KUNINKOJAN AK LIIKENNETARKASTELU

Transkriptio

1 KUNINKOJAN AK LIIKENNETARKASTELU

2 SISÄLTÖ Tutkitaan Kuninkojan alueen liikennejärjestelyjä asemakaavoitusta varten Liikenneverkkotarkastelu Nykyliikennemäärät Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut Yhteenveto

3 LIIKENNEVERKKOTARKASTELU, NYKYTILA

4 Suunnittelualue sijatsee noin 4 kilometrin päässä Raision keskustasta ja 7 km päässä Turun keskustasta Kt40/E18 tie on osa Eurooppateiden ydinverkkoa Naantalin sataman ja Vaalimaan välillä. Itäniityntie, Sarkamaantie ja Kuninkaanväylä toimivat E18 tien rinnakkaisväylinä ja kokoavat kaupallisen alueen liikennettä. Kuninkojantie johtaa etelässä Turkuun ja pohjoisessa Ruskoon. Jalankululle ja pyöräilylle on Kuninkojan ja Haunisten liittymien välillä kelvolliset reitit. Seudullinen joukkoliikenne kulkee Kuninkojantiellä, Itäniityntiellä ja Sarkamaantiellä.

5 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN JÄRJESTELYT Itäniityntien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Itäniityntiellä on kolme suojatietä, jotka ylittävät kaksi samansuuntaista kaistaa ilman valo-ohjausta. Vilkkaan ajoneuvoliikenteen takia suojatiet ovat kohtalainen turvallisuusriski. Tonttien sisäisten liikennejärjestelyjen toteuttamisvastuu on kiinteistöillä. Nykyisin rakennusten sisäänkäynneille ei osoitettu jalankulkijoille, pysäkeiltä tuleville bussimatkustajille tai pyöräilijöille selkeitä kulkuväyliä, vaan kulku on parkkipaikkojen läpi.

6 LIIKENNEONNETTOMUUDET Suunnittelualueella sattuu erittäin paljon liikenneonnettomuuksia, jotka johtavat vain harvoin henkilövahinkoihin (5 v aikana 4 kpl). Tyypillisiä onnettomuuksia ovat peräänajot, kääntymisonnettomuudet ja kylkikosketukset. Poliisin tietoon tulee suunnittelualueelta vain harvoin jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden onnettomuuksia (5 v aikana vain yksi pponnettomuus) Onnettomuus-tilastoissa heijastuu erittäin vilkas ajoneuvoliikenne sekä vähäinen jalankulku- ja pyöräliikenne.

7 Sarkamaantien/Kuloistentien liittymä vuosi onnettomuuksien lukumäärä yhteensä 18 keskiarvo 4 Viimeisen viiden vuoden aineistossa ei ole nähtävissä onnettomuuksien vähenemistä tai kasvua muuttuneiden liikennejärjestelyjen takia Itäniityntie vuosi onnettomuuksien lukumäärä yhteensä 25 keskiarvo 5

8 KUNINKOJAN LIIKENNEVERKKO Itäniityntiellä on paljon kaistakapasiteettia sekä vilkas liikenne. Suuren liikennemäärän takia alueella tapahtuu paljon omaisuusvahinkoon johtavia onnettomuuksia Itäniityntiellä kulkee seutuliikenteen bussilinja, jolla on kaksi pysäkkiparia suunnittelualueella. Kuninkojan ja Kuloisten välillä kulkee jk/pp-tie, mutta suojatiet ovat paikoin vaarallisia (2 kaistan ylityksiä/suunta) Tonttien sisäisissä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyissä on kehittämisen varaa. liikenneverkko soveltuu parhaiten kaupoille, joiden asiakkaat tarvitsevat autoa ostosten suuren koon, painon tai ostosten määrän takia. Liikennejärjestelyjä ei ole tällä hetkellä suunniteltu jalan, pyöräillen tai joukkoliikenteellä tehtävien pientavaran ostosmatkojen vaatimusten mukaisesti.

