Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti

Transkriptio

1 Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti

2 POLIISIN YLIJOHTO KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) poliisiylitarkastaja, koulutuspäällikkö Seppo Kolehmainen, puheenjohtaja, sisäasiainministeriö koulutuspäällikkö Petri Alkiora, Poliisiammattikorkeakoulu apulaisjohtaja Erkki Ellonen, poliisikoulu professori Ahti Laitinen, Turun yliopisto johtaja Anja Mikkola, Poliisikoulu professori (emeritus) Reijo Raivola hallintopäällikkö Timo Rajala, Poliisikoulu professori Eero Ropo, Tampereen yliopisto rehtori Urpo Sarala, Poliisiammattikorkeakoulu hallintopäällikkö Hannu Taiha, Poliisiammattikorkeakoulu dosentti Sirpa Virta, Tampereen yliopisto Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Julkaisun osat Julkaisun laji Kehittämistyöryhmän raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriön poliisiosasto Toimielimen asettamispäivä Tiivistelmä Sisäasiainministeriö asetti poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin seuraavat: 1) arvioida poliisin koulutusrakenteita kokonaisuutena, 2) tehdä ehdotus tutkintorakenteen kehittämiseksi erityisesti huomioiden aiempien opintojen hyväksiluettavuudet, 3) tehdä ehdotus opetusaineiden järjestelyistä ja 4) tehdä ehdotus yhdistetyn poliisioppilaitoksen organisaatiosta. Asettamiskirjeen mukaan työryhmän tuli jättää ehdotuksensa sisäasiainministeriölle mennessä. Työryhmän työn määräaikaa jatkettiin saakka. Työryhmä sai raporttinsa valmiiksi määräajassa. Työryhmän näkemyksen mukaan poliisin koulutusrakennetta tulee tulevaisuudessa kehittää vastaamaan maamme yleistä koulutusrakennetta. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisin peruskoulutus tulee jollakin aikajänteellä nostaa ammattikorkeakoulutukinnoksi ja nykyinen päällystötutkinto ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoksi. Alipäällystötutkinto tulee tulevaisuudessa integroida päällystökoulutukseen. Yhteistyötä sopimusyliopistojen kanssa jatketaan. Tämä vaihtoehto vastaa myös pohjoismaiden poliisioppilaitosten kehittämislinjauksia ja on yhdensuuntainen Bolognan prosessin kanssa. Koulutusrakenteen kehittämiseksi edellä kuvattujen linjausten mukaisesti tehdään systemaattinen kehittämissuunnitelma, jossa tarkemmin määritellään tutkintojen laajuudet ja tavoitteet sekä kehittämistyön aikataulu. Työryhmän näkemyksen mukaan Tampereelle tulevan yhdistetyn poliisioppilaitoksen organisaatiota kehitetään vahvistetun organisaatioluonnoksen pohjalta vuosien 2006 ja 2007 aikana.

3 Avainsanat (asiasanat) arviointi, poliisikoulutus, poliisikoulu, poliisiammattikorkeakoulu Muut tiedot SM098:00/2004, ISBN (pdf) Sarjan nimi ja numero Poliisin ylijohdon julkaisusarja 6/2006 Kokonaissivumäärä 17 Kieli suomi Jakaja Sisäasiainminiseriö, poliisiosasto ISSN Hinta - Kustantaja Sisäasiainministeriö, poliisiosasto ISBN (nid.) Luottamuksellisuus julkinen

4 Sisäasiainministeriölle Sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisitoimintayksikkö asetti tehdyllä päätöksellä (SM098:00/2004) poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin: arvioida poliisin koulutusrakennetta kokonaisuutena tehdä ehdotus tutkintorakenteen kehittämiseksi huomioiden erityisesti aiempien opintojen hyväksiluettavuudet tehdä ehdotus opetusaineiden järjestelyistä tehdä ehdotus yhdistetyn poliisioppilaitoksen organisaatiosta Asettamiskirjeen mukaan ehdotus tuli jättää sisäasianministeriölle Työryhmän toimeksiantoaikaa pidennettiin myöhemmin saakka. Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa ja tehnyt yhteistyötä poliisioppilaitosten ja poliisin kentän asiantuntijoiden kanssa. Työryhmä jättää kunnioittavasti ehdotuksensa poliisin ylijohdolle. Helsingissä Seppo Kolehmainen Petri Alkiora Timo Rajala Erkki Ellonen Eero Ropo Risto Honkonen Urpo Sarala Ahti Laitinen Anja Mikkola Hannu Taiha Sirpa Virta Reijo Raivola

