeutua kaupunginosakokonaisuuteen. Lisäksi kaavaratkaisun tulee ohjata pysäköintiä tontilla ja tukea kevyen liikenteen yhteyksiä. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on asemakaava, joka mahdollistaa Tokmannin toiminnan koko nykyisessä rakennuksessa ja S- marketin tilojen jatkokäytön ja kehittämisen. Rakennuksen jatkokäyttö ei ole vielä selvillä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Hulevesisuunnitelma Lielahden osayleiskaava edellyttää, että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 1,9 hehtaaria ja se on lähes kokonaisuudessaan vettäläpäisemätöntä asfaltoitua pysäköintialuetta tai kattopintaa. Hulevesisuunnitelman (FCG) mukaan hulevesimäärät eivät lisäänny asemakaavan toteutuessa nykyisestä, sillä kaavoitettavalla alueella ei vettäläpäisemättömien pintojen määrä lisäänny. Alueella muodostuvien hulevesien määrä suhteessa korttelissa ja valumaalueella muodostuviin hulevesiin, on huomattavan pieni vain muutamia prosentteja koko valuma-alueesta. Tontin pinnan korkeus nykyisen pääsisäänkäynnin puolella on +98,2 mpy. Viemärikorko viettosuunnassa Enqvistinkadun puolella on noin +96 mpy, mikä mahdollistaa esimerkiksi 600 mm viivytyskennoston rakentamisen pysäköintialueen alle. Asemakaavaluonnoksessa esitetyn hule-9-määräyksen mukainen hulevesien viivytys tontilla voidaan toteuttaa esimerkiksi rakentamalla pysäköintialueen alle maanalainen kennosto, jolla viivytetään hulevesiä. Mikäli kennoston korkeus on 600 mm, tulee kennoston alan olla noin neliötä. Hulevesirakenteet toteutetaan tontilla tapahtuvan uudisrakentamisen yhteydessä. Viivytyskennostosta hulevedet johdetaan Enqvistinkadun puoleiseen sadevesiviemäriin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavoitus perustuu yhteen nähtäville pantavaan perusteltuun kaavaratkaisuun.

9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kortteli 2504: Asemakaavamuutoksen pinta-ala on 1,9826 ha. Koko alue on osoitettu yhtenä liikerakennusten korttelialueena. Rakennusala sijoittuu korttelin keskelle. Rakennusalan keskelle on osoitettu ohjeellinen rakennukseen jätettävä kulkuaukko. Rakennusalan koillis- ja lounaispuolelle on mahdollista sijoittaa pysäköintipaikkoja. Korttelin luoteis- ja lounaissivuilla on istutettavan alueen osia. Alueen pohjoisosassa luoteis-kaakko-suunnassa kulkee viemäri ja sadevesiviemäri, joita varten on varattu alueen osa. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu reitti kulkee suunnittelualueen lounaisreunassa. Tontin halki on osoitettu sisäiselle kevyelle liikenteelle varattu alueen osa. Hulevesien viivyttämisjärjestelyt ja mitoitus tontilla on ohjeistettu kaavassa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavassa on osoitettu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on kerrosalaneliömetriä, joista vähittäiskaupan suuryksikön pinta-ala saa olla enintään kerrosalaneliömetrin suuruinen. Päivittäistavarakaupan myyntialan enimmäismäärä on neliömetriä. Rakennuksen suurin sallittu korkeusluku on 2. Kaavassa on määräys ym-8, jonka mukaan uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Varastot ja jätehuoltoastiat on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla. Korttelialueelle ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Lielahdenkadun puolelta eikä Harjuntaustan tai Enqvistinkadun luoteispäästä. Asemakaava-alueella vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin

