Verkostot tutkimuskohteena. Luottamus, rakenne jne. Oppilaitosten verkostoituminen Toimivan verkoston tunnuspiirteet

Transkriptio

1 Siru Korkala

2 Verkostot tutkimuskohteena Luottamus, rakenne jne. Oppilaitosten verkostoituminen Toimivan verkoston tunnuspiirteet

3 miten luottamus on verkostossa kehittynyt mitkä tekijät sitä ovat edesauttaneet tai jarruttaneet miten oppiminen tapahtuu verkostoissa ja syntyykö niissä yksityistä, yhteisöllistä tai institutionaalista sosiaalista pääomaa millaisia ovat eri kehitysvaiheessa olevien verkostojen rakenteelliset ominaisuudet (tiheys, keskittyneisyys, rakenteellisten aukkojen määrä ja klikkiytyminen) ja millaiset rakenteelliset ja laadulliset ominaisuudet edistävät toimijoiden luottamusta verkostoon järjestelmänä (systeeminen luottamus) ja mitkä taas henkilötason luottamusta.

4 Monen toimijan muodostama kokonaisuus Tavoitteena saada uusia jäseniä Tavoitteena säilyttää nykyinen jäsenistö Jäsenyys on yksilön sosiaalista pääomaa Koordinaattorin rooli keskeinen Luottamus verkoston toimintaan keskeistä

5 Hiiden klusteri (hyvin toimivat verkostot) Lohjan seudun ympäristöklusteri Karkkilan klusteri LLL oppilaitosverkosto (vertailukohde)

6 jäsenistön ympäristöosaamista yhteydenpitoa jäsenten kesken ja eri sidosryhmien kanssa yhteistyömallia ja keskustelufoorumia ympäristöviestintää ja myönteistä julkisuutta yritysten ja yhteisöjen muuta toimintaa hanketoiminnan avulla

7 Ohjausryhmä Pelisäännöt Koordinaattori Työryhmä(t) Jäsenet Klubit

8 Tavoitteet: Toteutui: koulutusportaali, jonka myötä Hiiden alueen koulutus- ja kehittämispalvelut löytyisivät yhdestä pisteestä ja olisivat helposti yritysten ja yksityishenkilöiden käytettävissä koulutuksen tuottajien yhteistoiminnan lisääminen ja koulutuksen laadun parantaminen Alueen koulutustarjonnan kartoittaminen oppilaitostapaamisten järjestäminen elinkeinoelämän edustajien kutsuminen seminaareihin ja koulutuksiin ennakointikoulutuksen järjestäminen oppilaitoksille ja yrityksille osaamistarvekartoituksien toteuttaminen Siuntion kunnassa toteutettu strategiaprosessi osaamisen kehittämisen näkökulmasta

9 Liittyy kiinteästi verkostoihin Verkostot ovat sosiaalista pääomaa "Sosiaalinen pääoma viittaa instituutioihin, ihmisten välisiin suhteisiin ja normeihin, jotka muokkaavat yhteiskunnan sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua ja määrää. Sosiaalinen pääoma ei ole ainoastaan yhteiskuntaa kannattelevien instituutioiden summa, vaan liima, joka pitää niitä yhdessä." (Maailmanpankki)

10 FYYSINEN PÄÄOMA (koneet, laitteet, käyttövarat) SOSIAALINEN PÄÄOMA (luottamus, verkostot, normit) TOIMIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT INHIMILLINEN PÄÄOMA (yksilön ominaisuudet, esim. koulutus, kokemus)

11 Luo perustan kollektiiviselle toiminnalle ja helpotta resurssien vaihtoa ja tiedon kulkua Luottamus yhdistettynä pienempään rahamäärään ja tietoon on hyödyllisempi vaihtoehto kuin epäluottamus yhdistettynä suureen rahasummaan ja tiedon määrään. Jos toimijat eivät luota toisiinsa, mikään taloudellinen panostus ei saa heitä toimimaan yhteistyössä tuloksellisesti

12 Suhde Välitön Välillinen Henkilökohtainen annettu ( primääri ) luottamus luottam usketju Epäpersoonallinen humanistinen luottamus Luottavaisuus

