LAHDEN KAUPUNKI SEUDULLINEN KIERRÄTYSPUISTO MAHDOLLISET SIJAINTIPAIKAT LAHDEN KIERRÄTYSPUISTOHANKE

Transkriptio

1 LAHDEN KAUPUNKI SEUDULLINEN KIERRÄTYSPUISTO MAHDOLLISET SIJAINTIPAIKAT

2 JOHDANTO Vuosien aikana kartoitettiin jätteen käsittelyyn soveltuvan alueen sijoittamista Nastolan kunnan alueelle. Sijoituspaikoiksi esitettiin Nastolan Kirviän ja Montarin aluetta. Näihin kohteisiin tehtiin alustavat suunnitelmat ja niiden pohjalta toteutettiin ympäristövaikutusten arviointi Nastolan kierrätyspuistohanke nostatti voimakasta vastustusta erityisesti asukkaiden keskuudessa, mikä usein liittyy jätteen käsittelyhankkeisiin Hankevastaavat (Lahden kaupunki, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Lahti Energia ja Labio Oy) päättivät YVA-menettelyn jälkeen käynnistää vielä alustavan sijaintipaikkatarkastelun laajemmalta alueelta Tarkastelun kohteena on tässä selvityksessä ollut Lahden kaupungin, Hollolan kunnan ja Orimattilan kunnan alueet

3 TAUSTA Lahden alueella jätteenkäsittelytoiminnat ovat keskittyneet erityisesti Kujalan jätekeskuksen alueelle. Lisäksi maankaatopaikkatoimintaa on Rälssin alueella. Kujalan alue on kehittynyt voimakkaasti 20 vuoden aikana ja alueella tehdään merkittävää jätteenkäsittelyn liiketoimintaa. Jätteen teolliset käsittelytoiminnat lisääntyvät edelleen ja Kujalan alueelle ei mahdu lisää toimintoja. Kujalan aluetta ei voida enää laajentaa ympäröivän maankäytön takia. Kujalan alueella on myös Lahti Energian tuhkan loppusijoitusalue Tämän vuoksi tarvitaan uusia alueita jätteiden käsittelyyn. Myös maa-ainesten vastaanoton osalta Rälssin alue on täyttymässä, mikä edelleen lisää aluetarvetta monipuoliselle jätteenkäsittelytoiminnalle Jätteenkäsittelytoimintojen osalta tulee varautua noin 100 ha alueeseen, jotta alue vastaa tulevaisuudessakin riittävään tilatarpeeseen Jätteiden teollinen käsittely tulee jatkumaan Kujalan alueella, mutta uusi alue tarvitaan erityisesti erilaisten mineraalisten jätteiden kierrätykseen ja loppusijoitukseen. Samalla varaudutaan tätä tukevan kierrätysliiketoiminnan kehittymiseen alueella

4 TOIMINNAN KUVAUS Kierrätyspuiston toiminnat on kuvattu tarkemmin Nastolan kierrätyspuistohankkeen YVA:ssa Kierrätyspuistossa käsitellään maa- ja kiviaineksia, pilaantuneita maita, tuhkia, lietteitä, rakennus- ja purkujätteitä, vaarallisia rakennus- ja teollisuusjätteitä, jätteenkäsittelyssä muodostuneita hyödyntämiskelvottomia jätteitä, materiaali- ja energiahyötykäyttöön soveltuvia jätteitä, biohajoavia jätteitä, metsätähteitä ja kivihiiltä. Käsittelymenetelmiä ovat pääasiassa erilaiset mekaaniset käsittelyt kuten lajittelut, seulonnat ja murskaukset. Lisäksi alueella voidaan tehdä esimerkiksi kompostointi-, pesu- ja stabilointikäsittelyjä Jätteitä pyritään ohjaamaan käsittelyjen jälkeen hyötykäyttöön, mutta hyödyntämiskelvottomat materiaalit loppusijoitetaan mahdollisten käsittelyjen jälkeen

5 TILATARVE Jätteenkäsittelytoiminnan ensimmäinen kriteeri on riittävä tilatarve. Tilatarve muodostuu jätteenkäsittelykentistä, loppusijoitusalueista, energiaterminaalialueista ja teollisuustoimintaan varattavista alueista. Tilatarve on noin 60 ha, mutta huomioiden suoja-alueet ja mahdolliset tulevaisuuden tarpeen, tulee aluevarauksen olla noin 100 ha.