5 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Työryhmien toimeksiannot Poliisikoulutuksen visio 3 2. POLIISIN KOULUTUSRAKENTEEN KOKONAISUUDEN ARVIOINTI Poliisin nykyinen koulutusrakenne Tutkintorakenteen kehittäminen hyväksiluettavuuksia lisäämällä Vaihtoehdot poliisikoulutuksen tutkintorakenteeksi 7 3. OPETUSAINEIDEN JÄRJESTELY ORGANISAATIOLUONNOS TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET (14)

6 1. JOHDANTO 1.1 Työryhmien toimeksiannot Sisäasiainministeriö teki päätöksen (SM /Tu-43) Poliisiammattikorkeakoulun siirrosta Tampereen Hervantaan. Poliisikoulutuksen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi sekä poliisioppilaitosten toimintakyvyn parantamiseksi Poliisiammattikorkeakoulu siirretään Poliisikoulun yhteyteen Tampereen Hervantaan. Toiminta Hervannassa on tarkoitus käynnistää 1. päivänä syyskuuta 2007 tai kuitenkin viimeistään 1. päivänä tammikuuta Sisäasiainministeriö tarkensi päätöksellään (SM /Tu-43) Poliisiammattikorkeakoulun siirtoa Tampereelle koskevaa päätöstä siten, että siirron valmistelussa on tavoiteltava mahdollisimman suuria synergiaetuja poliisikoulutuksen laadun siitä kärsimättä. Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi poliisioppilaitoksista muodostetaan jatkossa yksi oppilaitoskokonaisuus, jolla on yhteinen johto ja jossa alustavien suunnitelmien mukaan olisi peruskoulutus-, täydennyskoulutus-, johtamiskoulutus-, sekä tutkimus- ja kehittämislinja. Hallinnollinen yhdistäminen ajoitetaan siirtymisen ajankohtaan ( ). Sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisitoimintayksikkö asetti tehdyllä päätöksellä (SM098:00/2004) poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin: arvioida poliisin koulutusrakennetta kokonaisuutena tehdä ehdotus tutkintorakenteen kehittämiseksi huomioiden erityisesti aiempien opintojen hyväksiluettavuudet tehdä ehdotus opetusaineiden järjestelyistä tehdä ehdotus yhdistetyn poliisioppilaitoksen organisaatiosta Asettamiskirjeen mukaan ehdotus tuli jättää sisäasiainministeriölle Työryhmän toimeksiantoaikaa pidennettiin myöhemmin saakka. Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa ja tehnyt yhteistyötä poliisioppilaitosten ja poliisin kentän asiantuntijoiden kanssa. Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmä katsoi tarvitsevansa ajan tasalla olevan läpileikkauksen tutkintokoulutuksesta tehtävänsä toteuttamiseksi. Poliisioppilaitosten järjestämään tutkintokoulutukseen sisältyvien tutkintojen opetussisältöjen läpikäyminen ja niiden systemaattinen tarkastelu haluttiin antaa poliisioppilaitosten edustajista ja kentän edustajista muodostettujen alatyöryhmien tehtäväksi. Edellä olevalla perusteella sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisitoimintayksikkö asetti tehdyllä päätöksellä (SM003:00/2005) opetuksen kehittämisryhmiä. Ryhmiä perustettiin neljä: 1) rikostorjunta, 2) kenttätoiminta, 3) liikenne ja 4) hallinto ja muu. 2 (14)

