Teksti: HEINI WENNMAN. Kuva: ANTERO AALTONEN. Riittävä liikunta ja uni ovat tärkeitä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä
|
|
- Maija Tikkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: HEINI WENNMAN Kuva: ANTERO AALTONEN Riittävä liikunta ja uni ovat tärkeitä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä 12 LIIKUNTA & TIEDE / 2017
2 Sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vuonna 2012 sydäntaudit aiheuttivat noin 17,5 miljoona kuolemaa maailmassa (World Health Organization 2016). Suomessa sydäntautikuolleisuus on laskenut merkittävästi ja myös useimmissa sydäntaudin riskitekijöissä on nähty myönteinen kehitys viimeisten 40 vuoden aikana. Tämä johtuu suurelta osin ennaltaehkäisyn ja hoidon sekä elintapojen parantumisesta (Jousilahti ym. 2016). Sydäntaudit ovat kuitenkin edelleen suurin yksittäinen kuolinsyyryhmä suomalaisessa väestössä (Suomen virallinen tilasto 2015). Liikunnan ja sydän- ja verisuonitautiriskin välillä on havaittu annos-vaste suhde, eli verrattuna liikkumattomuuteen jo pieni määrä liikuntaa vähentää merkittävästi riskiä sairastua sydäntautiin. Liikkumalla enemmän riski pienenee entisestään. (Sattelmair ym. 2011). Ihminen on luotu liikkumaan ja ihmiskeho on alun perin suunniteltu kestämään pitkiäkin siirtymisiä jalan (Bramble & Lieberman 2004). Sydän ja verenkiertoelimistö, sekä lihaksisto muokkaantuivat vastaamaan ihmisen fyysisesti vaativaa elämäntapaa. Metsästäjä- keräilijä sukupolvesta seuraavia ihmissukupolvia liikutti vielä fyysinen arki ja työ, mutta teknologian kehittymisen myötä ihmisten arjesta on vähitellen tullut yhä liikkumattomampaa. (Myers ym. 2015). Liikunnasta on tullut suurelle osalle meistä vapaa-ajan harrastus ja erillinen osa arkea. Unen tarve on yksilöllistä Elintapoina liikunta ja uni liittyvät läheisesti toisiinsa. Vähäinen liikunta ja uni lisäävät yhdessä sydäntautien riskitekijöitä. Liikunnan ja unen välisiin yhteyksiin vaikuttavat unen pituuden lisäksi unen itsearvioitu riittävyys ja unen laatu sekä se, onko henkilö aamu- vai iltavirkku. Uni on ihmiselle elintärkeää. Unen aikana tapahtuu elimistölle tärkeää sopeutumista ja palautumista valveillaolon aikaisista psyykkisistä ja fyysisistä ärsykkeistä (Luyster ym. 2012). Tarkkaan ei voida sanoa, kuinka paljon unta ihminen tarvitsee. Unen tarve on usein hyvinkin yksilöllinen asia (Ferrara & De Gennaro 2001). Unen aikana käydään läpi neljä eri univaihetta, joita kuvastaa toinen toistaan syvempi uni ja aivojen sähköisen toiminnan erilaisuudet. Nämä neljä univaihetta toistuvat syklinä unen aikana useita kertoja. Jotta uni olisi riittävän virkistävää ja palauttavaa, näitä unisyklejä on nukkumisen aikana tultava riittävän monta. (Jackson ym. 2015) Unta säätelee kaksiosainen biologinen prosessi, niin sanottu sirkadiaaninen prosessi C ja homeostaattinen prosessi S (Borbely ym. 2016). Homeostaatinen prosessi S kuvaa valveillaolon aikana kasvavaa unen tarvetta, joka palautuu lähtötasolle nukkumisen aikana. Sirkadiaaninen prosessi C kuvaa sisäsyntyisen kellomme luomaa vuorokauden aikana nousevaa ja laskevaa vireystilaa. Sisäinen kellomme toimii osittain autonomisesti, mutta sitä säätelevät myös muun muassa valo ja energia-aineenvaihdunta (Luyster ym. 2012, Borbely ym. 2016). Optimaalisessa unirytmissä olevalla henkilöllä sisäisen kellon mukainen vireystilan vaihtelu ja homeostaattisen prosessin määrittämä unen tarve kohtaavat. Sisäisen kellon luontaista rytmiä kuvataan usein termillä kronotyyppi. Kronotyypeistä tunnetuimpia ovat aamu- ja iltatyypit. Näistä aamutyypit ovat hei- LIIKUNTA & TIEDE /
