Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen

Transkriptio

1 Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen

2

3

4 Maankäyttö- ja rakennuslaki Sova-laki Sea-direktiivi Yva-direktiivi Millaisista suunnitelmista ja ohjelmista tarvitaan ympäristöarviointi? Ympäristöarviointi on aina tehtävä sellaisista suunnitelmista ja ohjelmista ja niiden muista kuin vähäisistä muutoksista, jotka ovat viranomaisten valmistelemia, perustuvat lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen, luovat puitteita hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille.

5 Vaikutusten arvioinnin sisältö ja arvioitavat vaikutukset kaavoituksessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

6 Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan Hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin

7 Ymmärrettävä Kiintoaines (orgaanista- ja epäorgaanista ainetta) Partikkelimainen humus Liukoinen humus H A J O A M I N E N TOM Orgaaninen aine POM Partikkelimainen orgaaninen aine POM + DOM Partikkelimainen orgaaninen aine + liuennut orgaaninen aine = HUMUS DOM Liuennut orgaaninen aine CO 2 +H 2 O + Mineraalisuoloja Selluloosa Helmiselluloosa Lingniini ym.

8

9 Humuksen vaikutukset vesiympäristössä ovat joko suoria tai välillisiä vaikutuksia Suoria vaikutuksia Osa humuksesta sedimentoituu ja muuttaa totaalisesti pohjaeliöstön elinympäristöä Muuttaa veden väriä ja valaistusolosuhteita Humus on hajotessaan hyvin voimakkaasti happea kuluttava

10

11

12

13

14 Pääjärvi

15 Välillisiä vaikutuksia Humus pidättää ja luovuttaa metalleja Humus sisältää ravinteita Humus liikuttaa ravinteita esim. rautaa, joka prosessoituessaan aiheuttaa pohjasedimenttiin sitoutuneen fosforin vapautumista veteen Humukseen liittyy myös oleellisena osana (orgaaninen) typpi. Typpi hajotessaan on hyvin voimakkaasti happea kuluttava. Humushiukkaset ovat kasvualustana leville Humuksen lisääntyminen lisää oleellisesti riskiä haitallisten organohalogeenisten yhdisteiden muodostumisesta, koska lähes kaikkiin Suomen vesistöihin tulee esimerkiksi jätevesien mukana halogeenikuormitusta

16 Tyypillisen humushapon rakenne (Stevenson 1982). Humushappo ei ole tietty yksittäinen happo, vaan erilaisten fenoli- ja karboksyyliryhmiä sisältävien happojen monimutkainen seos.

17 Humushapon käyttäytyminen - kuljettaminen P - N

18 SAARIJÄRVEN REITIN FOSFORIKUORMA kg/p/d Kyyjärvi Pääjärvi Karankajär vi Kalmarinjä rvi Mahlunjärv i Saarijärvi P- Lumperoin en I- Lumperoin en Summasjä rvi Lannevesi Sallittava 3,67 10,59 4,59 15,7 17,6 19 0,5 0,5 31,3 6,3 Vaarallinen 8,05 24,84 10,52 24,8 35,9 39,6 2 1,9 54,8 14 Havaittu 52,05 92,35 63,7 56,9 138,7 92,2 3, ,9

19 Turvetuotannon vesiensuojelu / kosteikko Lähtevä vesi Virtaama Kok N Kok P CODMn Rauta Kiintoaine l/s mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Min 0,86 2,3 0, ,9 1,1 Max 130 5,0 0, ,4 5,0 Vesimäärä 0,86 l/s = 74 m3/vrk Vesimäärä 130 l/s = m3/vrk