7 Ryhmien tehtäväksi määriteltiin: tarkastella virkatutkintokoulutuksen (poliisin perustutkinto, poliisialipäällystön tutkinto, poliisipäällystön tutkinto ja ns. poliisimaisterin tutkinto) opetuskokonaisuuksia ja etsiä mahdolliset päällekkäisyydet arvioida osaamislähtöisesti nykyisten tutkintojen työelämävastaavuus tehdä ehdotus opetuksen tavoitteista, sisällöstä ja toteutustavoista 1.2 Poliisikoulutuksen visio Poliisikoulutuksen tavoitteena on turvata ja kehittää poliisin toimintakykyä. Poliisin valtakunnallinen visio antaa myös koulutukselle suuntaa. Poliisin vision mukaan Suomi on vuonna 2014 Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Vision pohjalta laaditussa poliisin valtakunnallisessa strategiassa koulutuksen tehtäväksi asetetaan tulevien tarpeiden ennakointi niin koulutettavien riittävää määrää kuin uudenlaisen ammattitaidon tarvettakin ajatellen. Koulutuksessa panostetaan laillisuusvalvontaan ja ammattietiikan koulutukseen sekä johtamiskoulutukseen. Koulutuksen menettelyissä painotetaan etä- ja verkko-opetuksen lisäämistä, teorian ja käytännön parempaa yhteensovittamista ja osaamisen arviointia. Poliisin yksiköiden tulee varmistaa ammattitaitoa ylläpitävä koulutus ja vahvistaa työssä oppimista tukevaa toimintakulttuuria. Keskeisenä välineenä kehittämisessä ovat henkilökohtaiset tulos- ja kehityskeskustelut. Tulevan oppilaitoksen (Poliisioppilaitos 2008) visioksi poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmä on valmistellut seuraavan luonnoksen: Poliisioppilaitos (2008) on vuonna 2015 arvostettu poliisin koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteisö, joka toimii sekä kansallisesti että kansainvälisesti turvallisuusalan koulutusyhteistyötä edistäen. Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmä näki työnsä selkeinä haasteina seuraavat asiat: 1. Poliisikoulutuksen tutkintorakenteen lyhentäminen 2. Tutkintorakenteen ja tutkintojen sisältöjen työelämävastaavuuden varmistaminen 3. Poliisin tutkintojen vertailtavuus yleiseen tutkintojärjestelmään 2. POLIISIN KOULUTUSRAKENTEEN KOKONAISUU- DEN ARVIOINTI 2.1 Poliisin nykyinen koulutusrakenne Poliisin tutkintorakennetta muokkaa kolme tekijää: yleinen koulutusjärjestelmä (tutkinnot), poliisin virkarakenne, jossa yleneminen tapahtuu tutkintojen kautta (pätevyy- 3 (14)

8 det/kvalifikaatiot) ja poliisin työtehtävät (tehtävien sisällöt, työprosessit, osaaminen/kompetenssit). Maisterin tutkinto, 120 op (Poliisipäällikkö) Vuosittain n. 16 uutta opiskelijaa Poliisipäällystön tutkinto a-osa, 126 op, b-osa 54 op, AMK-tutkinto (Komisario, ylikomisario) Vuosittain n. 30 uutta opiskelijaa työkokemus 2 vuotta Poliisialipäällystön tutkinto, 45 op (Ylikonstaapeli) Vuosittain n. 48 uutta opiskelijaa Poliisin perustutkinto, 165 op (Vanhempi konstaapeli) Vuosittain uutta opiskelijaa työkokemus 5 vuotta Kuva 1. Poliisin nykyinen tutkintojärjestelmä Tutkintorakenteen valinta on pitkäjänteinen päätös, koska tutkintorakenteen muutokset edellyttävät huolellista valmistelua, lakimuutoksia, opetussuunnitelmatyötä ja muutoksia opetuksen toteutuksessa. Perustutkintokoulutus uudistui vuonna 2000, alipäällystötutkinto on uudistettu vuonna 2001, uudistettu päällystötutkinto aloitti 2004 ja erikoistumisopintojen toteutus alkaa vuonna Nykyisen mallin kaikista osista ei ole vielä kertynyt pitkäjänteistä kokemus- tai seurantatietoa. Muutostarpeet perustuvat tulevien tarpeiden ennakointiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Lähivuosien tavoitteeksi on oppilaitosten toimintasuunnitelmissa linjattu alustavasti, että perustutkintokoulutuksen aloittaa vuosittain 408 opiskelijaa, alipäällystökoulutuksen 48 opiskelijaa ja päällystökoulutuksen noin 30 opiskelijaa. Maisterikoulutukseen on vuodesta 2006 alkaen varattu 16 aloituspaikkaa. Vuoden 2005 tammikuussa poliisioppilaitosten johdot tarkastelivat uudelleen vuoden 2001 strategiassa hahmoteltuja poliisikoulutuksen vahvuuksia ja heikkouksia nyt ja tulevaisuudessa (SWOT -analyysi). Keskustelun tulokset on koottu taulukkoon 1. 4 (14)

