KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
|
|
- Asta Ahola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteen etiikka 10 Tieteen ja etiikan suhde: Onko tiede arvovapaata? KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere Hallamaa, Jaana, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (toim.), Etiikkaa ihmistieteille, Tietolipas 211, SKS, Helsinki Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 Häyry, Matti, Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinen johdatus moraalifilosofiaan, Yliopistopaino, Helsinki Karjalainen, Sakari, Veikko Launis, Risto Pelkonen & Juhani Pietarinen (toim.), Tutkijan eettiset valinnat, Gaudeamus, Helsinki Löppönen, Paavo, Pirjo H. Mäkelä ja Keijo Paunio (toim.), Tiede ja etiikka, WSOY, Porvoo - Helsinki - Juva Niiniluoto, Ilkka, "Muuttuvat arvot ja etiikka", teoksessa Järki, arvot ja välineet: kulttuurifilosofisia esseitä, Otava, Helsinki KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 Pietarinen Juhani, Tiede moraalifilosofian valossa, teoksessa Löppönen et al. (toim.), 1991, Pietarinen Juhani, Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä, teoksessa Karjalainen et al. (toim.) 2002, Pietarinen Juhani & Veikko Launis, Etiikan luonne ja alueet, teoksessa Karjalainen et al. (toim.) 2002, Raatikainen, Panu, Ihmistieteet ja filosofia, Gaudeamus, Helsinki Raatikainen, Panu, Voiko ihmistiede olla arvovapaata?, teoksessa Hallamaa et al. (toim.)
2 KIRJALLISUUTTA 6 Von Wright, Georg Henrik, Humanismi elämänasenteena, Otava, Helsinki Voiko tiede olla arvovapaata? 1 Keskustelun ääripäät: 1. Kuva tieteellisestä tutkimuksesta kaikenlaisten eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten yläpuolella olevana intressittömänä toimintana. 2. Väite, ettei tiede voi koskaan olla arvovapaata vaan että tieteellinen tutkimus ja sen tulokset ovat läpeensä arvojen värittämiä. 3. Välille mahtuu monenlaisia maltillisempia välittäviä kantoja. 7 8 Voiko tiede olla arvovapaata? 2 Voiko tiede olla arvovapaata? 3 Yksi välittävä kanta: luonnontieteet ovat tai ainakin voivat olla arvovapaita, mutta ihmistieteissä arvovapaus on mahdotonta. Joskus tämä on oletettu olennaiseksi luonnontieteitä ja ihmistieteitä laadullisesti toisistaan erottavaksi ominaisuudeksi. Kysymys liittyy teemaan objektiivisen tieteen mahdollisuudesta. Tieteen väitetystä arvosidonnaisuudesta on ajateltu seuraavan, että objektiivisuus ja rationaalisuus eivät ole mahdollisia tieteessä. Käsitys on johtanut jyrkkään relativismiin Max Weber 1 Max Weber 2 Sosiologi Max Weber julkaisi 1900-luvun alussa tieteen arvovapautta puolustavia klassisia kirjoituksia. Weberin tavoitteena oli puolustaa tieteen autonomiaa suhteessa uskonnollisiin ja poliittisiin ideologioihin. Hän halusi erityisesti suojata yhteiskuntatiedettä siihen usein kohdistuneilta sosialismisyytöksiltä (seurausta Marxin keskeisestä asemasta sosiologian varhaishistoriassa). Harvemmin on ymmärretty, että Weber halusi myös puolustaa arvojen autonomiaa suhteessa skientismiin - ajatukseen, että kaikki arvot voidaan johtaa tieteellisistä tosiasioista. Arvojen ja tosiasioiden oletettu erillisyys ja riippumattomuus toisistaan pätee molempiin suuntiin
