Matematiikkaa kauppatieteilijöille P
|
|
- Markku Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matematiikkaa kauppatieteilijöille P Luentomoniste Kari Myllylä Niina Korteslahti Topi Törmä Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syksy 2017
2 Sisältö 1 Perusteita Lukujoukot Merkintöjä Reaalilukujen laskutoimitukset Rationaalilukujen laskutoimitukset Potenssit Itseisarvo Juuret Ääretön Funktiot Funktion määritelmä Funktion kuvaaja (graafinen esitys) Funktion kasvavuus ja vähenevyys Funktion kuperuus Polynomifunktiot Ensimmäisen asteen polynomifunktio eli lineaarinen funktio Ensimmäisen asteen yhtälö Ensimmäisen asteen epäyhtälö Toisen asteen polynomifunktio Toisen asteen yhtälö Toisen asteen epäyhtälö Korkeamman asteen polynomifunktio Korkeamman asteen yhtälö Korkeamman asteen epäyhtälö Funktioiden kuvaajien yhteiset pisteet Polynomifunktion sovelluksia taloustieteessä* Rationaalifunktio Murtoyhtälö Murtoepäyhtälö Itseisarvofunktio Itseisarvoyhtälö Itseisarvoepäyhtälö
3 6 Neliöjuurifunktio Neliöjuuriyhtälö Neliöjuuriepäyhtälö Potenssifunktio Potenssiyhtälö Eksponenttifunktio Eksponenttifunktion ominaisuuksia Eksponenttifunktion sovelluksia taloustieteessä* Logaritmifunktio Käänteisfunktio Käänteisfunktio Käänteisfunktion sovellus taloustieteessä* Raja-arvo Funktion raja-arvo Raja-arvon määräämisestä Polynomifunktio Rationaalifunktio Neliöjuurilausekkeet raja-arvotehtävissä Eksponenttifunktio raja-arvotehtävissä Funktion jatkuvuus Jatkuvuuden määritelmä Suljetulla välillä jatkuva funktio Sarjateoria Derivaatta Derivaatan määritelmä Derivaattafunktio Derivoimissääntöjä Korkeammat derivaatat L Hospitalin sääntö Ensimmäisen derivaatan taloustieteellisiä sovellutuksia* Kustannusfunktio
4 Tulofunktio Jousto Kansantulo, kulutus ja säästäminen Funktion tutkiminen derivaatan avulla Funktion monotonisuus ja derivaatta Funktion ääriarvo Paikallisten ääriarvojen määrittäminen Kuperuus ja käännepisteet Korkeammat derivaatat ja ääriarvo Talousmatematiikkaa - Korkolaskenta Prosenttilaskua Yksinkertainen korkolasku Koronkorko Korkokannat* Jatkuva korko Jaksolliset suoritukset Annuiteettiperiaate Investointilaskelmia Talousmatematiikkaa - Indeksit Keskiarvoista Indeksiluvun käsite Indeksiluvun muodostaminen Laspeyresin indeksi Kuluttajahintaindeksi (2010 = 100)
5 1 Perusteita 1.1 Lukujoukot Luonnollisten lukujen joukko N = {0, 1, 2,...} Kokonaislukujen joukko Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,...} Positiivisten kokonaislukujen joukko Z + = {1, 2,...} Rationaalilukujen joukko Q = { m m, n Z, n 0} n Kun täydennetään rationaalilukujen joukkoa Q vielä irrationaaliluvuilla (luvuilla, joita ei voida esittää kahden kokonaisluvun osamääränä), saadaan reaalilukujen joukko R. 1.2 Merkintöjä = on olemassa = ei ole olemassa = kaikilla, aina kun = ääretön = miinus ääretön = implikaatio (jos..., niin... tai... seuraa...) = ekvivalenssi (jos ja vain jos tai yhtäpitävää) x A = alkio x kuuluu joukkoon A x / A = alkio x ei kuulu joukkoon A A B = joukko A sisältyy joukkoon B eli joukko A on joukon B osajoukko A B = joukko A on joukon B aito osajoukko {x A P (x) on tosi} = niiden alkioiden x A joukko, jotka toteuttavat ehdon P = tai : Riittää kun kumpi tahansa ehdoista on voimassa = ja : Molempien ehtojen oltava voimassa yhtä aikaa A B = {x x A tai x B} = joukkojen A ja B unioni eli yhdiste A B = {x x A ja x B} = joukkojen A ja B leikkaus 4
6 Reaaliakselin välit: Olkoot a, b R ja a < b. Reaaliakselin väleille käytetään seuraavia merkintöjä: ]a, b[ = {x R a < x < b} avoin väli [a, b] = {x R a x b} ]a, b] = {x R a < x b} [a, b[ = {x R a x < b} ]a, [= {x R x > a} [a, [= {x R x a} ], a[= {x R x < a} suljettu väli puoliavoimet välit äärettömät välit ], a] = {x R x a} ], [= {x R < x < } = R 1.3 Reaalilukujen laskutoimitukset Olkoot a, b, c R. Reaalilukujen yhteen- ja kertolaskulla on voimassa seuraavat laskulait: kommutatiivisuus eli vaihdannaisuus a + b = b + a, ab = ba assosiatiivisuus eli liitännäisyys distributiivisuus eli osittelulaki (a + b) + c = a + (b + c), (ab)c = a(bc) a(b + c) = ab + ac, (a + b)c = ac + bc 5
7 Lisäksi epäyhtälöille pätevät seuraavat ominaisuudet: a < b a + c < b + c aina, kun c R a < b ac < bc, kun c > 0 a < b ac > bc, kun c < 0 a < b ja b < c a < c 1.4 Rationaalilukujen laskutoimitukset Olkoot a, b, c, d, k Z, missä b, d, k 0. Rationaaliluvuille pätevät seuraavat laskutoimitukset: laventaminen a b = ka kb supistaminen ka kb = a b yhteenlasku (lavennus samannimisiksi) a b + c d = ad bd + bc bd vähennyslasku (lavennus samannimisiksi) = ad + bc bd kertolasku jakolasku a b c d = ad bd bc bd a b c d = ac bd = ad bc bd a b : c d = a b d c = ad bc Lisäksi, jos r R, niin r a b = ra b. 6
8 Esimerkki 1.1. a) d) g) : x x 1 b) 2 2 ( 3 e) ) 3 h) 1 x : x 1 c) f) x x ( 1 i) x x + 1 ) y 1.5 Potenssit Olkoon a reaaliluku ja n Z +. Tällöin määritellään a n = a a... a, missä tekijöitä a on n kappaletta. Siis a 1 = a ja a n+1 = a n a. Lisäksi määritellään a 0 = 1 ja a n = 1 a n. Lukua a n, missä n Z, sanotaan luvun a n:nneksi potenssiksi. Olkoot a, b R ja m, n Z. Potenssille pätevät seuraavat laskusäännöt: 1) a m a n = a m+n 2) am a n = am n 3) (a m ) n = a m n 4) a n b n = (a b) n ( 5) an a ) n ( a ) ( n n b b = 6) = n b b a) 7) 1 n = 1 Lisäksi yhtälöille ja epäyhtälöille pätevät seuraavat ominaisuudet: 8) Jos 0 a, b, niin a = b a 2 = b 2. 9) Jos 0 a, b, niin a < b a 2 < b 2. 10) Jos 0 a, b ja n Z +, niin a = b a n = b n. 11) Jos 0 a, b ja n Z +, niin a < b a n < b n. Huomautus. Jos n on parillinen, niin aina a n 0. 7
9 Hyödyllisiä kaavoja: (a + b)(a b) = a 2 b 2 (a + b) 2 = a 2 + 2ab + b 2 (a b) 2 = a 2 2ab + b Itseisarvo Olkoon a R. Luvun a itseisarvo on { a, kun a 0 a = a, kun a < 0. Nyt a 0 kaikilla a R. Jos x = a, missä a 0, niin x = a tai x = a. 1.7 Juuret Olkoon nyt a R ja n Z +. Yhtälön x n = a ratkaisua sanotaan luvun a n:nneksi juureksi ja merkitään: x = n a. Jos yhtälöllä x n = a on kaksi ratkaisua, n niin luvuksi a valitaan positiivinen ratkaisu. n a: mikä luku n:teen korotettuna antaa luvun a? Siis jos x = n a, niin x n = a. Lisäksi määritellään a 1 n = n a ja a m n = ( n a) m. Huomautus. Jos x R ja n Z + on parillinen, niin n x n = x. Erityisesti x2 = x. Huomautus. Jos n on parillinen, niin n a on mahdollinen määrittää vain silloin kun a 0. 8
10 1.8 Ääretön Symbolilla (ääretön) tarkoitetaan suuretta, joka kasvaa rajatta. Vastaavasti (miinus ääretön) tarkoittaa suuretta, joka vähenee rajatta. Symbolille pätevät seuraavat laskusäännöt: a) + =, ( ) + ( ) = b) ± r =, ± r =, kun r R c) =, ( ) =, ( ) ( ) = d) r = {, jos r > 0, jos r < 0 e) r = {, jos r > 0, jos r < 0 f) r = r = 0, kun r R g) r =, kun r > 0 r = 0, kun r < 0 h) ( ) r =, kun r Z + on parillinen ( ) r =, kun r Z + on pariton ( ) r = 0, kun r Z. Seuraavat muodot eivät ole määriteltyjä:, 0,, 0, 0,
11 2 Funktiot 2.1 Funktion määritelmä Olkoot X ja Y joukkoja. Funktio f joukolta X joukolle Y (merkitään f : X Y ) on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon X alkioon x täsmälleen yhden joukon Y alkion y. Joukko X = D f on funktion f määrittelyjoukko, eli joukko, jossa funktion arvo voidaan määrittää. Joukko Y on funktion f maalijoukko, joka sisältää mm. funktion arvot. Lisäksi x on muuttuja, joka edustaa määrittelyjoukon alkioita. Merkintä y = f(x) tarkoittaa, että y on funktion f arvo muuttujan arvolla x. Funktion f arvojen joukkoa sanotaan funktion f arvojoukoksi. R f = {f(x) x D f } Y 2.2 Funktion kuvaaja (graafinen esitys) Joukon B f = {(x, y) y = f(x), x D f } kuvaa xy koordinaatistossa sanotaan funktion f kuvaajaksi. Puhutaan myös käyrästä y = f(x). 10
12 Esimerkki 2.1. Eräiden funktioiden kuvaajia: 1. Vakiofunktio f(x) = c D f = R x R, c R vakio R f = {c} 2. Identtinen funktio f(x) = x D f = R x R R f = R 3. Itseisarvofunktio { x, kun x 0 f(x) = x = x, kun x < 0 D f = R R f = [0, [ 11
13 2.3 Funktion kasvavuus ja vähenevyys Olkoon I R väli ja x 1, x 2 I. Reaalifunktio f on välillä I kasvava, jos f(x 1 ) f(x 2 ) aina, kun x 1 < x 2, aidosti kasvava, jos f(x 1 ) < f(x 2 ) aina, kun x 1 < x 2, vähenevä, jos f(x 1 ) f(x 2 ) aina, kun x 1 < x 2, aidosti vähenevä, jos f(x 1 ) > f(x 2 ) aina, kun x 1 < x 2. Funktio f on välillä I monotoninen, jos se on tällä välillä kasvava tai vähenevä ja aidosti monotoninen, jos se on aidosti kasvava tai aidosti vähenevä. kasvava: aidosti kasvava: vähenevä: aidosti vähenevä: 12
14 2.4 Funktion kuperuus Funktio f on alaspäin kupera eli konveksi, jos jokainen käyrän y = f(x) kahden pisteen välinen jana on kokonaisuudessaan käyrän y = f(x) yläpuolella tai käyrällä. Vastaavasti funktio f on ylöspäin kupera eli konkaavi, jos jokainen käyrän y = f(x) kahden pisteen välinen jana on kokonaisuudessaan käyrän y = f(x) alapuolella tai käyrällä. 13
15 3 Polynomifunktiot Olkoon n N. Funktiota f(x) = a n x n + a n 1 x n a 2 x 2 + a 1 x + a 0, missä a i R vakioita ja a n 0, sanotaan n:nnen asteen polynomifunktioksi. Polynomifunktion f(x) määrittelyjoukko D f = R ellei muuta sovita. 3.1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio eli lineaarinen funktio Ensimmäisen asteen polynomifunktio eli lineaarinen funktio on muotoa y = f(x) = ax + b, missä a, b R, a 0. Vakiota a kutsutaan kulmakertoimeksi ja vakiota b vakiotermiksi. Jos a = 0, niin funktio f on vakiofunktio ja f(x) = b kaikilla x R. Lineaarisen funktion f(x) = ax + b kuvaaja on suora: a > 0 : a < 0 : a = 0 : Jos a > 0, niin f(x) = ax + b on aidosti kasvava. Tällöin funktion f kuvaaja on nouseva suora. Jos a < 0, niin f(x) = ax + b on aidosti vähenevä. Tällöin funktion f kuvaaja on laskeva suora. Jos a = 0, niin vakiofunktio f(x) = b on sekä kasvava että vähenevä. Vakiofunktion kuvaaja on x-akselin suuntainen suora. 14
16 Kulmakerroin: Tarkastellaan funktiota f(x) = ax + b. Olkoot x 1, x 2 R ja x 1 < x 2 sekä y 1 = f(x 1 ) ja y 2 = f(x 2 ). Tällöin a = f(x 2) f(x 1 ) x 2 x 1 = y 2 y 1 x 2 x 1. Siis suoran kulmakerroin a on funktion arvon muutos jaettuna muuttajan arvon muutoksella. Kulmakerroin ilmaisee funktion kasvunopeuden ja suoran nousujyrkkyyden Ensimmäisen asteen yhtälö Normaalimuoto: Ratkaisu: ax + b = 0 ax + b = 0 ax = b x = b a + ( b) : a 0 Yhtälön ax + b = 0 ratkaisu on funktion f(x) = ax + b nollakohta eli juuri. Geometrisesti nollakohta on piste x 0 = b, jossa funktion f kuvaaja eli suora a y = ax + b leikkaa x-akselin. a > 0 : a < 0 : 15