9 Taulukko 1. Poliisikoulutuksen SWOT -analyysi VAHVUUDET Osaava, sitoutunut henkilöstö Taloudellinen ja tehokas toiminta Toimintapuitteet vahvistumassa lähivuosina, muutos on mahdollisuus Lukuisat kehittämishankkeet Vahva yhteys ammattiin ja työhön Toimiva yliopistoyhteistyö Laadukas ja tunnustettu tutkimustyö Koulutus kiinteä osa poliisin organisaatiota Kv- ja sidosryhmäyhteistyö Opiskelijoiden hyvät opintososiaaliset edut Poliisin hyvä imago auttaa rekrytoinnissa Uraputki auki, tutkintokoulutus tukee uralla etenemistä MAHDOLLISUUDET Historiallisesti parhaat resurssit käytettävissä koulutus- tutkimus- ja kehittämistoimintaan Mahdollisuus suunnata toimintaa uudelleen muutosprosessissa avautuvien vakanssien kautta Toimintaa voidaan kehittää vuosittain vastaamaan poliisitoiminnan tarpeita Koulutusrakenteet, -sisällöt ja -linjaukset uudistettavana Uusien oppimista tukevien opetusmenetelmien kehittäminen Poliisin kansainvälisen koulutustarjonnan hyväksikäyttö Uusia toimintamalleja kehittämällä mahdollisuus kehittyä tunnustetuksi osaamis- ja kehittämiskeskukseksi Turvallisuusalan koulutusyhteistyön parantaminen Laajat mahdollisuudet hyödyntää entistä paremmin tutkimustietoa HEIKKOUDET Täydennyskoulutuksen epätasainen jakautuminen yksilötasolla Virkatutkintokoulutuksen pituus Opetuksen suunnittelu ja toteutus hajautunut kahteen oppilaitokseen Horisontaalinen koulutusjärjestelmä kehittymätön Turvallisuusalan oppilaitosyhteistyö vähäistä Verkko-oppiminen kehittymätöntä Tutkimustoimintaa ja poliisipäällystötutkinnon sisältöä tunnetaan huonosti kentällä Opettajana toimiminen ei edistä virkauraa UPJ Täydennyskoulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittävässä määrin UHAT Oppilaitosten tuottama koulutus ja muu poliisihallinnon koulutus eriytyvät hallitsemattomasti Uuden oppilaitoksen (osaamiskeskuksen) osaaminen ei profiloidu selkeästi Poliisiammattikorkeakoulussa nyt oleva osaaminen ei siirry Hervantaan Koulutukseen rekrytoinnit eivät onnistu Tutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärät alimitoitetaan Perustutkintokoulutukseen hakevien taso laskee Poliisikoulutuksen tutkintojen suhde yleiseen tutkintojärjestelmään jää epäselväksi Poliisin nykyistä tutkintorakennetta voidaan viimeisten uudistusten jälkeenkin pitää pitkänä ja monivaiheisena. Nykyisen rakenteen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi poliisimiehen tulee mahdollisesti suorittaa jopa 510 opintopisteen laajuiset opinnot (poliisin perustutkinto 165 opintopistettä, alipäällystötutkinto 45 op, poliisipäällystön tutkinto 180 op ja syventävät opinnot yliopistossa 120 op). Yleisesti ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 300 opintopistettä. Poliisin tutkintojärjestelmän kautta ylempään korkeakoulututkintoon etenevän opintosuoritukset voivat olla 45 opintopistettä lyhyemmät, koska alipäällystötutkinnon suorittaminen ei ole välttä- 5 (14)

