SFUN 3/ Dnro 528/ /2015. Ruotsinkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan käyttösuunnitelma 2016

Transkriptio

1 SFUN 3/ Dnro 528/ /2015 Ruotsinkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan käyttösuunnitelma 2016

2 2 KÄYTTÖTALOUSOSA Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 360 TP2014 TA2015 (+ muutokset) TA2016 (KV) Toimintatulot Toimintamenot Sitova toimintakate Sitovat tavoitteet vuodelle 2016 Kuntastrategian näkökulma ja päivämäärä Kehittyvät palvelut / Palveluprosessien uudistaminen tehokkuuden edistämiseksi Tavoite/tavoitetaso v Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia. Digitalisoinnin edistäminen Mittari/seurantatapa Sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia on valmistunut ja otettu käyttöön. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus Käyttösuunnitelma 2016 Tulosalue Ruotsinkielinen varhaiskasvatus 3550 Tulosyksikkö Erityispäivähoito 3580 TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö Päiväkotipalvelut 3560 TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö Perhepäivähoitopalvelut 3570 TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö Päivähoidon tuet 3590 TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö Kehittämishankkeet 3595 TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ruotsinkielinen varhaiskasvatus 3550 yht. TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Sitova toimintakate Vastuuhenkilö: päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö (ruotsinkielinen yksikkö) Varavastuuhenkilö: päivähoitopäällikkö

3 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Muutosten vaikutus toimintaan Ulkoiset muutokset Eduskunta hyväksyi sekä varhaiskasvatuslain että lain lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta voimaan tulevan varhaiskasvatuslain muutoksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat joko työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Vastaavissa tilanteissa varhaiskasvatusta on järjestettävä osaaikaisesti esiopetuksessa olevalle lapselle. Lapsella on oikeus 20:ta tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen, siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista huoltajien osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on järjestettävä varhaiskasvatusta nykyisessä laajuudessa, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perhesyiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Laki koskee sekä kunnallista ja yksityistä päivähoitoa. Muutos vaikuttaa toiminnan rakenteisiin. Kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan pieni vuonna Hallituksen esityksen mukaan kustannusvaikutus syntyy siitä, että n. 6,7 % kokopäivähoidossa olevista lapsista siirtyy osapäivähoitoon. Kirkkonummella kunnallisessa päivähoidossa on noin 5 6 % lapsia, joiden huoltajat ovat kotona. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muutos tulee voimaan Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 64,28 euroa kalenterikuukaudessa kustakin perheen lapsesta, joka on oikeutettu varhaiskasvatukseen 20 h/viikko. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 173,74 euroa kalenterikuukaudessa kustakin sellaisesta lapsesta, joka on oikeutettu laajempaan varhaiskasvatukseen. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä tulee määritellä 20 h/viikossa annettavan hoidon osalta lähtien. Tästä tehdään ehdotus sivistyslautakunnalle. - Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 ja 8 :n muutokset tulevat voimaan Kasvatushenkilöstön ja yli 3-vuotiaiden lasten suhdelukua päiväkodeissa nostetaan nykyisestä 1/7:stä 1/8:aan. Muutos tekee mahdolliseksi lisätä lasten määrää yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä 21:stä 24:ään lapseen. Hallitusohjelman mukaan päivähoitomaksuja korotetaan vuoden 2016 aikana. Päivähoitomaksuja ja tulorajoja tarkistetaan lakisääteisillä indeksikorotuksilla, jotka tulevat voimaan Korkein maksu kokopäivähoidosta on 290 ja pienin 27 kuukaudessa voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaan opetushallitus laatii varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön kunnissa viimeistään Väestöennusteen mukaan ruotsinkielisiä 0 6-vuotiaita lapsia arvioidaan olevan 625. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan ruotsinkielisiä 0 6-vuotiaita lapsia oli 591.