3 tä, joiden luontainen vireystila on paras aamuisin ja he vetäytyvät mielellään varhain iltaisin nukkumaan. Iltatyyppejä ovat vastaavasti he, joiden paras vire on iltapäivän- tai illan aikana ja jotka ajoittavat unensa myöhäisemmälle yölle. (Adan ym. 2012). Aamutyyppisyyttä esiintyy runsaasti lapsilla ja iäkkäillä ihmisillä, kun taas iltatyyppisyys on yleistä murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla (Roenneberg ym. 2007). Suurin osa ihmisistä sijoittuu johonkin äärimmäisen aamu- ja iltatyyppisyyden väliin (Adan ym. 2012). Suomessa aamutyyppisyys on iltatyyppisyyttä yleisempää (Merikanto ym. 2012), mutta miehillä on näyttöä iltatyyppisyyden hieman lisääntyneen viimevuosina (Broms ym. 2014). Keskimäärin aikuiset nukkuvat 7 8 tuntia vuorokaudessa (Ferrara & De Gennaro 2001, Kronholm ym. 2008). Tästä keskiarvosta poikkeava unen pituus luokitellaan joko lyhyeksi tai pitkäksi uneksi. Usein lyhyen unen raja-arvona pidetään kuutta tuntia ja pitkän unen raja-arvona yhdeksää tuntia (Grandner & Drummond 2007, Grandner ym. 2010). Lyhyt uni on väestössä usein yleisempää kuin pitkä uni ja miehet raportoivat hieman naisia lyhyempää unta (Ferrara & De Gennaro 2001). Tutkimustulokset eivät kuitenkaan yhtenäisesti tue ajatusta siitä, että aikuiset nukkuisivat huomattavasti vähemmän nyt kuin ennen (Youngstedt ym. 2016). Esimerkiksi Suomessa aikuisväestössä havaittiin vuosien 1972 ja 2005 välillä noin 18 minuutin lyhentyminen unen pituudessa (Kronholm ym. 2008). Sitä vastoin satun naiset uniongelmat ja huono unen laatu ovat edelleen yleistyneet työikäisessä väestössä Suomessa (Kronholm ym. 2016). Uniongelmat haitaksi myös sydänterveydelle Unella on havaittu U:n muotoinen yhteys kuolleisuuteen niin, että sekä hyvin lyhyt että pitkä uni altistavat suuremmalle kuolleisuudelle (Shen ym. 2016). Lyhyellä ja pitkällä unella on myös havaittu yhteys sydäntautien ilmaantuvuuteen, lihavuuteen ja diabetekseen tai häiriintyneeseen sokeriaineenvaihduntaan niin poikkileikkaus- kuin pitkittäistutkimuksissa. Lisäksi tutkimusnäyttö tukee myös lyhyen unen yhteyttä kohonneeseen verenpaineeseen. (Cappuccio ym. 2011, St-Onge ym. 2016). Etenkin pitkään uneen voi liittyä myös taustalla oleva heikko terveydentila ja näin ollen pitkän unen itsenäinen sydäntautiriski on hieman kyseenalaisempi kuin lyhyen unen (Chaput & Tremblay 2009, Cappuccio ym. 2011). Epidemiologisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että iltatyypeille kertyy erilaisia terveysriskejä kuten enemmän tupakointia, epäterveellisiä ruokailutottumuksia, sekä enemmän sairastavuutta kuin aamutyypeille (Wittmann ym. 2010, Kanerva ym. 2012, Merikanto ym. 2013). Sen sijaan kronotyypin yhteydestä liikkumiseen ja paikallaanoloon ei ole aikuisväestön keskuudessa juurikaan raportoitu. Myös uniongelmat ennustavat sydäntautikuolleisuutta ja yhdistyvät usein muun muassa kohonneeseen verenpaineeseen, lihavuuteen ja huonoksi koettuun terveyteen. Unen laatu ja pituus ovat usein korreloivia ominaisuuksia, mutta voivat olla myös toisistaan riippumattomia tekijöitä terveyden kannalta. (Redline & Foody 2011). Tyypillisiä uniongelmia ovat riittämättömäksi tai huonolaatuiseksi koettu uni, yölliset heräämiset ja nukahtamisen vaikeus (Ohayon 2002). Unen häiriintyminen voi myös liittyä uniapneaan, jossa hengitys unen aikana on rajoittunutta tai estynyttä ja unen aikana esiintyy voimakasta kuorsaamista tai hengityskatkoksia (Jackson ym. 2015). Unen ja sydäntaudin välillä on todettu yhteys useissa tutkimuksissa ja käsitys unen tärkeydestä terveydelle on noussut parrasvaloihin. Kertyneeseen tutkimusnäyttöön perustuen on linjattu, että uni tulisi huomioida liikunnan, tupakoinnin ja ravinnon lisäksi tärkeänä sydäntautiriskiin vaikuttavana elintapana (Redline & Foody 2011, St-Onge ym. 2016). Liikunta vaikutta uneen ja uni liikuntaan Elintapoina liikunta ja uni liittyvät läheisesti toisiinsa. Energia-aineenvaihdunnan näkökulmasta, uni ja raskas liikunta sijaitsevat ikään kuin jatkumon ääripäissä, joiden väliin sijoittuvat paikallaanolo, kevyt ja keskiraskas liikunta (Tremblay ym. 2010). Vastaavasti taas ajankäytön näkökulmasta