10 mätön edellytys poliisipäällystön tutkinnon suorittamisessa. Tällä tavalla kertyvät 465 opintopistettä ovat joka tapauksessa nekin pidemmät kuin mitä ylempi korkeakoulututkinto on normaalisti. Voidaankin sanoa, että poliisin koulutusstrategian 2001 vahvistamisen jälkeen poliisin tutkintorakenne on entisestään pidentynyt, vaikka pyrkimys on ollut toisensuuntainen. Tämä korostaa nyt tehtävien tutkintorakenteen kehittämislinjausten merkitystä. 2.2 Tutkintorakenteen kehittäminen hyväksiluettavuuksia lisäämällä Poliisin koulutusstrategia 2001 edellytti koulutuksen hyväksiluettavuuksien lisäämistä, jotta tutkintokoulutusten kokonaispituutta ja siten kustannuksia saataisiin vähennettyä. Jos tutkinnoissa on kertautuvia osia, opiskelijan kannalta hyväksiluettavuuksien lisääminen vapauttaa aikaa uusien asioiden opiskeluun vanhan kertauksen sijasta. Kertautuvuuden ja sisällöiltään uuden aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on osa elinikäisen oppimisen periaatetta. Samalla se on osa koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden ja joustavuuden parantamista. Opiskeluaikojen pidentyessä ja peräkkäisten tutkintojen yleistyessä uusien opiskelijasukupolvien mahdollisesti hyväksiluettavien opintojen määrä on kasvanut. Laki poliisikoulutuksesta 22 edellyttää poliisioppilaitosten kirjaavan määräykset muiden opintojen hyväksiluettavuudesta opetussuunnitelmaan. Koulutuksen hyväksiluettavuuksia voi syntyä kolmella eri tavalla: koulutukseen hakeutumisen yhteydessä oppimisen osoittamisen yhteydessä näyttötutkinnoissa sekä aiempien opintojen lukemisena osaksi tutkinnon opintoja niin, että arvosanat siirtyvät suoritettavan tutkinnon arvosanoiksi Poliisikoulutukseen on viime vuosina tultu keskimäärin 24 vuoden iässä. Vuonna 2005 koulutuksen aloittaneista 14 % oli suorittanut vähintään 120 opintoviikon tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto tai AMK-tutkinto). Koulutustason yleinen nousu voi yksilön koulutusuralla peräkkäisissä tutkinnoissa johtaa päällekkäisyyteen. Jo hallittavien tietojen ja taitojen toistaminen on tehotonta myös organisaation kannalta. Hyväksiluettavuuteen kuuluvat myös muualla suoritettujen opintojen tai hankitun osaamisen tunnustaminen, jos nuo opinnot tai osaaminen ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään suoritettavan koulutuksen mukaisia. Osaamisen ammattispesifisyyttä sekä opiskelun sosialisaatiotehtävää korostavassa poliisikoulutuksessa muihin kuin poliisiopintoihin on suhtauduttu varauksellisesti. Poliisin tutkintokoulutuksen eri tasojen (perus-, alipäällystö- ja päällystökoulutus) välisten päällekkäisyyksien etsiminen annettiin opetuksen kehittämisryhmien tehtäväksi. Ryhmät erottelivat hallitsemattoman ja hallitun päällekkäisyyden eivätkä juuri havainneet hallitsemattomia päällekkäisyyksiä monipolvisessa koulutuksessa. Sen sijaan nähtiin tarkastelun syventyvän ja näkökulman vaihtuvan työntekijästä ryhmän ja edelleen johtajan perspektiiviin edettäessä tutkintokoulutuksesta toiseen. 6 (14)

11 Opetuksen kehittämisryhmät suosittivat myös lähtötasomittauksia opetuskokonaisuuksien alkuun. Hallitsematonta, epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä syntyy, jos opiskelija jo hallitsee kurssin asiat etukäteen. Opetuksen kehittämisryhmät arvioivat tehtävänsä mukaisesti poliisioppilaitosten järjestämää tutkintokoulutusta ja kartoittivat mahdollisuudet tutkintorakenteen kehittämiseksi hyväksiluettavuuksia lisäämällä. Tarkastelun perusteella virkatutkintokoulutuksen opetuskokonaisuuksista ei löydetä systemaattisia ja laajoja päällekkäisyyksiä, jotka mahdollistaisivat koulutusrakenteen olennaisen kehittämisen. Opetuksen kehittämisryhmien työn perusteella voidaan arvioida, että eri tutkintovaiheiden opetussisältöjen koordinointia, päällekkäisyyksien karsintaa ja aukkokohtien hallintaa tulee jatkaa. Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän näkemyksen mukaan tämän toiminnan ylläpito on tärkeää ja sen tulee tapahtua poliisioppilaitosten opettajien vuosittaisena yhteydenpitona. 2.3 Vaihtoehdot poliisikoulutuksen tutkintorakenteeksi Opetuksen kehittämisryhmien työn perusteella tehtiin havainto, jonka mukaan poliisin tutkintorakenteen kehittäminen hyväksiluettavuuksia lisäämällä ei johda tavoitteena oleviin lopputuloksiin. Tämän johdosta poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmä alkoi pohtia vaihtoehtoja poliisikoulutuksen tutkintorakenteen kehittämisessä. Kaikissa seuraavaksi esitettävissä vaihtoehdoissa on mukana ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto sekä ylempään korkeakoulututkintoon johtava maisterikoulutus. Ylempi AMK- ja ylempi korkeakoulututkinto ovat tutkintojärjestelmässä (Bolognan sopimus) rinnasteisia tutkintoja, jotka pääsääntöisesti antavat kelpoisuuden niihin virkoihin, joihin edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Maisterin tutkinto on kuitenkin edellytys tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiselle (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot). Jatkotutkintoja voidaan perustella seuraavasti Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä periaatteena on ollut umpiperien välttäminen: eri reittejä pitää olla mahdollisuus mahdollisimman pitkälle koulutusuralla. Tällä hetkellä Tampereella ja Turussa on jatko-opiskelijoina parikymmentä tätä mahdollisuutta käyttänyttä. Tutkijakoulutus on yksi väylä lisätä asiantuntemusta poliisissa. Jatkokoulutuksella on symbolinen merkityksensä poliisin arvostuksen nostajana. Sisäasiainministeriö on ollut tyytyväinen yliopistoyhteistyön tuloksiin ja myös opiskelijapalaute on ollut myönteistä. Vuonna 1998 alkanutta yhteistyötä halutaan jatkaa. 7 (14)

