IKÄIHMISTEN PÄIVÄTOIMINTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Transkriptio

1 Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II osahanke IKÄKASTE II stm.fi/kaste Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu Omaishoitoperheiden tuki Toimijuus Toimintakyvyn arviointi Avoin päivätoiminta Sosiaaliset kontaktit Kuljetukset Ravitsemus Kuntouttava päivätoiminta Kotiutusvaiheen tuki Kotona asumisen tukeminen Kognitiivinen harjoittelu Osallistaminen Arkitoimintojen ohjaus Jatko-ohjaus ja seuranta Toiminnan vaikuttavuus IKÄIHMISTEN PÄIVÄTOIMINTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Tietoa ja hyviä käytäntöjä päivätoiminnan kehittämisen tueksi 1

2 -osahanke on osa Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II -hanketta Opas liittyy seuraavaan Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II -hankkeen tavoitteeseen: Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut: Tavoitteena on kehittää monimuotoista neuvontaa ja asiakasohjausprosessia, kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja dokumentointia, edistää ennalta ehkäisevän toiminnan kulttuurin leviämistä toiminta- ja työmenetelmiin sekä osaksi palvelujen kokonaisuutta. IKÄIHMISTEN PÄIVÄTOIMINTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Tietoa ja hyviä käytäntöjä päivätoiminnan kehittämisen tueksi Kirjoittajat: Toimitus: Taitto: Kristiina Hyytiälä ja Mari Peltomaa Antti Hämäläinen Elina Nikkola 2

3 Sisällys Päivätoiminta ikäihmisten kotona asumisen tukena 1 Päivätoiminta Päijät-Hämeessä 2 Käsitteet 3 Päivätoiminnan järjestäminen alueen kunnissa 5 Pätevä-hankkeen aikana toteutettu päivätoiminnan kehittämistyö Päijät-Hämeessä 9 Kehittämistyön painopistealueet 9 Hankkeen rooli kehittämistyössä 10 Päivätoiminnan kehittämistyön helmiä 11 Kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistaminen ja laatutekijöiden määrittely 11 Kuvaus ikäihmisten avoimen päivätoiminnan järjestämisestä 14 Toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen osana avoimen päivätoiminnan kehittämistyötä 17 Päivätoiminnan jatko-ohjauksen kehittäminen 18 Ikäihmisten osallistaminen kehittämistyöhön 21 Lähteet 23 3

4 Päivätoiminta ikäihmisten kotona asumisen tukena 1 Kansalliset suositukset ja selvitykset sekä käynnissä olevat kehittämisohjelmat ohjaavat kuntia ja muita ikäihmisten palveluja tuottavia tahoja panostamaan ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen sekä ennalta ehkäisevien ja kotona asumista tukevien palvelujen järjestämiseen sekä edellyttävät ikäihmisten vahvempaa osallistamista heitä koskevien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Näistä keskeisimpinä mainittakoon Laki ikääntyneen toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Kansallinen muistiohjelma , Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) , Ikäihmisten palvelujen laatusuositus sekä Ikähoivatyöryhmän selvitys (2010). Lisäksi edellä mainituissa dokumenteissa todetaan, että kotona asumisen turvaamiseksi on kuntoutusta sekä lisättävä että monimuotoistettava. Jotta palveluita pystytään monipuolistamaan sekä tuottamaan vaihtoehtoisia palveluita, on julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä vahvistettava erityisesti avoimen päivätoiminnan sekä muun ennaltaehkäisevän ja toimintakykyä tukevan toiminnan järjestämisessä. Yhteisille linjauksille toiminnan koordinoinnin ja vastuiden jakamisen osalta on tarve. Päivätoiminnan kaltaisen kotona asumista tukevan ja ns. välimuotoisen palvelun vaikuttavuudesta on osin ristiriitaistakin näyttöä. Suomessa on toteutettu 2000-luvulla kuitenkin laajoja interventiotutkimuksia, jotka ovat tuottaneet tietoa ikäihmisten toimintakyvyn tukemisen ja kuntoutuksen kustannusvaikuttavista malleista, joita voidaan hyödyntää päivätoiminnan kehittämistyössä (vrt. Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus, Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke). Väli-Suomen Ikäkaste II -hankekokonaisuuteen kuuluvan Päijät-Hämeen Pätevä -osahankkeen kautta on pyritty osaltaan edistämään ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja (kuntouttava ja avoin päivätoiminta, perhehoito, omaishoitajien tukeminen ja teknologian hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa) sekä osallistamaan ikäihmisiä kehittämistyöhön. Tämän oppaan tavoitteena on välittää tietoa Päijät-Hämeessä järjestettävän ikäihmisten avoimen ja kuntouttavan päivätoiminnan sisällöistä ja toteutustavoista sekä -osahankkeen aikana tehdyn kehittämistyön tuotoksista.

5 Päivätoiminta Päijät-Hämeessä Kuntouttavalle ja avoimelle päivätoiminnalle ei ole muodostettu yleistä määritelmää, mikä johtuu osaksi siitä, että päivätoiminta ei ole lakisääteinen palvelu. Osittain samasta syystä myös päivätoiminnan sisällöt ja toteuttamistavat vaihtelevat niin Päijät-Hämeen kuntien välillä kuin myös suhteessa Päijät-Hämeen ulkopuolisiin kuntiin. Tässä luvussa avataan kuntouttavan ja avoimen päivätoiminnan käsitteitä ja kuvaamaan Päijät-Hämeen kunnissa toteutettavan päivätoiminnan nykytilannetta sellaisena kuin se on Pätevä-osahankkeen aikana näyttäytynyt. Mari Peltomaa 2