3 Max Weber 3 Weberin ero: 1. tieteentekijä tieteentekijänä 2.tieteentekijä kansalaisena Yksityisenä kansalaisena tieteentekijällä voi olla poliittisia ja moraalisia mielipiteitä. Tiede ja arvottaminen on kuitenkin erotettava toisistaan: yhteiskuntatieteilijänkin on tieteentekijänä pidättäydyttävä arvottavista sitoumuksista, jotka voivat vääristää tutkimusta. Max Weber 4 Max Weberin Wertfreiheit tarkoitti Humen giljotiinin mukaisesti sitä, että tutkija ei voi tosiasiaväitteiden pohjalta johtaa ehdottomia normilauseita tieteen tuloksina. Tutkijan ei silti edellytetä olevan arvostuksista riisuttu olento, jolla ei ole lainkaan kantaa arvoja koskevissa kysymyksissä. Päinvastoin: jo tutkijaksi ryhtyminen edellyttää sitoutumista tieteen arvo- ja normijärjestelmään Max Weber 5 Positivismi 1 Tiede ei kuitenkaan voi esittää tuloksinaan ehdottomia väitteitä siitä, kuinka on toimittava. Tiede ja politiikka tulisi pitää erillään, eikä poliittisia näkemyksiä saisi naamioida tieteen tuloksiksi. Tiede on kuin kartta: se ei kerro, minne pitää mennä, mutta kertoo, miten sinne pääsee. Nykyaikainen positivismi eli looginen positivismi puolusti tieteen arvovapautta hyvin jyrkässä muodossa. Loogiset positivistit erottivat jyrkästi toisistaan tieteelliset tosiasialauseet ja moraaliset lauseet. Jälkimmäiset eivät positivistien mukaan esitä mitään tiedollisia väitteitä eikä niillä ole totuusarvoa, vaan ne ilmaisevat tunteita, esimerkiksi paheksuntaa tai inhoa. Moraalifilosofiassa tätä kantaa on kutsuttu emotivismiksi Positivismi 2 Loogisen positivismin arvovapausvaatimuksen tärkeänä yllykkeenä oli samaan aikaan kehkeytynyt natsi-ideologia, johon liittyi tieteen arvovapauden kertakaikkinen kieltäminen ja juutalaisen tieteen ja arjalaisen tieteen vastakkainasettelu. Esimerkiksi Albert Einsteinin suhteellisuusteoria hylättiin juutalaisena tieteenä. Keskustelun myöhempiä vaiheita 1 Tieteensosiologian uranuurtaja Karl Mannheim: luonnontieteet arvovapaita, ihmistieteet eivät: Jälkimmäiset ovat aina ideologioiden vääristämiä. Myöhemmän tieteensosiologian jyrkimmät muodot ovat päätyneet yleiseen jyrkkään relativismiin johtopäätökseen, etteivät objektiivisuus ja rationaalisuus tieteessä kerta kaikkiaan ole mahdollisia
4 Keskustelun myöhempiä vaiheita 2 Frankfurtin koulukunnan (keskeisiä edustajia: Max Horkheimer, Theodor Adorno, Herbert Marcuse) kriittinen teoria ei voinut hyväksyä weberiläistä tosiasioiden ja arvojen erottamista ja ajatusta puhtaan tiedon tavoittelemisesta. Sen mukaan tutkimus on aina käytäntöön sitoutunutta ja arvojen värittämää. Keskustelun myöhempiä vaiheita 3 Koulukunnan tärkein perillinen Jürgen Habermas esitti, että kaikkea tiedettä määrittää jokin intressi: joko tekninen (hallintaan pyrkivä), ymmärtävä tai emansipatorinen (kriittinen, vapautumiseen pyrkivä) tiedonintressi. Näin hän myös kielsi, että tiede voisi koskaan olla todella arvovapaata kyse on vain siitä, mitkä arvot siinä vaikuttavat Jürgen Habermas ja tiedonintressit Jürgen Habermas (1929 ) lienee tunnetuin nykyisistä saksalaisista filosofeista. Mikä ohjaa kaikkea myös tieteellistä - tiedonhankintaa? Habermas kutsuu tiedonhankintaa koskevia vaatimuksia tiedonintresseiksi Tiedonintressit 2 Yhteiskunta asettaa tutkimukselle, kuten muullekin toiminnalle, monenlaisia vaatimuksia. Eräillä niistä on hyvin syvälle ulottuvat biologiset ja historialliset juuret Tiedonintressit 3 Tiedonintressit 4 [Tiedonintressit] ovat yleisiä kognitiivisia strategioita, jotka ohjaavat tutkimuksen suorittamista. Todellisuus ilmenee meille monella tavalla, ja etsimme siitä tietoa eri näkökulmista. Habermasin mukaan tieteellinen tutkimus vastaa aina jonkin tiedonintressin vaatimuksia. Kysymys ei ole siitä, että tiedonintressit vääristäisivät tutkimuksen tuloksia ja vähentäisivät niiden luotettavuutta