9 NYKYLIIKENNEMÄÄRÄT

10 LIIKENNELASKENTA LAUANTAINA Suoritettiin tunnin pituinen liikennelaskenta lauantain huipputuntina klo 12:00-13:00. Marraskuussa 2012 laskettiin liikenne vastaavana ajankohtana. Liittymissä laskettiin vuonna 2016 yhteensä 12,8 % vähemmän liikennettä kuin marraskuussa Kausivaihtelukerroin (1,083) huomioimalla marraskuun lopun ajankohdan vertailuluku: ajon/h vertailukelpoinen muutos: -5,6 % vuoden 2012 liikennelaskentaan verrattuna liikennemäärät ovat vähentyneet

11 LIIKENNEMÄÄRÄT HUIPPUTUNTILIIKENNE 12:00 13:00 Liittymäsuunnittain oli suuria eroja vuoden 2012 liikennelaskentaan verrattuna. Esimerkkejä: Allastien poikkileikkausliikenne vähentynyt 46% Kuninkojankaaren poikkileikkausliikenne oli kasvanut 307%, tosin liikennemäärä on edelleen pieni. HAUNINEN KUNINKOJA % 230-6% % %

12 VUODENAIKAVAIHTELU KANTATIELLÄ 40 Toukokuun lopun aurinkoinen liikennelaskenta-ajankohta ei ollut erityisen hiljainen, päinvastoin kantatien liikenne oli vilkasta marras-joulukuun liikennemääriin verrattuna. Katuverkolla laskettu 5 % liikenteen vähenemisen syy 2012 laskentaan verrattuna ei selviä LAM-tilasosta Liikennelaskenta 2016 Liikennelaskenta 2012 LAM Hauninen kt40 La La La La La La La La La La La La La Liikennelaskenta Liikennelaskenta 2012

13 LIIKENTEEN KEHITYS KANTATIELLÄ 40 Kantatien 40 liikenne on kasvanut keskimäärin noin 1 % vuodessa.

14 LIIKENNE-ENNUSTE JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Liikenne-ennuste päivitetty asemakaavaluonnosvaiheesta (liikenneselvitys ). Päivittäistavarakaupan ennusteperiaate muutettu. Luonnosvaiheessa laadittiin myyntipinta-alaan suhteutettu liikennemääräennuste, päivitetyssä ennusteessa käytettiin Huffin vetovoimamallia, joka perustuu paikallisen ostovoiman jakamiseen kaupan eri yksiköiden välillä. Huffin vetovoimamalli ottaa paremmin huomioon kauppojen välisen kilpailun, eikä lisää asiakasmääriä lineaarisesti myyntipinta-alan lisääntyessä.

15 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ, KAAVA Nykyinen asemakaava sallii pääosin tilaa vaativan tavaran kauppaa. Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymälätiloja enintään 20 % rakennusoikeudesta, ei kuitenkaan elintarvikkeiden myyntiä, lukuun ottamatta 1000 neliömetrin myymälätilaa. Kokonaisrakennusoikeus k-m2 + kt k-m2 käytetty k-m2 Jäljellä 120 k-m2 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vain tilaa vievän tavaran kaupan myymälätiloja ja toimistoja. Enintään 20 % vähittäiskaupan myymälätiloina, joissa ei voi olla elintarvikkeiden myyntiä Kokonaisrakennusoikeus k-m2 käytetty k-m2 jäljellä 962 k-m2 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, ei kuitenkaan elintarvikkeiden myyntiä. Kokonaisrakennusoikeus k-m2 käytetty k-m2 Jäljellä k-m2 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, ei kuitenkaan elintarvikkeiden myyntiä, lukuun ottamatta 500 m2 myymälätilaa. Kokonaisrakennusoikeus k-m2 + kt 800 m2 käytetty k-m2 ylitys 653 k-m2 (2,5 %) Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vain tilaa vievän tavaran kaupan myymälätiloja. Kokonaisrakennusoikeus k-m2 käytetty 0 k-m2 jäljellä k-m2