nukkuminen, paikallaanolo ja liikkuminen ottavat jokainen osansa vuorokauden 24 käytettävissä olevasta tunnista, muodostaen näin yhdessä levon ja aktiivisuuden vuorokausijakauman. Lisäämällä aikaa liikuntaan, on vähennettävä aikaa unesta tai paikallaanolosta. (Chaput ym. 2014). Liikunnan ja unen välinen yhteys on todennäköisesti kaksisuuntainen. Säännöllinen liikunta voi kohentaa unta ja vastaavasti huonosti nukuttu yö voi vähentää seuraavan päivän liikunta ja lisätä paikallaanoloa (Pepin ym. 2014, Romney ym. 2015). Erilaisilla liikuntaohjelmilla ja liikunnan lisäämisellä on etenkin iäkkäämmillä henkilöillä saatu aikaan jonkin verran parannusta unen laadussa. Kohtuullista liikuntaa voidaankin suositella itsehoitokeinona unen laadun kohentamiseksi. (Kukkonen-Harjula 2015). Elintavoilla on tapana kasaantua ja esimerkiksi tupakointi, huonot ravintotottumukset ja liikkumatto- Uni tulisi huomioida liikunnan, tupakoinnin ja ravinnon lisäksi tärkeänä sydäntautiriskiin vaikuttavana elintapana. 14 LIIKUNTA & TIEDE / 2017
4 Vähäisen liikunnan, runsaan ruutuajan ja huonon unen yhdistelmän todettiin lisäävän riskiä sairastua sydäntauteihin. muus kulkevat usein käsi kädessä (Noble ym. 2015). Liikunnan ja unen kasaantumisesta väestötasolla on vähemmän tutkimusta. Epidemiologiset tutkimukset liikunnan ja unen yhteyksistä ovat osoittaneet että ne aikuiset joilla on lyhyt tai pitkä uni harrastavat vähemmän liikuntaa kuin ne joilla on keskipituinen uni (Kronholm ym. 2006, Yoon ym. 2015). Vastaavasti liikkumattomilla esiintyy enemmän uniongelmia kuin liikuntaa harrastavilla ja uniongelmien on todettu ennustavan matalaa liikuntaa seuranta-asetelmassa (Laugsand ym. 2011, Haario ym. 2012). Epidemiologista näyttöä on myös siitä, että raskas fyysinen työn kuormittavuus tai erittäin raskas liikunta, kuten urheilu, lisäävät huonon unen esiintymisen todennäköisyyttä (Lastella ym. 2015, St-Onge ym. 2016). On siis todettavaa, että liikunnan ja unen välinen yhteys ei ole täysin yksiselitteinen ja siihen vaikuttanevat määrän lisäksi myös laadulliset tekijät. Liikunta, uni ja sydäntaudit Toistaiseksi myös tutkimus liikunnan ja unen yhdysvaikutuksesta sydäntautiriskille ja sydäntautikuolleisuudelle on suhteellisen vähäistä vaikka kirjallisuudessa onkin esitetty, että vähäinen liikunta olisi yksi mekanismi, joka selittäisi lyhyen ja pitkän unen yhteyttä sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Havaintoja löytyy siitä, että liikunta muuttaa unen ja sydäntautiriskin yhteyttä niin, että riittävä liikunta madaltaa lyhyen unen haittavaikutusta tai että liikunta suojaa sydäntautiriskiltä unen eri pituuksista tai laadusta riippumatta.(pepin ym. 2014). On arvioitu, että noin 2/3 kuolettavista sydäntautitapahtumista voitaisiin välttää omaksumalla terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö, riittävä liikunta ja uni (Hoevenaar-Blom ym. 2014). Epidemiologiset tutkimukset tarkastelevat kuitenkin usein tietyn elintavan päävaikutusta ja huomioivat toiset elintavat niin sanottuina vakioivina tekijöinä tilastollisessa mallinnuksessa, tarkastellen harvemmin elintapojen todellista yhdysvaikutusta (McAloney ym. 2013). Aamu- vai iltaihminen? Kronotyyppi vaikuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin nimenomaan liikunnan ja unen ryhmittymistä aikuisväestön keskuudessa, huomioiden myös paikallaanolo ja kronotyyppi (Wennman 2016). Tähän tarkoitukseen hyödynnettiin latenttia luokka-analyysiä joka on henkilökeskeinen mallinnusmenetelmä (Collins & Lanza 2010). Sana latent tarkoittaa piilevää, ja menetelmän avulla pyrittiin aineistosta tunnistamaan piileviä ryhmittymiä ennalta määrättyjen muuttujien, tässä tutkimuksessa liikunnan ja unen perusteella. Kutakin piilevää ryhmittymää kuvaa tietty, sille ryhmälle todennäköisin yhdistelmä mitattuja muuttujia jota myös voi kutsua ryhmän profiiliksi. Latentin luokka-analyysin