6 KRITEERIT Ensimmäinen kriteeri on esitetty edellä eli jätteenkäsittelytoiminnat tarvitsevat riittävästi tilaa Tarkastelua varten on koottu kriteeristö, joita on esitetty tarkemmin jäljempänä. Nämä muodostuvat etäisyyksistä erilaisten herkkien toimintojen ympärillä. Huomioitavaa on, että nämä kriteerit on muodostettu vaikutusten arvioinneissa saatujen kokemusten perusteella. Tällaisia kriteereitä ei ole esitetty lainsäädännössä ja ne eivät poissulje jätteenkäsittelytoimintojen sijoittamista vaan tarkemmassa suunnittelussa ympäristövaikutuksia arvioidaan erikseen Tarkastelussa on huomioitu myös jätteenkäsittelytoimintaa puoltavia kriteereitä, joista tärkeimpänä on alueen saavutettavuus.

7 TARKASTELUKRITEERIT 1 Taajama, palvelut ja koulut Alueen sijainti tulisi olla riittävän kaukana olemassa olevasta vakinaisesta asutuksesta ja loma-asutuksesta, jolloin vältetään melu-, pöly ja hajuhaittoja. Tarkastelukriteeriksi on asetettu 1000 metrin etäisyys taajamasta, jolloin normaalitoiminnan haju-, pöly- ja meluhaitat eivät yllä asutukseen. Teollisuus Teollisuus ja kierrätyspuistotoiminta hyötyvät toisistaan, joten ne voivat olla käytännössä vierekkäin. Tässä tarkastelussa on kuitenkin asetettu kriteeriksi 100 metriä, jolloin teolliset toiminnat eivät häiritse toisiaan. Väliin voidaan tuolloin jättää suojavyöhyke, jolla estetään näkyvyyttä ja pölyn leviämistä. Haja-asutus Yksittäisiä asuin- tai lomakiinteistöjä sijaitsee runsaasti haja-asutus alueella ja usein niitä sijoittuu myös teollisten toimintojen läheisyyteen. Tämän vuoksi yksittäisten kiinteistöjen osalta tarkastelukriteeriksi on asetettu 500 metriä. Tuolla etäisyydellä pääosin ei muodostu haitallisia vaikutuksia, mutta hetkittäiset hajuhaitat voivat olla mahdollisia. Melutasot ovat tuolla etäisyydellä alle päiväajan ohjearvojen, mutta toiminnan äänet voivat kuulua.

8 TARKASTELUKRITEERIT 2 Pintavedet Jätteenkäsittelytoiminnasta johdetaan voimakkaasti kuormittuvat vedet jätevedenpuhdistamolle. Lievästi kuormittuneita vesiä voidaan käsitellä alueelle ennen niiden johtamista vesistöön. Puhtaat pintavedet johdetaan suoraan maastoon. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä jätteenkäsittelyalueiden ravinnekuorma on pienentynyt. Vaikutus vesistöihin riippuu tapauskohtaisesti, millaisia vesiä muodostuu ja mihin niitä johdetaan. Tarkastelukriteeriksi on asetettu 500 metriä vesistöistä (järvet, joet), jolloin toiminnasta ei muodostu suoria vaikutuksia vesistöihin. Pohjavedet Toimintaa ei tule sijoittaa yhteiskunnan kannalta tärkeille, luokitelluille pohjavesialueille. Lähtökohtaisesti toiminnasta ei saa muodostua päästöjä pohjavesiin. Vaikutus pohjavesialueeseen riippuu toiminnan sijainnista ja pohjavesiolosuhteista. Tarkastelukriteeriksi on asetettu 500 metrin etäisyys pohjavesialueista, jolloin toiminnasta ei arvioida muodostuvan suoraa vaikutusta pohjavesialueisiin.