4 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Sisäiset muutokset Varhaiskasvatuslaki pannaan täytäntöön lukien laissa säädetyllä tavalla. Ns. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen lukien edellyttää linjanvetoja kuntatason toimeenpanoa varten. Lain täytäntöönpanossa viranomaisille on annettu laaja harkintavalta arvoida lapsen subjektiivista oikeutta, kun huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti tai opiskele, toimi yrittäjinä tai omassa työssä päätoimisesti. Subjektiivisen oikeuden arviointi (yli 20 h) tapahtuu yhdessä lasten huoltajien kanssa palveluohjauksessa. Toimeenpano edellyttää intensiivistä perhekohtaista palvelumuotoilua, jossa lapsen ja perheen tilanne otetaan huomioon, kun lapsen huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti tai opiskele, toimi yrittäjinä tai omassa työssä päätoimisesti. Tämä tapahtuu osana varhaiskasvatuksen asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä. Kasvatushenkilöstön ja yli 3-vuotiaiden lasten suhdelukua päiväkodeissa nostetaan nykyisestä 1/7:stä 1/8:aan voimaan tulevan lasten päivähoidosta annetun asetuksen mukaisesti. Kunnanvaltuusto on päätöskohdassa 3.2 todennut, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoon kasvattamista ei oteta täysimääräisesti käyttöön uutena ryhmäkoon normina vaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Yli 3-vuotiaiden lasten ryhmien lapsimäärän lisääminen nykyisestä 21:stä 24:ään (suhdeluvun 8/1 mukaisesti) ei ole mahdollista suurimmassa osassa nykyisiä päiväkoteja. Voimassa olevat rakennusluvat eivät tee mahdolliseksi lapsimäärän lisäämistä suhdeluvun 8/1 mukaisesti. Tilojen mitoitus, rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus, päiväkotien varustus tai sisäilman laatu eivät salli, että lapsimäärää lisätään suhdeluvun 8/1 mukaisesti. Asetus tekee kuitenkin mahdolliseksi suhdeluvun tilapäisen nostamisen. Kuntalisää tarkistetaan lähtien siten, että yli 3-vuotiaiden lasten lisä lopetetaan ja alle 3- vuotiaiden lasten lisää lasketaan 150 :sta 100 :oon/kk. Lasten kasvun ja oppimisen tukipalvelujen resursseja kehitetään perustamalla ryhmäavustajan vakanssi lukien. Tieto- ja viestintätekniikan käytön laajentaminen varhaiskasvatuksen kaikilla osa-alueilla (pedagogiikka, asiakaspalvelu ja hallinto) sekä henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Päivähoidossa suunnitellaan siirtymistä sähköiseen kulunvalvontaan sekä henkilökunnan että lasten osalta. Päiväkodit on suurelta osin varustettu TVT-laitteilla pedagogisen toiminnan kehittämiseksi. Koko henkilökunnalle järjestetään pedagogisia iltoja ja kahviloita tämän aihealueen taitojen kehittämiseksi. Kunnalliset kolme päiväkotia osallistuvat Opetushallituksen kanssa yhteispohjoismaiseen hankkeeseen EU-ohjelmassa etwinning. Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt osallistuvat ohjelmaan "Glädje i rörelse" (Ilo kasvaa liikkuen). (Valo) Sjökullan oppimiskeskuksen päiväkodin arvioidaan valmistuvan kesällä Pohjois- Kirkkonummen ruotsinkielinen kunnallinen päivähoito keskitetään elokuusta 2017 lähtien tähän 63-paikkaiseen päiväkotiin sekä esiopetusryhmään. Toiminnan painopistealueet Pedagogiikkaa painotetaan varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. (Varhaiskasvatuslaki ) Asiakaskohtaistetut palvelut Syrjäytymisen ennaltaehkäisy Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Yhtenäistä oppimispolkua varhaiskasvatuksesta peruskoulun loppuun vahvistetaan. Tehokas tieto- ja viestintätekniikan käyttö varhaiskasvatuksen kaikilla osa-alueilla.