6 Käsitteet Kuntouttava ja hoidollinen päivätoiminta Päivätoiminta on kuntien kotihoidon tukipalvelu. Keskeiset asiakasryhmät ovat kotihoidon asiakkaat, omaishoidettavat sekä osastoilta kotiutuvat asiakkaat. Suuri osa asiakkaista on muistisairaita. Päijät-Hämeen kunnissa päivätoiminta nimen eteen on osassa kuntia lisätty tarkentavat määritelmät kuntouttava tai hoidollinen päivätoiminta. Myös nimitys palvelukeskuspäivä on käytössä. Kuntouttavassa päivätoiminnassa korostuvat ikäihmisen toimintakyvyn arviointi (mittarit) sekä kokonaisvaltainen ja yksilöllinen toimintakyvyn tukeminen, jossa keskiössä on lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu, kognitiivinen harjoittelu sekä arkitoimintojen ohjaus ja ryhmän tarjoaman sosiaalisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen. Kuntouttavassa päivätoiminnassa on hyödynnetty tutkittua tietoa ja vaikuttavia toimintamalleja toimintakyvyn tukemisesta. Päivätoiminnan asiakkailla on lähes poikkeuksetta mahdollisuus harjoitella seniorikuntosalilla ja saada fysioterapeutin ohjausta. Myös tavoitteellisuus ja harjoittelun nousujohteisuus ovat kuntouttavaan päivätoimintaan liitettäviä määreitä. Hoidollinen päivätoiminta ja palvelukeskuspäivät keskittyvät enemmän asiakkaiden tarvitsemiin hoidollisiin toimenpiteisiin, saunotukseen, pesuihin ja virkistymiseen. Päivätoimintapäivään sisältyy ateriat ja kahvit sekä kuljetus. Asiakas maksaa palvelusta asiakasmaksun. Päivätoimintapäivä on usein n. 6 tunnin pituinen. Myös osapäiväryhmiä toteutetaan. 3

7 Avoin päivätoiminta Kaikille ikäihmisille avointa toimintaa. Ei sisällä kuljetuksia. Sisällöltään monimuotoista (toimintakykyä tukevaa) ryhmätoimintaa. Kohtaamispaikkoja, jossa sosiaaliset kontaktit ja vuorovaikutus keskiössä. Lyhytkestoista (yleensä muutaman tunnin kokonaisuuksia). Usein maksutonta (kahvi- ja lounasmaksut). Monia järjestäjätahoja. Päijät-Hämeessä kaikille ikäihmisille avoimesta ryhmätoiminnasta ja avoimesta päivätoiminnasta vastaavat seurakunnat ja kolmannen sektorin toimijat. Lisäksi kuntien liikuntatoimet ja kansalaisopistot järjestävät avointa ryhmätoimintaa, josta usein peritään osallistumismaksu. Toiminta suhteellisen pienimuotoista Päijät-Hämeessä ja kuntien välillä suuria eroja ko. palvelujen saatavuudessa. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoistyöhön. Toiminnan koordinointi heikkoa, ei selkeää paikkaa kuntien palvelujärjestelmässä. 4

8 Päivätoiminnan järjestäminen alueen kunnissa Tiedot kuntien asukasluvuista ja yli 65-v asukkaiden osuudesta on kerätty sivustolta löytyvistä tilastoista 5/2013. Lahti (asukasluku , yli 65v 20,4 %) Kuntouttava päivätoiminta hankitaan ostopalveluna Harjulan Setlementiltä. 9 asiakaspaikkaa/arkipäivä. Päivätoimintapäivän kesto klo 9-14 (ei sis. kuljetusaikaa). Palveluun ohjautuu kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaita sekä Lahden kaupunginsairaalan osastoilta kotiutuvia asiakkaita. Jaksottaista, kesto 7 viikkoa. Omaishoidettavien ryhmä osallistuu päivätoimintaan kerran viikossa, muut ryhmät kaksi kertaa viikossa jakson ajan. Päivätoimintapäivän ohjelmassa keskiössä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu (seniorikuntosali), arkitoimintojen ohjaus ja kognitiivinen harjoittelu sekä ryhmän tarjoaman sosiaalisten kontaktien hyödyntäminen. Työntekijäresurssit: 2 lähihoitajaa, fysioterapeutti (50% työajalla) ja koordinaattori (50% työajalla). 5

9 Heinola (asukasluku , yli 65v 25,9 %) Päivätoiminnassa asiakasryhmät jakautuvat kuntouttavan ja hoidollisen päivätoiminnan piiriin. Kuntouttavassa päivätoiminnassa 5 8 asiakaspaikkaa/arkipäivä ja hoidollisessa päivätoiminnassa n. 16 asiakaspaikkaa/arkipäivä. Päivätoimintapäivän kesto on 6 tuntia. Hoidollisessa päivätoiminnassa keskiössä ovat ryhmätoiminnan tarjoamat sosiaaliset kontaktit, virkistäytyminen, kuntosaliharjoittelu, hoidolliset toimenpiteet sekä kylvetys. Kuntouttavassa päivätoiminnassa keskiössä puolestaan on fyysisen toimintakyvyn harjoittaminen ja kuntosaliharjoittelu. Päivätoimintajakson kesto ja asiakkaiden viikkokohtaiset käyntimäärät määritellään yksilöllisesti/asiakasryhmittäin. Osalle asiakkaista päivätoiminta on pysyvä palvelu, osalle jaksottainen. Päivätoimintaan ohjautuu asiakkaita kotihoidosta, omaishoidon tuesta, muistihoitajalta sekä osastoilta (kotiutuvat asiakkaat). Lisäksi ikäihmiset itse tai heidän omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä päivätoimintaan. Työntekijäresurssit: sairaanhoitaja/tiimivastaava, 3 lähihoitajaa ja fysioterapeutti (50% työajalla). 6

10 Peruspalvelukeskus Aava (Orimattila , yli 65v 20,3%) (Nastola , yli 65 v 17,7%) (Iitti 6955, yli 65v 24,7%) (Sysmä 4178, yli 65v 33,6%) (Hartola 3205, yli 65v 29,4%) (Pukkila 2047, yli 65v 20,7%) (Myrskylä 1992, yli 65v 23,5%) Palveluun ohjautuu pääasiassa kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaita, mutta myös muita kunnallisen kotihoidon piiriin kuulumattomia ikäihmisiä, joille on suositeltu ko. palvelua esim. kotihoidon kartoituskäyntien pohjalta. Ryhmät ovat pääasiassa sekaryhmiä. Ei jaksottaisuutta. Päivätoiminnassa sekä kokopäivä- että osapäiväryhmiä. Kokopäiväryhmien kesto n. 6 tuntia ja osapäiväryhmien 4 tuntia. Päivätoimintaryhmän keskimääräinen koko on 8-12 henkilöä. Nastolassa, Iitissä ja Sysmässä päivätoimintaa järjestetään kaikkina arkipäivinä. Orimattilassa päivätoimintaa järjestetään neljänä päivänä viikossa ja tämän lisäksi Artjärven seudulla järjestetään päivätoimintaa kahtena päivänä kuukaudessa. Hartolassa päivätoimintaa järjestetään kolmena päivänä viikossa, Pukkilassa yhtenä päivänä viikossa ja Myrskylässä yhtenä päivänä kuukaudessa. Asiakas käy päivätoiminnassa pääsääntöisesti 1-2 kertaa viikossa. Kuntosaliharjoittelu, muu liikunnallinen harjoittelu ja ulkoilu sekä käden taitojen ja kognitiivisten taitojen harjoittaminen sisältyvät keskeisesti päivätoimintapäiviin. Lähes kaikissa päivätoimintayksiköissä on kuntosali. Osassa kuntia on päivätoimintapäivän yhteydessä mahdollisuus saunotus- ja kylvetyspalveluun. Työntekijäresurssit kunnittain: Orimattila (sosiaaliohjaaja ja lähihoitaja, fysioterapeutin ohjaus ostopalveluna), Iitti (geronomi ja lähihoitaja 50% työajalla), Nastola (geronomi ja fysioterapeutti 33% työajalla), Sysmä (geronomi / sosiaaliohjaaja ja lähihoitaja), Hartola (sosiaaliohjaaja ja lähihoitaja 30% työajalla), Pukkila (toimintaterapeutti ja seurakunnan työntekijä sekä fysioterapeutti, joka ohjaa kuntosaliosuuden), Myrskylä (sosiaaliohjaaja, lähihoitaja). 7