9 TARKASTELUKRITEERIT 3 Luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet Tässä huomioitavia asioita ovat luonnonsuojelualueet, uhanalaiset lajien esiintymispaikat, Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA), Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) ja Natura-alueet. Tarkastelukriteerinä on käytetty 500 metrin etäisyyttä luonnonsuojelualueista. Tällä etäisyydellä pääsääntöisesti toiminnasta ei aiheudu enää haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelualueille. Melun osalta joudutaan tarkastelu tekemään tapauskohtaisesti. Maisema-alueet Kierrätyspuiston näkyvin elementti on loppusijoitusalueet, jotka nousevat usein esille muuta ympäristöä korkeampina mäkinä. Loppusijoitusalueet ovat kaukomaisemassa melko huomaamattomia elementtejä. Arvokkaiden maisema-alueiden tai arvokkaiden kulttuuriympäristöjen suojaetäisyytenä voidaan kierrätyspuistotoiminnan osalta asettaa 1000 metriin.

10 TARKASTELUKRITEERIT 4 Muinaismuistot Kierrätyspuistotoiminta ei uhkaa muinaismuistojen tilaa ellei toimintaa viedä tällaisen päälle. Tässä tarkastelussa kriteeriksi on asetettu 100 metriä muinaismuistoista Arvokkaat kallioalueet Kierrätyspuistotoiminta ei uhkaa arvokkaiden kallioalueiden tilaa ellei toimintaa viedä tällaisen päälle. Arvokkaisiin kallioalueisiin liittyy usein myös maisemallinen arvo ja tässä tarkastelussa kriteeriksi on asetettu 500 metriä arvokkaista kallioalueista Virkistyskäyttö Kierrätyspuistotoiminta ei suoraan aiheuta haittaa virkistyskäytölle ja usein liikuntareittejä kulkee hyvin lähellä jätekeskusalueita. Tässä tarkastelussa kuitenkin etsitään uutta aluetta, joten lähtökohtaisesti tarkastelukriteeriksi on asetettu 500 metriä virkistysalueista. Tässä tarkastelussa virkistysalueilla tarkoitetaan ulkoilureittejä ja alueita.

11 TOIMINTAA TUKEVAT KRITEERIT Saavutettavuus Jätteenkäsittelytoiminnat tulisi sijoittaa hyvin saavutettavissa olevalle alueelle, eli alueen tulee sijaita lähellä tieverkostoa. Tässä tarkastelussa on asetettu saavutettavuuksien kriteereiksi n. 20 km Lahden keskustasta ja noin 3 km etäisyys valta- tai kantatiestä. Maaperä Jätteenkäsittelyalueet tulee sijoittaa hyvin kantavalle maaperälle, jolloin haetaan moreeni- ja kallioalueita. Turvealueita pyritään välttämään. Maankäyttö Jätteenkäsittelytoimintaa pyritään välttämään alueilla, joiden maankäyttö on suunniteltu jo vaativampaan käyttöön kuten asutukseen. Sen sijaan jätteen käsittelyyn, teolliseen toimintaan jo kaavoitetut alueet voivat tukea myös jätteen käsittelytoiminnan sijoittumista alueelle. Maan omistus Jätteenkäsittelytoiminta vaatii kohtalaisesti tilaa (100 ha), niin toimintaa on helpompi suunnitella alueelle, jossa maanomistajia on vähän tai maat on jo kunnan omistuksessa

12 ANALYYSI Kierrätyspuiston sijaintia on kartoitettu paikkatietoanalyysin perusteella kunkin kunnan alueella. Paikkatietoanalyysi toteutettiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmalla. Analyysissä on pois suljettu alueet vieressä esitettyjen kriteerien perusteella. Lisäksi alueiden tarkastelussa on huomioitu puoltavat kriteerit. Käytetyt tietokannat ja aineistot Maastotietokanta (rakennukset, pintavedet) Oiva-paikkatietopalvelu (luonnonsuojelu, pohjavesialueet, maisema-alueet, arvokkaat kallioalueet) KRITEERIT Asutus haja-alueella 500 m Asutus taajama 1000 m Palvelut (koulut yms.) 1000 m Teollisuus 100 m Pintavedet 500 m Pohjavesialueet 500 m Luonnonsuojelualueet 500 m Maisema-alueet 1000 m Muinaismuistot 100 m Arvokkaat kallioalueet 500 m Virkistyskäyttö 500 m Museoviraston paikkatietoaineistot (muinaismuistot) Maakuntakaava (virkistysalueet, maisemaalueet)

