Elinikäinen oppiminen ja osaamisen varmistaminen

Transkriptio

1 Elinikäinen oppiminen ja osaamisen varmistaminen Ammatinvalintapsykologin asiakkaiden lausumia: en jaksa enää...en pysy mukana Koko ajan vaaditaan enemmän. Työ on ihan erilaista kuin mitä tulin tekemään virheistä, puutteista ja poikkeamista kyllä huomautetaan, kiitosta ei tule Ympäristön muutokset: globalisoituminen, väestön ikärakenteen muutos. Moninaistuva ja mutkistuva maailma. Asiantuntijatkaan eivät ole ratkaisu. Angus Reid jo 1996: Elämästämme ennustettavan tehneet perussäännöt eivät enää päde. 1

2 Nuorten terveystapatutkimus: Suomalaisnuorten pelkoja on kyselty vuosina 1983, 1993 ja 2007 osana nuorten terveystapatutkimusta. Tulevaisuuden pelkoja koskevaan kysymykseen on vastannut yli nuorta. tutkimusprofessori Tytti Solantaus: - pelko vääristä päätöksistä, vääristä ratkaisuista ja epäonnistumisista on yli kaksinkertaistunut näiden vuosien varrella. 2

3 Myyteiksi muuttuneita lainalaisuuksia: Myytti 1: Suuri on turvallinen. Myytti 2: Kasvu on kaikille hyväksi. Myytti 3: Tiede ja tekniikka pelastavat meidät. Myytti 4: Hyvä koulutus merkitsee hyvää työpaikkaa. Myytti 5: Lojaalisuus ratkaisee. Myytti 6: Sijainti, sijainti ja sijainti (meidän seutumme onneksi?) Myytti 7: Aika on lineaarista. (Amundson 2005) 3

4 Työttömyyden demokratisoituminen Alkoi 1990-luvulla: Työttömiä v Suomessa oli 2,5 kertaa niin paljon kuin Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä v oli 8,4 kertaa niin paljon kuin Tutkijakoulutuksen suorittaneita työttömiä oli v ,2 kertaa niin paljon kuin vuonna (Etenkin naisia koskettavan) toimihenkilöiden työn epävarmuuden taustalla olevia tekijöitä: Globaalin työpaikkakilpailun koveneminen Valtion ja pörssiyhtiöiden saneeraukset kannattavuuden lisäämiseksi Valtion pyrkimys vähentää työllisyyttään 4

5 Loputtomien valintojen yhteiskunta Ihmisillä on vauraissa maissa enemmän resursseja, mahdollisuuksia ja valinnanvapautta kuin koskaan ennen. Samalla elämästä on tullut epävarmempaa ja mutkikkaampaa. Elinikäinen valintojen tekemisen pakko synnyttää elinikäistä ohjaustarvetta. Tietoa pursuaa ovista ja ikkunoista tietotulvan hallinta kuormittaa ihmistä. Perinteiset normit eivät ohjaa eivätkä tue. PTS:ien teko vaikeutunut ympäristön nopeiden muutosten vuoksi. Monen toimintatyyli myös lyhytjännitteinen. Jatkuva kehittymisen, uusiutumisen muuttumisen vaatimus voi uuvuttaa. 5

6 Muutos on usein vaikeaa On helppoa jatkaa entisenkaltaista toimintaa, business as usual, vaikka yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutos vaatisivat toimintatavan muutoksia. Toisaalta on alkanut kuulua poikkeavia ääniä: - Jatkuvan kasvun mahdollisuus? - Yritysten yhteiskuntavastuun vaatimukset? - Työ ei ole kaikille elämän keskeinen sisältö. - Itsensä toteuttaminen ja hyvä elämä arvoina - jne Alasoini: Suomessa ollaan (kansainvälisesti verrattuna) pitkään samoissa työpaikoissa ja jatketaan (aiempaan verrattuna) pitkään työelämässä. 6