17 3.1.2 Ensimmäisen asteen epäyhtälö Normaalimuoto: ax + b > 0 (,, <) Ratkaisu: a > 0: ax + b > 0 ax > b + ( b) : a x > b a a < 0: ax + b > 0 ax > b + ( b) : a x < b a 16
18 3.2 Toisen asteen polynomifunktio Toisen asteen polynomifunktio on muotoa y = f(x) = ax 2 + bx + c, missä a, b, c R ja a 0. Funktion f(x) = ax 2 + bx + c kuvaaja on paraabeli: a > 0 : a < 0 : Käyrä f(x) = ax 2 + bx + c on ylöspäin aukeava paraabeli, kun a > 0, ja alaspäin aukeava paraabeli, kun a < 0. 17
19 3.2.1 Toisen asteen yhtälö Normaalimuoto: ax 2 + bx + c = 0 Ratkaisu: x = b ± b 2 4ac 2a Yhtälön ax 2 + bx + c = 0 ratkaisut ovat polynomifunktion f(x) = ax 2 + bx + c nollakohtia. Yhtälön ratkaisujen lukumäärä riippuu luvusta D = b 2 4ac, jota kutsutaan diskriminantiksi. Jos (i) D > 0, niin yhtälöllä on 2 erisuurta reaaliratkaisua (nollakohtaa, juurta) (ii) D = 0, niin yhtälöllä on 1 reaaliratkaisu (kaksinkertainen nollakohta) (iii) D < 0, niin yhtälöllä ei ole reaaliratkaisua (kompleksilukujuuret, käsitellään toisessa kurssissa). Tekijöihinjako Olkoot x 1 ja x 2 polynomin f(x) = ax 2 + bx + c nollakohdat. Tällöin polynomi f(x) voidaan jakaa tekijöihin seuraavasti: ax 2 + bx + c = a(x x 1 )(x x 2 ). Jos x 1 on kaksinkertainen nollakohta, niin ax 2 + bx + c = a(x x 1 )(x x 1 ) = a(x x 1 ) 2. Jos reaalisia nollakohtia ei ole, niin polynomi f(x) ei jakaannu reaalisiin 1. asteen tekijöihin 18
20 3.2.2 Toisen asteen epäyhtälö Normaalimuoto: ax 2 + bx + c > 0 (,, <) Ratkaisumenettely: (i) Etsitään lausekkeen ax 2 + bx + c nollakohdat eli ratkaistaan yhtälö ax 2 + bx + c = 0 (1) (ii) Päätellään epäyhtälön ratkaisu funktion f(x) = ax 2 + bx + c kuvaajaparaabelin avulla. Esimerkki 3.1. Ratkaise epäyhtälö x 2 + x Korkeamman asteen polynomifunktio Olkoon n 3. Korkeamman asteen polynomifunktio on muotoa y = f(x) = a n x n + a n 1 x n a 1 x + a 0, missä a i R kaikilla 0 i n ja a n 0. Esimerkiksi kolmannen asteen polynomifunktio on muotoa f(x) = ax 3 + bx 2 + cx + d, missä a, b, c, d R ja a 0. 19
21 Funktion f(x) = ax 3 + bx 2 + cx + d kuvaaja: a > 0 : a < 0 : Korkeamman asteen yhtälö Normaalimuoto: a n x n + a n 1 x n a 1 x + a 0 = 0 (2) Yhtälön ratkaisut ovat polynomifunktion p(x) = a n x n + a n 1 x n a 1 x + a 0 nollakohtia. Astetta n olevalla polynomilla voi olla korkeintaan n nollakohtaa. Mikäli kertoimet a i ovat kokonaislukuja kaikilla 0 i n, niin yhtälön (2) mahdollisia rationaalilukuratkaisuja eli rationaalijuuria ovat luvut p, missä p on q kertoimen a 0 tekijä ja q on kertoimen a n tekijä. 20
22 Korkeamman asteen yhtälön ratkaiseminen: Tarkastellaan yhtälöä p(x) = a n x n + a n 1 x n a 1 x + a 0 = 0, missä polynomin p(x) kertoimet a i ovat kokonaislukuja kaikilla 0 i n ja a n 0. (i) Etsitään edellä mainitut polynomin p(x) mahdolliset rationaaliset nollakohdat. (ii) Tutkitaan, onko jokin niistä polynomin p(x) todellinen nollakohta sijoittamalla mahdolliset nollakohdat yhtälöön. (iii) Oletetaan nyt, että x 0 on polynomin p(x) todellinen nollakohta. Tällöin 1. asteen polynomi x x 0 on polynomin p(x) tekijä. (iv) Jaetaan polynomi p(x) tekijällä x x 0, jolloin saadaan p(x) = (x x 0 )q(x), missä q(x) on astetta n 1 oleva polynomi. (v) Nyt tulon nollasäännön mukaan p(x) = (x x 0 ) q(x) = 0 x x 0 = 0 tai q(x) = 0. (vi) Jatketaan ratkaisemalla yhtälö q(x) = 0 samalla tavalla. Esimerkki x = 3x 2 + 5x Korkeamman asteen epäyhtälö Normaalimuoto: a n x n + a n 1 x n a 1 x + a 0 > 0 (,, <) Ratkaisumenettely: (i) Jaetaan epäyhtälön vasen puoli 1. ja 2. asteen tekijöihin. (ii) Päätellään tekijöiden merkkikaavion avulla epäyhtälön ratkaisu. Esimerkki 3.3. x x 2 + 5x 21
23 3.4 Funktioiden kuvaajien yhteiset pisteet Ratkaistava milloin funktiot f(x) ja g(x) saavat saman arvon eli milloin niiden kuvaajat leikkaavat. Tällöin on ratkaistava yhtälöpari Yhtälöparin ratkaiseminen: 1) Asetetaan f(x) = g(x). { y = f(x) y = g(x) 2) Ratkaistaan yhtälöstä muuttuja x. 3) Sijoitetaan saatu muuttujan x arvo (arvot) toiseen alkuperäisistä funktioista, jolloin saadaan leikkauspistettä vastaava funktion arvo y (arvot). Esimerkki 3.4. Määritä käyrien x 2 y + 1 = 0 ja y 2x = 0 yhteiset pisteet. 3.5 Polynomifunktion sovelluksia taloustieteessä* Sovellus 1: Olkoon P tavaran hinta. Kuvatkoon D = ap + b kysynnän määrää ja S = cp + d tarjonnan määrää hinnalla P, P > 0. Tällöin on oltava: (i) b > 0, jotta kysyntä hinnalla 0 olisi positiivinen. (ii) a < 0, jotta kysyntä hinnan noustessa pienenisi. (iii) d 0, jotta tarjonta olisi negatiivinen tai nolla hinnalla 0. (iv) c > 0, jotta tarjonta hinnan noustessa kasvaisi. 22
24 Kysynnän ja tarjonnan tasapaino: Tasapainossa D = S { D = ap + b S = cp + d ap + b = cp + d (a c)p = d b P = d b a c D = a d b a c + b (hinta, jolla kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa) (kysynnän ja tarjonnan määrä tasapainossa) 23
25 Sovellus 2: Olkoot hyödykemäärän x kokonaistuotantokustannukset C(x) = ax 2 + bx + c, missä a, b ja c ovat positiivisia vakioita. Jos tuotetta myydään yksikköhintaan P, niin kokonaistuotto R(x) = P x. Voitto Π(x) on tällöin Π(x) = R(x) C(x) = P x (ax 2 + bx + c) = ax 2 + (P b)x c. Laskemalla suoran R(x) ja paraabelin C(x) leikkauspisteet, saadaan ne tuotantomäärän x arvot, joilla voitto Π(x) = 0 eli kokonaistuotto = kokonaistuotantokustannukset. Siis { R(x) = P x C(x) = ax 2 + bx + c Koska voiton Π(x) kuvaaja on alaspäin aukeava paraabeli, voitto on positiivinen leikkauspisteiden välisillä tuotannon määrän arvoilla. 24
26 Maksimivoitto Π max saavutetaan paraabelin huippua vastaavalla tuotannonmäärän arvolla. 25
27 4 Rationaalifunktio Olkoot p(x) ja q(x) polynomeja. Funktiota f(x) = p(x) q(x) sanotaan rationaalifunktioksi. Rationaalifunktion määrittelyjoukko on D f = {x R q(x) 0}. 4.1 Murtoyhtälö Normaalimuoto: p(x) q(x) = 0 Jotta yhtälö on määritelty, on toteuduttava ehto q(x) 0. Normaalimuodon ratkaisumenettely: p(x) q(x) = 0 p(x) = 0 Esimerkki x 2x + 1 = 3 Toinen ratkaisuvaihtoehto: Mikäli ratkaistava yhtälö on muotoa p(x) q(x) = r(x), niin se voidaan kertoa puolittain polynomilla q(x). Tällöin saadaan yhtälö p(x) = r(x)q(x), joka on ratkaistavissa edellisen luvun keinoin. Tässäkin tapauksessa on muistettava ehto q(x) 0. 26
28 4.2 Murtoepäyhtälö Normaalimuoto: p(x) q(x) > 0 (<,, ) Ehto: q(x) 0. Normaalimuodon ratkaisumenettely: (i) Jaetaan osoittaja ja nimittäjä 1. ja 2. asteen tekijöihin. (ii) Päätellään merkkikaavion avulla epäyhtälön ratkaisu. Esimerkki x 2x Toinen ratkaisuvaihtoehto: Vastaavasti kuin murtoyhtälön tapauksessa epäyhtälö p(x) q(x) < r(x) voidaan kertoa puolittain polynomilla q(x). Tällöin on kuitenkin selvitettävä polynomin q(x) merkki muuttujan x eri arvoilla, jotta voidaan huomioida mahdollinen epäyhtälömerkin vaihtuminen. Tätä varten tehdään osavälijako eli ratkaistaan epäyhtälö erikseen niissä yhtälön määrittelyjoukon alueissa, joissa polynomilla q(x) on eri merkki. 27
29 5 Itseisarvofunktio Jos a R, niin Vastaavasti f(x) = { a, kun a 0 a = a, kun a < 0. { f(x), kun f(x) 0 f(x), kun f(x) < 0. Tällä kurssilla itseisarvofunktioksi sanotaan funktiota, jonka lauseke sisältää itseisarvoja. Itseisarvofunktion määrittelyjoukko on D f = R, ellei muuta sovita. Huomautus. f(x) 0 kaikilla x R. 5.1 Itseisarvoyhtälö Ratkaisumenettely: Itseisarvoyhtälön ratkaisemiseksi itseisarvomerkit poistetaan tutkimalla itseisarvon sisällä olevan lausekkeen positiivisuutta/negatiivisuutta määrittelyjoukossa ja tämän jälkeen ratkaistaan yhtälö. Tässä käytetään osavälijakoa eli ratkaistaan yhtälö erikseen jokaisessa yhtälön määrittelyjoukon alueessa, joissa itseisarvot poistetaan eri tavalla. Osaväleillä itseisarvojen poistamiseen käytetään sääntöä f(x) = { f(x), kun f(x) 0 f(x), kun f(x) < 0. Esimerkki 5.1. x 3 + x + 2 = 10 28
30 Nopeuttavia sääntöjä itseisarvoyhtälön ratkaisussa: 1. f(x) = g(x) f(x) = g(x) tai f(x) = g(x) f(x) = a tai f(x) = a, kun a > 0 2. f(x) = a f(x) = 0, kun a = 0 ei ratkaisua, kun a < 0 Varmin tapa: Jos yhtälössä useita itseisarvolausekkeita, niin poistetaan itseisarvot aina tarkastelemalla erikseen joukkoja, joissa itseisarvon sisällä oleva lauseke on positiivinen tai negatiivinen eli tehdään osavälijako. Esimerkki 5.2. x 1 = x Itseisarvoepäyhtälö Ratkaisumenettely: Tehdään osavälijako, jonka jälkeen poistetaan itseisarvomerkit ja ratkaistaan saatu epäyhtälö osavälijaon mukaisissa alueissa. Osaväleillä itseisarvojen poistamiseen käytetään sääntöä f(x) = { f(x), kun f(x) 0 f(x), kun f(x) < 0. Esimerkki 5.3. x 3 + x + 2 < 10 Esimerkki 5.4. x 6 3 2x Esimerkki 5.5. x 6 x 1 Esimerkki 5.6. x 6 < 3 2x 29
31 6 Neliöjuurifunktio Tällä kurssilla neliöjuurifunktioksi sanotaan funktiota, jonka lauseke sisältää termin f(x), missä f(x) on reaalifunktio. Funktion määrittelyjoukon määrää ehto f(x) 0. Huomautus. 1. f(x) 0 aina, kun f(x) f(x) ei ole olemassa, kun f(x) < ( f(x) ) 2 = f(x). 6.1 Neliöjuuriyhtälö Perusmuoto: f(x) = g(x). Jotta reaalinen ratkaisu on olemassa, on oltava voimassa ehdot { f(x) 0 g(x) 0. Tällöin yhtälö voidaan korottaa puolittain toiseen, jolloin saadaan f(x) = g(x) ( ) 2 f(x) = g(x) 2. Ratkaisumenettely neliöjuurta sisältävissä yhtälöissä: (i) Siirretään termejä sopivasti (jotta saadaan perusmuoto). (ii) Tarkastellaan ehdot. (iii) Korotetaan puolittain toiseen. (iv) Ratkaistaan yhtälö. (v) Tarkistetaan, toteuttavatko ratkaisut alkuperäisen yhtälön. (Tarpeen, jos ehtoja ei ole huomioitu.) Esimerkki x x 1 = 0 30
32 6.2 Neliöjuuriepäyhtälö Tapaus 1: Perusmuoto: f(x) g(x) [<] Ehdot: { f(x) 0 Ratkaisu: g(x) 0 [>] f(x) g(x) ( ) 2 f(x) g(x) 2... Tapaus 2: Perusmuoto: Ehto: Osavälijako: f(x) g(x) [>] f(x) 0 1 o g(x) 0 2 o g(x) < 0 Ratkaisu: 1 o g(x) 0 f(x) g(x) ( ) 2 f(x) g(x) o g(x) < 0 Tällä osavälillä ehtojen ollessa voimassa, epäyhtälö f(x) g(x) toteutuu, sillä f(x) 0. 31
33 7 Potenssifunktio Funktiota f(x) = x r, missä r R ja r 0, sanotaan potenssifunktioksi. Potenssifunktion määrittelyjoukko riippuu eksponentista r ja on ainakin R +. Esimerkki 7.1. a) f(x) = x 3 b) f(x) = x 1 2 c) f(x) = x 1 2 d) f(x) = x 2 3 e) f(x) = x 3 f) f(x) = x Potenssiyhtälö Eri tilanteita: 1. Kun p on parillinen positiivinen kokonaisluku ja a 0, niin x p = a x = ± p a x = p a tai x = p a. 2. Kun p on parillinen positiivinen kokonaisluku ja a < 0, niin yhtälöllä x p = a ei ole ratkaisua. 3. Kun p on pariton positiivinen kokonaisluku ja a R, niin 4. Kun r 0, a > 0 ja x > 0, niin Huomautus. Jos p Z +, niin x p = a x = p a. x r = a x = a 1 r. x p = a 1 x p = a xp = 1 a. Näin ollen yhtälön x p 1 3. = a ratkaiseminen palautuu edellä esitettyihin kohtiin Esimerkki 7.2. Ratkaise yhtälöt a) x 2 = 5 b) x 2 = 3 c) x 2 = 4 d) x 3 = 5 e) x 3 = 3 f) x 2 = 2 g) x 4 = 5 h) x 4 = 3 32