avulla havaittiin, että vuotiaat aikuiset muodostavat erilaisia liikunta- ja uniprofiileja, kun tarkasteltavina muuttujina olivat työmatka, työ- ja vapaa-ajanliikunta, istuminen ruudun äärellä, unen pituus, unen riittävyys, viikonlopun ja viikonpäivien välinen univelka, päiväunet, kronotyyppi, ja työssäkäynti. Sekä miehissä että naisissa löydettiin neljä erilaista profiilia, joista yleisintä profiilia kuvasti työssäkäynti, korkea vapaa-ajan liikunta, vähäinen ruudun äärellä istuminen ja riittäväksi koettu uni (Wennman ym. 2014). Vapaa-ajan liikkumattomuus, runsas istuminen ruudun äärellä, lyhyt ja riittämättömäksi koettu uni sekä työssä käymättömyys kuvailivat pienimmällä todennäköisyydellä ilmaantuvaa profiilia. Myös kronotyyppi, univelka ja työliikunnan rasittavuus erottelivat liikunta ja uni profiileja toisistaan. Samassa väitöskirjatutkimuksessa havaittiin latentin luokka-analyysin avulla myös piileviä kronotyyppiryhmiä, joista aamu- ja iltatyyppien lisäksi tunnistettiin kolme välityypin ryhmää (Wennman ym. 2015b). Näitä ryhmiä erotteli itse-arvioitu aamu tyyppisyys mutta myös koettu aamuväsymys. Kiinnostavaa oli, että iltatyyppien lisäksi myös enemmän iltaan suuntautunut ja aamuväsyneeksi itsensä kokeva ryhmä harrasti aamutyyppejä selvästi vähemmän liikuntaa. Iltatyypeillä havaittiin myös enemmän päivänaikaista istumista. Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi liikunnan ja unen yhdysvaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöille ja ennustettuun sydäntautiriskiin, sekä aiemman kilpaurheilutaustan, liikunnan ja unen vuorovaikutusta kuolleisuuteen (Wennman 2016). Edellä mainituilla liikunta- ja uniprofiileilla havaittiin, että naisilla, jotka kuuluivat vähäisen liikunnan, runsaan istumisen ja riittämättömän ja lyhyen unen profiiliin oli suurempi todennäköisyys korkealle verenpaineelle, kohonneelle kolesterolille, matala-asteiseen tulehdukseen ja lihavuuteen kuin runsaan liikunnan, riittävän unen ja vähäisen istumisen profiiliin kuuluvilla naisilla (Wennman ym. 2015a). Miehillä liikunta- ja uniprofiilien ja sydäntautien riskitekijöiden välillä ei todettu yhtä monta merkitsevää yhteyttä kuin naisilla, ainoastaan suurempi todennäköisyys kohonneelle sokerihemoglobiinille vähäisen vapaaajanliikunnan ja lyhyen unen profiilissa. Laskennallinen sydäntautiriski vaihteli kuitenkin liikunta- ja uniprofiilien välillä. Vähäisen liikunnan, runsaan LIIKUNTA & TIEDE /
5 istumisen ja riittämättömän ja lyhyen unen profiileissa, niin miehissä kuin naisissa, havaittiin korkea ennustettu riski sairastua sydäntautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Liikunnalliseen elämäntapaan ja riittävään uneen kannattaa panostaa Väitöskirjan viimeisessä vaiheessa tutkittiin aiemman kilpaurheilutaustan, liikunnan ja unen vuorovaikutusta kuolleisuudelle ja sydäntautikuolleisuudelle (Wennman 2016). Työssä havaittiin liikunnan ja unen välillä merkitsevä vuorovaikutus sydäntautikuolleisuudelle miehistä koostuvassa entisten huippu-urheilijoiden kohortissa. Ne miehet, riippumatta kilpaurheilutaustasta, joilla ilmeni sekä matala vapaa-ajan liikunnan taso että lyhyt uni, kuolivat toden näköisemmin sydäntautiin kuin ne miehet, jotka vapaa-ajallaan liikkuivat vähintään suositellun minimimäärän ja joilla oli keskipituinen uni. Tähänastinen tutkimus siis osoittaa, että sydän- ja verisuonitautien kannalta liikunnalla ja unella on tärkeää yhdysvaikutusta ja tutkimustulokset ovat alustavasti valottaneet näiden elintapojen vuorovaikutuksen merkitystä sydänterveydelle. Ei pelkästään liikunnalliseen elämäntapaan, mutta myös itselleen riittävään ja hyvään uneen on siis perusteltua kannustaa niin itseään kuin muita. Koska liikunta ja uni ovat moniulotteisia elintapoja, voi esimerkiksi liikunnan luonne tai unen laatu olla merkittäviä tekijöitä liikunnan ja unen yhteyksille ja edelleen näistä