LAPUAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2017

Transkriptio

1 1 LAPUAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2017

2 2 Sisältö Lapuan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdanto 1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset 4 varhaiskasvatussuunnitelmat 2. Varhaiskasvatuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet 5 a. Yhteistyö eri toimintamuotojen kesken b. Varhaiskasvatuksen tavoitteet 3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri 8 a. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja käytännöt b. Monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat 4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen 10 a. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan maisema 5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lapuan varhaiskasvatuksessa Seudullinen arviointi 15

3 3 Lapuan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Johdanto: Lapualaisen varhaiskasvatuksen visio: Lasten Lapua Luovasti leikkien Laatuun luottaen Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Valtakunnallisten ja paikallisten perusteiden myötä varhaiskasvatuksen katsotaan olevan osa koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ja paikallinen suunnitelma on normi. Paikallisen vasun työstämisessä on toiminut Uljas-työryhmä, joka koostui kolmen hengen ohjausryhmästä sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä, yksityisten palveluntuottajien henkilöstöstä, huoltajista ja lapsista. Varhaiskasvatussuunnitelmatyön paikallisen osuuden tekemiseen on ollut käytössä Opetushallituksen myöntämä rahoitus Pedagogiikan yhteisöllinen kehittäminen- hankkeena. Hankkeessa on koulutuksen kautta painottunut koko varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Työryhmien työskentely on ollut moniammatillista, innovatiivista ja motivoitunutta. Koulutuksen toteutuksessa on tehty yhteistyötä mm. Seurakuntaopisto Lapuan Kristillinen opisto kampuksen kanssa. Suunnitelmaan on pyydetty lausuntoa eri yhteistyötahoilta kuten esim. Lapuan kaupungin perusopetus, Perusturvan lapsi- ja perhetyö ja Lapuan Tuomiokirkkoseurakunnan varhaiskasvatus.

4 4 1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Lapualla on laadittu paikallinen, kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Halutessaan jokainen yksikkö voi laatia oman suunnitelman, joka pohjautuu paikalliseen, kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ottaa huomioon myös Lapuan Kulttuuripaukkuopetussuunnitelman, Lapuan kaupungin esi- ja perusopetuksen sekä lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, Kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman sekä Lapuan kaupungin varhaiskasvatuksen ja Lapuan Tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyösopimuksen. Lapualaisessa varhaiskasvatuksessa korostetaan liikkumista, lapualaista luontoa, vahvaa kulttuuria ja yrittäjämäisyyttä. Varhaiskasvatussuunnitelmassa huomioidaan myös maakunnallisen ja paikallisen esiopetussuunnitelman arvot: tunnemme toimimme iloitsemme opimme Varhaiskasvatussuunnitelmasta on laadittu tiivis, lapualaista varhaiskasvatusta kuvaava suunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu suomen kielellä ja sen laadinnassa on otettu huomioon lasten ja huoltajien mielipiteet. Lasten mielipide tulee esille keskinäisten vuorovaikutustilanteiden, haastattelujen ja kuvallisen ilmaisun välityksellä. Huoltajille on tehty kysely ja heidän edustajansa on ollut mukana paikallista suunnitelmaa laadittaessa. Varhaiskasvatushenkilöstölle on laadittu työväline/materiaalipankki, joka on osa paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Työväline tukee arjen suunnittelua ja toiminnan toteuttamista. Sen avulla arvioidaan toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Varhaiskasvatussuunnitelman paikallinen osuus jaetaan sähköisessä muodossa kaikille varhaiskasvatuksen yksiköille ja asiakkaille. Suunnitelma on luettavissa Lapuan kaupungin kotisivuilla.