7 Millainen työ voi pysyä Suomessa ja mitä siitä seuraa? Suomessa säilyvät todennäköisimmin työpaikat, jotka. Edellyttävät korkeatasoista osaamista Työ ei ole rutiinimaista eikä digikoodiksi muutettavaa tai automatisoitavissa Vaativat henkilökohtaista vuorovaikutusta Ovat sidottuja aikaan ja paikkaan Tarvitaan Hybridiosaamista: kykyä hallita ja hyödyntää usein hyvinkin erilaista tietoa ja osaamista Psykologista pääomaa: toiveikkuutta, itseluottamusta, sitkeyttä, optimismia Metakognitiivisia taitoja: kykyä ohjata omaa ajattelua ja toimintaa, valmiuksia, jotka auttavat heitä toimimaan ja löytämään ratkaisuja ongelmiin monimutkaisissa ja heille uudenlaisissa ympäristöissä. Työyhteisötaitoja: Avoimuus, aloitteellisuus, ennakkoluulottomuus ja innostuneisuus Innovatiivisuuden edellytyksenä olevan luottamuksen synnyn kannalta välttämätöntä Mutta mitä tehdä niille meistä, jotka eivät ole hyvin lahjakkaita, kyvykkäitä, tehokkaita, sitkeitä, joustavia.? Puolet meistä jää aina alle keskitason. Tarvitaan solidaarisuutta ja poliittisia päätöksiä, jotka mahdollistavat heikompienkin työllistämisen. 7

8 Elinikäinen oppiminen Euroopan yhteisöjen komission tiedonannon mukaan: Kaikki elämän aikana aloitettu oppimistoiminta, jonka tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, tietoja ja osaamista sekä edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja/tai työllistettävyyttä. 8

9 Elinikäinen koulutus vai elinikäinen oppiminen? Kun työuria pyritään pidentämään (alusta/keskeltä/lopusta) on aikuiskoulutusta jatkuvasti kehitettävä ja vahvistettava, mutta elinikäinen oppiminen tarkoittaa elinikäistä oppimista, ei elinikäistä muodollista kouluttautumista tai kouluttamista. Mattilan työryhmän raportti: Elinikäisen oppimisen määritelmä on laaja ja kattaa suuren osan inhimillisestä oppimisesta. Oppimista tapahtuu elämän kaikissa vaiheissa ja hyvin erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi oppimista tapahtuu muissa organisoiduissa oppimistilanteissa sekä arkipäivässä muun toiminnan sivutuotteena. Teknisen alan akateemisten työajasta on arvioitu n. 40 % kuluvan uuden tiedon oppimiseen ja soveltamiseen. Työpaikat ovat keskeisiä oppimispaikkoja. Muutosten nopeuden vuoksi myös koulutukselta vaaditaan joustavuutta ja ketteryyttä. Uusimpien tekniikoiden ja menetelmien oppimisen ohessa OPPIMAAN OPPIMINEN KOROSTUU. 9

10 OECD:n Schooling for Tomorrow työryhmän neljä elinikäisen oppimisen skenaariota 1)Koulutusjärjestelmälähtöinen malli Virallinen koulutusjärjestelmä laajenee ja monipuolistuu koko maailmassa. Hyvä peruskoulutus ja lyhytkestoista täsmätäydennyskoulutusta. 2)Työelämälähtöinen malli Työssä oppiminen keskeistä. Heikosti koulutettujen nuorten pätevyyttä halutaan parantaa työelämälähtöisesti ja läheisesti. Monenlaisia todistuksia, ei vain virallisia tutkintotodistuksia. Virallisella koulutusjärjestelmällä ei oppimisen monopolia. 3) Yhteisölähtöinen malli Ihmiset mukana monissa yhteisöissä ja yhteisöllisissä toiminnoissa, joissa elinikäinen oppiminen toteutuu osallistujien vuorovaikutuksena. Kytköksissä yhteisöllisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin päätöksiin. 4) Yksilölähtöinen malli Entistä yksilöllisempää, entistä monimuotoisempaa, entistä enemmän markkinoilla määräytyvää. Formaalia ja epäformaalia. 10