16 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ, TOTEUTUMA VS ASEMAKAAVA Kt-30 tontti ei ole rakentunut Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymälätiloja enintään 20 % rakennusoikeudesta, ei kuitenkaan elintarvikkeiden myyntiä, lukuun ottamatta 1000 neliömetrin myymälätilaa. Kokonaisrakennusoikeus k-m2 + kt k-m2 käytetty k-m2 Jäljellä 120 k-m2 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vain tilaa vievän tavaran kaupan myymälätiloja ja toimistoja. Enintään 20 % vähittäiskaupan myymälätiloina, joissa ei voi olla elintarvikkeiden myyntiä Kokonaisrakennusoikeus k-m2 käytetty k-m2 jäljellä 962 k-m2 Itäniityntien pohjoispuolen 1700 k-m2 supermarket oletetaan kaavan mukaiseksi, sillä myyntipinta-alaa oletetaan olevan vain 1000 k-m2 (noin 58 % kokonaispinta-alasta). Itäniityntien eteläpuolelle on sijoittunut huomattava osuus muuta kuin tilaa vaativaa kauppaa. Pientavaran osuus myynnistä on kasvanut mm. vuokralaisten muuttuneiden liiketoimintamallien takia. Tonttien KL-26 ja K-34 nykyisten myymälöiden (Liikennelaskenta ajankohtana: K-rauta, K- Supermarket, Budget Sport, Power, Gigantti, Jysk, Masku, Asko, Sotka, Musti & Mirri, Kodin1, Lundia, Puustelli, Unikulma, Hiuskeskus, Marimekko, Amore, Naantalin aurinkoinen, Humaliston sähkö) myyntipinta-alan jako tilaa vievään erikoistavarakauppaan sekä muuhun erikoistavarakauppaan määritettiin asiantuntijaarviona käyttäen hyväksi mm. Kotikeskuksen korttelin omistajan laatimaa arviota pientavaran osuudesta korttelin kokonaismyynnistä. Jako arvioitiin seuraavanlaiseksi: Tilaa vievää kauppaa: 75 % Erikoistavarakauppaa: 20 % Päivittäistavarakauppaa: 4 %

17 ASEMAKAAVAEHDOTUS Tivaa vähintään 60 % (8 700 k-m2) Erikoistavarakauppaa enintään kem2, josta 500 kem2 voidaan osoittaa päivittäistavarakaupalle Päivittäistavarakaupan itsenäisiä liiketiloja kem2 Kokonaisrakennusoikeus k-m2 käytetty k-m2 Jäljellä 120 k-m2 Asemakaavaehdotus mahdollistaa kortteleihin vähintään 60% tiva-kauppaa ja enintään 40% muuta erikoistavarakauppaa (sis. päivittäistavarakaupan). Alla laskelma, jos kaikki rakennusoikeus käytetään ko. jaolla. Tivaa vähintään 60 % ( k-m2) Erikoistavarakauppaa enintään kem2, josta 500 kem2 voidaan osoittaa päivittäistavarakaupalle Päivittäistavarakaupan itsenäisiä liiketiloja kem2 Maatilan talouskeskusrakennus 400 kem2 Kokonaisrakennusoikeus k-m2 käytetty k-m2 jäljellä 962 k-m2 Tivaa vähintään 60 % (7 440 k-m2) Erikoistavarakauppaa enintään kem2, josta 500 kem2 voidaan osoittaa päivittäistavarakaupalle Päivittäistavarakaupan itsenäisiä liiketiloja kem2 Kokonaisrakennusoikeus k-m2 käytetty 0 k-m2 jäljellä k-m2

18 LIIKENNE-ENNUSTE (1/3) Päivittäistavarakaupan liikenne-ennusteessa käytettiin Huffin vetovoimamallia, joka arvioi seudun kokonaisostovoiman ja sijoittelee sen päivittäistavarakaupan myyntipaikkoihin. Huffin vetovoimamallia käyttämällä saadaan ennustettua paremmin useiden päivittäistavarakaupan yksiköiden yhteinen asiakasmäärä (vrt yksin myyntipinta-alaan perustuva ennuste, jonka mukaan liikenne voisi ääritilanteessa lisääntyä rajattomasti kaupan pinta-alan lisääntyessä rajattomasti.) Asukaskohtainen päivittäistavarakaupan kulutus 3113 /vuosi, 73 % supermarketteihin, 22 keskimääräinen ostos Henkilöautomatkojen osuus 75 % matkoista, ajoneuvon kesimääräinen kuormitus 1,63 hlö/ajon Tilaa vievän kaupan ja erikoistavarakaupan ennusteessa sovellettiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa opasta. Tiva-kaupan matkatuotos: 18,7 saapuvaa ja 18,7 lähtevää matkaa/myynti k-m2 Myyntipinta-alan osuus 70 % rakennusalasta 13,1 saapuvaa ja 13,1 lähtevää matkaa/k-m2 Automatkojen osuus 93 % matkoista, henkilöauton keskimääräinen kuormitus 1,69 hlö/ajon Erikoistavarakaupan matkatuotos: 31 saapuvaa ja 31 lähtevää matkaa/k-m2. Laskettu pääosin kauppakeskus Myllyn matkatuotoksen mukaisesti, sillä kauppa ei ole keskustahakuista kivijalkatyyppistä erikoistavarakauppaa Automatkojen osuus 79 % matkoista, henkilöauton keskimääräinen kuormitus 1,69 hlö/ajon Ikean ja Bilteman tonteille ei laskettu liikenne-ennustetta, sillä tonttien asemakaavaan ei olla esittämässä muutoksia. Nykymaankäytön liikenne-ennuste tasattiin vastaamaan liikennelaskentatulosta. Liikenteen suuntautuminen määritettiin liikennelaskennan perusteella: 62 % Itäniitytielle itään Kuninkojan suuntaan 38 % Itäniityntielle länteen Kuloistentien suuntaan