5 5 2. Varhaiskasvatuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet Varhaiskasvatukseen osallistuminen tukee lapsen sosiaalista ja kognitiivista kehitystä, se mahdollistaa osallistumisen lapselle mielekkääseen ja pedagogisesti rakennettuun toimintaan. Varhaiskasvatus mahdollistaa huoltajien osallistumisen yhteiskuntaelämään ja työelämään. Lapualla varhaiskasvatusta järjestetään monipuolisesti kunnan palveluna kuudessa päiväkodissa, seitsemässä ryhmäperhepäiväkodissa ja omassa kodissa toimivia perhepäivähoitajia on noin 40. Vuorohoito on keskitetty Päiväkoti Kissankelloon. Avoin varhaiskasvatus on toimintamuoto joka palvelee niitä perheitä, jotka ovat valinneet lasten kotihoidon. Lapualla on tarjolla palvelusetelillä yksityisiä palveluntuottajia, kolme päiväkotia, yksi ryhmäperhepäiväkoti ja yksi perhepäivähoitaja. Yhteistyö kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä on ammatillista ja jatkuvaa. On tärkeää, että aikuiset kykenevät sensitiiviseen vuorovaikutukseen, joka on syvällistä ymmärrystä lapsesta ja hänen kehityksestään ja osaavat luoda lapsille hyvän oppimisympäristön. Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstöllä on alan koulutus ja täydennyskoulutuksella pyritään ylläpitämään ammatillista osaamista siten, että se näkyy arjen toiminnassa. Lapuan päiväkodeissa on pääsääntöisesti kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja 24 lapsen ryhmissä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien palvelut ovat käytettävissä kaikissa Lapuan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Lasten huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen luottamus on perusta laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Päivittäiset kohtaamiset on luonnollinen tapa vaihtaa kuulumisia. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatuksen suunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Yhteistyö eri toimintamuotojen kesken Lapualaisessa varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä perusopetuksen, sosiaalitoimen, eri tukimuotojen, musiikkiopiston, kulttuuritoimen, kirjaston, liikuntatoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyömuotojen monipuolisuus tukee laadukkaan, osallistavan varhaiskasvatuksen toteutumista. Tietoa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirretään lasten varhaiskasvatussuunnitelmien välityksellä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö yhteistyössä huoltajien kanssa huolehtii, että kaikki se tieto, mikä tukee lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumoa siirretään esiopetuksen järjestäjälle.

6 6 Varhaiskasvatuksen tavoitteet Varhaiskasvatuslakiin (2a ) kirjatut varhaiskasvatuksen toiminnalle, pedagogiikalle ja oppimisympäristöille asetetut tavoitteet on työstetty yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa kyselyjen ja tiimityöskentelyn menetelmin. 1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia - onnistumisen ilo - lapsen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, mallioppiminen, lapsen osallisuus - ammattitaitoinen kasvatushenkilöstö / halu kehittää osaamista - pienryhmätoiminta - laaja-alainen yhteistyö 2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista - leikin tärkeys, aikaa leikille - toiminnallinen oppiminen, haasteita jo opitun oheen - hyvän löytäminen arjesta - toiminnan suunnittelu - varhaiskasvatusikä on sinällään arvokas 3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset - pysähtyminen pienten ja suurten ihmeiden äärelle - lapselta lähtevien kiinnostuksen kohteiden huomioiminen - kulttuuriperinnön siirtäminen - lähiympäristön mahdollisuuksien huomioiminen 4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö - turvallinen ilmapiiri, aikuisen läsnäolo - inspiroivat, asianmukaiset tilat - epäonnistumisen salliminen - elämysten löytäminen pienistäkin asioista - puhtaus, ravinto liikunta ja lepo 5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä - tervetuloa meille - esimerkin voima - kuunteleminen, aito kannustava vuorovaikutus - yhteisesti sovitut säännöt - perustehtävän merkityksen ymmärtäminen

7 7 6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa - salliva, erilaisuutta kunnioittava ilmapiiri - toiminta sopivaksi jokaiselle lapselle - yhteistyö huoltajien kanssa - jokaisen oman kulttuuriperinteen kunnioittaminen - herkkyys reagoida lapsen kiinnostuksen kohteisiin 7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; - havainnoinnin tärkeys, tiimin yhteistyö ja tuki - varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö - luottamus omaan ammattitaitoon, esimiehen tuki - henkilöstömitoitus - koulutus 8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen - kaikilla on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi - aikuisen läsnäolo, vuorovaikutus - aikuinen, älä keskeytä - pienryhmätoiminta - hyvät tavat, oikea ja väärä - jokaisella vastuu omasta toiminnastaan - vertaissovittelu 9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; - lapsen omien siipien kannattelu, saa tulla itse tehdyn näköistä - lasten parlamentti, lapset mukaan suunnitteluun, mahdollisuus tehdä valintoja arjessa - havainnointi, joustavuus - kyselyt, arviointi 10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä - päivittäinen kohtaaminen, vuorovaikutus - Vasu-keskustelut, lapsen osuus vasukeskustelussa - huoltajien osuus paikalliseen vasuun - molemmin puolinen luottamus - huolen puheeksi ottaminen - tiedonvälitys; s-posti, WhatsApp, Facebook