34 8 Eksponenttifunktio Funktiota y = f(x) = a x, missä a > 0 ja a 1, sanotaan a kantaiseksi eksponenttifunktioksi. Eksponenttifunktion määrittelyjoukko on D f = R ja arvojoukko R f = R Eksponenttifunktion ominaisuuksia Funktio f(x) = a x 0 < a < 1. on aidosti kasvava, kun a > 1, ja aidosti vähenevä, kun a > 1 : 0 < a < 1 : Olkoot x, y R. Eksponenttifunktiolle pätevät kappaleessa 1.5 esitellyt potenssin laskusäännöt: 1) a x a y = a x+y 2) ax a = y ax y 3) (a x ) y = a x y 4) a x b x = (a b) x 5) ax b x = ( a b ) x 6) ( a b 7) a 0 = 1 8) 1 x = 1 ) x = ( b a) x 33
35 Koska eksponenttifunktio on aidosti monotoninen, niin a x 1 = a x 2 x 1 = x 2. Koska eksponenttifunktio on aidosti kasvava, kun a > 1, ja aidosti vähenevä, kun 0 < a < 1, niin a x 1 < a x 2 { x1 < x 2, kun a > 1 x 1 > x 2, kun 0 < a < 1. Näin ollen a f(x) = a g(x) f(x) = g(x) ja a f(x) < a g(x) { f(x) < g(x), kun a > 1 f(x) > g(x), kun 0 < a < 1. Erityisen tärkeä on e kantainen eksponenttifunktio f(x) = e x, jonka kantaluku on Neperin luku e 2, 718. Esimerkki 8.1. Ratkaise yhtälöt a) 4 4 x = 1 8 b) 81 2x = Esimerkki 8.2. Ratkaise epäyhtälöt a) 2 2 x < 1 4 b) 3 x 3 3 x + 2 > Eksponenttifunktion sovelluksia taloustieteessä* Koronkorko: Jos korkokanta on 100 i prosenttia vuodessa ja korko lisätään alkupääomaan x k kertaa vuodessa, niin n vuoden kuluttua pääoma on ( y = x 1 + i ) nk. k Kun k on riittävän suuri, y = xe in. 34
36 Kasvufunktiot: Kasvufunktioilla voidaan esittää esimerkiksi: yrityksen työntekijöiden lukumäärä vuotuisen myynnin funktiona käytetyn pääoman määrä ajan funktiona myynti mainoskulujen funktiona käyttökustannukset koneen käyttöajan funktiona myynnin määrä markkinoillaolon funktiona Kasvufunktiot ovat kasvavia funktioita. 1 o Biologista kasvua kuvaavat funktiot Monia biologisen kasvun lakeja voidaan esittää yhtälöllä N(t) = N 0 R t, missä N(t) = populaation jäsenten lukumäärä ajanhetkellä t N 0 = populaation jäsenten lukumäärä ajanhetkellä t = 0 (eli alussa) R = kasvun aste (> 0) Oletus: Jokainen populaation jäsen lisää populaation määrää R 1 jäsenellä aikayksikössä ja kukaan jäsenistä ei kuole. Edellistä funktiota voidaan jossain määrin käyttää kuvaamaan nopeasti kehittyvän yrityksen kasvun alkua. Esimerkki 8.3. Yhtiö aloittaa toimintansa 5:llä työntekijällä. Kunkin vuoden lopussa jokainen työntekijä palkkaa 3 apulaista. Kuinka monta työntekijää yhtiössä on 10 vuoden kuluttua, jos kukaan ei poistu yhtiön palveluksesta? Ratkaisu: Nyt N 0 = 5, t = 10 ja R 1 = 3 eli R = 4, joten N(10) = =
37 2 o Gompertzin funktiot Gompertzin funktiot ovat muotoa missä R = kasvun aste (> 0) t = aikamuuttuja N(t) = ca Rt, a = alkupopulaation suhteellinen osuus populaation ylärajasta 0 < a < 1 c = populaation yläraja (c > 0) Kun t = 0, niin N(0) = ca. Esimerkki 8.4. Yrityksen työntekijöiden lukumäärän kehitystä kuvataan funktiolla N(t) = 200 (0, 04) 0,5t, missä N(t) on työntekijöiden lukumäärä t toimintavuoden jälkeen. Kuinka monta työntekijää yhtiössä oli alunperin? Entä 3 vuoden jälkeen? Kuinka paljon henkilökuntaa yhtiössä on yrityksen ollessa suurimmillaan? Ratkaisu: Työntekijöitä alunperin: Työntekijöitä 3 vuoden jälkeen: N(0) = 200 (0, 04) 0,50 = 8 N(3) = 200 (0, 04) 0,53 = 133, Työntekijöitä yrityksen ollessa suurimmillaan: Koska populaation yläraja c = 200, niin työtekijöitä on enimmillään o Oppimisfunktiot Psykologit käyttävät funkiota y = c ae kt kuvaamaan oppimista. Tässä t on aika ja c, a sekä k ovat positiivisia vakioita. Edellä mainittua muotoa olevia funktioita voidaan käyttää esittämään kustannusja tuotantofunktioita. 36
38 9 Logaritmifunktio Tarkastellaan yhtälöä x = a y, missä a > 0 ja a 1. Siten y on se potenssi, johon luku a on korotettava, jotta saadaan x. Luku y määritellään luvun x a kantaiseksi logaritmiksi ja merkitään y = log a x. Siis y = log a x x = a y. Laskettaessa lukua log a x on siis selvitettävä, mihin potenssiin luku a on korotettava, jotta saadaan luku x. Funktiota f : R + R, f(x) = log a x, missä a > 0 ja a 1, sanotaan a kantaiseksi logaritmifunktioksi. Logaritmifunktion määrittelyjoukko on D f = R + ja arvojoukko R f = R. Olkoot x, y > 0 ja z R. Tällöin logaritmille pätevät seuraavat laskusäännöt: 1) log a (xy) = log a x + log a y 5) log a 1 = 0 ( ) x 2) log a = log y a x log a y 6) log a a f(x) = f(x) 3) log a x z = z log a x 7) a log a f(x) = f(x) 4) log a a = 1 8) log b c = log a c log a b Sovellusten kannalta e kantainen eli luonnollinen logaritmi on tärkeä. Luonnollista logaritmifunktiota merkitään f(x) = log e x = ln x. 37
39 Logaritmifunktio f(x) = log a x on aidosti kasvava, kun a > 1, ja aidosti vähenevä, kun 0 < a < 1. a > 1 : 0 < a < 1 : Koska logaritmifunktio on aidosti monotoninen, niin log a x 1 = log a x 2 x 1 = x 2. Koska logaritmifunktio on aidosti kasvava, kun a > 1, ja aidosti vähenevä, kun 0 < a < 1, niin log a x 1 < log a x 2 { x1 < x 2, kun a > 1 x 1 > x 2, kun 0 < a < 1. Näin ollen log a f(x) = log a g(x) f(x) = g(x) log a f(x) < log a g(x) { f(x) < g(x), kun a > 1 f(x) > g(x), kun 0 < a < 1. Esimerkki 9.1. Määritä a) log b) kantaluku a, kun log a 0, 001 = 3. Esimerkki 9.2. Ratkaise epäyhtälö log 1 (x + 4) > log 1 (5x 2) 3 3 Esimerkki 9.3. Ratkaise epäyhtälö log 1 (x + 4) < 2 + log 1 (2x) 3 3 Esimerkki 9.4. a) 2 x = 3 b) 2e x = 7 Esimerkki 9.5. a) 2 3x = 3 2x b) log 2 (2x) = log 4 x 38
40 10 Käänteisfunktio 10.1 Käänteisfunktio Tietyissä tilanteissa funktiolle f : D f R f voidaan määritellä käänteisfunktio f 1 : R f D f, jolle f 1 (y) = x, kun f(x) = y. Siis f 1 kuvaa jokaisen y R f alkukuvakseen x D f eli x = f 1 (y) y = f(x). Käänteisfunktion f 1 määrittelyjoukko D f 1 = R f ja arvojoukko R f 1 = D f. Tarvittaessa rajoittamalla sopivasti funktion f määrittelyjoukkoa D f saadaan aikaan tilanne että käänteisfunktio f 1 on olemassa. on kään- Lause Jokaisella aidosti monotonisella funktiolla f : D f R f teisfunktio. Funktion y = f(x) käänteisfunktion määrääminen: 1. Onko f 1 olemassa? 2. Ratkaistaan yhtälö y = f(x) muuttujan x suhteen. Esimerkki Määrää funktion y = f(x) = 2x käänteisfunktio. Esimerkki a kantainen eksponenttifunktio f(x) = a x (a > 0, a 1) on joko aidosti kasvava (a > 1) tai aidosti vähenevä (0 < a < 1). Lauseen 10.1 nojalla sillä on olemassa käänteisfunktio. Koska y = a x x = log a y, niin a kantaisen eksponenttifunktion käänteisfunktio on a kantainen logaritmifunktio Käänteisfunktion sovellus taloustieteessä* Kysyntäfunktio on funktio D = ap + b, missä D on kysynnän määrä ja P on tuotteen hinta. Usein kysyntäfunktio ilmaistaan kysynnän määrän funktiona: D = ap + b ap = D b P = 1 a D b a. Funktiot D = ap + b ja P = 1 a D b a ovat toistensa käänteisfunktioita. 39
41 11 Raja-arvo 11.1 Funktion raja-arvo Funktion f raja-arvolla pisteessä x 0 tarkoitetaan sitä lukua b, jota funktion arvot lähestyvät, kun muuttujan x arvot lähestyvät lukua x 0. Tällöin merkitään mikäli tämä raja-arvo on olemassa. lim f(x) = b, x x 0 Raja-arvo voi olla myös, mikä tarkoittaa sitä, että funktion f arvot kasvavat rajatta, kun muuttujan x arvot lähestyvät lukua x 0. Vastaavasti raja-arvo on, jos funktion f arvot pienenevät rajatta, kun muuttujan x arvot lähestyvät lukua x 0. Tällöin käytetään merkintöjä lim x x 0 f(x) = ja lim x x0 f(x) =. Raja-arvossa lähestyttävä muuttujan arvo x 0 on yleensä sellainen, että funktion f arvoa ei voida määrittää kohdassa x = x 0. Raja-arvon toinen tärkeä käyttökohde on tutkia funktion arvon kehittymistä, kun muuttujan x arvo kasvaa tai pienenee rajatta. Funktion f raja-arvolla äärettömyydessä tarkoitetaan sitä lukua b, jota funktion arvot lähestyvät, kun muuttujan x arvot kasvavat rajatta. Tällöin merkitään lim f(x) = b, x mikäli raja-arvo on olemassa. Vastaavasti funktion f raja-arvolla miinus äärettömyydessä tarkoitetaan sitä lukua b, jota funktion arvot lähestyvät, kun muuttujan x arvot pienenevät rajatta. Tällöin merkitään lim f(x) = b, x mikäli raja-arvo on olemassa. Funktion raja-arvo äärettömyydessä tai miinus äärettömyydessä voi olla myös tai. Huomautus. Funktion raja-arvo on yksikäsitteinen, mikäli se on olemassa. 40
42 Esimerkki Tarkastellaan funktiota f(x) = 3x2 8x + 4. x 2 Esimerkki Tarkastellaan funktiota f(x) = 1 x 41
43 Lause Olkoon lim f(x) = b ja lim g(x) = c sekä k R vakio. Tällöin x x0 x x0 raja-arvolle pätevät seuraavat laskusäännöt: a) lim x x0 (f ± g)(x) = lim x x0 f(x) ± lim x x0 g(x) = b ± c b) lim x x0 (f g)(x) = lim x x0 f(x) lim x x0 g(x) = b c ( f x x0 g c) lim ) (x) = lim x x 0 f(x) = b, jos c 0 lim g(x) c x x 0 d) lim x x0 kf(x) = k lim x x0 f(x) = kb. Toispuoleiset raja-arvot: Funktiolla f on oikeanpuoleinen raja-arvo b pisteessä x = x 0, mikäli funktion f arvot lähestyvät lukua b, kun muuttujan x arvot lähestyvät lukua x 0 luvun x 0 oikealta (positiiviselta) puolelta. Tällöin merkitään lim f(x) = b, x x + 0 mikäli raja-arvo on olemassa. Vastaavasti funktiolla f on vasemmanpuoleinen raja-arvo b pisteessä x = x 0, mikäli funktion f arvot lähestyvät lukua b, kun muuttujan x arvot lähestyvät lukua x 0 luvun x 0 vasemmalta (negatiiviselta) puolelta. Tällöin merkitään mikäli raja-arvo on olemassa. lim x x 0 f(x) = b, Oikean- ja vasemmanpuoleisia raja-arvoja sanotaan toispuoleisiksi raja-arvoiksi. Myös toispuoleinen raja-arvo voi olla tai. Lause Funktiolla f(x) on raja-arvo kohdassa x = x 0 jos ja vain jos funktiolla f(x) on olemassa sekä vasemman- että oikeanpuoleinen raja-arvo kohdassa x = x 0 ja ne ovat yhtäsuuret. Siis Tällöin lim f(x) lim x x 0 x x 0 lim f(x) = lim x x 0 x x 0 f(x) = lim f(x). x x + 0 f(x) = lim f(x). x x
44 Esimerkki Olkoon f(x) = { x 1, x < 0 x, x 0. Onko funktiolla f(x) raja-arvo kohdassa x = 0? Esimerkki Olkoon f(x) = 1. Onko funktiolla f raja-arvo kohdassa x = 0? x 11.2 Raja-arvon määräämisestä Polynomifunktio A) Olkoon p(x) polynomi ja x 0 R. Tällöin lim x x0 p(x) = p(x 0 ). B) Määrättäessä raja-arvoja lim p(x) ja lim p(x), voidaan ottaa tekijäksi x x korkein esiintyvän muuttujan x potenssi ja päätellä sen jälkeen raja-arvo. Toisaalta raja-arvot lim p(x) ja lim p(x) määräytyvät suoraan korkeinta muuttujan x potenssia sisältävän termin x x perusteella. C) Jos f on vakiofunktio, eli f(x) = c R kaikilla x R, niin lim x x 0 f(x) = lim x x0 c = c ja lim c = lim c = c. x x Esimerkki Laske a) lim (x 4 + 4x 3 + 6x 2 + 4x + 1) x 3 c) lim 7 x 3 b) lim (x 4 2x 3 3x 2 4x) x d) lim 7 x 43