5 Tiedonintressit 5 Tieteen tarkoitus ei ole karttaa niitä, eikä tieteellisiä menetelmiä kehitetä sitä varten, että pystyttäisiin eliminoimaan niiden vaikutukset. Tiedonintressit 6 Habermas haluaa sanoa, että tiedonintressit kuuluvat erottamattomasti kaikkeen tiedonhankintaan, koska tietoa tarvitaan aina johonkin tarkoitukseen. Tiedonintressit kuvastavat sitä, millaisiin todellisuuden piirteisiin tutkimus kohdistuu ja mihin tarkoitukseen informaatiota hankitaan. Pietarinen 2002, ) Tekninen tiedonintressi 2) Praktinen tiedonintressi Tekninen tiedonintressi ohjaa tiedonhankintaa, joka tuottaa teknologian perustaksi soveltuvaa informaatiota. Se liittyy elämisen aineellisen perustan turvaamiseen: tarvitaan tuotantoa, joka edellyttää luonnon prosesseihin puuttumista ja niiden hyödyntämistä. Praktinen tiedonintressi koskee yhteisölliseen elämäntapaan oleellisesti kuuluvaa viestintää. Se liittyy keskinäisen ymmärtämisen ja kunkin itseymmärryksen mahdollisuuksien turvaamiseen ja edistämiseen. Viestintään liittyvät häiriöt uhkaavat yhteiskunnallista elämää yhtä paljon kuin luonnon hallinnan epäonnistuminenkin ) Emansipatorinen tiedonintressi 1 Emansipatorinen tiedonintressi ilmentää pyrkimystä vapautumiseen toimintaa kahlitsevien pakotteiden vallasta. Yhteiskunnalliset valtarakenteet muodostavat usein esteitä yhteisön jäsenten omaehtoiselle toiminnalle, ja tiedostamattomat voimat saattavat pakonomaisella tavalla hallita yksilöiden elämää. Emansipatorinen tiedonintressi 2 Emansipatorinen tiedonintressi ohjaa kriittistä, vapautumista edistävää tietoa. Se tarkoittaa tarvetta tai pyrkimystä päästä eroon kahlitsevista voimista
6 Tieteen ihanne (1/2) Tiedonintressit osoittavat muun muassa, kuinka tieteellisesti perusteltu informaatio voi olla luonteeltaan hyvinkin erilaista. Tieteen ihanteeksi ei pidä ottaa yhtä tutkimuksen tyyppiä, vaan hyvää tutkimusta tehdään monella tavalla. Tieteen ihanne (2/2) Näin tiedonintressien luonteen ymmärtäminen voi poistaa tutkijoiden keskinäisiä epäilyjä ja epäasiallisia koulukuntakiistoja. Se voi myös auttaa toimimaan kollegiaalisuuden vaatimuksen mukaisesti ( tutkijoiden tulee suhtautua toisiinsa arvostavasti, ei vähättelevästi ; tästä lisää myöhemmin) Tiede instituutiona Robert Merton 2 Tieteen sosiologian klassikko: Robert Merton, "Science and Democratic Social Structure" (1949) Neljä imperatiivia, joilla hän pyrki kiteyttämään modernin, 1600-luvulta lähtien hahmottuneen tieteen eetoksen: 1. Universalismi tarkoittaa, että väitteen tieteellistä totuusarvoa on punnittava yleispätevin kriteerein riippumatta esittäjien henkilökohtaisista ominaisuuksista. 2. Kommunismi tarkoittaa, että tieteellisen tiedon tulee olla julkista ja yhteistä omaisuutta Robert Merton 3 Ns. Big Science 3. Pyyteettömyys vaatii, että tieteellisiä tietoja on etsittävä ja esitettävä tutkijan omaa henkilökohtaista uraa tai tieteellistä arvovaltaa huomioimatta. 4. Järjestelmällisen epäilyn periaate tarkoittaa, että kaikki tieteelliset tulokset on alistettava kriittiseen tarkasteluun. Mertonin kriitikot ovat pyrkineet osoittamaan, että hänen norminsa ovat puutteellisia, riittämättömiä tai huonosti tutkimuksen arkipäivää kuvaavia. Tutkijat eivät aina tosiasiassa noudata näitä normeja. Erityisesti nykyisenä aikakautena, jolloin tarvitaan suuria ryhmiä ja kalliita laitteita (ns. Big Science) kova kilpailu kunniasta ja tutkimusvaroista aiheuttaa paineita rikkoa universalismi ja pyyteettömyys