13 Tavoitteena luottavaisuus eli jäsenten luottamus siihen, että verkosto hoitaa tehtävänsä vastuullisesti luottamusketju : usko henkilön luotettavuuteen sen perusteella, että hän kuuluu johonkin tuntemaamme verkostoon/organisaatioon

14 Tehostaa tiedonkulkua Helpottaa verkoston laajenemista/jäsenten rekrytointia (esim. luottamusketju) Jäsenvaihdokset eivät häiritse toimintaa Tasa-arvoistaa verkostoa / ehkäisee klikkiytymistä Taustalla Niklas Luhmannin jaottelu systeemeihin kohdistuvaan, abstraktiin luottavaisuuteen (confidence) ja henkilöihin kohdistuvaan luottamukseen (trust)

15 Aloite verkostoitumiselle lähtee jäsenistä Verkostolla on selkeät pelisäännöt ja tavoitteet (verkostoitumisella on merkitystä) Avoimuus, tiedon ja kokemusten vaihtaminen (vertaisoppiminen) Kaikilla yhtäläinen pääsy resursseihin Ammattitaitoinen ja motivoitunut koordinaattori Myös jäsenten fyysisiä tapaamisia tarvitaan

16 KORKEA TIHEYS ALHAINEN KESKITTYNEISYYS LUOTTAMUS VERKOSTOON JÄRJESTELMÄNÄ VÄHÄN RAKENTEELLISIA AUKKOJA TOIMIJOIDEN KESKEISYYSASTEET TASAISESTI JAKAUTUNEET

17 Tilaisuus saavuttaa muista poikkeava sijainti verkostossa tai organisaatiossa ja luoda muille riippuvuussuhteita itseensä (Burt 1992) Rakenteellisen aukon omistaja kykenee hallitsemaan koko verkoston yhteistoimintaa Ei aitoa ja tasa-arvoista vuorovaikutusta Kun verkoston tavoitteet ovat selkeät ja toiminnan motivaatio korkealla, niin vuorovaikutus jäsenten kesken on mielekästä ja uusien jäsenten hankinta helppoa Klikkien ja rakenteellisten aukkojen muodostumiseen ja hyödyntämiseen ei ole tarvetta

18 A B C D

19 Verkoston perustaminen Yhteistyön tiivistyminen Yhteistyön vakiintuminen VERKOSTON RAKENTEELLISET OMINAISUUDET Löyhä, ennestään toisensa tuntevien toimijoiden ympärille keskittynyt verkosto Verkoston tiheys kasvaa. Keskittyneisyys laskee yhteistyön laajetessa useampiin toimijoihin Tiheä, vuorovaikutukseltaan tasaarvoinen verkosto LUOTTAMUKSEN KEHITTYMINEN Henkilöihin perustuva luottamus Luottamus verkostoon järjestelmänä

20 HEIKKO MOTIVAATIO VERKOSTOITUMISELLE EPÄTASA-ARVOINEN VERKOSTORAKENNE HEIKKO LUOTTAMUS VERKOSTOON JÄRJESTELMÄNÄ

21 Kykeneekö verkosto oppimaan? Verkoston toimijoiden tulee yksilöinä oppia verkostosta ja yhdessä oppia verkostona (Sipilä 2003). Oppiminen vaatii vuorovaikutusta ja sitä tuleekin olla verkostossa runsaasti. Tavoitteellisuus ja haastavuus edistävät oppimista, siten mielenkiinnon säilyttäminen oppimiseen on tärkeää. Verkostossa on paljon hiljaista tietoa, jonka jakaminen verkoston jäsenten kesken lisää verkoston tuloksellisuutta. (Sipilä 2003)

22 Luottamus verkostoon järjestelmänä pitää verkoston koossa ja helpottaa uusien jäsenten rekrytointia Luottamus yksittäisiin jäseniin ei riitä Rakenne antaa mahdollisuuden, toiminta määrää tuloksellisuuden Oppiminen on tehokkaampaa kun verkostoon luotetaan Avoin tiedon jakaminen

23 Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä

24 Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen merkitys koulutuksen kansainvälistymiselle? Millaisia verkostot ovat rakenteeltaan Tutkimusmenetelmät: Kyselyt Haastattelut Verkostoanalyysi