45 Rationaalifunktio Olkoon p(x) q(x) rationaalifunktio ja x 0 R. p(x) A) Jos q(x 0 ) 0, niin lim = p(x 0). x x0 q(x) q(x 0 ) Esimerkki Laske Esimerkki Laske x 3 4x + 3 lim x 1 x 5 + 7x 2. lim x 1 x 3 + 2x + 1. x + 1 p(x) B) Jos sekä p(x 0 ) = 0 että q(x 0 ) = 0, eli lim päätyisi suoralla sijoituksella x x0 q(x) muotoon p(x 0) = 0, niin osoittajassa ja nimittäjässä on tekijänä termi x x q(x 0 ) 0 0, joka supistetaan pois ja lasketaan sitten raja-arvo kuten edellä. Esimerkki x 2 2x 3 lim x 3 x 2 9 p(x) C) Jos p(x 0 ) 0, mutta q(x 0 ) = 0, eli lim x x0 q(x) muotoon p(x 0), niin on tutkittava erikseen toispuoleiset raja-arvot lim 0 lim x x + 0 p(x). Jos kyseiset raja-arvot ovat yhtä suuret, niin lim q(x) päätyisi suoralla sijoituksella p(x) x x q(x) 0 se on joko tai riippuen osoittajan ja nimittäjän merkeistä Esimerkki Tutki raja-arvoja lim ja lim ja lim. x 0 x x 0 x 2 x 5 x 5 Esimerkki a) lim x 2 x (x + 2) 2 b) lim x 2 x x + 2 x x 0 p(x) q(x) ja on olemassa ja p(x) p(x) D) Määrättäessä raja-arvoja lim ja lim voidaan supistaa nimittäjässä esiintyvällä korkeimmalla muuttujan x x q(x) x q(x) potenssilla. p(x) Toisaalta raja-arvot lim ja lim p(x) määräytyvät suoraan osoittajan ja nimittäjän korkeimman asteen termien x q(x) x q(x) perusteella. 44
46 Esimerkki a) lim x x Esimerkki a) lim x x 2 x b) lim x x b) lim x 4x 2 + 3x + 2 2x c) lim d) lim x x 2 x x 2 x c) lim x x 2 + 3x Neliöjuurilausekkeet raja-arvotehtävissä Jos f(x) sisältää neliöjuurilausekkeen, niin lim x x0 f(x) saadaan usein laskettua suoralla sijoituksella tai päättelemällä. Monissa tapauksissa laventamisesta on apua. Hyödyllinen kaava on ( f(x) + g(x))( f(x) g(x)) = ( f(x)) 2 ( g(x)) 2 = f(x) g(x) Esimerkki a) lim 2 x + x 2 b) lim ( 1 x + x 2 + 2) x 0 x ( ) x c) lim x + 1 x d) lim x x 0 x Termejä voidaan kuljettaa neliöjuuren sisään tai ulos sieltä seuraavasti: - { x, kun x 0 x 2 = x = x, kun x < 0. - Neliöjuuren alle ei saa viedä negatiivista. Esimerkki a) lim x x 1 2x 2 b) lim x x2 1 2x x c) lim x x2 + x
47 Eksponenttifunktio raja-arvotehtävissä Eksponenttifunktion raja-arvo äärettömyydessä: lim x ax = 0, kun 0 a < 1 1, kun a = 1, kun a > 1 ei ole olemassa, kun a < 0 Huomautus. ( lim x = e. x x) 46
48 12 Funktion jatkuvuus 12.1 Jatkuvuuden määritelmä Funktio f(x) on jatkuva kohdassa x 0 D f, jos lim x x 0 f(x) = lim f(x) = f(x 0 ). x x + 0 Funktio f(x) on jatkuva välillä ]a, b[, jos se on jatkuva välin ]a, b[ jokaisessa pisteessä. Funktio f(x) on jatkuva, jos se on jatkuva jokaisessa määrittelyjoukkonsa D f pisteessä. Geometrisesti: Funktio f(x) on jatkuva välillä ]a, b[, jos funktio f on määritelty välillä ]a, b[ ja funktion f kuvaaja välillä ]a, b[ ei katkea. Esimerkkejä eri tilanteista: 1) Funktio f(x) on jatkuva välillä ]a, b[ 47
49 2) Funktio f(x) ei ole jatkuva kohdassa x = x 0, sillä lim x x0 f(x) f(x 0 ) 3) Funktio f(x) ei ole jatkuva kohdassa x 0, sillä lim f(x) ei ole olemassa, x x0 koska lim f(x) lim f(x) x x + 0 x x 0 Funktion jatkuvuuden tutkiminen kohdassa x = x 0 : (i) Onko funktio f(x) määritelty kohdassa x = x 0? Jos ei ole määritelty, niin jatkuvuutta kohdassa x = x 0 ei ole mielekästä tarkastella. (ii) Onko lim x x0 f(x) olemassa eli päteekö lim x x 0 (iii) Onko lim x x0 f(x) = f(x 0 )? f(x) = lim f(x)? x x
50 Määrittelyjoukossaan jatkuvia funktioita: polynomi- ja rationaalifunktiot potenssi-, eksponentti- ja logaritmifunktiot trigonometriset funktiot (sin, cos, tan ja cot) Esimerkki Tutki onko funktio { x, x < 0 f(x) = x 2 + x, x 0 jatkuva. Esimerkki Tutki, onko funktio { x 1, x < 0 f(x) = x, x 0. jatkuva Suljetulla välillä jatkuva funktio Sanotaan, että funktio f(x) on jatkuva suljetulla välillä [a, b], jos se on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja lisäksi lim f(x) = f(a) ja lim f(x) = f(b). x a + x b Esimerkkejä eri tilanteista: 1) Funktio f(x) on jatkuva välillä [a, b] 49
51 2) Funktio f(x) on jatkuva välillä ]a, b[ muttei välillä [a, b], sillä lim x b f(x) f(b). Kuitenkin f(x) on jatkuva välillä [a, b[. Lause Suljetulla välillä [a, b] jatkuva funktio f(x) saavuttaa suurimman ja pienimmän arvonsa tällä välillä. Lisäksi funktio f saa kaikki arvot pienimmän ja suurimman arvonsa väliltä. Siis jos funktio f on jatkuva suljetulla välillä [a, b], niin voidaan löytää sellaiset x 1, x 2 [a, b], että f(x 1 ) f(x) f(x 2 ) aina, kun x [a, b]. Lisäksi jokaista lukua d [f(x 1 ), f(x 2 )] kohti on olemassa ainakin yksi sellainen c [a, b], että f(c) = d. 50
52 Esimerkki Funktio f(x) = x 2 3x + 2 on jatkuva suljetulla välillä [0, 3]. Se saavuttaa pienimmän arvonsa kohdassa x = 3, jolloin 2 f(3) = 1, ja suurimman 2 4 arvonsa kohdissa x = 0 ja x = 3. Tällöin f(0) = f(3) = 2. (Maksimin ja minimin etsimisestä myöhemmin!) Lause 12.2 (Bolzanon lause). Olkoon f suljetulla välillä [a, b] jatkuva funktio ja oletetaan, että f(a) ja f(b) ovat erimerkkiset. Tällöin on olemassa sellainen c ]a, b[, että f(c) = 0. (Jatkuva funktio ei voi vaihtaa merkkiä saamatta arvoa 0.) Esimerkki Osoita, että yhtälöllä 20x 3 3x 2 40x+6 = 0 on kolme erisuurta ratkaisua. 51
53 13 Sarjateoria Olkoot a 1,..., a n reaalilukuja. Tällöin niiden summaa merkitään: a a n = n a i. i=1 a k k=1 Ääretöntä summaa a 1 + a = sanotaan sarjaksi. Summa S n = n a k = a 1 + a a n on sarjan a k k=1 k=1 n. osasumma. Sarja a k on aritmeettinen, jos a k+1 a k = d aina, kun k Z + ja d on vakio. k=1 Vastaavasti sarja vakio. k=1 a k on geometrinen, jos a k+1 a k = q aina, kun k Z + ja q on Esimerkki Tutki seuraavien sarjojen aritmeettisuus ja geometrisuus. a) a k = k=1 (2k) b) k=1 a k = k=1 k=1 1 2 k Aritmeettisen sarjan osasumma on S n = a 1 + a 2 + a a n = n a1 + a n. 2 Geometrisen sarjan osasumma on na 1, jos q = 1 S n = a 1 (1 q n ), 1 q jos q 1. 52
54 Sarjaa a k sanotaan suppenevaksi ja lukua S R sarjan summaksi, jos sarjan k=1 osasumma S n suppenee kohti lukua S eli lim n S n = S. Jos sarja ei suppene, se hajaantuu. Huomautus. Jos sarja k=1 a k suppenee, niin lim k a k = 0. Jos lim k a k 0, niin sarja ei suppene. Jos lim k a k = 0, niin sarja VOI MAHDOLLISESTI supeta. Eräiden sarjojen suppenemisesta: Aritmeettinen sarja hajaantuu aina, sillä lim S n = tai n lim S n =. n Geometrinen sarja suppenee silloin ja vain silloin, kun q < 1 1 < q < 1. Tällöin sen summa on S = a 1 1 q. 53
55 14 Derivaatta 14.1 Derivaatan määritelmä Olkoon funktio f(x) määritelty välillä ]a, b[. Funktion f(x) erotusosamäärä f(b) f(a) b a ilmoittaa funktion f arvon muutoksen suhteessa muuttujan muutokseen eli funktion f keskimääräisen muutosnopeuden välillä [a, b]. Jos raja-arvo f(b) f(a) lim b a b a on olemassa äärellisenä, saadaan funktion f(x) derivaattaa kohdassa a, tätä merkitään f (a). Siis f f(b) f(a) (a) = lim. b a b a Derivaatta f (a) kuvaa funktion f(x) hetkellistä muutosnopeutta kohdassa a. Funktio f on derivoituva välillä I, jos sen derivaatta on olemassa välin jokaisessa pisteessä. Lisäksi f on derivoituva funktio, jos sillä on derivaatta olemassa jokaisessa määrittelyjoukkonsa pisteessä Derivaattafunktio Derivoituvalle funktiolle f(x) voidaan määrätä derivaatan määritelmän nojalla yleinen derivaattafunktio f (x), johon sijoittamalla muuttujan x arvo a saadaan funktion derivaatan arvo kohdassa a eli f (a). Funktion y = f(x) derivaattafunktiota merkitään: f (x), Df(x), df(x) dx, y, dy dx. Funktiot, joille esitetään derivoimissäännöt, ovat derivoituvia määrittelyalueessaan ilman eri tutkimista. 54
56 14.3 Derivoimissääntöjä D1) Dc = 0, kun c on vakio D2) Dx n = nx n 1, kun n R ja n 0 D3) D(f(x) ± g(x)) = Df(x) ± Dg(x) D4) D(cf(x)) = cdf(x) D5) D(f(x)) n = n(f(x)) n 1 f (x), kun n R ja n 0 D6) D(f(x) g(x)) = f (x) g(x) + f(x) g (x) ( ) f(x) D7) D = f (x) g(x) f(x) g (x), kun g(x) 0 g(x) (g(x)) 2 Esimerkki a) D(4x 7 + 5) b) D(2x 2 + 5x) 3 c) D[(x 2 + 2)(2x + 5)] d) D x x 1 e) D ( x ) Eksponenttifunktion derivaatta: D8) D e x = e x D9) D a x = a x ln a D10) D e f(x) = e f(x) f (x) D11) D a f(x) = a f(x) ln a f (x) Logaritmifunktion derivaatta: D12) D ln x = 1 x D13) D(log a x) = 1 x ln a D14) D ln f(x) = 1 f(x) f (x) = f (x) f(x) D15) D log a f(x) = 1 f(x) ln a f (x) = f (x) f(x) ln a Esimerkki ( a) D ln (2x 2 + 2x) b) D 3 2x 1 c) D ) 1 3 x
57 14.4 Korkeammat derivaatat Olkoon f : D f R f derivoituva funktio. Tällöin funktion f(x) derivaattafunktio on f (x). Jos f (x) on edelleen derivoituva, sen derivaattaa (f ) (x) sanotaan funktion f(x) toiseksi derivaataksi ja merkitään f (x). Käytetään myös merkintöjä y, D 2 f(x), d2 f(x) dx 2 ja d2 y dx 2. Esimerkki Olkoon f(x) = 2e x2 + ln x 2. Määrää f (1). Funktion f(x) n. derivaatta saadaan samoin derivoimalla funktio f(x) n kertaa. Sitä merkitään f (n) (x). Siis f (1) (x) = f (x), f (2) (x) = f (x), f (3) (x) = f (x) jne. Pilkkumerkintää käytetään yleensä, kun n 2. Lisäksi sovitaan, että f (0) (x) = f(x). Muut merkintätavat vastaavasti kuin f (x):llä. Esimerkki Olkoon f(x) = x m, m Z +. Määrää f (k) (x) kaikilla k Z L Hospitalin sääntö f(x) Tarkastellaan raja-arvoa lim, missä a R tai a = ±. x a g(x) Olkoon tai lim f(x) = 0 x a ja lim g(x) = 0 x a lim f(x) = ± x a ja lim g(x) = ±. x a Tällöin lim x a f(x) g(x) = 0 0 Jos nyt lim x a f (x) g (x) f(x) tai lim x a g(x) = ±, jotka eivät ole määriteltyjä. = A on olemassa, niin f(x) lim x a g(x) = lim f (x) x a g (x) = A. Esimerkki a) lim x 3 x 3 27 x 2 9 ( b) lim ) x x x 56