7 Vastaus Mertonille 1 John Ziman (2000): Mertonin normit edustavat ideaalia akateemisesta tieteestä, joka on hiljalleen 1960-luvun lopulta lähtien korvautunut uudella joukolla normeja, jotka luonnehtivat postakateemista tiedettä. Yksinoikeus Tieto ei ole yhteisesti omistettua, vaan pikemminkin yksityisoikeudella omistettua. Osa tiedosta salaista ja osa patentoitua. Tieteellisillä kollegoilla ei ole pääsyä salaiseen tietoon ja patentoidusta tiedosta ja tekniikoista he joutuvat maksamaan tiedon omistajalle. Tiedon julkisuus ei ole enää itsestäänselvyys. Vastaus Mertonille 2 Paikallisuus Tieto on paikallista siinä mielessä, että tavoitteena on pääasiallisesti paikallisten käytännöllisten ongelmien ratkaiseminen, ei yleisen ymmärryksen tuottaminen. Autoritaarisuus Tutkimus on johdettua, teollinen tutkija toimii esimiehen alaisena pikemminkin kuin itsenäisenä tutkivana yksilönä Vastaus Mertonille 3 Tiedonjano? Toimeksi antaminen Post-akateeminen on toimeksi annettua. Sen sijaan, että tutkimus etenisi tutkijan älyllisen mielenkiinnon ohjaamana, keskeisenä ohjaavana tekijänä ovat rahoittajan käytännölliset päämäärät. Asiantuntijuus Tieteilijä on palkattu ongelmanratkaisun asiantuntijana pikemminkin kuin henkilökohtaisesti uutta luovana yksilönä. Uuden ajan tiede: ihmisen pitää tutkia kaikkea: luonnon salaisuuksien selville saaminen on Jumalan ihmiselle antama käsky. Tieteisusko liittyi vahvaan edistysuskoon: se mikä edisti tiedettä oli oikein Millaisia tutkimustuloksia? Tiedon etsimisen oikeutus Mutta millaisia tutkimustuloksia saa tavoitella? Onko tutkijalla oikeus hankkia informaatiota mistä tahansa aiheesta? Onko olemassa asioita, joiden tutkimisesta tulisi kieltäytyä ja joiden tutkimista tulisi rajoittaa? Onko tutkija itse vastuussa siitä, miten tutkimuksen tuloksia käytetään? Tiedon myytit:paratiisin puu, Prometheus, tohtori Faust G. H. von Wright (1981) Tiedon kaksoisluonne: tietämisellä on omat siunaukselliset vaikutuksensa, mutta se tuo mukanaan myös kärssimyksiä. Ovatko molemmat piirteet välttämättömiä?
8 Seuraavaksi 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 43 8
KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 10 Tieteen ja etiikan suhde: Onko tiede arvovapaata? 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana,
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 8. Arvoista ja argumentaatiosta LISÄÄ KIRJALLISUUTTA LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tosiasiaväitteet ja arvoarvostelmat
8. Arvoista ja argumentaatiosta KIRJALLISUUTTA: Airaksinen, Timo, Arvojen yhteiskunta - erään taistelun kuvaus, WSOY, Porvoo - Helsinki - Juva 1994. Karjalainen, Sakari, Veikko Launis, Risto Pelkonen &
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4 LINKKEJÄ
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 14 Etiikan merkitys tutkijan valinnoille esimerkkejä ja yhteenvetoa 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Clarkeburn,
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 LINKKEJÄ LINKKEJÄ
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana, Veikko Launis,
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 2. Tutkija työssään LINKKEJÄ
TIETEEN ETIIKKA 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn,
LisätiedotYhteiskuntatieteet ja arvot
Tieteen arvovapaus: sisält ltö vs. toiminta Yhteiskuntatieteet ja arvot Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 11 1) Tieteen sisällöllinen arvovapaus a) tosiaisaväitteiden ja arvojen suhde b) tieteellisen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
IEEEN EIIKKA 12 ieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLIUUA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, utkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, ampere 2007. Hallamaa, Jaana,
Lisätiedot1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5
1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?