5 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnalliset tavoitteet Strateginen menestystekijä ja päätoimenpiteet Kehittyvät palvelut / palveluita kehitetään uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla laatu- ja talousnäkökulmat huomioiden Tavoite 1/Tavoitetaso v Tehokkaasti toimivat päivähoitopalvelut Kunnallisen päivähoidon tuottavuus pysyy vähintään vuoden 2015 tasoisena. Mittari/seurantatapa Tuottavuuden muutos vuodesta 2015 vuoteen 2016 ("sijoitetulla" taloudellisella panoksella aikaansaatujen suoritteiden (tuotetut hoitopäivät kunnallisessa päivähoidossa) määrän suhteellinen muutos vuodesta 2015 vuoteen 2016 (tuottavuuden muutokset kuvaavat muutoksia toiminnan tehokkuudessa - tuottavuuden kasvaessa toiminnan tehokkuus paranee, jolloin esim. samojen palvelujen aikaansaaminen vaatii vähemmän taloudellisia resursseja kuin tuottavuuden ollessa heikompaa). Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö / Huolehditaan resurssien oikeasta kohdentumisesta ja työolojen, työvälineiden ja ammattitaidon ajanmukaisuudesta Tavoite 2/Tavoitetaso v Pedagogisesti osaava ja hyvinvoiva kasvatushenkilöstö päivähoidossa Mittari/seurantatapa Kasvatushenkilöstön sijaisten (yli 5 kk) kelpoisuusaste kunnallisessa päivähoidossa on 90 %. Henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä alle 18 pv/hlö/v. Henkilökunnan hyvinvointi on vähintään hyvällä tasolla (taso 3). Kelpoisuusehdot täyttävien kasvatushenkilöstön sijaisten suhteellinen osuus yli 5 kuukautta kestävissä palvelussuhteissa. Henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä 30.4., ja Henkilöstökyselyn (tyhy2) tulokset tavoitteiden toteutumisen ja työhyvinvoinnin osalta ja Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Kehittyvät palvelut / palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten palvelutarpeita, ovat asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia. Tavoite 3/Tavoitetaso v Mittari/seurantatapa Asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen vuonna 2016 Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Asiakastyytyväisyyskysely: asiakastyytyväisyys vähintään hyvällä tasolla (3) Suoritetaan asiakastyytyväisyyskysely

6 6 KÄYTTÖTALOUSOSA Tunnusluvut / Ruotsinkielinen lasten päivähoito TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA vuotiaita Lapsia päivähoidossa 0 6-vuotiaiden ikäluokasta Lapsia kunnallisessa päivähoidossa Lapsia yksityisessä päivähoidossa Kunnallisen päivähoidon nettokustannukset, /lapsi Lapsia kotihoidon tuen piirissä (S+R) Päivähoidon nettokustannukset, /ikäluokka 0 6 vuotta vuotiaita (S+R)

7 7 KÄYTTÖTALOUSOSA Ruotsinkielinen opetustoimi Käyttösuunnitelma 2016 Tulosalue Ruotsinkielinen opetustoimi 3600 Tulosyksikkö Tulosyksiköt 3610 ja 3620 Esiopetus TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö 3650 Ruotsinkielinen aamuja iltapäivätoiminta TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö 3660 Kerhotoiminta TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö 3640 Peruskoulut TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö 3670 Lukiot TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö 3595 Koulutoimen kehittämishankkeet TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosyksikkö 3680 Muu opetus TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ruotsinkielinen opetustoimi 3600 yht. TP2014 TA2015 (+ muutokset) Toimintatulot Toimintamenot Sitova toimintakate Vastuuhenkilö: päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö (ruotsinkielinen yksikkö) Varavastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Muutosten vaikutus toimintaan Ulkoiset muutokset Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistetaan siten, että ne otetaan käyttöön asteittain alkaen. Hallitusohjelman tavoitteena on, että koulujen oppimisympäristöjä modernisoidaan ja että digitalisaation ja pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Uusien