58 14.6 Ensimmäisen derivaatan taloustieteellisiä sovellutuksia* Keskimääräinenmuutos(nopeus) ilmaisee funktion y = f(x) muutoksen suhteessa muuttujan x muutokseen, kun x muuttuu jonkin välin verran. Rajamuutos merkitsee funktion y = f(x) muutosnopeuden raja-arvoa, kun muuttujan x muutos lähenee nollaa eli rajamuutos on funktion f(x) muutosnopeus jollain hetkellä ts. funktion f(x) derivaatta f (x) Kustannusfunktio Oletetaan, että tavaramäärän x tuottamisesta ja markkinoinnista aiheutuvat kokonaiskustannukset C voidaan ilmaista funktiona C = C(x). Tällöin keskimääräiset yksikkökustannukset AC(x) (ts. kustannukset/tuote) ovat AC(x) = C(x) x. Rajakustannusfunktio M C(x) on kokonaiskustannusfunktion C(x) derivaatta C (x) ja se ilmaisee kokonaiskustannusten hetkellisen muutosnopeuden suhteessa tuotantomäärän x muutokseen. Keskimääräiset kustannukset ja rajakustannukset riippuvat yleensä aina tuotannon tasosta jolla ollaan. Keskimääräiset kustannukset ovat minimissään, kun funktion AC(x) derivaatta on nolla (ks. ääriarvot). Tällöin ( ) C(x) (AC) (x) = D = C (x) x C(x) 1 = 0 x x 2 C (x) x C(x) = 0 C (x) = C(x) x MC(x) = AC(x). Keskimääräiset kustannukset AC(x) ovat siis minimissään, kun ne ovat yhtäsuuret kuin rajakustannukset M C(x). Keskimääräisten kustannusten funktio on yleensä alaspäin kupera. Esimerkki Olkoot kokonaiskustannukset C(x) = 2x 2 + 3x + 1, missä x on tuotannon määrä yksikkönä miljoonaa kappaletta. Määrää keskimääräiset kustannukset ja rajakustannukset. Milloin keskimääräiset kustannukset ovat minimissään? 57
59 Ratkaisu: Nyt ja AC(x) = C(x) x = 2x2 + 3x + 1 x MC(x) = C (x) = 4x + 3. = 2x x Keskimääräiset kustannukset ovat minimissään, kun AC(x) = M C(x) eli 2x x = 4x + 3 x 0 2x 2 + 3x + 1 = 4x 2 + 3x 2x 2 = 1 x = ± 1 2 ±0, 707. Koska x > 0, ratkaisu on x = 1 2 0, 707. Siispä keskimääräiset kustannukset ovat minimissään, kun tuotannon määrä on kappaletta Tulofunktio Olkoon kysyntäfunktio y = f(x), missä y on tavaran yksikköhinta ja x on kysynnän suuruus (tavaramäärä). Kokonaistulo R(x) on tällöin R(x) = xy = x f(x). Rajatulo on MR(x) = dr(x) = R (x), dx joka on siis kokonaistulon muutosnopeus kysynnänmäärän x suhteen. Huomautus. Keskimääräinen tulo R(x) x kuin kysyntäfunktio. = x f(x)) x = f(x), joten se on sama funktio Funktion R(x) arvo on aina positiivinen, sillä x ja f(x) = y ovat positiivisia. Rajatulo M R(x) voi olla myös negatiivinen, sillä kokonaistulo voi sekä lisääntyä että vähentyä kysynnän kasvaessa. 58
60 Yleisesti lineaariselle kysyntäfunktiolle y = f(x) = ax + b pätee: Tuotannon kasvaessa kokonaistulo aluksi kasvaa ja myöhemmin vähenee. Sekä keskimääräinen tulo että rajatulo vähenevät tuotannon kasvaessa. Keskimääräinen tulo ja rajatulo leikkaavat y akselin samassa pisteessä ja keskimääräisen tulon funktion kulmakerroin on puolet rajatulon kulmakertoimesta. Kokonaistulofunktio on suurimmillaan kohdassa, jossa rajatulofunktio saa arvon 0 (ks. ääriarvot). Esimerkki Olkoon kysyntäfunktio y = x + 3, missä y on yksikköhinta ja x on kysynnän määrä. Määrää kokonaistulo, rajatulo ja keskimääräinen tulo. Milloin kokonaistulo on suurimmillaan? Ratkaisu: Nyt kokonaistulo on R(x) = x y = x( x + 3) = x 2 + 3x, rajatulo MR(x) = R (x) = 2x + 3 ja keskimääräinen tulo R(x) x = y = x + 3. Kokonaistulo on suurimmillaan, kun MR(x) = 2x + 3 = 0 eli x =
61 Jousto Funktion y = f(x) jousto Ef(x) kohdassa x on Ef(x) = f(x) f(x) x x = x f(x) f(x) x = x f(x) f (x) Jousto on funktion f(x) suhteellisen muutoksen muutosnopeus muuttujan x suhteellisen muutoksen suhteen. Jousto mittaa, kuinka herkästi funktio f(x) reagoi muuttujan x muutoksiin. Jousto kertoo, kuinka monta prosenttia funktion arvo muuttuu, kun muuttujan arvo muuttuu yhden prosentin verran. Funktion arvo muuttuu suhteessa hitaammin, kun Ef(x) < 1. Joustoa käytetään tutkittaessa kysyntää, tarjontaa, kustannuksia ja tuottavuutta. Huomautus. Joustolla ei ole yksikköä! Kansantulo, kulutus ja säästäminen Kulutusfunktio C(x) ilmaisee käytettävissä olevan (kokonais)kansantulon x ja kansallisen (kokonais)kulutuksen välisen suhteen. Yksinkertaisissa malleissa kulutusfunktion C(x) oletetaan kasvavan, kun kansantulo kasvaa, ja vähenevän, kun kansantulo pienenee, kuitenkin siten, että kansantulon muuttuessa kulutus ei muutu yhtä paljon. Rajakulutusalttius tarkoittaa kulutusfunktion muutosnopeutta, kun kansantulo muuttuu. Rajakulutusalttius on suurempi kuin nolla, mutta pienempi kuin yksi. Olkoon kulutusfunktio C = C(x), missä C(x) on kansallinen kulutus, x on kansantulo sekä C ja x samaa yksikköä. Rajakulutusalttius on dc(x) dx = C (x). Yksinkertaisissa malleissa käytettävissä oleva tulo = kulutus + säästäminen. Siis x = C(x) + S(x), missä S(x) on säästöt, kun kansantulo on x. 60
62 Siten säästämisfunktio S(x) = x C(x) ja rajasäästämisalttius S (x) = ds(x) dx = 1 C (x). Kansantuloanalyysissä investoinnit käsitetään pääoman muodostukseksi, eli I = I(x) = S(x) = x C(x), ja ne edustavat lisäystä reaalipääomaan. Investoinnin ja kulutuksen oletetaan olevan suhteessa toisiinsa siten, että tietty (rahamääräinen) lisäys investointeihin voi tuottaa rahamäärältään moninkertaisen lisäyksen kansantuloon. Täsmällinen ilmaisu tälle riippuvuudelle annetaan kertoimen k avulla. Tämä kerroin kuvaa suurimman mahdollisen tulonlisäyksen suhdetta sen aiheuttaneeseen investointilisäykseen. Merkitään k I = x. Siis k = x I = dx di = 1 di dx = 1 d(x C(x)) dx = 1 1 C (x) = 1 S (x) Esimerkki Olkoon kulutusfunktio C(x) = , 8x + 0, 5 x, missä x on kansantulo. Määrää säästämisfunktio S(x), rajakulutusalttius C (x) ja rajasäästämisalttius S (x) sekä kerroin k. Ratkaisu: Nyt säästämisfunktio S(x) = x C(x) = x (10 + 0, 8x + 0, 5 x) = , 2x 0, 5 x, rajakulutusalttius C (x) = 0, 8 + 0, x = 0, 8 + 0, 25 x, rajasäästämisalttius S (x) = 1 C (x) = 1 (0, , 25 ) = 0, 2 x x ja kerroin k k = 1 S (x) = 1 0, 2 0,25. x 61
63 15 Funktion tutkiminen derivaatan avulla 15.1 Funktion monotonisuus ja derivaatta Funktio f(x) on monotoninen välillä I, jos se on joko kasvava tai vähenevä välillä I. Funktio f(x) on aidosti monotoninen välillä I, jos se on aidosti kasvava tai aidosti vähenevä välillä I. Monotonisuuden yhteys derivaattaan on seuraava: Lause Oletetaan, että funktio f(x) on jatkuva ja derivoituva välillä I. Tällöin funktio f(x) on (i) kasvava välillä I, jos f (x) 0 kaikilla x I, (ii) aidosti kasvava välillä I, jos f (x) > 0 kaikilla x I, (iii) vähenevä välillä I, jos f (x) 0 kaikilla x I, (iv) aidosti vähenevä välillä I, jos f (x) < 0 kaikilla x I. (i) (ii) (iii) (iv) Esimerkki Onko funktio f(x) = x 5 + 5x 3 + 8x + 1 aidosti kasvava? 62
64 Esimerkki Milloin funktio f(x) = 3x 4 20x x 2 on kasvava? 15.2 Funktion ääriarvo Funktiolla f(x) on kohdassa x 0 D f suurin arvo, jos f(x) f(x 0 ) kaikilla x D f. Vastaavasti funktiolla f(x) on kohdassa x 0 D f pienin arvo, jos f(x) f(x 0 ) kaikilla x D f. Suurinta arvoa sanotaan myös absoluuttiseksi maksimiksi ja pienintä arvoa absoluuttiseksi minimiksi. Esimerkki Välillä [ 1, 1] funktion f(x) = 2x 1 pienin arvo on f( 1) = 3 ja suurin arvo on f(1) = 1. Esimerkki Funktion f(x) = x 2 pienin arvo R:ssä on f(0) = 0. Suurinta arvoa funktiolla ei ole. 63
65 Esimerkki Funktiolla f(x) = x 3 ei ole pienintä eikä suurinta arvoa R:ssä. Piste x 0 D f on funktion f paikallinen maksimikohta, jos on olemassa sellainen r > 0, että f(x) f(x 0 ) aina, kun x D f ja x ]x 0 r, x 0 + r[. Tällöin f(x 0 ) on funktion f paikallinen maksimiarvo. Vastaavasti kohta x 0 D f on funktion f paikallinen minimikohta, jos on olemassa sellainen r > 0, että f(x) f(x 0 ) aina, kun x D f ja x ]x 0 r, x 0 + r[. Tällöin f(x 0 ) on funktion f paikallinen minimiarvo. Paikallisia ääriarvoja kutsutaan myös lokaaleiksi ääriarvoiksi. 64
66 15.3 Paikallisten ääriarvojen määrittäminen Lause Olkoon f(x) välillä I R jatkuva ja derivoituva funktio. Jos kohta x 0 I on funktion f(x) paikallinen ääriarvokohta, niin f (x 0 ) = 0. (KRP) Lauseen 15.2 mukaan siis jatkuvan ja derivoituvan funktion f(x) mahdolliset paikalliset ääriarvokohdat löytyvät derivaatan f (x) nollakohdista. Derivaatan nollakohtia kutsutaan kriittisiksi pisteiksi. Lause 15.2 ei kuitenkaan päde kääntäen: Jos f (x 0 ) = 0, niin kriittinen piste x 0 ei ole välttämättä funktion f ääriarvokohta, vaan se voi olla myös ns. satulapiste. 65
67 Lause 15.3 (Ääriarvon olemassaolo ja laatu, derivaatan merkkikaavion käyttö). Olkoon funktio f(x) jatkuva ja derivoituva eräässä kohdan x 0 ympäristössä. Olkoon lisäksi f (x 0 ) = 0 eli x 0 on mahdollinen paikallinen ääriarvokohta. Jos funktion f derivaatta muuttuu kohdassa x 0 (i) positiivisesta negatiiviseksi, kyseessä on paikallinen maksimikohta. (f muuttuu aidosti kasvavasta aidosti väheneväksi) (ii) negatiivisesta positiiviseksi, kyseessä on paikallinen minimikohta. (f muuttuu aidosti vähenevästä aidosti kasvavaksi) Jos f (x) ei muuta merkkiään kohdassa x 0, niin funktiolla f(x) ei ole ääriarvokohtaa kohdassa x 0, vaikka f (x 0 ) = 0. Lause Jos funktion f(x) määrittelyjoukko on suljettu tai puoliavoin väli, niin paikallinen ääriarvo voi esiintyä myös välin päätepisteissä. Etsittäessä funktion absoluuttisia ääriarvoja on vertailtava paikallisia ääriarvoja ja lisäksi tarvittaessa tutkittava raja-arvot lim f(x) ja lim f(x). x x Esimerkki Määritä funktion f(x) = x 4 2x 2 ääriarvot välillä [0, 3]. Esimerkki Etsi funktion f(x) = x 3 paikalliset ja absoluuttiset ääriarvot. Esimerkki Määritä funktion f(x) = x 4 8x ääriarvot. 66
68 15.4 Kuperuus ja käännepisteet Lause Funktio f(x) on aidosti ylöspäin kupera välillä ]a, b[ derivaatta f (x) on aidosti vähenevä välillä ]a, b[ f (x) < 0 välillä ]a, b[ Lause Funktio f(x) on aidosti alaspäin kupera välillä ]a, b[ derivaatta f (x) on aidosti kasvava välillä ]a, b[ f (x) > 0 välillä ]a, b[ Esimerkki Tutki funktion f(x) = x 3 + 2x 2 1 kuperuutta. 67
69 Funktion f(x) pistettä, jossa kuperuuden suunta muuttuu, sanotaan käännepisteeksi ja sitä vastaavaa muuttujan x arvoa käännekohdaksi. Jos funktio f on kahdesti derivoituva, niin käännekohtia ovat ne toisen derivaatan f (x) nollakohdat, joissa f (x) vaihtaa merkkiä: Jos f (x) muuttuu negatiivisesta positiiviseksi, niin funktio f muuttuu ylöspäin kuperasta alaspäin kuperaksi. Jos f (x) muuttuu positiivisesta negatiiviseksi, niin funktio f muuttuu alaspäin kuperasta ylöspäin kuperaksi Korkeammat derivaatat ja ääriarvo Lause Olkoon f(x) jatkuva ja derivoituva eräässä kohdan x 0 ympäristössä ja oletetaan, että x 0 on kriittinen piste eli että f (x 0 ) = 0. Tällöin 1) Jos f (x 0 ) < 0, niin x 0 on paikallinen maksimikohta, 2) Jos f (x 0 ) > 0, niin x 0 on paikallinen minimikohta, 3) Jos f (x 0 ) = 0, niin x 0 voi olla maksimikohta, minimikohta tai satulapiste (ks. derivaatan merkkikaavio Lause 15.3 tai Lause 15.8) Esimerkki Määrää funktion f(x) = 3x 4 4x 3 36x ääriarvokohdat. 68