11 Peruspalvelukeskus Oiva (Asikkala 8461, yli 65v 26,1%) (Hollola , yli 65v 18,1%) (Padasjoki 3333, yli 65v 31,2%) (Kärkölä 4772, yli 65v 20,7%) (Hämeenkoski 2096, yli 65v 24,6%) Palveluun ohjautuu pääasiassa kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaita sekä muita kotona asuvia ikäihmisiä. Lisäksi päivätoimintaryhmiin osallistuu paikallisten asumispalveluyksiköiden asukkaita. Ryhmät ovat sekaryhmiä. Ei jaksottaisuutta. Päivätoimintaa järjestetään sekä kokopäiväryhminä että lyhyempien toimintaryhmien muodossa. Asiakas osallistuu päivätoimintaan ja toimintaryhmiin kerran viikossa. Päivätoimintaryhmän koko on keskimäärin 10 henkilöä. Asikkalassa järjestetään palvelukeskuspäivä kahtena päivänä viikossa. Padasjoella ja Kärkölässä päivätoimintaa järjestetään yhtenä päivänä viikossa. Hollolassa ja Hämeenkoskella päivätoimintaa järjestetään lyhyempien toimintaryhmien muodossa (kesto 2 tuntia), joita toteutetaan Hollolassa 3 kertaa viikossa ja Hämeenkoskella kerran viikossa. Kärkölän päivätoiminta hankitaan ostopalveluna Kärkölän vanhustenkotiyhdistykseltä ja järjestetään yhdistyksen Nerolan palvelukeskuksessa. Hämeenkoskella järjestettävä päivätoiminta ostetaan Wellamo-opistolta. Työntekijäresurssit kunnittain: Hollola (osan ryhmistä ohjaa päivätoiminnanohjaaja, osan lähihoitaja), Padasjoki (lähihoitaja), Kärkölä (lähihoitaja), Hämeenkoski (Wellamo-opiston ohjaaja) ja Asikkala (päivätoiminnanohjaaja, 4 lähihoitajaa). Asikkalassa päivätoiminnanohjaaja vastaa toiminnallisesta ja virikkeellisestä sisältöosuudesta ja lähihoitajat kylvetyksestä, saunotuksesta ja hoidollisesta sisällöstä. Lisäksi Asikkalassa järjestetään avointa ryhmätoimintaa arkipäivisin, johon osallistuu kotona asuvien ikäihmisten lisäksi Oltermannin palvelukeskuksen asukkaat. Avoimen ryhmätoiminnan ohjaamisesta vastaavat päivätoiminnanohjaajan lisäksi vapaaehtoistyöntekijät. 8

12 Pätevä-hankkeen aikana toteutettu päivätoiminnan kehittämistyö Päijät-Hämeessä Kehittämistyön painopistealueet Päivätoiminnan kehittämistyö käynnistettiin Päijät-Hämeen kunnissa keväällä 2012 alueellisilla kehittämistyöpajoilla, joissa avattiin päivätoiminnan nykytilaa ja määriteltiin kehittämiskohtia. Keskeisimmiksi päivätoiminnan kehittämiskohdiksi nousivat: yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä (kunnat, kolmas sektori, seurakunnat, yritykset, oppilaitokset, vanhusneuvostot, vanhusjärjestöt) erityisesti tiedottamisen ja asiakkaiden ohjaamisen sekä avoimen päivätoiminnan järjestämisen osalta toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi erityisesti avoimen päivätoiminnan kaltaisen toiminnan järjestämisen osalta sekä vapaaehtoistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen avoimen päivätoiminnan järjestämisessä tutkimustiedon ja vaikuttavien mallien hyödyntäminen päivätoiminnan sisältöjen ja toimintatapojen kehittämisessä päivätoiminnan tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden edistäminen päivätoiminnan asiakasryhmien määrittäminen sekä kriteeristöjen luominen päivätoimintaan ohjautumiselle päivätoimintajakson jälkeisen seurannan ja jatko-ohjauksen varmistaminen toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen; asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja toiminnan arviointi sekä käytettävissä olevat mittarit 9

13 Hankkeen rooli kehittämistyössä Hanketyöntekijöiden roolina on ollut toimia kehittämistyön eteenpäin viemiseksi perustettujen työryhmien koollekutsujina sekä työryhmien työskentelyn koordinoijina. Hanketyöntekijöiden vastuulla on ollut suunnitella ja dokumentoida kehittämistyön etenemistä ja tuotoksia sekä tukea hankekuntia kehittämistyössä levittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä. Kehitettävien palvelujen juurtumisen kannalta kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden sitoutumista kehittämistyöhön korostettiin läpi hankkeen toteutusajan. Päivätoiminnan kehittämistyötä on tuettu kunnissa jakamalla tietoa ja hyviä käytäntöjä seuraavilla keinoilla: Järjestämällä opintomatkat Tampereen ja Hämeenlinnan päivätoiminnan yksiköihin. Järjestämällä seminaari päivätoiminnassa hyödynnettävistä toimintakyvyn tukemisen tutkituista malleista. Kehittämistiimeissä, ohjausryhmässä ja projektiryhmässä järjestettyjen asiantuntija-alustusten ja vanhustenhuollon yksiköiden tutustumiskäyntien kautta. Järjestämällä ikäihmisille suunnatut ideapajat Lahdessa ja Heinolassa. Kokoamalla etäteknologiaselvitys ja järjestämällä teknologiatyöpaja. Muiden kehittämistyötä tukevien tuotosten kautta (opinnäytetyöt, kirjallisuuskatsaus). 10