12 Vaihtoehto A Vaihtoehto noudattelee voimassa olevaa koulutusstrategiaa päällystökoulutuksessa jo tehdyt muutokset huomioiden. Perusideana on nykyisten tutkintojärjestelmän osien säilyttäminen ennallaan. Tässä vaihtoehdossa ammattikorkeakoulututkinto muodostuisi perustutkintokoulutuksen ja erikoistumis- tai alipäällystöopintojen tai päällystökoulutuksen A-osan yhdistelmästä. Päällystötutkinto jatkaisi kaksivaiheisena (a ja b-osa), jotka yhdessä muodostaisivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylempään AMK-tutkintoon sijoitettaisiin yliopiston edellyttämät opinnot (esim. sosiologia, kriminologia, mahdollisesti metodologian lisäopinnot). Maisteriopinnot yliopistoissa tarjoaisivat poliisin koulutusuraa edenneille mahdollisuuden tieteelliseen tutkintoon ja edelleen tieteellisiin jatko-opintoihin. maisterin tutkinto ylempi AMK-tutkinto HTM/VTM (edell op) Päällystötutkinto 135 op AMK-tutkinto erikoistumisopinnot 45 op alipäällystötutkinto 45 op päällystökoulutuksen orientoivat opinnot 45 op työkokemus työkokemus työkokemus Poliisin perustutkinto 165 op Kuva 2. Vaihtoehto A poliisin tutkintojärjestelmäksi Vaihtoehto A ei vähennä ylempään korkeakoulututkintoon jatkavien opintosuorituksia poliisin nykyiseen tutkintorakenteeseen verrattuna: opintosuorituksia edellytettäisiin vähintään 465 opintopistettä ( ). Alemman ammattikorkeakoulututkinnon laajuus tässä vaihtoehdossa on 210 opintopistettä ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus 135 opintopistettä. Yhteenlaskettu laajuus on 45 opintopistettä yli Bolognan sopimuksen mukaisen mitoitusperusteen (345 opintopistettä / 300 opintopistettä). Vaihtoehto B Mallissa B poliisin perustutkinnosta tehtäisiin ammattikorkeakoulututkinto muokkaamalla opetussuunnitelma AMK-tasoiseksi. Erikoistumisopinnot ja alipäällystön joh- 8 (14)

13 tamiskoulutus jäisivät tutkintorakenteen ulkopuolelle ammattitaitoa lisääviksi opinnoiksi. Nykyinen päällystökoulutus säilyisi ennallaan. ylempi AMKtutkinto poliisipäällystön tutkinto (B-osa 60 ov, 90 op) ylikomisario rikosylikomisario apulaispoliisipäällikkö aloituspaikkoja n. 30 maisteri opinnot, 120 op poliisipäällikkö aloituspaikkoja maisteritutkinto (A-osa 60 ov, 90 ops) komisario, rikoskomisario aloituspaikkoja n. 30 erikoistumiskoulutus (30 ov, 45 ops) aloituspaikkoja alipäällystön johtamiskoulutus (30 ov, 45 ops) ylikonstaapeli, rikosylik., aloituspaikkoja poliisin perustutkinto (120 ov, 180 ops) vanhempi konstaapeli, aloituspaikkoja AMKtutkinto Kuva 3. Vaihtoehto B uudeksi tutkintorakenteeksi Myöskään vaihtoehdossa B ylempään korkeakoulututkintoon jatkavien opintosuoritukset eivät vähene nykyiseen järjestelmään verrattuna. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen on tässä vaihtoehdossa laajuudeltaan 480 opintopistettä ( ). Alemman ammattikorkeakoulututkinnon laajuus tässä vaihtoehdossa on 180 opintopistettä ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus 180 opintopistettä. Yhteenlaskettu laajuus on 60 opintopistettä yli Bolognan sopimuksen mukaisen mitoitusperusteen (360 opintopistettä / 300 opintopistettä). Vaihtoehto C Tämä vaihtoehto vastaa yleisen koulutusjärjestelmän tutkintorakennetta ja tuottaa jokaiselle poliisille ammattikorkeakoulututkinnon. Vaihtoehdossa C erikoistumiskoulutusta integroidaan valinnaisina opintoina perustutkintoon ja alipäällystökoulutus yhdistetään päällystökoulutukseen. Myös kokonaiskoulutusajat lyhenevät, jos alemman tutkinnon laajuudeksi määritellään esimerkiksi 180 ja ylemmän 120 opintopistettä. Maisteritutkinto on ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle rinnasteisena tutkintona lisämahdollisuus poliisin tutkinnot suorittaneiden johtamis- ja asiantuntijauralla sekä porttina tutkijakoulutukseen. Tästä syystä sitä ei ole syytä laskea poliisintutkintojen kokonaissuoritusaikoihin. 9 (14)