70 Lause Olkoon f(x) jatkuva funktio, joka on n kertaa derivoituva pisteessä x 0. Tällöin f(x 0 ) on paikallinen ääriarvo jos ja vain jos on olemassa sellainen parillinen kokonaisluku n, että f (k) (x 0 ) = 0 kaikilla k = 1, 2,..., n 1 ja f (n) (x 0 ) 0. Kyseessä on lisäksi paikallinen minimi, jos f (n) (x 0 ) > 0, ja paikallinen maksimi, jos f (n) (x 0 ) < 0. Esimerkki Määrää funktion f(x) = x 3 3 paikalliset ääriarvot. Esimerkki Määrää funktion f(x) = x 4 4 paikalliset ääriarvot. Lause Suljetulla välillä [a, b] jatkuva funktio f(x) saavuttaa tällä välillä suurimman ja pienimmän arvonsa. 69
71 16 Talousmatematiikkaa - Korkolaskenta 16.1 Prosenttilaskua Yksi prosentti on yksi sadasosa jostakin suureesta a eli 1% suureesta a = a = 0, 01 a ) p prosenttia luvusta a on p 100 a. 2) Jos luku a kasvaa p prosenttia (%), niin uusi arvo on a + p 100 a = (1 + p 100 ) a. 3) Jos luku a vähenee p prosenttia, niin uusi arvo on a p 100 a = (1 p 100 ) a. Esimerkki Paljonko 1500 euron tuote maksaa 15 % alennusmyynnissä? Vastaus: 1275 euroa. 4) Luku a on luvusta b a 100 %. b Esimerkki Montako prosenttia luku a on luvusta b, kun a) a = 15 ja b = 90, b) a = 90 ja b = 15? Vastaus: a) 16,7 % b) 600 %. 5) Jos a > b, niin luku a on suurempi kuin luku b. 6) Jos b > a, niin luku a on pienempi kuin luku b. a b b b a b 100 % 100 % 70
72 Esimerkki a) Kuinka monta prosenttia luku 160 on suurempi kuin 20? b) Kuinka monta prosenttia luku 25 on pienempi kuin 175? c) Kuinka monta prosenttia luku 20 on pienempi kuin 160? Vastaus: a) 700 % b) 85,7 % c) 87,5 % Esimerkki a) Mistä luvusta 24 on 32 %? b) Mitä lukua 80 on 20 % pienempi? c) Mikä luku on 15 % suurempi kuin 50? d) Mikä luku on 10 % pienempi kuin luku 30? e) Mikä luku on 32 % luvusta 24? Vastaus: a) 75 b) 100 c) 57,5 d) 27 e) 7, Yksinkertainen korkolasku Korko on korvaus lainaksi saadusta tai annetusta rahapääomasta (luotosta tai talletuksesta). Korkokanta i on prosenttiluku, joka ilmoittaa kuinka monta prosenttia pääoma kasvaa korkoa korkojakson aikana korkojakso korkokanta 1 vuosi i pa. (per annum) 6 kk i ps. (per semester) 3 kk i pq. (per quartal) 1 kk, 2 kk i per 1 kk, i per 2 kk Yksinkertainen korkolasku Yksinkertaista korkolaskua sovelletaan yhden korkojakson sisällä. Pääoma ajanhetkellä t on K t = K 0 (1 + it), (3) missä K 0 = alkupääoma eli pääoma ajanhetkellä t = 0, i = korkokanta, jaksosta kulunut aika t = korkojakson pituus (0 t 1). 71
73 Korkojakson lopussa korko liitetään pääomaan eli realisoidaan. Uusi pääoma toimii seuraavan korkojakson alkupääomana. Esimerkki Talletetaan euroa 6 % vuosikorolla (6 % pa.). Määrää talletuksen arvo a) vuoden kuluttua. b) 8 kuukauden kuluttua. c) 16 kuukauden kuluttua. d) 16 kuukauden kuluttua ilman, että korko realisoidaan pääomaan korkojakson lopussa. Vastaus: a) euroa b) euroa c) euroa d) euroa Toimenpidettä, jossa määrätään pääoman kasvavia arvoja siirryttäessä ajassa eteenpäin, kutsutaan prolongoimiseksi. Sanotaan myös, että pääoma siirretään ajassa eteenpäin. Esimerkki Mikä on alkupääoman euroa arvo 10 kuukauden kuluttua, kun korkokanta on a) 8 % pa. b) 5 % ps. c) 5 % ps., mutta korkoa ei realisoida korkojakson lopussa. Vastaus: a) euroa b) euroa c) euroa Esimerkki Mikä korkokanta i pa. vastaa pääoman 7 % kasvua 3 kuukaudessa. Vastaus: 28 % pa. Esimerkki Missä ajassa pääoma kasvaa 8 %, kun korkokanta on a) 10 % pa. b) 5 % ps. Vastaus: a) 9,6 kk b) 9,4 kk 72
74 Virallinen diskonttaus Mitä jos halutaan määrätä tunnettua (tulevan) ajanhetken t > 0 pääomaa K t vastaava alkupääoman arvo K 0? Toimenpide on virallinen diskonttaus (pääoma siirretään ajassa taaksepäin). Virallinen diskonttaus Ratkaistaan K 0 yhtälöstä (3), jolloin saadaan missä K 0 = K t 1 + it, (4) K 0 = pääoman K t diskontattu arvo eli nykyarvo, i = diskonttauskorkokanta, jaksosta kulunut aika t = korkojakson pituus (0 t 1). Kuten yksinkertainen korkolasku, kaavan (4) mukainen diskonttaus toimii ainoastaan yhden korkojakson sisällä. Prolongointi yksinkertaisella korkolaskulla ja virallinen diskonttaus ovat käänteisiä toimituksia. Esimerkki Mikä rahasumma kasvaa 9 kuukaudessa korkokannalla 8 % pa. arvoon euroa? Vastaus: ,94 euroa. Esimerkki Mikä rahasumma kasvaa 15 kuukaudessa korkokannalla 8 % pa. arvoon euroa? Vastaus: ,41 euroa (diskontataan osissa). 73
75 16.3 Koronkorko Korkojakson sisällä pääoma kasvaa yksinkertaisen korkolaskun yhtälön (3) mukaisesti. Korkojakson lopussa korko realisoidaan pääomaan ja seuraavassa korkojaksossa pääoma määräytyy tästä uudesta alkupääomasta jne. Näin edellisen korkojakson tuottama korko kasvaa korkoa seuraavalla jaksolla ja syntyy ns. koronkorko. Oletetaan, että korkojaksoja on n kappaletta, alkupääoma on K 0 ja korkokanta on i. Tällöin K 1 = K 0 (1 + i) K 2 = K 1 (1 + i) = K 0 (1 + i) 2 K 3 = K 2 (1 + i) = K 0 (1 + i) 3. K n = K 0 (1 + i) n. (pääoma 1. korkojakson lopussa) (pääoma 2. korkojakson lopussa) (pääoma 3. korkojakson lopussa) (pääoma n. korkojakson lopussa) Siis pääoma n:nnen korkojakson lopussa on K n = K 0 (1 + i) n. (5) Vajaissa korkojaksoissa käytetään yksinkertaista korkolaskua. Yhtälön (5) mukaista toimenpidettä, jossa määrätään pääoman arvo n korkojakson jälkeen, sanotaan jaksolliseksi prolongoimiseksi. Esimerkki Mihin arvoon euroa kasvaa 6 vuodessa, kun korkokanta on a) 4 % pa. b) 2 % ps. c) 1 % pq. d) aika on 6,5 vuotta ja korkokanta on 4 % pa. Vastaus: a) 1 265,32 euroa b) 1 268,24 euroa c) 1 269,73 euroa d) 1 290,63 euroa Esimerkki Millä korkokannoilla a) pa. b) ps. pääoma kolminkertaustuu 8 vuodessa? Vastaus: a) 14,7 % pa. b) 7,1 % ps. 74
76 Esimerkki Olkoon alkupääoma euroa ja korkokanta 4 % ps. Tilille halutaan loppupääomaksi euroa. Kuinka pitkäksi aikaa talletus joudutaan tekemään? Vastaus: 6 vuotta 6 kuukautta ja 5 päivää. Jaksollinen diskonttaus Kun ratkaistaan alkupääoma K 0 yhtälöstä (5), niin saadaan missä K 0 = K n (1 + i) n, (6) K n = pääoman arvo n korkojakson jälkeen, i = korkokanta, n = kokonaisten korkojaksojen lukumäärä. Yhtälön (6) mukaista toimenpidettä, jossa määrätään pääoman K n arvo n korkojaksoa ajassa taaksepäin, sanotaan jaksolliseksi diskonttaukseksi. Jaksollinen prolongointi ja jaksollinen diskonttaus ovat toistensa käänteisiä toimituksia. Esimerkki Loppupääomaksi halutaan euroa. Korkokanta on 4 % ps. ja talletusaika on 6 vuotta. Paljonko on alkupääoman oltava? Vastaus: ,85 euroa 16.4 Korkokannat* Relatiiviset korkokannat Korkokannat i (per p) ja j (per q) ovat keskenään relatiivisia, jos korkokantojen suhde on sama kuin korkojaksojen pituuksien suhde, ts. i j = p q. Relatiiviset korkokannat eivät anna samaa tuottoa pääomalle samassa ajassa. 75
77 Konformiset korkokannat Korkokannat i (per p) ja j (per q) ovat keskenään konformiset, jos ne antavat saman tuoton (pääoma-arvon) kaikilla ajanhetkillä t, joka on korkojaksojen p ja q jokin monikerta. Olkoot i (per p) ja j (per q) konformiset korkokannat ja oletetaan, että np = mq, missä n on p-pituisten korkojaksojen lukumäärä ja m on q-pituisten korkojaksojen lukumäärä. Tällöin n = q. Koska korkokannat ovat konformiset, niin alkupääoma m p kasvaa molemmilla korkokannoilla saman verran ajassa np = mq. Näin ollen K 0 (1 + i) n = K 0 (1 + j) m (1 + i) n = (1 + j) m (1 + i) n m = 1 + j j = (1 + i) n m 1 = (1 + i) q p 1. Siispä j = (1 + i) q p 1. (7) Esimerkki Määritä korkokannan 7 % per 10 kk kanssa a) konforminen neljännesvuosikorkokanta, b) relatiivinen neljännesvuosikorkokanta. Vastaus: a) 2,05 % pq. b) 2,1 % pq. Esimerkki Määritä korkokannalle 6 % pa. konforminen puolivuotiskorkokanta. Vastaus: 2,96 % ps. 76
78 16.5 Jatkuva korko Miten korkolaskulle käy, jos korkojakson pituus lyhennetään mielivaltaisen pieneksi? Tällöin korkoa liitetään pääomaan jatkuvasti. Jatkuva prolongointi missä K 0 = alkupääoma, K t = pääoman arvo ajanhetkellä t, K t = K 0 e it, (8) i = korkointensiteetti jotakin aikaväliä d kohti (esim. 6 % pa.), kulunut aika t =, t 0. d Jatkuva diskonttaus Ratkaistaan K 0 yhtälöstä (8), jolloin K 0 = K t e it = K t e it. (9) Jatkuva prolongointi ja jatkuva diskonttaus ovat toistensa käänteisiä toimituksia. Esimerkki Kuinka monta prosenttia suurempi on jatkuvan korkolaskun mukainen pääoma-arvo korkointensiteetillä 3 % pa. verrattuna tavanomaiseen koronkorkolaskuun korkokannalla 3 % pa. 8 vuoden kuluttua? Vastaus: 0,35 % 77
79 16.6 Jaksolliset suoritukset Tarkastellaan maksusysteemiä, jossa on n:n yhtä pitkän jakson ajan kunkin jakson lopussa toistuva maksu k. Määrätään maksusysteemin pääoma-arvo viimeisen suorituksen hetkellä käyttäen koronkorkolaskua. Prolongoidaan maksuerät korkokannalla i per jakso. Tällöin 1. jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k(1 + i) n 1, 2. jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k(1 + i) n 2, 3. jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k(1 + i) n 3, 4. jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k(1 + i) n 4,. (n-3). jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k(1 + i) 3, (n-2). jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k(1 + i) 2, (n-1). jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k(1 + i), n. jakson maksusuorituksen arvo lopussa on k. Tämän maksusysteemin pääoma-arvo K n lopussa on missä luku (1 + i)n 1 i K n = k (1 + i)n 1, i on jaksollisten maksujen prolongointitekijä. Systeemin pääoma-arvo alussa (t = 0) on missä (1 + i)n 1 i (1 + i) n K 0 = K n (1 + i) n = k (1 + i)n 1 i (1 + i) n, (10) on jaksollisten maksujen diskonttaustekijä. 78
80 Jaksollisten suoritusten yhteydessä käytetään relatiivisia korkokantoja, ellei toisin mainita. Korkokannat i (per p) ja j (per q) ovat keskenään relatiivisia, jos korkokantojen suhde on sama kuin korkojaksojen pituuksien suhde, ts. i j = p q. Esimerkki Olkoon euroa vuoden lopussa toistuva maksu 12 vuoden ajan. Mikä on maksusysteemin a) loppuarvo (12. vuoden lopussa), b) alkuarvo (1. vuoden alussa), kun korkokanta on 5 % pa. Vastaus: a) ,76 euroa b) ,51 euroa. Esimerkki Minkä suuruinen kuukausittain maksettavan erän tulisi olla, että 12 vuodessa maksusysteemin loppuarvo olisi euroa, kun korkokanta on 6 % pa? Vastaus: 47,59 euroa Annuiteettiperiaate Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtana on yhtälö (10). Nimellisarvoltaan K 0 suuruisen lainan, joka suoritetaan n:llä tasaerällä tasavälein korkokannassa i, maksuerä k on k = K 0 i (1 + i) n (1 + i) n 1. (11) Kaavaa (11) voidaan käyttää määrättäessä maksuerä k systeemille, jossa nimellisarvon K 0 suuruinen laina maksetaan takaisin eli kuoletetaan n:llä tasaerällä k tasavälein korkokannan ollessa i. Tasaerää k kutsutaan annuiteetiksi. Yleisesti tasaerää k kutsutaan kuoletukseksi ja se koostuu lainan lyhennyksestä ja korosta. Yleensä annuiteettiluottojen yhteydessä käytetään relatiivisia korkokantoja. 79