14 Päivätoiminnan kehittämistyön helmiä Kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistaminen ja laatutekijöiden määrittely Päivätoiminnan kehittämistyö käynnistyi Lahdessa keväällä 2012 järjestetyllä kehittämistyöpajalla, jossa yhdeksi päivätoiminnan kehittämisteemaksi nimettiin Lahden kaupungin kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistaminen. Tämän teeman eteenpäin viemiseksi muodostettiin Lahteen oma kuntouttavan päivätoiminnan kehittämistiimi. Kehittämistiimiin osallistui Lahden kaupungin edustajina vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutuspäällikkö, Lahden kaupunginsairaalan geriatrisen tutkimus-, kuntoutusja arviointiosaston osastonhoitaja sekä geriatrisen keskuksen poliklinikan geriatrian erikoislääkäri. Lisäksi tiimin kokoonpanossa oli mukana edustajia Lahden ammattikorkeakoulusta, Harjulan setlementistä, Lahden Diakonialaitos Dilasta ja Lahden vanhusten asuntosäätiöstä. Kehittämistiimin tapaamisissa avattiin kohta kohdalta päivätoiminnan määritelmää, tarkoitusta ja prosessia sekä nimettiin kehittämiskohtia ja visioitiin osittain jo päivätoiminnan tulevaisuuden suuntaa. Tiimin työskentelyä ja prosessin eteenpäin viemistä oli ohjaamassa työskentelyn alussa tuotteistamisen asiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta. Tiimin työskentelyn tuloksena syntyi päivätoiminnan nykytilan kuvauksen runko, jota arvioi ja täydensi mm. Lahden kaupunginsairaalasta, omaishoidosta ja kotihoidosta asiakkaita päivätoimintaan ohjaavat työntekijät sekä päivätoiminnan palveluntuottaja ja Lahden kaupungin vanhusten palveluiden ja kuntoutuksen vastuualueen johto. Tuotteistamiskuvauksen tueksi ja prosessin avaamiseksi laadittiin erillinen prosessikuvaus. Kuntouttavan päivätoiminnan tuotteistamisen keskeisiksi tavoitteiksi nousi päivätoiminnan laatukriteerien määrittäminen sekä päivätoiminnan toteutustapojen visiointi. Ohessa on esitettynä tuotteistamisprosessin kautta esiin nousseet kuntouttavan päivätoiminnan laatutekijät sekä niiden toteutumiseen liittyviä huomioita ja tuotteistamisprosessin aikana esiin nousseet visiot. 11

15 LAATUTEKIJÄT Päivätoiminnan kohderyhmä on määriteltynä selkeästi. Palveluun ohjautuminen on oikea-aikaista. Kuntouttavaan päivätoimintaan ohjautumisen väylät on määritelty selkeästi. Tiedon kulku palvelun tilaajan, palvelun tuottajan, asiakkaan ja omaisten välillä tulee olla asianmukaista ja oikea-aikaista. Henkilöstö on ammattitaitoista ja heillä on kohderyhmätietoutta. Toiminta on tutkittuun tietoon pohjautuvaa (menetelmät, harjoitteet, ohjaus, työote, kohtaaminen). Toiminta on tavoitteellista ja asiakasta osallistavaa. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksiin kiinnitetään huomiota. Laadukkaan kuntouttavan päivätoiminnan ruokailutilanteiden järjestämisessä on huomioitu ikäihmisten ravitsemuksen laatusuositukset sekä erityisruokavaliot. Kuljetus- ja tilaratkaisut ovat asianmukaiset. Päivätoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan yksilö- ja toiminnan tasolla. Päivätoimintajakson jälkeinen jatko-ohjaus ja seuranta on varmistettu. HUOMIOITAVAA Ketkä asiakkaat hyötyvät palvelusta eniten (vrt. asiakaspaikkojen määrä)? Osastolta kotiutuvien asiakkaiden pääsy palvelun piiriin ilman jonotusta. Palveluun ohjautumiselle on selkeä kriteeristö. Palveluntuottajan tulisi saada käyttöönsä asiakkaan päivätoimintajakson toteuttamisen kannalta oleelliset terveystiedot. Päivätoimintajakson toteutuminen ja suositukset jatko-ohjauksesta ja seurannasta tulisi dokumentoida suunnitelmallisesti. Henkilöstöllä on riittävä osaaminen muistisairauksista ja eri toimintakyvyn osa-alueiden tukemisesta. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi uusien tutkittujen toimintamallien tarjoaman tiedon pohjalta. On olemassa selkeät toimintakäytännöt siitä, miten asiakkaan ääni tulee kuuluviin. Asiakkaan ravitsemustilanteen havainnoiminen ja seurannan varmistaminen. Kuljetusjärjestelyissä huomioitava pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päivätoimintaan. Käytössä on toimintakyvyn ja toiminnan arvioinnin mittarit ja menetelmät, joiden avulla toimintakykyä ja toimintaa arvioidaan systemaattisesti. Asiakas saa jatko-ohjausta ja/tai seurantaa niiden toimintakyvyn osa-alueiden tukemiseen, jotka heikentävät asiakkaan kotona selviytymistä. 12