seuraavalle terveysvasteelle. Myös paikallaanolon ja kronotyypin vaikutus liikunnan ja unen väliseen yhteyteen on syytä pitää mielessä. Kun ymmärrämme kronotyypin eri piirteitä paremmin, on myös mahdollista tunnistaa ne, jotka erityisesti altistavat tietyn kronotyypin epäedullisille elintavoille ja terveysriskeille. HEINI WENNMAN, LitM Tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: Kirjoittajan väitöskirja Physical activity, sleep and cardiovascular diseases Person-oriented and longitudinal perspectives tarkastettiin Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessa hyödynnettiin THL:n Kansallisen FINRISKI tutkimuksen sekä Helsingin yliopiston Ikääntyvien entisten huippu-urheilijoiden terveystutkimuksen tietoja. Miehillä riittämätön vapaa-ajan liikunta ja lyhyt uni vaikuttivat yhdessä vahvasti kuolleisuuteen, etenkin sydäntautikuolleisuuteen nuoruuden kilpaurheilutaustasta riippumatta. LÄHTEET Adan, A., Archer S.N., Paz Hidalgo M., Di Milia L., Natale V. & Randler C Circadian Typology: A Comprehensive Review. Chronobiology International 29(9), Borbely, A.A., Daan S., Wirz-Justice A. & Deboer T The two-process model of sleep regulation: a reappraisal. Journal of Sleep Research 25(2), Bramble, D.M. & Lieberman D.E Endurance running and the evolution of Homo. Nature 432(7015), Broms, U., Pitkaniemi J., Backmand H., Heikkila K., Koskenvuo M., Peltonen M., Sarna S., Vartiainen E., Kaprio J. & Partonen T Long-term consistency of diurnal-type preferences among men. Chronobiology International 31(2), Cappuccio, F.P., Cooper D., D Elia L., Strazzullo P. & Miller M.A Sleep duration predicts cardiovascular outcomes: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. European Heart Journal 32(12), Chaput, J.P., Carson V., Gray C.E. & Tremblay M.S Importance of all movement behaviors in a 24 hour period for overall health. International Journal of Environmental Research and Public Health 11(12), Chaput, J.P. & Tremblay A Obesity and physical inactivity: the relevance of reconsidering the notion of sedentariness. Obesity Facts 2(4), Collins, L.M. & Lanza S.T Latent Class and Latent Transition Analysis. With applications in the Social, Behavioral, and Health Sciences. Wiley series in probability and statistics. Hoboken, New Jersey, USA. Ferrara, M. & De Gennaro L How much sleep do we need? Sleep Medicine Reviews 5(2), Grandner, M.A. & Drummond S.P.A Who are the long sleepers? Towards an understanding of the mortality relationship. Sleep Medicine Reviews 11(5), Grandner, M.A., Patel N.P., Gehrman P.R., Perlis M.L. & Pack A.I Problems associated with short sleep: Bridging the gap between laboratory and epidemiological studies. Sleep Medicine Reviews 14(4), Haario, P., Rahkonen O., Laaksonen M., Lahelma E. & Lallukka T Bidirectional associations between insomnia symptoms and unhealthy behaviours. Journal of Sleep Research 22(1), Hoevenaar-Blom, M.P., Spijkerman A.M., Kromhout D. & Verschuren W.M Sufficient sleep duration contributes to lower cardiovascular disease risk in addition to four traditional lifestyle factors: the MORGEN study. European Journal of Preventive Cardiology 21(11), Jackson, C.L., Redline S. & Emmons K.M Sleep as a potential fundamental contributor to disparities in cardiovascular health. Annual Review of Public Health 36, Jousilahti, P., Laatikainen T., Peltonen M., Borodulin K., Män- 16 LIIKUNTA & TIEDE / 2017