81 Esimerkki Kuinka suuren lainan pankki voi asiakkaalle myöntää, kun asiakas pystyy kuolettamaan luottoa vuosittain euroa, laina-aika on 10 vuotta ja korkokanta on 12 % pa. Vastaus: , euroa. Esimerkki Mikä on 12 vuodeksi annetun euron lainan puolivuosiannuiteetti korkokannalla 13 % pa. Vastaus: ,31 euroa. Esimerkki Mikä on kuukausiannuiteetti edellisen tehtävän lainalle? Vastaus: 4 123,88 euroa Esimerkki Nimellisarvoltaan euron laina kuoletetaan 2 vuoden kuluessa korkokannalla 14 % pa. käyttäen puolivuosiannuiteetteja. Mikä on koron ja lyhennyksen osuus kussakin annuiteetissa? Vastaus: Puolivuosittainen kuoletus on euroa. Erä Ennen lyh. Korko Kuoletus Lyhennys Lyh. jälkeen Esimerkki Nimellisarvoltaan euron laina kuoletetaan 2 vuoden kuluessa korkokannalla 14 % pa. käyttäen puolivuosittaisia tasalyhennyksiä. Mikä on koron ja lyhennyksen osuus kussakin suorituksessa? Erä Ennen lyh. Korko Kuoletus Lyhennys Lyh. jälkeen
82 16.8 Investointilaskelmia Investoinnilla tarkoitetaan sijoitettujen varojen ja tuottojen muodostamaa kokonaisuutta. Investoinnin kannattavuutta voidaan tutkia eri menetelmillä: Efektiivisen korkokannan menetelmä Määritellään korkokanta i e, jolla tuottojen nykyarvo T NA on sama kuin kustannusten nykyarvo KNA. Investointi on kannattava, jos i e tavoitekorkokanta. Esimerkki Koneen hankintahinta on euroa ja arvioitu käyttöikä 4 vuotta. Vuosittainen investointituotto on euroa, käyttökustannukset euroa vuodessa ja jäännösarvo on euroa. Paljonko on efektiivinen korkokanta? 81
83 17 Talousmatematiikkaa - Indeksit 17.1 Keskiarvoista Olkoot x 1,..., x n reaalilukuja ja niiden painokertoimet v 1,..., v n positiivisia reaalilukuja sekä v = v v n. Aritmeettinen keskiarvo A = 1 n n x j = 1 n (x 1 + x x n ). j=1 Painotettu aritmeettinen keskiarvo A w = 1 n v v j x j = 1 v (v 1x 1 + v 2 x v n x n ), j=1 missä v j on luvun x j painokerroin. Geometrinen keskiarvo G = ( n ) 1/n x j = (x1 x 2... x n ) 1/n = n x 1 x 2... x n. j=1 Painotettu geometrinen keskiarvo G w = ( n j=1 x v ) j 1/v j = (x v 1 1 x v x vn n ) 1/v = v x v 1 1 x v x vn n. Esimerkki Laske lukujen 2, 2, 7 ja 1 painotettu aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo, kun painoina ovat 1, 4, 5 ja 2. 82
84 17.2 Indeksiluvun käsite Indeksin avulla kuvataan jonkin ryhmän yhteisen suureen, eli muuttujan, kehitystä tilanteesta toiseen ilman, että tutkitaan erikseen jokaisen ryhmän jäsenen ko. suureen kehitystä. Tilanteet voivat olla eri ajanhetkiä, henkilöryhmiä tms. Erilaisia indeksejä ovat esimerkiksi 1. hintaindeksi, joka mittaa hinnan muutoksia; 2. volyymi-indeksi, joka mittaa määrän muutoksia; 3. arvoindeksi, joka mittaa arvonmuutoksia (esim. tuonti ja vienti eri vuosina). Indeksi kuvaa aina suhteellista muutosta johonkin perusajankohtaan nähden. Perusajankohdassa indeksi saa arvon 1. Tavallisesti indeksit ilmoitetaan prosentteina ja puhutaan indeksipisteistä. Tällöin perusajankohdan arvoa 1 vastaa indeksin pisteluku 100 (100 %). Esimerkki Suomen asuntotuotanto vuosina : Vuosi Valm. huoneistot Indeksi (1982=100) ,2 104,9 104,8 87,3 90,9 Indeksi (1982=1) 1 1,052 1,049 1,048 0,873 0, Indeksiluvun muodostaminen Vertaillaan jotain koko hyödykeryhmän yhteistä suuretta, esimerkiksi hinta (tai määrä) eri ajankohtina. Eri hyödykkeiden hintojen (tai määrien) muutokset yhdistetään koko ryhmän hintojen (tai määrien) muutosta kuvaavaksi indeksiksi käyttämällä painotuksia. Käytetään seuraavia merkintöjä: P 0t = ajanhetken t hintaindeksiluku Q 0t = ajanhetken t volyymi-indeksiluku p it = hyödykkeen i hinta hetkellä t q it = hyödykkeen i määrä (kulutus) hetkellä t Perusajankohta on t = 0. Lisäksi hyödykkeitä on n kappaletta ja ajanhetkiä on k tilannetta perusajankohdan jälkeen, eli i = 1,..., n ja t = 0, 1,..., k. 83
85 17.4 Laspeyresin indeksi Laspeyresin indeksi on eräs kokonaislukumallin indeksi, joka muodostetaan laskemalla hyödykkeiden määriä ja hintoja sopivasti yhteen. Laspeyresin hintaindeksi Valitaan hyödykkeiden hintojen p j painoiksi hyödykkeiden perusajankohdan kulutuksen määrät q j0 : n p jt q j0 P0t L j=1 p 1t q 10 + p 2t q p nt q n0 = 100 = 100, (12) n p 10 q 10 + p 20 q p n0 q n0 p j0 q j0 missä j=1 P L 0t = Laspeyresin hintaindeksi hetkellä t p jt = hyödykkeen j hinta laskenta-ajankohtana t p j0 = hyödykkeen j hinta perusajankohtana t = 0 q j0 = hyödykkeen j kulutusmäärä perusajankohtana. Laspeyresin volyymi-indeksi Valitaan hyödykkeiden kulutusmäärien q j painoiksi hyödykkeiden perusajankohdan hinnat p j0 : n q jt p j0 Q L j=1 q 1t p 10 + q 2t p q nt p n0 0t = 100 = 100, (13) n q 10 p 10 + q 20 p q n0 p n0 q j0 p j0 missä j=1 Q L 0t = Laspeyresin volyymi-indeksi hetkellä t q jt = hyödykkeen j kulutusmäärä laskenta-ajankohtana t 84
86 Esimerkki Määrää Laspeyresin hinta- ja volyymi-indeksiluvut vuodelle 2008 käyttäen perusajankohtana vuotta Hyödyke Yksikkö Hinta 2003 Hinta 2008 Määrä 2003 Määrä 2008 p 0 p 1 q 0 q 1 Hyödyke 1 1 litra 3,00 3, Hyödyke 2 2,5 kg 7,05 11, Hyödyke 3 1 kg 7,96 8, Hyödyke 4 1 kg 13,49 14, Hyödyke 5 0,5 kg 16,46 17, Kuluttajahintaindeksi (2010 = 100) Kuluttajahintaindeksi mittaa yksityisessä kulutuksessa käytettävien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä kahden ajankohdan välillä koko yksityisessä kulutuksessa (kokonaisindeksi) ja erikseen kulutuksen eri pääryhmissä. Indeksin pisteluvut lasketaan kuukausittain kullekin pääryhmälle Laspeyresin hintaindeksikaavalla ja nämä yhdistetään kokonaisindeksiin painotetun keskiarvon menetelmällä. Kuluttajahintaindeksin muutosprosentti, inflaatioprosentti, on maassa vallitsevan keskimääräisen inflaation mittari. 85
87 Kuluttajahintaindeksin rakenne Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa n p jt q j0 missä P L 0t = 100 P L 0t = indeksi hetkellä t j=1, (14) n p j0 q j0 j=1 p jt = hyödykkeen j hinta laskenta-ajankohtana t p j0 = hyödykkeen j hinta perusajankohtana q j0 = hyödykkeen j kulutusmäärä perusajankohtana. Laspeyresin indeksikaava tässä muodossa edellyttää tietoa hyödykkeiden kulutusmääristä, mutta käytännössä tämän tiedon saaminen ei ole mahdollista. Sen sijaan tieto kotitalouksien eri hyödykkeisiin käyttämistä rahamääristä on saatavissa. Käytännön indeksilaskennassa käytetäänkin kaavasta (14) muokattua versiota: missä P L 0t = 100 n j=1 p j0 q j0 n p j0 q j0 j=1 p jt p j0, (15) p j0 q j0 = hyödykkeeseen j kulutettu rahamäärä perusajankohtana n p j0 q j0 = kaikkiin hyödykkeisiin kulutettu rahamäärä perusajankohtana j=1 p jt p j0 = hyödykkeen j laskenta-ajankohdan t ja perusajankohdan välinen hintasuhde. 86
88 Inflaatioprosentti Inflaatioprosentti on kuluttajahintaindeksin muutosprosentti. Olkoot t ja t kaksi ajanhetkeä sekä P t ja P t näitä vastaavat kuluttajahintaindeksit. Inflaatioprosentti hetkestä t hetkeen t on P t P t P t = P t P t 1. (16) Esimerkki Laske inflaatioprosentti vuosien 2011 ja 2013 välille, kun perusvuotena on vuosi
Matematiikkaa kauppatieteilijöille P
Matematiikkaa kauppatieteilijöille 802158P Luentomoniste Kari Myllylä Niina Korteslahti Topi Törmä Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syksy 2018 Sisältö 1 Perusteita 4 1.1 Lukujoukot..............................
LisätiedotMatematiikkaa kauppatieteilijöille P
Matematiikkaa kauppatieteilijöille 802158P Luentomoniste Kari Myllylä Niina Korteslahti Topi Törmä Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syksy 2016 Sisältö 1 1 Perusteita 1.1 Lukujoukot Luonnollisten
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti
Lisätiedot4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako
Lisätiedot5 Differentiaalilaskentaa
5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.
LisätiedotVastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:
. Koska F( ) on jokin funktion f ( ) integraalifunktio, niin a+ a f() t dt F( a+ t) F( a) ( a+ ) b( a b) Vastaus: Kertausharjoituksia. Lukujonot 87. + n + lim lim n n n n Vastaus: suppenee raja-arvona
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.
Tekijä Pitkä matematiikka 6 9.5.017 K1 a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. x 1= 0 x = 1 ja x = 0 Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0. Funktion f määrittelyjoukko on R \ {0, 1}. b) ( 1) ( 1) f (
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
Lisätiedot1.1. YHDISTETTY FUNKTIO
1.1. YHDISTETTY FUNKTIO (g o f) () = g(f()) Funktio g = yhdistetyn funktion g o f ulkofunktio Funktio f = yhdistetyn funktion g o f sisäfunktio E.2. Olkoon f() = 2 + 3 ja g() = 4-5. Muodosta funktio a)
LisätiedotRatkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen
Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen 4.2.202 (ratkaisuehdotus päivitetty 23.0.207) Huomioitavaa: - Tässä ratkaisuehdotuksessa olen pyrkinyt mainitsemaan lauseen, johon kulloinenkin päätelmä vetoaa. Näin
LisätiedotRatkaisuehdotus 2. kurssikoe
Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe 4.2.202 Huomioitavaa: - Tässä ratkaisuehdotuksessa olen pyrkinyt mainitsemaan lauseen, johon kulloinenkin päätelmä vetoaa. Näin opiskelijan on helpompi jäljittää teoreettinen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kertausluento 2. välikokeeseen Toisessa välikokeessa on syytä osata ainakin seuraavat asiat:. Potenssisarjojen suppenemissäde, suppenemisväli ja suppenemisjoukko. 2. Derivaatan
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai
. (Teht. s. 93.) Määrää raja-arvo MATP53 Approbatur B Harjoitus 6 Maanantai 7..5 cos x x. Ratkaisu. Suora sijoitus antaa epämääräisen muodon (ei auta). Laventamalla päädytään muotoon ja päästään käyttämään
LisätiedotJuuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K. a) E Nouseva suora. b) A 5. asteen polynomifunktio, pariton funktio Laskettu piste f() = 5 =, joten piste (, ) on kuvaajalla. c) D Paraabelin mallinen, alaspäin aukeava. Laskettu piste f() =
LisätiedotVASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN
Matematiikan kurssikoe, Maa6 Derivaatta RATKAISUT Sievin lukio Torstai 23.9.2017 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN MAOL-taulukkokirja on sallittu. Vaihtoehtoisesti voit käyttää aineistot-osiossa olevaa
LisätiedotAlgebra. 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. 2. Laske. a) Luku 2 on luonnollinen luku.