16 Tuotteistamisprosessin aikana esiin nousseet visiot: Visio 1. Päivätoiminnan koordinoinnin keskittäminen palveluohjausyksikköön. Jotta asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti sekä takaamaan tasavertaisuus palvelun saannissa, tulisi päivätoiminnan koordinoinnista vastata yhden yksikön. Näin päivätoimintaan ohjautumisen polut saadaan selkiytettyä. Asiakkaiden ohjautumiseen tulisi laatia selvä kriteeristö sekä kiireellisyysluokitus. Koordinaatiovastuun keskittäminen yhteen paikkaan mahdollistaisi seurannan toteuttamisen ja jatkotoimenpiteiden organisoinnin systemaattisesti. Seurannan ja jatko-ohjauksen toteutumisen kautta pystytään varmistamaan, että päivätoimintajaksolla alkanut kuntoutuminen jatkuu jakson jälkeen niiden asiakkaiden kohdalla, joille päivätoimintajakso ei yksistään ole riittävä tukimuoto. Visio 2. Paikallisten palveluntuottajien osaamisen ja resurssien hyödyntäminen erilaisten ikäihmisten toimintakykyä tukevien palveluiden järjestämisessä. Palveluntuottajat kokevat, että toimintakykyä tukevan toiminnan järjestämisessä voisi tapahtua tiettyä profiloitumista asiakkaiden erilaisten tarpeiden sekä palveluntuottajien erikoisosaamisen ja resurssien mukaan. Kuntouttavan päivätoiminnan rahoittamisvaihtoehtoja mietittäessä tulisi huomioida ikäihmisten kasvava maksuvalmius sekä palvelusetelin ja eläkkeensaajien hoitotuen hyödyntäminen palvelujen ostamisessa. Visio 3. Kuntouttavan päivätoiminnan vaikuttavuuden osoittaminen yksilötasolla ja toiminnan tasolla. Määritetään systemaattinen tapa, miten päivätoimintajakson alku- ja loppuarviointi toteutetaan (mittarit esim. RAI Screener, menetelmät) ja miten kerättyä aineistoa hyödynnetään. Kuntouttavan päivätoiminnan vaikuttavuutta voi arvioida esim. seuraavien asioiden kautta: kotiutumisen onnistuminen, vaikutus arjen toimintoihin (ADL), kaatumisten määrä, omaisten/omaishoitajien kokemusten kartoittaminen. Myös RAIjärjestelmän kautta saatavien tietojen pohjalta on mahdollista arvioida toiminnan vaikuttavuutta. 13

17 Kuva: Marjut Aspelin Kuvaus ikäihmisten avoimen päivätoiminnan järjestämisestä Pätevä hankkeessa tuotettiin kuvaus siitä, miten Lahden kaupungin Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen Jalkarannan sairaalassa on mahdollista järjestää ikäihmisten avointa päivätoimintaa eri sektorin toimijoiden yhteistyönä. Avoimen päivätoiminnan suunnittelun taustalla oli Lahden kaupungin tarve järjestää kotona asuville ikäihmisille ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ja kotona asumista tukevaa toimintaa. Avoimen päivätoiminnan käynnistämisen kautta on lisäksi tavoitteena saada Jalkarannan sairaalan ryhmäkäyttöön soveltuvat tilat paremmin hyötykäyttöön sekä samalla avata Jalkarannan sairaalan toimintaa ulospäin ja siten integroida perinteistä sairaalahoitoa osaksi lähiympäristön luontaista toimintaa. Seuraavan aukeaman taulukossa esitetty kuvaus avoimen päivätoiminnan järjestämisestä on tuotettu Pätevä hankkeen koordinoimassa monitoimijaisessa avoimen päivätoiminnan kehittämistiimissä. Kuvausta hyödynnetään Lahden kaupungin pilotoidessa avointa päivätoimintaa Jalkarannan sairaalassa syksyllä Kuvausta on mahdollista hyödyntää jatkossa muissa yksiköissä ja kunnissa avointa päivätoimintaa käynnistettäessä. 14

18 PALVELUN NIMI KENELLE TARKOITUS JA TAVOITE IKÄIHMISTEN AVOIN PÄIVÄTOIMINTA Kotona asuville lahtelaisille ikäihmisille Tarkoitus: Iäkkään lahtelaisen omatoimisen kotona asumisen tukeminen sekä ennalta-ehkäistä raskaampien palvelujen piiriin siirtymistä. Tavoite: Tavoitteena luoda alueellinen ikäihmisten avoin kohtaamispaikka, jonka toiminnan kautta tuetaan sekä ikääntyneen fyysistä, psyykkistä, kognitiivista että sosiaalista toimintakykyä ja edistetään ikäihmisen kotona asumiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. HYÖDYT Ikääntyneen arjessa selviytyminen vahvistuu hänen osallistuessa toimintakyvyn eri osa-alueita tukevaan avoimeen päivätoimintaan sekä ikäihmisen saadessa avoimen päivätoiminnan kautta kotona selviytymiseen liittyvää tiedollista ja taidollista ohjausta ja neuvontaa. Avoin päivätoiminta tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten kontaktien syntymiseen sekä vertaistukeen ikäihmisten välillä. Avoimen päivätoiminnan kautta ikäihmisillä on lisäksi mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa ammattihenkilöstön edustajilta. Ikäihmisen osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan aktivoi ja tarjoaa säännöllistä sisältöä arkeen. Ikäihmisen toimintakyvyn kohentuessa ja arjessa selviytymisen valmiuksien parantuessa, raskaampien palvelujen tarve myöhentyy, mikä tuo kustannussäästöjä kaupungille. Avoimen päivätoiminnan toteuttaminen Jalkarannan sairaalan tiloissa mahdollistaa Jalkarannan sairaalan toiminnan avautumisen ulospäin sekä Jalkarannan sairaalan yhteisten tilojen käyttöasteen nostamisen. Jalkarannan sairaalan asukkaiden osallistumismahdollisuus avoimen päivätoiminnan tilaisuuksiin sekä alueen iäkkäiden osallistuminen Jalkarannan sairaalan omaan toimintaan monipuolistavat palvelutarjontaa ja lisäävät sosiaalisia kontakteja ikäihmisten välillä. RESURSSIT SISÄLTÖ Henkilökunta: Avoimen päivätoiminnan koordinaattori kts. kohta toiminnan koordinointi. Tilat: Avoimen päivätoiminnan käytettävissä ovat Jalkarannan sairaalan ala-aulatila, hiljainen huone sekä neljä kabinettia ja kuntoutustila, jossa on seniorikuntosalilaitteet. Tilojen käytössä huomioidaan Jalkarannan sairaalan oma toiminta. Avoimen päivätoiminnan tilat Jalkarannan sairaalassa ovat esteettömät, turvalliset, riittävästi valaistut ja riittävän suuret (erikokoisia tiloja ryhmäkoon/toiminnan mukaan). Ryhmätiloissa on hyvä kuuluvuus ja tuuletusmahdollisuus. Ryhmien käytössä on tukevat tuolit ja pöydät, wc-tilat (inva wc) ja ruokailutilat. Liikuntaa varten tilavaatimus on vähintään 1,5m2/asiakas. Toimijat: Avoimen päivätoiminnan sisällöntuottamisesta vastaa paikalliset kolmannen sektorin toimijat, oppilaitokset opiskelijatyönä, seurakunnat, vapaaehtoistyöntekijät sekä kaupungin eri yksiköiden työntekijät. Kaupunki tarjoaa ilmaiseksi tilat muiden toimijoiden käyttöön, toimijat perivät tuottamastaan avoimesta päivätoiminnasta tietyiltä osin asiakasmaksua. Erikseen ilmoitetut säännöllisesti kokoontuvat ryhmät ovat asiakasmaksullisia. Muilta osin avoin päivätoiminta on maksutonta ikäihmisille. Kuljetusjärjestelyt: Avoimeen päivätoimintaan ei sisälly kuljetusta. Julkisten kulkuneuvojen reittiliikenteen hyödyntäminen. Avoimeen päivätoimintaan sisältyy ohjattua ryhmätoimintaa, ammattihenkilöstön pitämiä tietoiskuja ja teemaluentoja, neuvontaa, tapahtumia ja mahdollisuus ruokailla ja kahvitella. Ryhmän ohjaajina ja tilaisuuksien vetäjinä voivat toimia ammattihenkilöstö, opiskelijat, vapaaehtoiset ja vertaisohjaajat. 15