19 LIIKENNE-ENNUSTE (2/3) VE0 nykyinen maankäyttö VE1 nykyinen asemakaava VE2 asemakaavaehd otus maankäyttöennuste tiva kem erikoistavara kem pt kem yhteensä kem liikenne-ennuste ajon/vrk ajon/h muutos nykyiseen ajon/vrk ajon/h Kuninkojantien kautta muutos ve2-ve0 ajon/vrk ajon/h Kuloistentien kautta ajon/vrk ajon/h Laadittiin kolme eri liikenne-ennustetta kaavoitettavalle alueelle: VE0 = Nykyisen, toteutuneen maankäytön mukainen. Kaakkoisin tontti rakentumatta: 75 % tivaa 20 % erikoistavarakauppaa 4 % päivittäistavara Muutos nykytilanteeseen: 0 ajon/huipputunti 0 ajon/vuorokausi VE1 = Nykyisen asemakaavamerkinnän mukainen, kaikki rakennusoikeus käytetty kaavan mukaisesti: 85 % tiva 12 % erikoistavarakauppa 3 % päivittäistavara Muutos nykytilanteeseen: ajon/huipputunti ajon/vuorokausi VE2 = Ehdotetun kaavamerkinnän mukainen, joka mahdollistaisi enimmillään: 60 % tivaa 27 % erikoistavaraa 13 % päivittäistavaraa Muutos nykytilanteeseen: ajon/huipputunti ajon/vuorokausi

20 LIIKENNE-ENNUSTE (3/3) Liikenteen suuntautuminen määritettiin nykyliikennelaskentojen perusteella Kuvassa asemakaavan aiheuttama liikennemäärän kasvu (ajon/h) Asemakaavan aiheuttama liikenteen kasvu ajon/h Liikenteen kasvun voi muuttaa vuorokausiliikennemääräksi kertomalla huipputuntiliikenteen 10:llä.

21 TURUN SEUDUN LIIKENNEMALLIN LIIKENNE-ENNUSTE Turun seudun liikennemallin tarkkuus ei ole riittävän tarkka alueen liikennemäärien ennustamiseen. Esimerkiksi Itäniityntielle malli ei osaa ennustaa liikennettä ja Kuninkojantielle malli ennustaa 900 ajon/h, kun liikennelaskennassa havaittiin 1200 ajon/h. Myös Kuloistentiellä mallin ennustama liikennemäärä on merkittävästi havaittua pienempi. Liikennemalli ennustaa katuverkolle vain maltillista liikenteen kasvua vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi Kuninkojanitiellä liikenteen kasvu olisi luokkaa 100 ajon/h, joka ylittyy asemakaavaehdotuksen maankäyttöennusteella. Toisaalta kantatielle 40 ennustetaan jopa 1400 ajon/h liikenteen kasvua. Nykytilanteen liikenne-ennuste ajon/h, iltapäivän huipputunti Liikenteen kasvu vuoteen 2035 mennessä, ajon/h, iltapäivän huipputunti

22 LIIKENTEEN TOIMIVUUS VE0 nykytilanne Liikenteen toimivuudessa ei ole ongelmia tavanomaisena talvilauantaina Myöskään liikennelaskennassa ei havaittu kapasiteettiongelmia. VE1 nykyinen asemakaava Liikenteen toimivuudessa ei ole merkittävää eroa nykytilanteeseen nähden. VE2 asemakaavaehdotus Liikenteen toimivuudessa ei ole merkittävä eroa nykytilanteeseen nähden. Sarkamaantien/Kuloistentien kolmihaaraisen valoliittymän sujuvuutta voitaisiin parantaa pienin muutoksin (seuraava kalvo).