6 nistö S., Jula A., Salomaa V., Harald K., Puska P. & Vartiainen E Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 352. Kanerva, N., Kronholm E., Partonen T., Ovaskainen M.L., Kaartinen N.E., Konttinen H., Broms U. & Mannisto S Tendency toward eveningness is associated with unhealthy dietary habits. Chronobiology International 29(7), Kronholm, E., Partonen T., Harma M., Hublin C., Lallukka T., Peltonen M. & Laatikainen T Prevalence of insomnia-related symptoms continues to increase in the Finnish working-age population. Journal of Sleep Research 25, Kronholm, E., Partonen T., Laatikainen T., Peltonen M., Harma M., Hublin C., Kaprio J., Aro A.R., Partinen M., Fogelholm M., Valve R., Vahtera J., Oksanen T., Kivimaki M., Koskenvuo M. & Sutela H Trends in self-reported sleep duration and insomnia-related symptoms in Finland from 1972 to 2005: a comparative review and re-analysis of Finnish population samples. Journal of Sleep Research 17(1), Kronholm, E., Härmä M., Hublin C., Aro A.R. & Partonen T Self-reported sleep duration in Finnish general population. Journal of Sleep Research 15(3), Kukkonen-Harjula, K Liikunnan ja unen yhteyksien tutkimusmenetelmät. Liikunnan ja unen yhteyksien tutkiminen tutkimusasetelmat, -kysymykset ja -tuloksia. nix Lastella, M., Roach G.D., Halson S.L. & Sargent C Sleep/ wake behaviours of elite athletes from individual and team sports. European Journal of Sport Science 15(2), Laugsand, L.E., Vatten L.J., Platou C. & Janszky I Insomnia and the risk of acute myocardial infarction: a population study. Circulation 124(19), Luyster, F.S., Strollo P.J.,Jr, Zee P.C., Walsh J.K. & Boards of Directors of the American Academy of Sleep Medicine and the Sleep Research Society Sleep: a health imperative. Sleep 35(6), McAloney, K., Graham H., Law C. & Platt L A scoping review of statistical approaches to the analysis of multiple healthrelated behaviours. Preventive Medicine 56(6), Merikanto, I., Kronholm E., Peltonen M., Laatikainen T., Lahti T. & Partonen T Relation of chronotype to sleep complaints in the general Finnish population. Chronobiology International 29(3), Merikanto, I., Lahti T., Puolijoki H., Vanhala M., Peltonen M., Laatikainen T., Vartiainen E., Salomaa V., Kronholm E. & Partonen T Associations of chronotype and sleep with cardiovascular diseases and type 2 diabetes. Chronobiology International 30(4), Myers, J., McAuley P., Lavie C.J., Despres J.P., Arena R. & Kokkinos P Physical activity and cardiorespiratory fitness as major markers of cardiovascular risk: their independent and interwoven importance to health status. Progress in Cardiovascular Diseases 57(4), Noble, N., Paul C., Turon H. & Oldmeadow C Review: Which modifiable health risk behaviours are related? A systematic review of the clustering of Smoking, Nutrition, Alcohol and Physical activity ( SNAP ) health risk factors. Preventive Medicine 81, Ohayon, M.M Epidemiology of insomnia: what we know and what we still need to learn. Sleep Medicine Reviews 6(2), Pepin, V., Boucetta S., Chan-Thim E., Parwanta Z., Gouin J. & Dang-Vu T The Role of Sleep and Physical Activity on the Risk for Cardiovascular Disease. Current Cardiovascular Risk Reports 8(12), 1. Redline, S. & Foody J Sleep disturbances: time to join the top 10 potentially modifiable cardiovascular risk factors? Circulation 124(19), Roenneberg, T., Kuehnle T., Juda M., Kantermann T., Allebrandt K., Gordijn M. & Merrow M Epidemiology of the human circadian clock. Sleep Medicine Reviews 11(6), Romney, L., Larson M.J., Clark T., Tucker L.A., Bailey B.W. & LeCheminant J.D Reduced Sleep Acutely Influences Sedentary Behavior and Mood But Not Total Energy Intake in Normal- Weight and Obese Women. Behavioral Sleep Medicine 14 (5). Sattelmair, J., Pertman J., Ding E.L., Kohl H.W.,3rd, Haskell W. & Lee I.M Dose response between physical activity and risk of coronary heart disease: a meta-analysis. Circulation 124(7), Shen, X., Wu Y. & Zhang D Nighttime sleep duration, 24-hour sleep duration and risk of all-cause mortality among adults: a meta-analysis of prospective cohort studies. Scientific Reports 6, St-Onge, M.P., Grandner M.A., Brown D., Conroy M.B., Jean- Louis G., Coons M., Bhatt D.L. American Heart Association Obesity, Behavior Change, Diabetes, and Nutrition Committees of the Council on