8 8 3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri Lapsen päivä varhaiskasvatuksessa on pedagogisesti suunniteltu kokonaisuus. Taitava varhaiskasvattaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden aktiiviseen ja innostavaan osallisuuteen. Leikille annetaan paljon aikaa, tilaa ja rauhaa. Aikuinen osallistuu, havainnoi ja mahdollistaa leikin jatkuvuuden. Lasten vertaissuhteita tuetaan ja puututaan ristiriitatilanteisiin etsien rakentavia keinoja niiden ratkaisemiseen. Autetaan lasta löytämään liikkumisen ilo ja kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin hyödyntäen Ilo kasvaa liikkuen! liikunta- ja hyvinvointiohjelmaa. Toimintakulttuurin kehittäminen on jatkuvaa. Sitä toteutetaan ja arvioidaan suunnitelmallisesti lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen, tiimipalavereissa yhteisesti pohdittujen asioiden, kehityskeskustelujen sekä erilaisten kyselyjen pohjalta. Lasten käden jälki näkyy oppimisympäristöissä piirustuksina, taideteoksina, leikkeinä, ideoina ja ajatuksina. Oppimisympäristö ei koostu vain fyysisestä ympäristöstä, vaan sitä rakennetaan myös varhaiskasvatuspaikan käytännöillä ja säännöillä. Kasvattajat arvioivat, millaisia mahdollisuuksia arkiset käytännöt luovat lapsille ja mahdollistavat lasten osallisuuden käytäntöjen suunnittelussa ja kehittämisessä.

9 9 Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja käytännöt Varhaiskasvatuksen perustana on toimiva, luottamuksellinen sekä avoin yhteistyö. Sen tärkeimpänä tavoitteena on luoda pohja lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle. Varhaiskasvatuksessa yhteistyömuotoina huoltajien kanssa ovat päivittäiset keskustelut tuonti- ja hakukohtaamisissa, varhaiskasvatussuunnitelman laadinta sekä vanhempainillat. Lisäksi yhteistyötä tehdään erilaisten tapahtumien muodossa esim. liikuntaillat, makkaranpaistoillat, juhlat, isän- ja äitienpäiväkahvit, isovanhempien päivät, avoimien ovien päivät. Tavoitteena on lisätä perheiden osallisuutta varhaiskasvatuksen arjessa. Monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat Monialainen yhteistyö tukee varhaiskasvattajia työssään ja mahdollistaa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun. Lapualla monialaista yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen erityisopettajien, lasten- ja perheneuvolan, lastensuojelun, psykologien, terapiapalveluiden sekä terveyskeskuksen kanssa. Erikoissairaanhoitopalvelut toteutuvat Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalassa ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Yhteistyömuotoja ovat palaverit, terapeuttien käynnit varhaiskasvatusyksiköissä ja konsultaatioapu.

10 10 4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan maisema Pedagoginen toiminta on tietoista, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Lähtökohtana ovat lasten kiinnostuksen kohteet ja tarpeet. Oppimisen eri alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Kielten rikas maailma; Luemme, loruilemme, harjoittelemme kielellisiä taitoja. Vuorovaikutustaidot kehittyvät, kielen ymmärtäminen lisääntyy ja sanavarasto karttuu. Ilmaisun monet muodot; Tuemme lasten omaa ilmaisua musiikin ja kuvataiteen avulla, harjoittelemme esiintymistä. Minä ja meidän yhteisömme; Tuemme vuorovaikutustaitoja ja ohjaamme ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Ryhmässä oppimisen taitoja opetellaan toimimalla ryhmässä aikuisen ohjaavan tuen avulla. Tutustumme lapualaiseen kulttuuriperintöön. Tutkin ja toimin ympäristössäni; Lapsia ohjataan ja kannustetaan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja elinympäristössä. Kasvan, liikun ja kehityn; Olemme mukana Ilo kasvaa liikkuen - hankkeessa. Terveelliset elämäntavat ja hyvät ruokailutottumukset vahvistuvat varhaiskasvatuksessa. Toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään. Toiminnan avulla edistämme lasten mielekästä tapaa oppia sekä hyvinvointia ja laaja-alaista osaamista. Laaja-alainen osaaminen tarkoittaa taitoa hahmottaa kokonaisuuksia, asioiden pohtimista eri näkökulmista ja niistä johtopäätösten tekemistä, yritteliäisyyttä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen ovat laadukkaan ja lapsilähtöisen pedagogisen toiminnan edellytys. Dokumentoimalla toimintaa voidaan pysähtyä tarkastelemaan tavoitteiden toteutumista ja suunnata toimintaa uusille urille tarvittaessa.