19 SISÄLTÖ Avoimen päivätoiminnan keskeisiä sisältöosuuksia: FYYSISTÄ TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA TOIMINTA JA OHJAUS voima- ja tasapainoharjoittelu erilaiset liikuntaryhmät toimintakykymittaukset + muut mittaukset terveysneuvonta palveluneuvonta PSYYKKISTÄ JA SOSIAALISTA HYVIN- VOINTIA TUKEVA TOIMINTA kognitiivinen harjoittelu, muistiharjoittelu terveysneuvonta Ystäväpiiri, Senioripysäkki keskusteluryhmät palveluneuvonta KULTTUURITOIMINTA musiikki, tanssi kirjallisuus kuvataide käsityöt ja askartelu Avoimen päivätoiminnan päivän ohjelma on suunniteltu niin, että osallistujat voivat luontevasti ruokailla tai kahvitella muun ohjelman välissä. Ikäihmisellä on mahdollisuus valita mihin päivätoiminnan ohjelmaosuudesta osallistuu. ARVIOINTI TIEDOTTAMINEN TOIMINNAN KOORDINOINTI Toimintaa käynnistettäessä laaditaan avoimen päivätoiminnan arviointisuunnitelma, johon kirjataan se, miten kerätään palautetta asiakkailta sekä toiminnan järjestäjätahoilta ja miten palautetta hyödynnetään. Osallistujamäärien kirjaaminen on oleellista, jotta toiminnan kannattavuutta pystytään arvioimaan. Avoimen päivätoiminnan toteuttamisen tueksi muodostetaan yhteistyöryhmä, johon kuuluu koordinaattorin lisäksi toimintaa järjestävien tahojen edustajat sekä asiakasedustus. Työryhmä suunnittelee ja arvioi toimintaa. Toiminnan käynnistämisvaiheessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää avoimesta päivätoiminnasta tiedottamiseen ja toiminnan markkinointiin ikäihmisille olemassa olevia tiedottamisen kanavia monipuolisesti hyödyntäen. Tiedottamisesta ja markkinoinnista päävastuu on koordinaattorilla, mutta myös toiminnan järjestäjätahoilla on tärkeä rooli tiedottamisessa. Toiminta edellyttää koordinoijaa, jolla on päävastuu avoimen päivätoiminnan organisoinnista. Päävastuu avoimen päivätoiminnan koordinaatiosta olisi hyvä olla yhdellä taholla. Avoimen päivätoiminnan mallia kokoamassa olleen työryhmän ehdotuksena on, että koordinoijataho on kaupunki. Koordinointivastuu kuuluu yhdelle työntekijälle päätoimisesti. Koordinoija vastaa seuraavista asioista: laatii avoimen päivätoiminnan ohjelman yhteistyöryhmän tuella huolehtii osaltaan tilajärjestelyistä ja ruokailun/kahvitusten sujuvuudesta tiedottaa avoimesta päivätoiminnasta ja markkinoi toimintaa kohderyhmille selvittää erilaisia kuljetusmahdollisuuksia toimii yhteistyöryhmän koollekutsujana laatii arviointisuunnitelman yhdessä yhteistyöryhmän kanssa kokoaa ja ylläpitää toimintaa tuottavista tahoista verkoston Koordinaattorin työnkuvaan olisi mahdollista yhdistää osaltaan myös Lahden vapaaehtoistyön koordinointia. 16

20 Toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen osana avoimen päivätoiminnan kehittämistyötä Päivätoiminnan kehittämistyö eteni peruspalvelukeskus Aavan alueen kunnissa alueellisten työpajojen toteuttamisen ja niitä seuranneiden jatkotapaamisten kautta, jotka järjestettiin Orimattilan seudulla, Sysmässä, Hartolassa ja Nastolassa. Näiden alueellisten työpajojen tavoitteena oli koota paikallisia ikäihmisten palveluiden parissa työskenteleviä toimijoita sekä palvelujen käyttäjiä saman pöydän ääreen keskustelemaan oman kunnan/kuntien ikäihmisten palvelutarpeista liittyen erityisesti toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista tukevaan toimintaan (avoin päivätoiminta, toimintakykyä tukevat ryhmät). Tarpeiden kartoituksen ohella työpajoissa oli tavoitteena pohtia toimijoiden välisiä yhteistyönkohtia ja voimavarojen yhdistämistä palvelujen ja toimintojen järjestämisessä. Jatkotapaamisissa nimettiin konkreettisia yhteistyökohtia ja jaettiin vastuita asioiden eteenpäin viemiseksi. Lähes poikkeuksetta työryhmien osallistujat totesivat, että he saivat kokoontumisilta itselleen paljon tietoa ja kontakteja. He kokivat tulleensa tietoisemmiksi toisistaan ja toisten toimijoiden tarjoamista palveluista sekä kertoivat, että kynnys olla yhteydessä muihin toimijoihin madaltui tapaamisten myötä. Työryhmiin osallistuneet toimijat olivat varsin innostuneita keskustelemaan, ideoimaan ja jakamaan tietoa. Esimerkkejä yhteistyön tavoista: Palvelutarjottimien kokoaminen paikallisten toimijoiden käyttöön ja toimijoiden jatkotyöskentelyn tueksi. Palvelutarjottimen keskeinen hyöty ja tarkoitus on toimia työntekijöiden työvälineenä, jotta he osaisivat paremmin ohjata ja neuvoa ikäihmisiä osallistumaan heille sopiviin ryhmiin ja toimintaan. Jatkossa kunnan työntekijöiden on oleellista miettiä kuka tai mikä taho vastaa palvelutarjottimen päivittämisestä. Myös palvelutarjottimien muotoa tulee jatkokehittää (sähköinen, kansio tmv.). Ikäihmisten avoimien kohtaamispaikkojen suunnittelutyön käynnistäminen toimijoiden yhteistyönä. Olemassa olevien toimijaresurssien ja vapaaehtoistyön tarjoamien resurssien kartoittaminen sekä toimintaan soveltuvien tilojen ja niiden käyttöehtojen selvittäminen. 17