23 KULOISTENTIEN/SARKAMAANTIEN VALO-OHJAUS Kuloistentien/Sarkamaantien valo-ohjaus, nykytilanne Kuloistentien/Sarkamaantien valo-ohjatun liittymän sujuvuutta voitaisiin parantaa valo-ohjelman sekä kaistajärjestelyjen muutoksilla. Liittymän sekakaistat poistamalla liittymä saadaan tehokkaammaksi, kun Sarkamaantieltä oikealle kääntyminen voitaisiin sallia samassa vaiheessa kuin Kuloistentieltä etelästä vasemmalle kääntyminen. Valo-ohjaus, jolla voidaan parantaa liittymän toimivuutta Sarkamaantien/Itäniityntien välisen liikenteen kasvaessa

24 KIERTOLIITTYMÄN TOIMIVUUS Kiertoliittymän toimivuus voidaan todeta kiertotilassa kiertävän ja liittymähaaralta saapuvan liikenteen määrän perusteella. Yksikaistainen kiertoliittymä kestää noin 1500 ajon/h liikennemäärän. Teoriassa Kuninkojantien/Itäniityntien kiertoliittymä kestää nykyjärjestelyillä liikennettä reilusti (jopa % lisää). Todellisuudessa useampikaistaisen liittymän kapasiteetti ei välttämättä ole niin suuri kuin laskentakaava osoittaa. Tarkastelun perusteella kiertoliittymään ei tarvitse tehdä muutoksia uuden asemakaavan johdosta.

25 HERKKYYSTARKASTELU Tutkittiin, miten liikenne-ennustetta suurempi liikenteen kasvu vaikuttaa liikenneverkon toimivuuteen asemakaavaehdotuksen mukaisella maankäytöllä. Kuninkojan kiertoliittymässä ei ole ennustettavissa sujuvuusongelmaa. Liittymä kestää kapasiteettinsa puolesta jopa 40 % ennustetta suuremman liikennemäärän. Kuloistentien valoliittymät kestävät noin 25 % liikenteen kasvun ennustetusta, joka vastaa suunnilleen joulukuun kaupan sesonkiliikennemääriä. Tätä suuremmalla liikenteen kasvulla Bauhausin valoliittymän kapasiteetti alkaa ylittymään. Valoohjauksella voidaan tällöin varmistaa, ettei kantatien ramppiliittymä jonoudu, mutta Kuloistentien jonot saattavat ulottua viereisiin liittymiin. Katuverkolla liikennemäärän kasvu liittyy maankäytön kehittymiseen, toisin kuin maantieverkolla, jonka liikennemääriin vaikuttaa myös seudullisen liikenteen ja kuljetusten kasvu. Näin ollen suunnittelualueen katuverkolle ei ole määritettävissä niin kutsuttua yleistä liikenteenkasvukerrointa, joka kasvattaisi liikennemääriä asemakaavamuutosken aiheuttaman liikenteen kasvun lisäksi.

26 YHTEENVETO Asemakaavan liikennetarkastelussa tutkittiin, voitaisiinko Kuninkojantien alueen kaavaa muuttaa tiva-kauppamerkinnästä enemmän erikoistavarakauppaa sallivaan merkintään. Lauantain liikennelaskennassa havaittiin noin 13 % vähemmän liikennettä kuin vastaavassa laskennassa. Ottamalla huomioon vuodenajan korjauskertoimen, oli alueen kokonaisliikennemäärä noin 5 % vähemmän kuin vuonna Liikenneonnettomuustilaston perusteella alueen liikenneturvallisuustilanne on huono, sillä vilkas autoliikenne aiheuttaa paljon lieviä moottoriajoneuvo-onnettomuuksia. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksia sattuu alueella poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilastojen mukaan vain harvoin. Mikäli Kuninkojan kaupallisia palveluita kehitetään entistä enemmän pientavaraan suuntautuneeksi, tulisi tonttien sisäiset jalankulkuyhteydet Itäniityntielle ja sen pysäkeille tarkistaa. Itäniityntien suojateiden turvallisuutta voitaisiin parantaa valo-ohjauksella. Liikenteen toimivuustarkastelujen perusteella Kuninkojan alueen kaavamuutos ei vaadi liikenneverkon pääliittymien kapasiteettia kasvattavia toimenpiteitä, vaikka asemakaava lisäisikin liikennesuoritetta. Kuloistentien (Myllyn alue) kapasiteetti on herkempi liikenteen kasvulle, mutta myös Kuloistentien liittymät kestävät maankäyttömuutoksen. Kaupan sesonkiaikoina saattaa ilmetä nykyistä voimakkaampaa jonoutumista Kuloistentiellä, jota Kuloistentien/Sarkamaantien valo-ohjelman ja kaistamerkintöjen päivittäminen parantaisi.