8 8 KÄYTTÖTALOUSOSA opetussuunnitelmien käyttöönotto vaatii toimintaympäristöjen muutoksia, oppimateriaalien ja muun materiaalin uudistamista sekä siirtymistä yhä useampiin sähköisiin opetus- ja opiskelumateriaaleihin. Hallitusohjelman mukaisesti opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettu valtionavustus (nk. POPraha) pienenee asteittain vuosina ja lakkaa sitten kokonaan. Tämä aiheuttaa sen, että oppilasmäärä opetusryhmää kohden kasvaa, jollei uusia virkoja perusteta. Myös kerhotoiminnan avustukset lakkaavat asteittain vuosina 2016 ja 2017, aivan kuten muut, nykyiset avustukset. Lukiokoulutuksessa siirrytään sähköisiin ylioppilaskokeisiin keväästä 2016 alkaen. Tämä vaatii lisäpanostuksia ja TVT:n järjestelmällistä kehittämistä lukiossa sekä laitekannan reilua kasvattamista. Sisäiset muutokset Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön asteittain alkaen. Henkilöstö valmistautuu opetussuunnitelmien muutosten tuomiin muutoksiin osallistumalla aktiivisesti täydennyskoulutuksiin. Lisäksi talous ja muutokset esim. koulurakennuksissa tulee suunnitella siten, että muutokset ovat toteutettavissa. Koulujen välistä yhteistyötä parannetaan siten, että opetus on paitsi tasavertaista kaikille oppilaille myös vaikuttavaa. Koulujen, opetustoimen ja muiden hallinnonalojen yhteistyötä tiivistetään. Oppimisympäristöjä kehitetään ja muutetaan siten, että TVT:n tuomat mahdollisuudet huomioidaan suuremmassa määrin. Kaikkien palvelusopimusten, laitteistojen hankintojen sekä toiminnan koordinoinnin tulee olla vaikuttavaa, korkeatasoista ja tuottavaa. Tällä tavoin voidaan osittain kompensoida opetusmateriaalin puutetta. Oppimiskeskuksen suunnittelua Etelä-Kirkkonummelle suunnitellaan suunnitelmakauden aikana. Oppimiskeskukseen keskitetään koko Etelä- ja Itä-Kirkkonummen ruotsinkielinen päivähoito, esiopetus ja perusopetus. Tulee tehdä tarveselvitys, jossa tarkastellaan kouluyksikköjen muodostamaa kokonaisuutta eteläisellä, itäisellä ja keskisellä Kirkkonummella (asiakirjan Palveluverkkoselvitys kiinteistöstrategian näkökulmasta / Granlund mukaisesti). Tehdään selvitys mahdollisuuksista lakkauttaa Friggesby skola lähtien. Jos valtuusto päättää Friggesby skolan lakkauttamisesta, Friggesby skolan och Winellska skolanin oppilaaksiottoalueita pitää tarkistaa ja oppilaaksiottoalueet pitää yhdistää. Toiminnan painopistealueet TVT-pohjaisen opetuksen uudistaminen esim. opetussuunnitelmien asettamien ulkoisten vaatimusten mukaisesti Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto alkaen Yhteiset painopistealueet esiopetuksen ja perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa: Oppivan yhteisön hyvinvointi Laaja-alainen osaaminen Yhtenäinen oppimispolku Kestävä tulevaisuus Lasten ja oppilaiden osallistuminen Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen osaamista parantavilla koulutuksilla Perusopetuksen laatukriteereiden kehittäminen ja vakauttaminen Työn jatkaminen oman lukion vetovoimaisuuden lisäämiseksi