11 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänsä vaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia tai taitoja opitaan ja käytetään. Ohjauspalveluja tuotetaan eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa ja työhallinnossa, työpaikoilla, järjestöissä ja yksityisesti. Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä on linjannut elinikäistä ohjausta seuraavasti: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilöiden tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävän edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena 11

12 Oppimiseen liittyviä uudistumistarpeita Työssä olevien pitäisi kaiken aikaa kehittää osaamistaan siten, että heidän osaamisellaan on kysyntää muualla kun nykyinen työ loppuu. Yleensä koulutuksella reagoidaan toteutuneisiin kriiseihin (esim. työttömyys), mutta tarvittaisiin myös ennakoivaa osaamisen kehittämistä. Vahva osaaminen on paras turva muutostilanteiden varalta, olipa kyseessä työpaikan sisäinen muutos tai tarve löytää uusi työpaikka. Olisiko parempi, että olisi vain yksi ammatillista koulutusta hankkiva taho nykyisen kahden (opetushallinto/työhallinto) sijasta? Kannustavatko yhteiskunnalliset tukijärjestelmät osaamisen kehittämiseen? 12

13 Psykologinen pääoma (Luthans, Avolio & Avey) Luonteeltaan pikemmin tila kuin piirre: opittavissa, kehitettävissä Neljä komponenttia, jotka yhdessä ennustavat menestymistä ja tyytyväisyyttä (ja joita tarvitaan työssä ja opiskelussa): * Toiveikkuus * Itseluottamus * Sitkeys * Optimismi 13

14 Koulutuksellinen minäpystyvyys ( itseluottamus) Yksilön kysymys: Onko minusta (elinikäiseksi) oppijaksi? Moni aikuinen on oppinut näkemään itsensä enemmän tai vähemmän kyvyttömänä oppimaan uutta, mikä ehkäisee oppimista ja yrittämistä. KT Anne Partanen on tutkinut minäpystyvyyttä (Bandura: self efficacy) nimenomaan suhteessa koulutukseen. Self efficacy belief = minäpystyvyysuskomus = mihin ihminen uskoo kykenevänsä > vaikuttaa tavoitteenasetantaan ja oman suorituskyvyn arviointiin Partasen mukaan minäpystyvyysuskomukset ennustavat elinikäisen oppijan käyttäytymistä koulutuksessa usein paremmin kuin todelliset suoritukset. Koulutuksellinen minäpystyvyys ja käsitys itsestä oppijana rakentuu läpi elämän. Aikaisemmat (kielteiset ja myönteiset) kokemukset koulutuksesta ratkaisevan tärkeitä. 14

15 Koulutuksellisen minäpystyvyyden ja suoritusitsetunnon lisääminen Ohjauksen keskeinen tehtävä Merkittävien toisten esimerkki (perhe, ystävät, opiskelijayhteisö) Itsesäätelytaitojen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Aikaisempien formaalisten ja informaalisten oppimiskokemusten tarkastelu ja tunnistaminen Relevanttien ja realististen lähitavoitteiden asettaminen, eteneminen askel kerrallaan 15

16 Summa summarum *Oppiminen on välttämätöntä *oppimista tapahtuu väistämättä *oppimisesta luultavasti suurin osa tapahtuu muualla kuin oppilaitoksissa *ihmisten uskoa omaan oppimiskykyyn ei saa tappaa vaan sitä tulee vahvistaa * monimutkaistuvassa maailmassa tarvitaan riittävästi ja riittävän hyviä ohjauspalveluita *toisaalta kaikki eivät kohtuudella voi oppia huipuiksi; tavallisillekin täytyy olla sijansa > iso poliittinen ja yhteiskunnallinen kysymys *solidaarisuus? 16