11 11 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa on käytössä Lapualaaset raamit

12 12 5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Tuen tarvetta ennaltaehkäistään lapsen hyvinvointia tukevilla kasvatuksellisilla ja rakenteellisilla järjestelyillä, kuten henkilöstömitoituksella ja oppimisympäristön joustavalla muokkaamisella. Lapsen kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyvistä huolista keskustellaan ensin lapsen huoltajien kanssa. Tuki annetaan lapselle luontaisessa ympäristössä. Lapsen osallisuus on toiminnassa tärkeää ja arkeen suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Tuen suunnitteluun voi tarvittaessa osallistua myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja Lapsen etua ajatellen mietitään hänelle mahdollisuuksien mukaan sopiva varhaiskasvatusmuoto. Lapsen tilanteesta keskustellessa tärkeää on luottamus, avoimuus, lapsen sekä perheen yksilöllinen kohtaaminen. Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Lapsen kehitystä ja oppimista havainnoidaan ryhmässä päivittäin. Lapsen asioista keskustellaan säännöllisesti ja luottamuksellisesti käytävissä tiimipalavereissa. Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan yksilöllisesti lapsen tarvitsema tuki yhteistyössä huoltajien, kasvattajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. - tuen suunnittelu perustuu lapsen vahvuuksiin ja kiinnostuksenkohteisiin - ryhmän kasvattajat arvioivat annetun tuen vaikuttavuutta säännöllisesti arjessa ja suunnitelmaa tarkistetaan puolivuosittain tai tarpeen mukaan - tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin tarkempaa kehityksen arviointia varten Lapuan toimivia käytäntöjä - pienryhmätoiminta päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa - perhepäivähoitajien luontainen toiminta pienissä ryhmissä - tukea tarvitsevat lapset Lapualla pääsääntöisesti kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä - kunnallisissa päiväkotiryhmissä on pääsääntöisesti ryhmäavustajat - lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy varhaiskasvatuksesta esiopetukseen yhteistyössä huoltajien kanssa - kuntouttavat tahot ovat jalkautuneet kentälle sekä osallistuvat usein lasten palavereihin - jokaiselle varhaiskasvatusyksikölle on nimettynä oma perheneuvolan psykologi - monialaiset yhteistyöpalaverit syksyisin - varhaiskasvatuksen erityisopettajien säännölliset palaverit kasvatus-ja perheneuvolan sekä sosiaalitoimen kanssa - kunnassa on lakisuositusten mukainen määrä varhaiskasvatuksen erityisopettajia. 6. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus Lapualla ei järjestetä vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvaa varhaiskasvatusta.

13 13 7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lapuan varhaiskasvatuksessa Lapualaisen varhaiskasvatuksen laatu perustuu palveluiden tarjonnan monipuolisuuteen, henkilöstön korkeaan ammattitaitoon ja varhaiskasvatusympäristön turvallisuuteen ja luonnonläheisyyteen. Pienryhmätoiminta mahdollistaa yksilöllisen varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin menetelmiä ovat huoltajien kanssa käytävät keskustelut, kyselyt lapsille, huoltajille, varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä varhaiskasvatustoiminnan linjauksista päättäville luottamuselimille. Laajasta lapualaisen varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin ajoituksesta ja toteutuksesta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö yhdessä varhaiskasvatuksen johtoryhmän kanssa. Tyytyväisyyttä ja toiminnan sisältöä mittaavia kyselyjä voidaan tehdä myös varhaiskasvatusyksiköiden sisällä, esim. lapsille suunnatuilla hymynaama-kyselyillä. Lapuan kaupungin varhaiskasvatuksen laadun arviointia ja tyytyväisyyttä mittaavat kyselyt koskevat myös yksityisiä varhaiskasvatuksen palveluntuottajia. Arviointiin ja kehittämiseen liittyvistä kyselyistä tiedotetaan etukäteen ja ne suoritetaan yhdessä palveluntuottajien kanssa. Kyselyjen tulokset analysoidaan ja niistä saatu palaute siirretään varhaiskasvatuksen arjen toimintaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on lapsen hyvinvoinnin, oppimisen ja kehityksen kannalta tärkeä arvioinnin väline. Lapsen ja huoltajan näkemykset yhdessä varhaiskasvatuksen moniammatillisen henkilöstön havaintojen kanssa takaavat parhaan mahdollisen kasvun ja oppimisen polun varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen. Lapuan varhaiskasvatuksessa on käytössä materiaalipankki, joka on apuna suunnittelussa, havainnoinnissa, arvioinnissa ja dokumentoinnissa.