9 9 KÄYTTÖTALOUSOSA Strateginen menestystekijä ja päätoimenpiteet Kehittyvät palvelut / palveluita kehitetään uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla laatu- ja talousnäkökulmat huomioiden Tavoite 1 / Tavoitetaso v Mittari/seurantatapa Tehokas koulutoimi Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen sekä iltapäivätoiminnan tuottavuus säilyy vähintään vuoden 2015 tasoisena. Tuottavuuden muutos vuodesta 2015 vuoteen 2016 ("sijoitetulla" taloudellisella panoksella aikaansaatujen suoritteiden (esiopetusta saaneiden oppilaiden määrä, tuotetut opetustunnit perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa) määrän suhteellinen muutos vuodesta 2015 vuoteen 2016 (tuottavuuden muutokset kuvaavat muutoksia toiminnan tehokkuudessa - tuottavuuden kasvaessa toiminnan tehokkuus paranee, jolloin esim. samojen palvelujen aikaansaaminen vaatii vähemmän taloudellisia resursseja kuin tuottavuuden ollessa heikompaa). Strateginen menestystekijä ja päätoimenpiteet Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden kehittämiseksi Tavoite 2 / Tavoitetaso v Mittari/seurantatapa Tieto- ja viestintäteknologia vastaa opetussuunnitelmien velvoitetta tehokkaasta hyödyntämisestä opetuksessa Hallituksen kärkihankkeen mukaisesti laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä Digitaalisia oppimisympäristöjä on otettu käyttöön ainakin seuraavilla osa-alueilla: teknologiset valmiudet toimintatavat asennoituminen opetuskäyttö TVT-osaaminen Mittari: OPEKA-kysely Strateginen menestystekijä ja päätoimenpiteet Kehittyvät palvelut / palveluita kehitetään uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla laatu- ja talousnäkökulmat huomioiden Tavoite 3 / Tavoitetaso v Mittari/seurantatapa Opetuksen laatu Perusopetuksen ryhmäkoot noudattavat perusopetuksen laatukriteereiden tavoitteita (20 25 oppilasta/luokka) Oppilaiden enimmäismäärä vuosiluokilla 1 2: 20 oppilasta Oppilasmäärän keskiarvo luokkaa kohti sekä vaihtelu Vuosiluokat 1 2 Vuosiluokat 3 6 Vuosiluokat 7 9 Oppilaiden enimmäismäärä vuosiluokilla 3-9: 30 oppilasta Lukion vetovoimaisuuden lisääminen kunnan omista peruskouluista valmistuvien yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa / Kotikunnasta tulevien Kotikunnasta tulevien opiskelijoiden osuus koko opiskelijamäärästä lukuvuonna verrattuna lukuvuoteen

10 10 KÄYTTÖTALOUSOSA opiskelijoiden osuus koko opiskelijamäärästä on suurempi lukuvuonna kuin lukuvuonna Tunnusluvut / Ruotsinkielinen koulutoimi TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Esiopetus: oppilaita Peruskoulu: oppilaita Kustannukset euroa/oppilas Lukiokoulutus: oppilaita (päivälukio) Lukiokoulutus: kustannukset euroa/oppilas Investointiosa Ruotsinkielinen varhaiskasvatus Määräraha 2016 Vastuuhenkilö Varavastuuhenkilö 7260 Päiväkotien henkilökunnan kulunvalvonta ja lasten rekisteröinti (r) Päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö (ruotsinkielinen yksikkö): päivähoitopäällikkö Ruotsinkielinen koulutoimi Määräraha 2016 Vastuuhenkilö Varavastuuhenkilö 1210 Sähköiset yo-kirjoitukset - Päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö ruotsinkielinen koulutoimi (ruotsinkielinen yksikkö) Sivistystoimenjohtaja 1237 Sähköinen oppilashallintoohjelman täydentäminen Opetusvälineistöjä ja konehankintoja Päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö (ruotsinkielinen yksikkö) Sivistystoimenjohtaja Päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö (ruotsinkielinen yksikkö) Sivistystoimenjohtaja Muita käyttösuunnitelmaan liittyviä määräyksiä Käyttösuunnitelmaan liittyvät määräykset ja toimivallan delegointi Käyttösuunnitelmassa määrättyjen vastuuhenkilöiden (sekä niiden, joille käyttösuunnitelmaan liittyvää toimivaltaa on edelleen delegoitu) tulee noudattaa kunnanhallituksen hyväksymää vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpanoa koskevaa ohjetta sekä kunnassa sovellettavia määräyksiä ja päätöksiä. Käyttösuunnitelmassa määrätty vastuuhenkilö voi delegoida käyttösuunnitelmaan liittyvää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle, käyttösuunnitelmaan liittyvän toimivallan delegoiminen ei vähennä käyttösuunnitelmassa määrätyn vastuuhenkilön käyttösuunnitelmaan liittyvää vastuuta. Laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat Käyttösuunnitelmassa määrätyllä vastuuhenkilöllä (ja käyttösuunnitelmassa määrätyn vastuuhenkilön ollessa estyneenä käyttösuunnitelmassa määrätyllä varavastuuhenkilöllä) on oikeus hyväksyä laskut käyttösuunnitelmassa määrätyn vastuun mukaisille kustannuspaikoille. Mikäli käyttösuunnitelmassa määrätty vastuuhenkilö on delegoinut käyttösuunnitelmaan liittyvää vastuutaan edelleen alaiselleen viranhaltijalleen, on viranhaltijalla, jolle käyttösuunnitelmaan liittyvää toimivaltaa on edelleen delegoitu, oikeus hyväksyä niille kustannuspaikoille kuuluva lasku, joita käyttösuunnitelmaan liittyvän toimivallan edelleen delegointi koskee.