21 Päivätoiminnan jatko-ohjauksen kehittäminen Pätevä-hankkeessa toteutettavan päivätoiminnan kehittämistyön haluttiin Heinolan kaupungissa painottuvan päivätoiminnan jatko-ohjauksen kuvaamiseen. Pätevä-hankkeessa kootussa Heinolan päivätoiminnan kehittämistiimissä, jossa oli kaupungin työntekijöiden lisäksi myös liikuntatoimen, vanhusneuvoston, Jyränkölän setlementin, Heinolan seurakunnan ja Heinolan Kaupunkisydän ry:n edustus, seurattiin kehittämistyön etenemistä ja ideoitiin sen suuntaa sekä dokumentoitiin tehtyä kehittämistyötä. Heinolan kaupungin päivätoiminnan henkilöstö vei kehittämistyötä esimiestensä ja päivätoimintaan linkittyvän muun keskeisen henkilöstön kanssa hyvin itsenäisesti eteenpäin tiimin kokoontumisten välillä. Kehittämistyön painopistealueeksi määrittyi jatko-ohjauksen kehittäminen, sillä päivätoiminnassa haluttiin entisten sekaryhmien ja pysyvien asiakassuhteiden sijaan painottaa enemmän jaksoittaisuutta ja eriytyneitä ryhmiä, jotta päivätoiminta vastaisi paremmin eri ryhmien tarpeisiin ja päivätoimintaan avautuisi paikkoja palvelua tarvitseville. Heinolan kaupungin päivätoiminnassa otettiin 2/2013 käyttöön uusi toimintamalli, jolloin määriteltiin mitkä asiakasryhmät kuuluvat kuntouttavan päivätoiminnan piiriin, ja mitkä hoidollisen päivätoiminnan piiriin. Sivulla 20 olevassa kuvassa on esitettynä asiakasryhmien jaottelu. Kuntouttavalla päivätoiminnalla tuetaan asiakkaan kotona selviytymistä tilanteessa, jossa toimintakyvyn heikentyminen vaikeuttaa ja jopa uhkaa kotona asumista. Kuntouttava päivätoiminta korvaa kotiin annettavia palveluja, kuten kotihoidon ja kotihoidon fysioterapeutin käyntejä, sekä nopeuttaa osastolta kotiutumista mahdollistaen itsenäisen asumisen kotona. Hoidollisen päivätoiminnan tarkoituksena on ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen, mielialan kohentaminen ja kotikuntoisuuden lisääminen järjestämällä perushoitoa, kuntouttavaa toimintaa sekä viriketoimintoja. Hoidollinen päivätoiminta ehkäisee sosiaalisten riskien syntymistä ja kannustaa ikääntyneitä aktiiviseen ja oma-aloitteiseen toimintaan. Hoidollisen päivätoiminnan muistia kuntouttava toiminta hidastaa muistin sekä toimintakyvyn heikkenemistä ja edistää näin ikääntyneen itsenäistä kotona selviytymistä. Hoidollinen päivätoiminta mahdollistaa myös omaishoitajien vapaapäivien pitämisen. 18

22 Asiakasryhmien määrittelyn jälkeen määriteltiin minkä asiakasryhmien kohdalla jaksottainen (n. 2-3kk) päivätoiminta on mahdollista ja mille asiakasryhmille päivätoiminta on pysyvä palvelumuoto kotona asumisen tukena. Tämän määrittelyn jälkeen alettiin kartoittamaan sitä, millaisia ns. kevyempiä toimintakykyä tukevia palveluita Heinolassa on tarjolla, joko Heinolan kaupungin järjestämänä tai muiden toimijoiden järjestämänä, joihin päivätoiminnan asiakkaita voidaan ohjata päivätoimintajakson päätyttyä. Kartoituksen apuna hyödynnettiin Pätevä-hankkeessa koottua palvelutarjotinta, jossa on tietoa Heinolassa ikäihmisille järjestettävistä toimintakykyä tukevista palveluista. Sivulla 20 olevassa kuvassa on nimettynä ne toimijat, joiden palveluiden piiriin päivätoiminnan asiakkaita on mahdollista jatko-ohjata tulevaisuudessa. Tämän oppaan kirjoittamishetkellä on käynnissä suunnittelutyö ja neuvottelut toimijoiden välillä siitä, miten jatko-ohjautuminen käytössä toteutuu ja miten se resursoidaan sekä se, missä määrin jatkoohjausryhmiin tulee järjestää kuljetuksia. Tällä hetkellä kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaiden jatko-ohjaus liikuntatoimen ryhmiin toimii hyvin ja liikuntatoimi huomioi päivätoiminnan asiakasryhmien tarpeen mm. muistisairaiden liikuntaryhmien järjestämisen osalta erityisryhmien liikuntaa suunnitellessa. Heinolan kaupungissa ollaan käynnistämässä ikäihmisten perhehoitoa palvelumuotona. Perhehoito tarjoaa osaltaan vaihtoehtoisen palvelumuodon päivätoiminnan rinnalla mm. omaishoidettaville omaishoitajan pitäessä lakisääteistä vapaata. Heinolan kaupungin on tarkoitus yhdessä Jyränkölän setlementin kanssa laajentaa ystäväpiiri-toimintaa ulottumaan päivätoiminnan asiakkaisiin ja ystäväpiiri-ryhmät voivat toimia myös jatko-ohjausryhminä niiden asiakkaiden kohdalla, joiden pääasiallinen päivätoiminnan tarve on yksinäisyys. Keskeisiä asiakasryhmiä, joiden jatko-ohjauksen toteutumista suunnitellaan jatkossa, ovat: päivätoimintaan sosiaalisista syistä tai elämäntilannekriisin seurauksena ohjautuneet, työikäiset muistisairaat sekä muistisairaat, joiden sairaus on alkuvaiheessa. Jatkossa pohditaan myös sitä, voisiko palvelusetelin kattavuutta ulottaa kotihoidon tukimuotona toimiviin jatko-ohjausryhmiin. 19