Lifestyle and Cardiometabolic Health, Council on Cardiovascular Disease in the Young, Council on Clinical Cardiology & and Stroke Council Sleep Duration and Quality: Impact on Lifestyle Behaviors and Cardiometabolic Health: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 134(18), e367 e386. Suomen virallinen tilasto Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Tremblay, M.S., Colley R.C., Saunders T.J., Healy G.N. & Owen N Physiological and health implications of a sedentary lifestyle. Applied Physiology, Nutrition & Metabolism 35(6), Wennman, H., Kronholm E., Partonen T., Tolvanen A., Peltonen M., Vasankari T. & Borodulin K. 2015a. Interrelationships of Physical Activity and Sleep with Cardiovascular Risk Factors: a Person- Oriented Approach. International Journal of Behavioral Medicine 22: Wennman, H., Kronholm E., Partonen T., Tolvanen A., Peltonen M., Vasankari T. & Borodulin K Physical activity and sleep profiles in Finnish men and women. BMC Public Health 14, 82. Wennman, H Physical activity, sleep and cardiovascular diseases: person-oriented and longitudinal perspectives. University of Helsinki; Unigrafia. Helsinki; Helsinki. Wennman, H., Kronholm E., Partonen T., Peltonen M., Vasankari T. & Borodulin K. 2015b. Evening typology and morning tiredness associates with low leisure time physical activity and high sitting. Chronobiology International 32(8), Wittmann, M., Paulus M. & Roenneberg T Decreased psychological well-being in late chronotypes is mediated by smoking and alcohol consumption. Substance use & Misuse 45(1 2), World Health Organization. Cardiovascular diseases (CVDs). Fact sheet Nr317. World Health Organization, mediacentre/factsheets/fs317/en/;. Yoon, H.S., Yang J.J., Song M., Lee H.W., Han S., Lee S.A., Choi J.Y., Lee J.K. & Kang D Correlates of self-reported sleep duration in middle-aged and elderly Koreans: from the Health Examinees Study. PloS One 10(5), e Youngstedt, S.D., Goff E.E., Reynolds A.M., Kripke D.F., Irwin M.R., Bootzin R.R., Khan N. & Jean-Louis G Clinical review: Has adult sleep duration declined over the last 50+ years? Sleep Medicine Reviews 28, LIIKUNTA & TIEDE /
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotSuomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa
Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Erkki Kronholm, dos 18.1.2018 Uni ymmärretään yhä paremmin yhdeksi keskeiseksi kansanterveyden tekijäksi American Academy of Sleep Medicine, the
LisätiedotNuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus
Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)
LisätiedotMuutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena
Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Jaana Kari, tutkija LIKES-tutkimuskeskus & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta
Liikkumattomuuden hinta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Meijän polku Alkupamaus 12.9.2017 LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Agenda 1. Miksi
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotTutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi
Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
LisätiedotLataa Hyvä yö - Björn Hedensjö. Lataa
Lataa Hyvä yö - Björn Hedensjö Lataa Kirjailija: Björn Hedensjö ISBN: 9789518845396 Sivumäärä: 197 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.46 Mb Hyvä yö on kirja asiasta, joka on oikean ruokavalion ja riittävän
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotLiikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus
Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Miksi tarkastelussa koulutus- ja työurat? 1. Onko liikunnalla
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotElixir of life Elixir for Mind and Body
Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotAKTIIVISEMPI ARKI-työpaja
AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja Matleena Livson Satu Ålgars 10.3.2017 AKTIIVISEMPI ARKI -työpaja Tavoitteena on että työyhteisö tunnistaa arjen passivoivia rutiineja ja muuttaa niitä liikkumista suosiviksi sekä
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotElintavat. TE4 abikurssi
Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen
LisätiedotTerveyden edistäminen - valintakoe , kello
1 (7) Terveyden edistäminen - valintakoe 22.5.2017, kello 12.00-16.00 alintakoetehtävien vastaukset ja pisteytys Tehtävä 1. ikein väärin väittämät Perehdy artikkeliin 1. uori I. Elintapojen terveysvaikutukset.
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotUNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki
UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSUOMALAISTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN HAVAINTOJA FIRSTBEAT TIETOKANNASTA
SUOMALAISTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN HAVAINTOJA FIRSTBEAT TIETOKANNASTA Tero Myllymäki Fysiologisen tutkimuksen johtaja Firstbeat Firstbeat stressipäivä 2018 FYYSINEN AKTIIVISUUS, UNI, STRESSINHALLINTA, RUOKAVALIO
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotLiikunta-aktiivisuus lapsuudesta aikuisuuteen ja sen yhteydet muihin elintapoihin
Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: IRINJA LOUNASSALO, KASPER SALIN, SANNA PALOMÄKI, XIAOLIN YANG, SUVI ROVIO, RISTO TELAMA, OLLI RAITAKARI, TUIJA TAMMELIN, MIRJA HIRVENSALO LASERI-SEURANTATUTKIMUS: Liikunta-aktiivisuus
LisätiedotPäivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotTyöajanodotteet ja niiden erot
Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)
LisätiedotAktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.
Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu
LisätiedotLiikunnallisen elämäntavan hyödyt työelämässä
Liikunnallisen elämäntavan hyödyt työelämässä Ilkka Heinonen, LitM, FM, FT Kollegiumtutkija, liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti Valtakunnallinen PET-keskus & Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen
LisätiedotPäivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 27.11.2012 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Liukkonen Virpi Non-standard employment and health with respect to sense of coherence and social capital Acta Universitatis Tamperensis 1719 Väitöskirjatyö,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotCase CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotVuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN
ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN 21.2.2017 Kirsi Heikkilä-Tammi Tutkimusjohtaja, Työhyvinvointi Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotKuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016
24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTyöajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012
Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotKulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä
Lahden Tiedepäivä 11.11.2014 Kulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä Antti Karisto & Tiina Koskimäki, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos Tutkimuksen tavoite Kulttuuripääomaa
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 1 Vireänä ajossa 2 Taustatekijät Toissijaiset tekijät Ensisijaiset tekijät Muokkaavat tekijät 1 Muokkaavat tekijät 2 Pääsy terveydenhuoltoon Istumatyö Terveys Vähäinen uni Henkilökoht.
LisätiedotTeksti: KATJA BORODULIN. FINRISKI-SEURANTATUTKIMUS: Yhä harvempi suomalainen on täysin passiivinen vapaa-ajallaan
Teksti: KATJA BORODULIN FINRISKI-SEURANTATUTKIMUS: Yhä harvempi suomalainen on täysin passiivinen vapaa-ajallaan 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014 Yhä harvempi suomalainen raportoi olevansa täysin passiivinen
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
Lisätiedot