14 ylempi korkeakoulututkinto ylempi AMK-tutkinto yliopisto-opinnot päällystöopintojen b-osa päällystöopintojen a-osa alipäällystö-opinnot AMK-tutkinto perustutkinto-koulutus Kuva 4. Vaihtoehto C uudeksi tutkintorakenteeksi 3. OPETUSAINEIDEN JÄRJESTELY Opetuksen kehittämisryhmien raportit ovat perusselvitys tutkintokoulutuksen nykyisistä sisällöistä. Tarkastelun lähtökohtana oli koulutuksen jako neljään aihepiiriin: rikostorjunta, kenttätoiminta, liikenne sekä hallinto ja muut. Koosteraportissa arvioitiin myös tutkintokoulutusten kuormittavuutta, koulutuksen ydinainesta ja työelämävastaavuutta. Ryhmissä ei tehty kattavaa poliisityön ydinainesanalyysia, josta voitaisiin johtaa koulutuksen sisällöt yhteismitallisesti. Tutkintokoulutuksen sisältöjen koordinointitarve kuitenkin nähtiin selvästi. Opetusjärjestelyt ja oppimismenetelmien valinta ovat keskeisessä asemassa koulutuksen kokonaisuuden synergiaetuja haettaessa. Lisäksi koulutusrakenteen linjauksilla ja sisältöjen raamittamisella voidaan vaikuttaa suoraan opetussuunnitelmatyöhön ja opetussuunnitelmat voidaan kohdentaa tutkintorakenteen antamissa puitteissa vastaamaan poliisin osaamistarpeita kullakin tehtävätasolla. Sisältöjen kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös uudet, esimerkiksi kansainvälistymisen mukanaan tuomat haasteet sekä eri tutkintojen työelämävastaavuudet. Koulutuksen työelämävastaavuutta ei tule tarkastella vain yksittäisten työsuoritusten tasolla vaan yhtäältä opetussuunnitelman ja toisaalta suuremmista oppimistulosten ja osaamisen kokonaisuuksista. Tavoitteellinen työelämävastaavuus tukee muutosta ja työkäytäntöjen kehitystä ja perustuu kentän ja koulutuksen vuoropuheluun. 10 (14)

15 opetussuunnitelma työelämävastaavuus toteutussuunnitelma lukujärjestys toteutunut opetus ja opiskelu oppiminen osaaminen Kuva 5. Koulutuksen työelämävastaavuutta tarkastellaan sen tuottaman osaamisen, ei vain opetussuunnitelman tai opiskeltavien sisältöjen kautta Koulutuksen työelämävastaavuutta voidaan kehittää - laajentamalla monialaisen oppimisen (ongelmaperustaisen, teemaopetuksen, tehtävänmukaisten harjoitusten ja case-opetuksen) osuutta opinnoissa - oppilaitosten ja muiden poliisin yksiköiden yhteisin harjoituksin - tukemalla henkilöstön työkiertoa oppilaitoksen ja muiden poliisin yksiköiden välillä - selkiyttämällä työssä oppimis- ja harjoittelujaksoja, määrittelemällä oppimistavoitteita, lisäämällä ohjausta sekä ajoittamalla ne oppimisen kannalta otollisesti - kehittämällä vaikuttavuusarviointeja ja näyttökokeita - asettamalla koulutustavoitteet osaamisperusteisesti ja muokkaamalla tutkintokoulutustodistusta laatusertifikaatiksi - ohjaamalla tutkielma/päättötyö/opinnäytetyöskentelyä työelämäsuuntautuneiden, yhdessä työpaikkojen kanssa ohjattujen projektihankkeiden suuntaan - kehittämällä etäopiskelua niin, että opiskelu on mahdollista työn ongelmien äärellä - kehittämällä opintoja putkitutkinnoista moduuliopinnoiksi - työstämällä oppimateriaaleja yhdessä kentän kanssa Poliisiammattikorkeakoulussa opetus on järjestetty opetuksellisiin teemoihin: kenttätoiminnan johtaminen, tutkintatoiminnan johtaminen ja poliisitoiminnan yleinen johtaminen. Teemoissa toimivat opettajat muodostavat samalla tiimiorganisaation, jota on kehitetty vuodesta 2003 alkaen. Kokemukset integroidusta opetuksesta ja opetuksen järjestelyistä periodimaisesti kuuluvat tähän uudistettuun toimintatapaan. Toimintatapaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää siitä saatavien kokemusten perusteella. Poliisikouluun perustettiin kolme tulosryhmää: koulutuksen tukipalveluiden, peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen tulosryhmät. Tulosryhmille on nimetty esimiehet, joiden johdolla koulutusta suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan. 11 (14)