13 TULOKSET Karttakuvassa on aiemmin tässä selvityksessä esitettyjen kriteereiden perusteella esille tulleet alueet (violetti väritys). Kuvassa on numeroitu Nastolan kierrätyspuistohankkeen kohteet sekä toimintaa tukevien kriteerien perusteella valikoituneet alueet (punaiset ympyrät)

14 VALIKOITUNEITA KOHTEITA + NASTOLAN KIERRÄTYSPUISTOHANKEALUEET Seuraavassa on esitetty esille tulleita alueita, joille kierrätyspuistotoiminnan sijoittuminen voisi olla mahdollista. Mukana on myös aikaisemmin Nastolan kierrätyspuistohankkeessa esitetyt kohteet. Tarkastelussa huomataan, että alle 10 km etäisyydellä Lahden keskustasta ei tällaisia alueita löydy. Vaihtoehtoisia alueita on km etäisyydellä Lahden keskustasta. Tässä selvityksessä on listattu kriteerien ja toimintaa tukevien asioiden perusteella 10 kohdetta. Riittävän laajoja alueita löytyi tarkastelussa erityisesti Lahden eteläpuolelta, mutta pääosin alueita rajautui pois saavutettavuuden takia. Alueita ei ole arvotettu ja niitä ei ole asetettu mihinkään järjestykseen Alueet on nimetty tässä selvityksessä peruskartalla kohdalle osuvan nimen perusteella: 1. Porosojanmäki (Lahti/Orimattila) 2. Kirviä (Lahti, Nastolan kierrätyspuistohanke VE1) 3. Matomäki (Orimattila) 4. Montari (Lahti, Nastolan kierrätyspuistohanke VE2) 5. Ruissuonkallio (Lahti) 6. Loukkaanmäki (Orimattila) 7. Isovuori (Orimattila/Lahti) 8. Marjasuo (Orimattila) 9. Okeroinen (Hollola) 10.Rappukallio (Hollola)

15 1. POROSOJANMÄKI Hyvät liikenneyhteydet Alueella kohtalaisesti korkeuseroja. Maaperä kallio, moreeni, savi/siltti Alueella puolustusvoimien varikko. Maakunta kaavassa alue on merkitty suojavyohykkeeksi ja ehdotuksessa osin puolustusvoimien alueeksi. Alueen pohjois- ja eteläosa muodostuvat suurista kiinteistöistä ja keskivaiheella pieniä >10 ha kiinteistöjä Sijaitsee lähellä Nastolan kierrätyspuistohankkeen vaihtoehtoa VE1

16 2. KIRVIÄ (NASTOLANKIERRÄTYSPUISTOHANKKEEN VE1) Erittäin hyvät tieyhteydet Alueella kohtalaisesti korkeuseroja. Maaperä pääosin kalliota ja moreenia Alueella meneillään osayleiskaavoitus, joka ei täysin tue kierrätyspuistotoimintaa. Maakuntakaava ei tue kierrätyspuistotoimintaa ja luonnos ei täysin tue kierrätyspuistotoimintaa Alue muodostuu muutamasta >10 ha kiinteistöstä Tässä selvityksessä käytetyillä tarkastelukriteereillä haja-asutuksen ja taajamaasutuksen etäisyydet ovat alle tarkastelukriteerien

17 3. MATOMÄKI Hyvät liikenneyhteydet Alueella melko tasainen topografia. Vaihteleva maaperän laatu Maakuntakaavassa alueen halki menee virkistysreitti, luonnoksessa alueella suojavyöhyke (Varikko) ja seudullisen tuulivoima-aluetta koskeva jakolinja Alue muodostuu useista ha kiinteistöistä

18 4. MONTARI (NASTOLANKIERRÄTYSPUISTOHANKKEEN VE1) Kohtalaiset liikenneyhteydet Alueella kohtalaisesti korkeuseroja. Maaperä moreenia, kalliota ja savea/silttiä Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei merkintää, luonnoksessa luonnonvaralogistiikan kehittämisalue, ei lainvoimasta yleiskaavaa. Vieressä jätteen käsittelyyn asemakaavoitettua aluetta. Alue muodostuu yhdestä kiinteistöstä