20 Taulukko 1. Saarijärven reitin turvetuotantoalueilta vesienkäsittelyn jälkeen otettujen vesinäytteiden (n=59) vedenlaatuarvoja kesällä Ka. mg/l Sameus FNU ph-arvo Väri mg Pl/l COD mg/l Kok N µg/l Kok P µg/l kaikki 59 54,4 52,3 6, , min 0,3 0,9 4,2 70 9, max Väri mg/pt/l COD mn Niukkah. < 15 < 4 Vähäh Keskih Runsash. > 80 > 20 Veden väriluku 6,6 mg/pt/l sisältää 1 mg/humusta/l 1000 : 6,6 = 151

21 Humushapon käyttäytyminen - sitominen Fe 3+ + Hg Fe Al 3+

22 Humushapon käyttäytyminen - hajoaminen

23 Kasvualusta

24 Humus KHO: /3305 ratkaisussa todettiin, että turvetuotantoalueelta päästettävät kuivatusvedet pilaavat vesistöjä, koska ne kuljettavat mukanaan maaperästä irtautuneita aineita. Toimintaan tarvittiin siten myös jätevesien johtamiseen tarvittava lupa. Myöhemmin KHO:1992-A-94 tarkensi pilaamisen perusteluita, KHO katsoi, että vaikka alueelta laskettava vesi on luonnon suovettä, on siinä oleva maa- ja humusaine niin runsasta, että vettä on pidettävä sellaisena vieraana aineena, jota ilmenee haitallisissa määrin.

25 Veden kulku Luonnontilainen suo Suon vesipitoisuus % Aktiivinen veden kierto cm suon pintakerroksesta Sadanta -haihdunta - valunta - imeytyminen

26 Veden kulku Käsitelty suo Poistetaan satoja vuosia vanhaa vettä m3/ha/syvyysmetri Sadanta 700 mm/v - haihdunta - valunta - imeytyminen Humusyhdisteet ovat soiden ja turvemaiden hapettomien kerrostumien säilömää epätäydellisesti hajonnutta orgaanista-ainetta

27

28

29 Taulukko 2. Keräimiin laskeutuneen aineen määrä ja ominaisuuksien keskiarvot koko keräysjaksolla sekä aineiden kertymä vuorokautta kohti. Kertymä on laskettu osajaksojen pituuksilla painotettuna keskiarvona. Karankajärvi Pääjärvi Saarijärvi Jakson pituus vrk Laskeutuvan aineen ominaisuudet Lask.aine mm Kuiva-aine g Kuiva-aine % Hehkutushäviö % KokN (Kjeld.) % kuiva-aineesta KokP % kuiva-aineesta BOD 7 mg O 2 /g ka Kertymä Lask. aineet mm/vrk Kuiva-aine g/m 2 /vrk Hehk.häv. g/m 2 /vrk KokN (Kjeld.) mg/m 2 /vrk KokP mg/m 2 /vrk BOD 7 g/m 2 /vrk

30 KOKONAISKIINTOAINEEN JA HIUKKASMUODOSSA OLEVAN ORGAANISEN AINEEN SUHTEITA Nykykäytännön mukaan AHV, HAO ja KHO ovat määränneet turvetuotannon ympäristöluvissa kiintoaineen puhdistusprosentiksi 50 (kiintoaineen painona jostakin määrästä). Orgaanisesta aineesta tai humuksesta ei edelleenkään mainita sanallakaan. Asetettu reduktio on helposti saavutettavissa. Hiukkasmuodossa olevan orgaanisen aineen osuus kokonaiskiintoaineesta painoprosentteina on luokkaa 4-5 prosenttia kg/m3 hiekan kuivapaino 1600 turpeen kuivapaino 70 Vertailukuvana turpeen kuiva-aine, joka on n. 70 kg/suo m3 ja hiekan kuiva-aine joka on n, 1600 kg m3. Ylä kuva. Jos verrataan hiekan ja orgaanisen aineen tilavuuksia, niin yhtä hiekkakuutiota vastaa 23 turvekuutiota. Päästessään veteen kuivaturve ns. turpoaa moninkertaiseksi. Ala kuva hiekka 1 turve 23

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46