16 Opetuksen kehittämisryhmät aloittivat oppilaitosten yhteisen suunnittelun, jota on syytä jatkaa poliisin koulutusverkostolla vahvistettuna. 12 (14)

17 4. ORGANISAATIOLUONNOS Yhdistyvän oppilaitoksen organisaatioluonnos valmisteltiin kevään 2005 aikana. Hervanta-projektin ohjausryhmä hyväksyi organisaatioluonnoksen Organisaation rakennetta ja sisältöjä tarkistetaan jatkotyöskentelyn aikana vuosina 2006 ja PAKK 2008 Ylitarkastaja Rekrytointi ja valinnat REHTORI Ylikomisario Esikunta tiedotus laillisuusvalvonta Tutkimusjohtaja Koulutusjohtaja Hallintojohtaja Tutkimus- ja kehittämisosasto kirjasto Koulutusosasto Opintopalvelut Hallinto-osasto henkilöstöhallinto talous tukipalvelut poliisimuseo Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Jatko- Täydennys- Peruskoulutukoulutukoulutus johtamis- erikoistuminen koulutus poliisikoirat Rikostorjunnan yhteistyö Kenttätoiminnan yhteistyö Liikenteen yhteistyö Kuva 6. Tulevan poliisioppilaitoksen organisaatioluonnos 13 (14)

18 5. TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET Koulutuksen kehittämistyöryhmä tekee seuraavat ehdotukset: 1. Poliisin koulutusrakenne kehitetään vastaamaan maamme yleistä koulutusrakennetta vaihtoehdon C mukaisesti. Tämä vaihtoehto tuottaa jokaiselle poliisille ammattikorkeakoulututkinnon. Kokonaiskoulutusaikoja on mahdollista lyhentää ja malli tuottaa synergiaetuja. Tämä vaihtoehto vastaa myös pohjoismaiden poliisioppilaitosten kehittämislinjauksia ja on yhdensuuntainen Bolognan prosessin kanssa. 2. Poliisin peruskoulutusta kehitetään vaihtoehto C:n mukaisesti niin, että se johtaa ammattikorkeakoulututkintoon. Siihen sisällytetään valinnaisina opintoina ammatillisia erikoistumisopintoja. Poliisin päällystökoulutusta kehitetään niin, että se johtaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Alipäällystökoulutus integroidaan päällystökoulutukseen. 3. Koulutusrakenteen kehittämiseksi edellä esitettyjen linjausten mukaisesti tehdään kehittämissuunnitelma, jossa tarkemmin määritellään tutkintojen laajuudet ja tavoitteet sekä kehittämistyön aikataulu. 4. Organisaatiota kehitetään vahvistetun organisaatioluonnoksen pohjalta vuosien 2006 ja 2007 aikana. 14 (14)

19 Vuonna 2006 ilmestyneet poliisin ylijohdon julkaisut: Poliisin kansainvälinen toiminta Poliisin laatustrategia Poliisibarometri Poliisin virkojen kelpoisuusvaatimusten uudistaminen Poliisin johtamisjärjestelmän kehittäminen Alempaa eroamisikää koskevat muutostarpeet Poliisin tulossuunnitelma 2006 ja toiminta- ja taloussuunnitelma ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) Poliisin ylijohdon julkaisut verkossa: Sisäasiainministeriön monistamo Helsinki 2006