25 42 % kaikista ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista verkostoituneita (selvityksen mukaan) 80 % on ammatillisia oppilaitoksia, 5 % ammatillisia erityisoppilaitoksia, 5 % ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia ja 10 % oppisopimustoimistoja tai -keskuksia Verkostoituminen kasaantuu: 20 organisaatiota kuuluu samanaikaisesti kolmeen tai useampaan verkostoon

26 108 verkostoa Perustiedot saatiin 37 verkostolta Valtakunnalliset verkostot alueellisia yleisempiä Verkostoituminen yleistä opiskelijamääriltään suurilla aloilla Yleisimmät tavoitteet: 1) Liikkuvuuden edistämiseen liittyvät tavoitteet 2) Koulutusalan kehittämiseen liittyvät tavoitteet 3) Erityisryhmien kansainvälistyminen 4) Alueellinen/paikallinen kehittäminen 5) Asiantuntemuksen ja resurssien jakaminen

27 Koordinaattorin rooli on tärkeä verkoston toiminnan kannalta On tärkeää, että verkostolla on yhteinen päämäärä. Verkoston jäsenten yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä verkoston toiminnan kannalta Mielestäni verkostollamme on selkeä tavoite. Verkosto on työtapana toimiva. Verkostollamme on selkeä toimintasuunnitelma. Verkostollamme on selkeä tapa toimia. Minun on helppo ottaa yhteyttä verkoston muihin toimijoihin. Jäsenten välisiä fyysisiä tapaamisia on riittävästi 3,8 3,8 3,7 3,6 3,6 3,4 3,4 3,4 3,2

28 Yhteistyökumppaneiden tunteminen henkilökohtaisesti on tärkeää Yhteistyökumppaneita on esim. pystyttävä suosittelemaan ulkomaisille partnereille Luottamukseni yhteistyökumppaneihini on lisääntynyt ajan kuluessa. Verkostomaisessa yhteistyössä on tärkeää tuntea yhteistyökumppanit henkilökohtaisesti Luotan ensisijaisesti niihin verkostomme jäseniin, jotka tunnen hyvin. Verkoston laajeneminen lisää jäsenten luottamusta toisiinsa. 2,06 3,12 3,58 3,57

29 Toimiva tiedonkulku ja jäsenten vahva sitoutuneisuus edistävät tuloksellista verkostoyhteistyötä Verkostoilla on suuri merkitys ammatillisen koulutuksen kansainväliselle toiminnalle Verkostoyhteistyöstä hyötyvät erityisesti pienet oppilaitokset Verkostoituminen näkyy oppilaitosten liikkuvuusluvuissa Mitä useammassa verkostossa oppilaitos on mukana, sitä enemmän sillä on ollut opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta vuonna 2009.

30 Oppilaiden liikkuvuus on lisääntynyt Kansainvälisten työssäoppimispaikkojen löytyminen on helpottunut Kansainvälinen toiminta on systemaattisempaa Hankkeita suunnitellaan yhdessä muiden kanssa Kansainvälinen toiminta on lisääntynyt Opiskelijoiden kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet Hankehakemusten läpimeno on varmempaa Rahoituksen hakuprosessi on helpottunut Henkilökunnan liikkuvuus on lisääntynyt Henkilökunnan kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin paljon Jonkin verran Hyvin vähän Ei lainkaan

31 Pitkään jatkunut verkostoyhteistyö tarjoaa verkoston henkilöiden lisäksi myös luotettavat partnerit, joiden kanssa yhteistyöhön on helppoa ja luotettavaa siirtää uusia asiantuntijoita. Esim. kv- asiantuntijuus vaihtoon lähteminen on helpompaa kun joku tuntee jo vastaanottavan partnerin ja on aikaisempaa kokemusta yhteistyöstä. Toimintaa kehitetään yhdessä muiden kanssa, ideoita " parastetaan" vilpittömästi ja kyky ottaa / pitää yhteyttä asioista on välitöntä. Näkisin myös opintojen sisällön kehittyneen ja materiaalin esim. kansainvälisellä työssäoppimisjaksolla tapahtuviin ammattiosaamisen näyttöihin syntyneen juuri verkostotyöskentelyn kautta.