Algebra 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. a) Luku on luonnollinen luku. b) Z c) Luvut 5 6 ja 7 8 ovat rationaalilukuja, mutta luvut ja π eivät. d) sin(45 ) R e)
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
Lisätiedot2 Raja-arvo ja jatkuvuus
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.6 Raja-arvo ja jatkuvuus. a) Kun suorakulmion kärki on kohdassa =, on suorakulmion kannan pituus. Suorakulmion korkeus on käyrän y-koordinaatti
LisätiedotKertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0
Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a
LisätiedotDifferentiaalilaskenta 1.
Differentiaalilaskenta. a) Mikä on tangentti? Mikä on sekantti? b) Määrittele funktion monotonisuuteen liittyvät käsitteet: kasvava, aidosti kasvava, vähenevä ja aidosti vähenevä. Anna esimerkit. c) Selitä,
Lisätiedotk-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia
3.1.1. k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia f() = k (k > 0, k 1) Määrittely- ja arvojoukko M f = R, A f = R + Jatkuvuus Funktio f on jatkuva Monotonisuus Funktio f aidosti kasvava, kun k > 1 Funktio
Lisätiedot1 Peruslaskuvalmiudet
1 Peruslaskuvalmiudet 11 Lukujoukot N {1,, 3, 4,} on luonnollisten lukujen joukko (0 mukana, jos tarvitaan), Z {, 3,, 1, 0, 1,, 3,} on kokonaislukujen joukko, Q m n : m, n Z, n 0 on rationaalilukujen joukko,
Lisätiedot1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ
Matematiikan tilastotieteen laitos Differentiaalilaskenta, syksy 2015 Lisätehtävät 1 Ratkaisut 1. Olkoon f :, x+1, x 1, f (x)= x+3, x>1 Piirrä funktion kuvaa välillä [ 1, 3]. (a) Tutki ra-arvon (ε, δ)-määritelmän
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti
LisätiedotTekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)
K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +
LisätiedotOlkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:
4 Reaalifunktiot 4. Funktion monotonisuus Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x ja x on voimassa ehto: "jos x < x, niin f (x
LisätiedotRationaalilauseke ja -funktio
4.8.07 Rationaalilauseke ja -funktio Määritelmä, rationaalilauseke ja funktio: Kahden polynomin ja osamäärä, 0 on rationaalilauseke, jonka osoittaja on ja nimittäjä. Huomaa, että pelkkä polynomi on myös
Lisätiedot3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.8.016 3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) x + x + 1 = 4 (x + 1) = 4 Luvun x + 1 tulee olla tai, jotta sen
LisätiedotReaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
Lisätiedot1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo
1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo Olkoot a, b, c mielivaltaisesti valittuja reaalilukuja eli reaaliakselin pisteitä. Ne toteuttavat seuraavat laskulait (ns. kunta-aksioomat):
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
LisätiedotMaksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta
Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö Funktion kasvavuus ja vähenevyys; paikalliset ääriarvot Jos derivoituvan reaalifunktion f derivaatta tietyssä pisteessä on positiivinen, f (x 0 ) > 0, niin funktion tangentti
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
LisätiedotKERTAUSHARJOITUKSIA. 1. Rationaalifunktio a) ( ) 2 ( ) Vastaus: a) = = 267. a) a b) a. Vastaus: a) a a a a 268.
KERTAUSHARJOITUKSIA. Rationaalifunktio 66. a) b) + + + = + + = 9 9 5) ( ) ( ) 9 5 9 5 9 5 5 9 5 = = ( ) = 6 + 9 5 6 5 5 Vastaus: a) 67. a) b) a a) a 9 b) a+ a a = = a + a + a a + a a + a a ( a ) + = a
Lisätiedotx > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.
ANALYYSIN TEORIA A Kaikki lauseet eivät ole muotoiltu samalla tavalla kuin luennolla. Ilmoita virheistä yms osoitteeseen mikko.kangasmaki@uta. (jos et ole varma, onko kyseessä virhe, niin ilmoita mieluummin).
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
Lisätiedot11 MATEMAATTINEN ANALYYSI
Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 MATEMAATTINEN ANALYYSI ALOITA PERUSTEISTA 444A. a) Funktion arvot ovat positiivisia silloin, kun kuvaaja on x-akselin yläpuolella.
LisätiedotMatematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to
Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to 5..2009 ratkaisut 1. (a) Määritä funktion f(x) = e x e x x + 1 derivaatan f (x) pienin mahdollinen arvo. Ratkaisu. (a) Funktio f ja sen derivaatat ovat
LisätiedotJuuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 4..6 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Funktion f( ) = määrittelyehto on +, eli. + Ratkaistaan funktion nollakohdat. f(
Lisätiedot2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä
2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja
LisätiedotMikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.
4.1 Polynomifunktion kulun tutkiminen s. 100 digijohdanto Funktio f on kasvava jollain välillä, jos ehdosta a < b seuraa ehto f(a) < f(b). Funktio f on vähenevä jollain välillä, jos ehdosta a < b seuraa
LisätiedotMatematiikan pohjatietokurssi
Matematiikan pohjatietokurssi Demonstraatio, 8.-9.9.015, ratkaisut 1. Jaa tekijöihin (joko muistikaavojen avulla tai ryhmittelemällä) (a) x +x+ = x + x + = (x+) x +x+ = (x +x+1) = (x+1) (c) x 9 = (x) 3
LisätiedotSekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 21.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
LisätiedotFunktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.
Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],
LisätiedotAnalyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1
Analyysi III Jari Taskinen 28. syyskuuta 2002 Luku Sisältö Sarjat 2. Lukujonoista........................... 2.2 Rekursiivisesti määritellyt lukujonot.............. 8.3 Sarja ja sen suppenminen....................
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotSivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi
Sivu 1 / 8 A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste Olli Kauppi Monisteen ensimmäinen luku käsittelee derivointia hieman yleisemmästä näkökulmasta. Monisteen lopussa on kurssilla
LisätiedotFunktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot
3. Funktion raja-arvo ja jatkuvuus 3.1. Reaali- ja kompleksifunktiot 43. Olkoon f monotoninen ja rajoitettu välillä ]a,b[. Todista, että raja-arvot lim + f (x) ja lim x b f (x) ovat olemassa. Todista myös,
LisätiedotKertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0
Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 K. a) b) c) d) 6 6 a a a, a > 0 6 6 a a a a, a > 0 5 5 55 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 a a a a a ( a ) a a a, a > 0 K.
LisätiedotDerivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)
Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kertausta 2. välikokeeseen Toisessa välikokeessa on syytä osata ainakin seuraavat asiat: 1. Potenssisarjojen suppenemissäe, suppenemisväli ja suppenemisjoukko. 2. Derivaatan laskeminen
LisätiedotSinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.
Sinin jatkuvuus Lemma Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Seuraus Sini on jatkuva funktio. Seuraus Kosini, tangentti ja kotangentti ovat jatkuvia funktioita. Pekka Salmi FUNK 19. syyskuuta 2016 22 / 53 Yhdistetyn
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus
Talousmatematiikan perusteet: Luento 5 Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus Tähän mennessä Funktiolla f: A B, y = f x kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A Jotta funktio
LisätiedotJuuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.5.08 Kertaus K. a) Polynomi P() = + 8 on jaollinen polynomilla Q() =, jos = on polynomin P nollakohta, eli P() = 0. P() = + 8 = 54 08 +
LisätiedotMATEMATIIKAN ALKEET I (YE19A) HUOM. Osa monisteen virheistä on korjattu ja korjatut kohdat on merkitty marginaaleihin.
13. lokakuuta 011 MATEMATIIKAN ALKEET I (YE19A) HUOM. Osa monisteen virheistä on korjattu ja korjatut kohdat on merkitty marginaaleihin. Sisältö 1. Yhden muuttujan funktiot 1.1. Johdantoa 1.. Laskusääntöjä
LisätiedotIV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n
IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee
LisätiedotFunktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?
Funktio. a) Mikä on funktion f (x) = x + lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5? b) Mikä on funktion f (x) = x + maalijoukko eli arvojoukko? c) Selitä, mikä on funktion nollakohta. Anna esimerkki.
LisätiedotMatemaattisen analyysin tukikurssi
Matemaattisen analyysin tukikurssi 10. Kurssikerta Petrus Mikkola 22.11.2016 Tämän kerran asiat Globaali ääriarvo Konveksisuus Käännepiste L Hôpitalin sääntö Newtonin menetelmä Derivaatta ja monotonisuus
Lisätiedot3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit
.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit Rationaali- eli murtofunktiolla tarkoitetaan funktiota R, jonka lauseke on kahden polynomin osamäärä: P() R(). Q() Ainakin nimittäjässä olevan polynomin asteluvun
LisätiedotJuuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14..016 Kertaus K1. a) b) x 18 ( x 9) ( x ) ( x+ ) lim = lim = lim x+ x+ ( x + ) x x x = lim (x 6) = ( ) 6 = 1 x x + 6 ( ) + 6 0 lim = =
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
LisätiedotDIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS
DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS Huomautus. Analyysin yksi keskeisimmistä käsitteistä on jatkuvuus! Olkoon A R mielivaltainen joukko
Lisätiedotx 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua
Mallivastaukset - Harjoituskoe E E a) x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4,35 < 0 x 3 7 4 b) 0 / x + dx = 0 ln x + = ln + ln 0 + = ln 0 Vastaus: ln c) x 4 3x 4 = 0 Sijoitetaan x = u Tulon nollasääntö
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion
LisätiedotOletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on
Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 19 Derivaatan määritelmä Määritelmä
LisätiedotMatematiikan tukikurssi: kurssikerta 10
Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10 1 Newtonin menetelmä Oletetaan, että haluamme löytää funktion f(x) nollakohan. Usein tämä tehtävä on mahoton suorittaa täyellisellä tarkkuuella, koska tiettyjen
LisätiedotMAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut
MAA.3 Koontitehtävät /, ratkaisut. (a) 3x 5x 4 = 0 x = ( 5) ± ( 5) 4 3 ( 4) 6 (b) (x 4) = (x 4)(x + 4) (x 4)(x 4) = (x 4)(x + 4) x 8x + 6 = x 6 x 6 8x = 3 : 8 x = 4 = 5 ± 73 6 (c) 4 x + x + = 0 4 x + 4x
Lisätiedot1.4 Funktion jatkuvuus
1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
LisätiedotMuista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:
Määrittelyjoukot Muista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:, 0 ; log, > 0 ;, 0 (parilliset juuret) ; tan, π + nπ Potenssisäännöt Ole tarkkana kantaluvun kanssa 3 3
LisätiedotFunktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.
Funktiot, L4 eksponentti-funktio Funktio (Käytännöllinen määritelmä) 1 Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.fi) kurssi8, / Etälukio (edu.fi) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.fi) Funktio (Käytännöllinen
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö- tai määrittelyjoukko
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Demonstraatiot III, 4.5..06. Mikä on funktion f suurin mahdollinen määrittelyjoukko, kun f(x) x? Mikä on silloin f:n arvojoukko? Etsi f:n käänteisfunktio f ja tarkista, että löytämäsi
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 4. Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio
Talousmatematiikan perusteet: Luento 4 Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Viime luennolla Funktiolla f: A B kuvataan muuttujan y B riippuvuutta muuttujasta x A A on lähtö-
Lisätiedot3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 6.3.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
Lisätiedotf(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim
Y1 (Matematiikka I) Haastavampia lisätehtäviä Syksy 1 1. Funktio h määritellään seuraavasti. Kuvan astiaan lasketaan vettä tasaisella nopeudella 1 l/min. Astia on muodoltaan katkaistu suora ympyräkartio,
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 15.11.2016 Sisältö Alkeisfunktiot 1.1 Funktio I Funktio f : A! B on sääntö, joka liittää
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 24.10.2016 Sisältö Derivaatta 1.1 Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: I geometrinen
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai
MATP15 Approbatur 1B Ohjaus Keskiviikko 4.11. torstai 5.11.015 1. (Opiskeluteht. 6 s. 0.) Määritä sellainen vakio a, että polynomilla x + (a 1)x 4x a on juurena luku x = 1. Mitkä ovat tällöin muut juuret?.
LisätiedotEpäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt
Epäyhtälöt 1/7 Sisältö Epäyhtälö Epäyhtälöllä tarkoitetaan ehtoa, missä kahdesta lausekkeesta toinen on suurempi tai mahdollisesti yhtä suuri kuin toinen: f(x) < g(x), f(x) g(x).merkit voidaan luonnollisesti
LisätiedotPositiivitermisten sarjojen suppeneminen
Positiivitermisten sarjojen suppeneminen Jono (b n ) n= on kasvava, jos b n+ b n kaikilla n =, 2,... Lemma Jokainen ylhäältä rajoitettu kasvava jono (b n ) n= raja-arvo on lim n b n = sup n Z+ b n. suppenee
Lisätiedotw + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.
Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 3
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus
LisätiedotA = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.
MATP53 Approbatur B Harjoitus 7 Maanantai..5. (Teht. s. 9.) Neliön muotoisesta pahviarkista, jonka sivun pituus on a, taitellaan kanneton laatikko niin, että pahviarkin nurkista leikataan neliön muotoiset
Lisätiedotd Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali
6. Derivaatta 6.. Derivaatta ja differentiaali 72. Olkoon f () = 4. Etsi derivaatan määritelmän avulla f ( 3). f ( 3) = 08. 73. Muodosta funktion f () = derivaatta suoraan määritelmän mukaan, so. tarkastelemalla
LisätiedotMAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
LisätiedotTenttiin valmentavia harjoituksia
Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.
Lisätiedot