11 11 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttösuunnitelmassa määrätty vastuuhenkilö määrää laskujen asiatarkastajat käyttösuunnitelmassa määrätyn vastuunsa mukaisille kustannuspaikoille. Tilausoikeudet Käyttösuunnitelmassa määrätyllä vastuuhenkilöllä on oikeus tilata (allekirjoittaa tilaus tai muulla hyväksyttävällä tavalla vahvistaa tilaus) sellainen tavara tai palvelu, jonka kustannukset rahoitetaan kokonaisuudessaan tämän käyttösuunnitelmavastuuseen lukeutuvilta kustannuspaikoilta. Viranhaltijalla, jolle käyttösuunnitelmaan liittyvää toimivaltaa on edelleen delegoitu, on oikeus tilata sellainen tavara tai palvelu, jonka kustannukset rahoitetaan kokonaisuudessaan, niiltä kustannuspaikoilta, joita käyttösuunnitelmaan liittyvän toimivallan edelleen delegointi koskee. Sivistystoimenjohtajalla on oikeus tilata tavaroita tai palveluita, joiden kustannukset rahoitetaan useamman käyttösuunnitelmassa määrätyn vastuuhenkilön käyttösuunnitelmavastuun piiriin kuuluvilta kustannuspaikoilta. Nimenkirjoitusoikeus Ruotsinkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset, toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa sivistystoimenjohtaja ja varmentaa hallintopäällikkö, jollei kunnassa sovellettavista säännöistä tai päätöksistä muuta johdu. Hankintavaltuudet Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen , 121 mukaiset. Sekä poikkeuksena valtuuttaa sivistystoimenjohtajan tekemään sellaiset lautakunnan vastuualueelle kuuluvat, talousarvion käyttötalous- tai investointiosaan kohdistuvat, talousarviovuoden 2016 aikana tapahtuvat tavara-/palveluhankinnat hankinnat, joiden hankintaarvo ylittää hankintahetkellä hankintaan sovellettavan EU-kynnysarvon. Määrärahojen ja tuloarvioiden siirrot Lautakunta valtuuttaa sivistystoimenjohtajan tekemään käyttösuunnitelmaa 2016 koskevat määrärahojen ja tuloarvioiden siirrot lautakunnan käyttösuunnitelmaan kuuluvien tehtävien ja tulosyksikköjen välillä. Raportointi/lautakuntataso Käyttösuunnitelmassa nimetyt vastuuhenkilöt antavat osavuosikatsauksen ja raportin talousarvion toteutumisesta kaksi kertaa vuodessa tilanteissa ja sekä toimintakertomuksen koko vuodesta.

12 12 KÄYTTÖTALOUSOSA Sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman toteutumista vuoden toisen osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Painopistealue Johtamisjärjestelmä n kehittäminen Toteutettavat toimet painopistealueella Sisäisen valvonnan tuntemuksen lisääminen johtamisjärjestelmässä Sisäisen valvonnan ja päivittäisjohtamisen yhteyden tiivistäminen (menettelytavat, tehtävänkuvat, toimivaltakysymykset) Painopistealue Sopimuksiin liittyvä riskienhallinta Toteutettavat toimet painopistealueella Sopimusten hallintaan liittyvien sovellusten hyödyntäminen Sopimusosaamisen lisääminen ja sopimuksiin liittyvien riskien ennakoinnin kehittäminen