LisätiedotVOIKO IHMISTIEDE OLLA ARVOVAPAATA? 1
Ilmestynyt teoksessa J. Hallamaa et al. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. SKS, 2006. (Englanninkielinen versio: The scope and limits of value-freedom in science, in H. Koskinen et al. (eds.) Science A Challenge
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 4. 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit
Tieteen etiikka 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2009 Ilpo Halonen, KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen, Timo, Arvojen yhteiskunta - erään taistelun kuvaus, WSOY, Porvoo - Helsinki - Juva 1994. Clarkeburn,
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit
TIETEEN ETIIKKA 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen,
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 12 Tieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori
Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen
LisätiedotKASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka
KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka 1 LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka ja tutkimuksen arvovapaus Jürgen Habermasin tiedonintressiteoria Tiedonintressit tutkimusotteiden näkökulmasta Havainto,
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotHyvä tieteellinen käytäntö
Julkaise tai unohdu Ajatuksia julkaisupolitiikasta ja väitöskirjatöistä 8.5.2013 Tampereen yliopisto, CMT Hyvä tieteellinen käytäntö Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella
LisätiedotKASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A
KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka Tutkimuksen arvovapaus Metodologiset apuvälineet: teoria, käsitteet, havainnot, arkitieto ja tieto operationalisointi, ymmärtäminen,
LisätiedotMiten tieteellistä tietoa tuotetaan?
Miten tieteellistä tietoa tuotetaan? Seminaari TULEVAISUUSTIEDON HANKINTA JA HALLINTA Tieteiden talo 30.9. 2005 Juha Sihvola Professori, johtaja Helsingin yliopiston tutkijakollegium Tiedon ja tulevaisuuden
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotTutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka. Jaana Hallamaa
Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka Jaana Hallamaa Tieteen etiikka Voidaan erottaa kolme aluetta eettisten ongelmien luonteen mukaan: Hiroshima-kysymykset eli tieteen ja yhteiskunnan suhdetta
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotVaasan yliopiston eettiset suositukset
Vaasan yliopiston eettiset suositukset 1 VAASAN YLIOPISTON EETTISET SUOSITUKSET Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 29.11.2013. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa,
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotEettisesti hyvä tiedeyhteisö. OTT, MA Salla LötjL University of Manchester (UK)
Eettisesti hyvä tiedeyhteisö OTT, MA Salla LötjL tjönen University of Manchester (UK) Eettisesti hyvä tiedeyhteisö Perustuu samannimiseen artikkeliin Lötjönen, Hallamaa, Sorvali & Launis (2006) Alkuperäinen
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotLaadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia
Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotTiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin
Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotKysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.
Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen
LisätiedotTutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet
Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa
ETENE 20 VUOTTA ETENEn kesäseminaari 22.8.2018 Jaana Hallamaa MISSÄ OLEMME MUKANA? Taustalla 1900-luvun lopun kehitys Tieteellis-tekninen edistys ja säätelyn tarve Akateemisen etiikan haaksirikko: elämälle
LisätiedotDatapolitiikka Mitä ja miksi?
Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia
LisätiedotNäkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin
Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY tuija.takala@helsinki.fi Taustaa Takala, T. ja Häyry, M., Ethics committees in Finland: Their levels, methods
LisätiedotYliopiston johtaminen
Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot
LisätiedotKasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat
Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat Kasvatustieteiden tiedekunta haluaa näiden suuntaviivojen avulla kiinnittää huomiota tutkimuseettisiin kysymyksiin, vahvistaa hyvää
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotTieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotEettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?
Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotAsumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011
Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotOnko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto
Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotTutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt
Tutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt Pirjo.Halonen@jyu.fi 050 428 5315 JYU. Since 1863. 10.12.2018 1 EFQM-malli: toimintatapoja ja tuloksia kuvaavat arviointialueet Toimintatapoja arvioidaan
LisätiedotImmateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset
Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
Lisätiedot