23 OHJAAVA TAHO IKÄKASTE II OHJATTAVAT ASIAKASRYHMÄT JATKO- OHJAUSRYHMIÄ JÄRJESTÄVÄT TAHOT KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA AVH-asiakkaat, ortopediset asiakkaat sekä asiakkaat, joilla on neurologinen sairaus Asiakkaat, joilla on tarve toimintakykyä ylläpitävään toimintaan ja ohjaukseen (sis. osastoilta kotiutuvat asiakkaat) Heinolan kaupungin liikuntatoimi Asiakkaat, jolla havaittavissa yleistilan lasku Iäkkäät asiakkaat, joilla on muistisairaus (sis. muistisairaat omaishoidettavat) Työikäiset muistisairaat Heinolan kaupungin ikäihmisten perhehoito HOIDOLLINEN PÄIVÄTOIMINTA Muut omaishoidettavat kuin muistisairaat Yksittäiset asiakkaat, joilla on hoidollinen tarve (kylvetyspalvelu jne.) Sosiaaliset syyt palvelutarpeen taustalla (elämäntilanteen muutos, yksinäisyys, turvattomuus, masennus, riski syrjäytyä) Parkkihoito omaishoidettaville Jyränkölän Setlementti Yksityiset palveluntuottajat Palvelupäivät (seurakunta, kyläyhdistykset) 20

24 Ikäihmisten osallistaminen kehittämistyöhön Ikäihmisten osallistaminen heille kohdennettujen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen nähtiin Pätevä-hankkeessa tärkeässä roolissa. Pätevä-hankkeessa järjestettiin kaksi ikääntyvien ideapajaa, toinen Lahdessa ja toinen Heinolassa. Lisäksi kuntakohtaisissa päivätoiminnan kehittämistyöryhmissä on ollut kiitettävästi edustajia vanhusneuvostoista ja eläkeläisjärjestöistä tuomassa kehittämistyöhön ikääntyneen kuntalaisen näkökulmaa. Vaikka ideapajojen kautta on tavoitettu vain pienen ikäihmisten ryhmän ääni ja mielipide suhteessa ko. kaupungeissa asuvien ikäihmisten osuuteen, ovat ikääntyvien ideapajat toimintamallina tuoneet hyvin palvelunkäyttäjien tarpeita ja näkemyksiä esiin, ja ne on koettu hyödyllisiksi niin osallistujien kuin ikäihmisten palveluita suunnittelevien ammattihenkilöstön edustajien puolelta. Ikääntyvien ideapajoissa näki, miten erilaisista rooleista osallistujat pystyivät välittämään tietoa sekä kokemuksia, ja jakamaan niitä muiden osallistujien ja hanketyöntekijöiden kesken. Kuuluviin tuli niin aktiivisten senioritoimijoiden ääni kuin iäkkäiden omaishoitajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden, eläkeläisjärjestöjen ja vanhusneuvoston edustajien, palveluasumisyksikössä asuvien ikäihmisten ja jo toimintakyvyltään heikompikuntoisten ikäihmisten ääni. Osallistujien mielestä ideapajat voisivat toimia jatkossakin erinomaisena keskustelukanavana mm. ikäihmisten palveluja suunnittelevien toimijoiden, päättäjien ja palvelujen käyttäjien välillä. Tällöin on mietittävä, mikä taho ottaa vastuun ideapajan toteuttamisesta. Ikääntyvien ideapajoissa käytiin keskustelua ikäihmisten kotona asumiseen ja asumista tukeviin palveluihin liittyvien teemojen pohjalta. Osallistujilta haluttiin tietoa ja kokemuksia siitä, mitkä asiat ja palvelut tukevat ikäihmisten itsenäistä kotona asumista sekä mahdollistavat ikäihmisten arvokkaan ja turvallisen vanhenemisen omassa kodissa. 21

25 Ideapajoissa käydyissä keskusteluissa esiin nousi seuraavia teemoja, joita tulisi huomioida päivätoiminnan toteutustapoja kehitettäessä: ryhmien ja kohtaamismahdollisuuksien järjestäminen lähipalveluina on tärkeää ikäihmisten palvelutarjonnasta tulisi olla systemaattisesti koottua ja helposti saatavilla olevaa tietoa ikäihmisten yksinäisyyteen tulisi kiinnittää huomiota omaishoitajien jaksamisen tukeminen eri tahojen voimien yhdistäminen ja vapaaehtoistyön hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa julkisten tilojen hyötykäyttö ikäihmisten ryhmätoiminnan järjestämisessä yleinen ikääntyneisiin liittyvä asenneilmapiiri positiivisemmaksi sosiaalisten suhteiden tukeminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen 22

26 Lähteet Haapola I, Karisto A & Fogelholm M (2013) Vanhusikä muutoksessa. Ikihyvä Päijät-Häme tutkimuksen tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän julkaisuja 72. Ikähoiva työryhmä Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Ikähoiva työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28. Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. Pitkälä K, Routasalo P, Kautiainen H, Savikko N, Tilvis R (2005) Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto. Gummerus. Savikko N & Pitkälä K (2012) Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus kannattaa. Vanhustyö (5), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Yleistilastoja kunnittain. Suomen Kuntaliiton verkkopalvelu. Sivut/default.aspx. Viitattu

27 Muistiinpanoja: 24

28 stm.fi/kaste Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II Ikäkaste Äldre-kaste II oli Väli-Suomen Kaste-alueen ikäihmisten palveluiden kehittämishanke ajalla Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke oli jatkumo päättyneelle Ikäkaste -hankkeelle. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy vastasi hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista ostopalvelusopimuksella. Ikäkaste Äldre-kaste II koostui viidestä maakunnallisesta ja yhdestä valtakunnallisesta osahankkeesta. Mukana oli kaikkiaan 47 kuntaa ja kolme maakunnallista sote-kuntayhtymää. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,93 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta oli noin 1,44 miljoonaa euroa. Lisätietoja: 25