10 kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesirakenteet toteutetaan uudisrakentamisen yhteydessä. Alueella tulee rakentaa 1 autopaikka 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Alueella tulee rakentaa 1 autopaikka 150 varastotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Jokaista liike- ja toimistotilan 300 kerrosneliömetriä kohti tulee rakentaa yksi polkupyöräpaikka. Lisäksi korttelialueelta tulee varata sähkönjakelun kannalta sopivasta paikasta jakelumuuntamoa varten suluissa olevan luvun suuruinen tila, jota ei lasketa rakennusoikeuteen. Korttelin koillisreuna on voimalinjan vaara-aluetta, jolle saa sijoittaa pysäköintiä, mutta ei esimerkiksi jätekatosta tai jätepuristinta tai muuta rakennuksenomaista, johon voimalinja voisi heittää valokaaren. Tämä vaara poistuu kun voimajohto myöhemmin mahdollisesti kaapeloidaan maan alle. 5.4 Kaavan vaikutukset Ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutoksen vaikutusten ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön voidaan arvioida jäävän melko vähäisiksi, koska kaava-alueella on jo nykyiselläänkin kaupan toimintoja. Kaava-alueena olevalla tontilla on nykyisellään kaksi rakennusta ja piha-alueet on kokonaan asfaltoitu. Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta asumiseen tai virkistysmahdollisuuksiin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos edistää alueen kehittymistä aluekeskuksena ja mahdollistaa yleiskaavassa asetettujen tavoitteiden toteuttamisen Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaava-alue sijoittuu olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen yhteyteen, jotka on huomioitu kaavasuunnittelussa. Kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskunta- tai energiatalouteen nykytilanteeseen nähden, koska kunnallistekniset verkostot ja katuyhteydet ovat jo olemassa eikä kaavan toteutus edellytä uutta rakentamista näiden osalta Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kaavamuutos ei merkittävästi muuta alueen liikennejärjestelyjä. Kaavamuutoksessa säilytetään nykyinen kevyen liikenteen väylä Harjuntaustan varrella ja varataan tontin halki jalankulkuyhteys rakennukseen jätettävän kulkuaukon kautta. Tämä mahdollistaa kaupallisten palveluiden saavuttamisen myös kevyen liikenteen keinoin. Kaavamuutosalue on hyvin saavutettavissa myös linja-autolla, jotka kulkevat sekä Lielahdenkatua että Harjuntaustaa pitkin Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalue sijaitsee Lielahden pääkadun Lielahdenkadun varressa keskellä liikerakennusten aluetta. Tontilla tai sen läheisyydessä ei ole kulttuuriympäristön arvokohteita. Maisemallisten vaiku-

11 tusten ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten voidaan ennakoida jäävän melko vähäisiksi, jos kaavan toteutuessa ei rakenneta uusia rakennuksia. Mahdollinen osittainenkin uudisrakentaminen tai julkisivujen kohentaminen toteutuessaan kaavan tavoitteiden mukaisena parantaa kaupunkikuvaa Vaikutukset päivittäistavarakaupan palveluverkkoon Ennen Lielahden uusimman vähittäiskaupan suuryksikön (Prisma) avaamista alueelta suljettiin kaksi S-markettia. Tämän johdosta alueen päivittäistavarakaupan kokonaispinta-ala pieneni lähes 1000 k-m2. Lielahden osayleiskaavan laatimisen jälkeen on suunniteltu uusi Niemen asuinalue, jonka ensimmäiset asunnot valmistuvat vuonna Viimeisimmät Tampereen kaupungin laatimat osa-alueittaiset väestöennusteet ennustavat läntisiin osiin väestömäärän lisäystä vuoteen 2020 mennessä lähes asukasta ja vv lähes asukasta. Lielahden osayleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointien pohjana oli lähes vuoden 2001 tasolla pysyttelevä väestöarvio. Niemen alueen väestömäärän lisäys lähivuosina ja päivittäistavarakaupan kokonaispinta-alassa tapahtuneet viimeaikaiset muutokset huomioiden ei ole nähtävissä, että nyt po. asemakaavassa sallitun päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan toteutuessa sillä olisi negatiivisia vaikutuksia Lentävänniemen ja Pohtolan asuinalueiden nykyiseen päivittäistavarakaupan palveluverkkoon ja sen kehittämisedellytyksiin. 5.7 Nimistö Alueen kadunnimet säilyvät nykyisinä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaehdotuksesta on laadittu havainnekuva. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen on tarkoitus aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaupunki seuraa kaavan toteutumista.