14 14 8. Seudullinen arviointi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) mukaan arvioinnin tarkoitus on lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytysten edistäminen, varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamisen turvaaminen sekä tiedon tuottaminen varhaiskasvatuksen kehittämiseksi paikallisesti ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Etelä-Pohjanmaan kuntien (Alavus, Alajärvi, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri) seudullisen arvioinnin tavoitteena on vertailtavan tiedon tuottaminen paikalliseen päätöksentekoon sekä vahvistaa varhaiskasvatuksen laadun yhdenvertaisuutta ja seudullista kuntayhteistyötä. Arvioinnin pohjana on varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu ja sen pohjalla vaikuttavat arvot. Arviointi on osa suunnittelua ja se on jatkuvaa. Arviointi on luonteva toiminnan suunnittelun lähtökohta. Arviointia tapahtuu monella tasolla: Arviointiin osallistuvat lapset, huoltajat, varhaiskasvatuksen henkilökunta, esimiehet, monialainen yhteistyöverkosto, varhaiskasvatuksen johto sekä päättäjät. Arviointi on sekä laadullista että määrällistä. Arviointi tuottaa tietoa, joka ohjaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sen suunnittelua. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta jatkuvasti, sillä säännöllinen arviointi on osa dokumentoitua suunnittelua. Tiimin arviointityökaluna suositellaan käytettäväksi esimerkiksi Tiimille hyvä päivä tänään-kirjaa (Mikkola & Nivalainen, 2010). Henkilöstön itsearviointia tapahtuu päivittäin, mutta erityisesti viikoittain tiimeissä. Itsearvioinnin ja tiimin arvioinnin tueksi laaditaan seudullisesti yhteinen laadunarviointimittari. Varhaiskasvatuksen yksiköissä sekä perhepäivähoidon tiimeissä tehdään puolivuosittain väliarviointi SWOT-analyysillä, jolla arvioidaan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Lapset arvioivat toimintaa jatkuvasti. Arviointi tapahtuu lasten iän ja kehitystason mukaisesti esimerkiksi lasten parlamenteissa tai käyttämällä hymynaama-kyselyjä sekä lasta havainnoimalla. Huoltajat arvioivat toimintaa ja antavat palautteensa välittömästi lapsen ryhmään. Lapsen vasuun kirjataan lasten ja huoltajien arviot. Seudullisesti arvioidaan seuraavia asioita: - kuinka moni varhaiskasvatusikäisistä lapsista prosentuaalisesti osallistuu varhaiskasvatukseen - varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustaso - varhaiskasvatuksen erityisopetuksen palveluiden saatavuus suhteessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään. Joka toinen vuosi tehdään seudullisesti yhteinen arviointikysely huoltajille, monialaiselle yhteistyöverkostolle sekä päättäjille. Tulokset käsitellään seudullisesti ja paikallisesti. Arvioinnin tulokset ovat julkisia.

15 15

16 16 Harjoittele lasten kanssa onnistumista, jos haluat heidän saavan itseluottamusta. Rohkaise heitä tekemään sellaista, mitä he eivät koskaan ole tehneet, ja kiitä heitä kunnolla sen vuoksi, että he yrittävät uusia asioita. Muistuta lapsille, että epäonnistuminen on normaalia, ja että jossain tehtävässä epäonnistuminen ei merkitse sitä, että on epäonnistunut ihminen. Rohkaise lasta uimaan veden alla edes muutaman vedon verran, ja kehu hänen saavutustaan sen sijaan, että pelottelisit sukeltamisen vaarallisuudella. Positiivarit