19 5. RUISSUONKALLIO Hyvät liikenneyhteydet, mutta Kumian tieltä jouduttaneen rakentamaan uusi tieyhteys Alueella paljon korkeuseroja, maaperä muodostuu pääosin kalliosta ja moreenista Maakuntakaavassa alueen itäosassa on ohjeellinen pääratamerkintä ja uusivoimalinja merkintä, luonnoksessa ei uusia merkintöjä Alue muodostuu lähes kokonaan yhdestä kiinteistöstä

20 6. LOUKKAANMÄKI Alueelle hyvät tieyhteydet, mutta Luhtikyläntieltä joudutaan rakentamaan uusi tieyhteys Alueen itäosassa korkeuseroja ja länsiosa on tasaisempaa. Alueen itäosa muodostuu pääosin kalliosta ja länsiosa kalliosta, moreenista ja savesta/siltistä Maakuntakaavassa ei merkintää, luonnoksessa luonnonvaralogistiikan kohdealue Alue muodostuu pääosin muutamasta >50 ha kiinteistöstä

21 7. ISOVUORI Kohtalaiset liikenneyhteydet. Alueelle jouduttaneen rakentamaan uusi tieyhteys Luhtikyläntieltä tai Puistolan liittymän suunnasta Alueella on paljon korkeuseroja ja alueen maaperä muodostuu pääosin kalliosta Maakuntakaavassa alueen itäosassa voimalinjan yhteystarve ja eteläosassa virkistysreitti, luonnoksessa luonnonvaralogistiikan kehittämisalue Alueen pohjoisosa muodostuu muutamasta isosta >50 ha kiinteistöstä. Alueen eteläosassa pieniä <10 ha kiinteistöjä

22 8. MARJASUO Alueelle hyväliikenneyhteys vanhan Helsingintien kautta Alueella korkeuseroja. Alueen maaperä pääosin kalliota ja moreenia Maakuntakaavassa osin kehittämisen kohdealue, luonnoksessa teollisuus ja varastoalue sekä tieliikenteen yhteystarve Alue muodostuu pääosin muutamasta ha kiinteistöstä

23 9. OKEROINEN Hyvät liikenneyhteydet, mutta tieyhteyksiä alueelle jouduttaneen kunnostamaan Kehätie suunnitteilla alueen pohjoispuolelle Alueella korkeuseroja ja alueen maaperä vaihtelevaa Maakuntakaavassa ei merkintöjä, luonnoksessa alue osin luonnonvaralogistiikan kehittämisaluetta Alue muodostuu pääosin muutamasta >50ha kiinteistöstä

24 10. RAPPUKALLIO Hyvät liikenneyhteydet, mutta alueelle jouduttaneen rakentamaan uutta tietä Alueella on voimakkaita korkeuseroja ja maaperä on vaihtelevaa Maakuntakaavassa ei merkintöjä, luonnoksessa alueen eteläosa sivuaa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas-alue merkintää Alue muodostuu pääosin muutamasta ha kiinteistöstä

25 KOHTI VIHREÄN KASVUN LAHTEA Vihreä kasvu edellyttää elinkeinoelämän (teollisuuden ja palveluiden) kasvua ja sitä tukevaa kierrätyspuistoa. Vihreäkasvu on kiertotaloutta ja materiaalivirtojen hyödyntämistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi paikkatietoanalyysin perusteella löytyi yli 20 aluetta, joista saavutettavuuden perusteella rajattuna nostettiin esille 8 vaihtoehtoa. Lisäksi tarkastelussa oli mukana Nastolan kierrätyspuistohankkeessa mukana olleet vaihtoehdot Tässä selvityksessä ei ole arvotettu vaihtoehtoja, vaan seuraavat vaiheet olisivat: Ympäristötekniset tarkastelut ja teknis-taloudelliset selvitykset, joiden perusteella valitaan vaihtoehdot jatkoon Alustavat suunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointi Kaavoitusprosessin aloittaminen mahdollisesti jo yhtäaikaisesti YVA:n kanssa Maakuntakaavaan jätteenkäsittelyalueen varaus Ympäristölupahakemus ja muut luvat

26 RAMBOLL FM, Ins. Eero Parkkola Ins. Matti Kautto FM, TkM Dennis Söderholm