32 Esimerkkiverkosto Tiheys Keskittyneisyys Tyytyväisyys toimintaan Tyytyväisyys tiedonkulkuun Tyytyväisyys sitoutuneisuuteen 1 0,80 31 % 2,73 2,55 2,18 2,55 2 0,84 33 % 2,67 2,67 2,44 2,56 3 0,40 43 % 2,50 2,46 1,91 2,54 4 0,71 18 % 3,00 2,67 2,78 2,44 Verkostojen merkitys Vuorovaikutukseltaan tiheä ja tasa-arvoinen verkosto saavuttaa parhaimmat tulokset Mitä enemmän verkosto keskittyy vain tiettyjen toimijoiden ympärille, sitä nopeammin tyytyväisyys sen toimintaan laskee. Verkoston tiheys eli yhteistyön aktiivisuus nostaa jäsenten tyytyväisyyttä verkostoon.

33

34 1. verkostolla on yhteisesti sovitut pelisäännöt 2. kaikki toimijat sitoutetaan verkostoon jo rahoitushakemusta tehtäessä 3. sitoumuskirjeessä määritellään ne tehtävät, jotka kullakin toimijalla verkostossa on 4. myös oppilaitosten johto ja koulutuksen järjestäjä sitoutetaan verkoston toimintaan 5. verkostolla on aktiivinen ja sitoutunut koordinaattori 6. tilaisuuksia verkoston jäsenten tapaamisille ja kokemustenvaihdolle järjestetään säännöllisesti 7. toimintaa uudistetaan ja tavoitteita tarkistetaan riittävästi toimintakauden aikana uusia ideoita hyödynnetään toiminnan kehittämisessä 8. luottamuksellinen ilmapiiri säilytetään sekä jäsenten kesken että koordinaattorin ja verkoston välillä 9. osaamista ja kontakteja jaetaan avoimesti 10. sekä kotimaisia elinkeinoelämän kumppaneita että ulkomaisia kumppaneita motivoidaan säännöllisesti pysymään mukana verkoston toiminnassa.

35 Toiminnan tavoitteet ja sen tuottamat hyödyt ovat verkoston jäsenten helposti nähtävissä Verkoston jäsenille on muodostunut selkeä kuva siitä, mitä osallistuminen niiltä vaatii Verkoston jäsenet ovat sisäistäneet verkoston toimintaperiaatteet ja pelisäännöt Verkoston jäsenten osaamistarpeita ja kehittämisnäkemyksiä on kartoitettu säännöllisesti Verkostohankkeessa järjestettyihin koulutuksiin on valittu kuhunkin tilanteeseen sopivimmat asiantuntijat Tilaisuuksia verkoston jäsenten kohtaamiselle ja kokemustenvaihdolle on järjestetty säännöllisesti Toiminta on uudistunut riittävästi toimintakautensa aikana uusia ideoita on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä Luottamuksellinen ilmapiiri on säilynyt sekä jäsenten kesken että koordinaattorin ja verkoston välillä Tutkimustoiminta ja väliarvioinnit ovat saaneet verkoston jäsenet sitoutumaan toimintaan jäsenten toiveita on kuunneltu säännöllisesti Verkoston tunnettuutta on edistetty huolehtimalla näkyvyydestä erilaisissa tapahtumissa ja lehdistössä

36 Burt, R. (2000). Structural Holes versus Network Closure as Social Capital. Chicago. Ilmonen, K. (2002). Luottamus paikallisiin instituutioihin ja sosiaalisiin verkostoihin. Teoksessa Ruuskanen P. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökulmia sosiaali- ja terveysaloille. PS-kustannus, 5 27, Jyväskylä. Korkala, S.& Ruokanen, L. (2008). Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi. Alueellisen verkoston vaiheita. Tykes Raportteja 64. Helsinki. Korkala S. (2010) Niistä saamme voimaa, niistä versovat uudet ideat! Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Faktaa. Tietoa ja tilastoja. 1/2010. CIMO. Helsinki. Luhmann, N. (1979). Trust and Power. New York: Jonhn Wiley and Sons. Otala, L. (2000, alkup. 1996) Oppimisen etu kilpailukykyä muutoksessa. WSOY, Porvoo. Sipilä, P. (2003). Verkosto oppiva organisaatio? pkt.fi - lehden artikkeli 4/2003, Helsinki.

37 Linkki väitöskirjaan: 4/59477/AnnalesC298Korkala.pdf?sequence =1 Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä kaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/1768 3_Faktaa_1_2010.pdf