POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUIDEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE
|
|
- Hannu Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUIDEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE 1 Hankkeen tausta ja perustelut Vammaispalveluiden saatavuuden turvaamiseksi, erityisosaamisen ja työn sisältöjen kehittämiseksi sekä tiedontuotannon vahvistamiseksi tarvitaan erityispanostusta. Pohjois- Suomen vammaispalveluiden kehittämisyksikkö käynnistyy maakunnallisena kehittämishankkeena, jonka Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteuttavat yhdessä kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Hankkeen aikana luodaan perusta VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖLLE, joka pysyväisluonteisena toimintayksikkönä tukee ja koordinoi sekä luo edellytyksiä ja organisoi vammaisten palveluja koskevaa kehittämistoimintaa sekä tiedon ja erityisosaamisen välittämistä. Kehittämisyksikössä hallinnolliset, kunnalliset, seudulliset ja maakunnalliset rajat ylittyvät vammais- ja kehitysvammatyön substanssin kautta. Vammaisten erityispalvelujen kehittämisedellytykset sekä tasapuolinen seudullinen saatavuus ja erityisosaaminen ovat Pohjois-Suomen maantieteellis-väestöllis-taloudellisissa oloissa kriisiytymässä. Kunnallistalouden vaikeudet heijastuvat suoraan vammaisten palveluihin ja johtavat kohtuuttoman suuriin kuntakohtaisiin eroihin (STM 2005, 14 1 ). Erityisesti harvaanasutuilla alueilla ja etäällä toisistaan olevista kunnissa palvelujen saatavuuden turvaaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja uusia tuen, konsultaation ja teknologian ratkaisuja. Vammaispalveluissa tarvittavan erityisosaamisen turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Lapin lääninhallituksen 2 tekemän selvityksen mukaan lähes puolessa Lapin kunnissa ei ole laadittu kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain edellyttämiä yksilöllisiä erityishuolto-ohjelmia. Myös asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisten yksilöllisen sosiaalihuollon toteuttamiseksi laadittavien palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatimisessa on ollut puutteita. Lääninhallituksissa törmätään ilmiöön myös valitusten kautta. Suunnitelmiin ja päätöksentekoon liittyvät puutteet vaarantavat kehitysvammaisten oikeutta riittäviin sosiaali- ja erityishuollon palveluihin sekä lisäävät epävarmuutta palvelujen jatkuvuudesta. Asiakkaiden palveluihin liittyvien suunnitelmien laatimiseen ja päätöksen teon tueksi tarvitaan ohjausta ja konsultaatiota. Suomessa arvioidaan olevan noin kehitysvammaista henkilöä, joista noin saa erityishuollon palveluja. Perheet ja kodit tekevät merkittävän osan kehitysvammatyöstä, sillä lähes 40 % maamme kehitysvammaisista asuu vanhempiensa kanssa. (STM 2005, 39.) Kotona asuvien kehitysvammaisten ja heidän perheidensä tukeminen on tärkeää koko perheen arkielämän sujuvuuden kannalta. Tilapäishoito on selkeä, konkreettinen keino tukea perheitä kehitysvammaisen perheenjäsenensä hoidossa. Esimerkiksi päihdeja mielenterveysongelmissa (mm. haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset) tarvitaan erityisosaamista, jota kotikunnassa ei aina ole saatavilla. Kuntien talousvaikeudet voivat 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 2005: Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen. Selvitys vammaislakien yhdistämisestä. Selvityksiä 2005:5. 2 Lapin lääninhallitus 2006: Kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen huolestuttaa läänin vammaistyöryhmää. Tiedote
2 johtaa kehitysvammaisten pallotteluun perus- ja erityispalveluiden välillä, jos esim. kehitysvammasta johtuvat sairaudet tai ongelmat tulkitaan peruspalveluiden piiriin kuuluviksi eikä asiakkaan tarvitsemaa erityisosaamista kuitenkaan ole peruspalveluissa riittävästi. Ongelma tiedostetaan kuntien vammaispalveluissa. Toiveita on esitetty, että erityishuoltopiirit kehittäisivät mm. tutkimus-, neuvola- ja kriisiavun palveluitaan. Valtakunnallisesti tarkasteltuna kehitysvammaisten määrä ei ole suhteessa lisääntynyt, mutta palvelujen kysynnässä on tapahtunut huomattavaa kasvua. Toisaalta on alueita kuten Kainuu, missä kehitysvammaisia on väestömäärään nähden enemmän kuin muualla valtakunnallisesti, vaikka laitoksessa heistä asuu valtakunnallisesti toiseksi vähiten. Kotona asuvien kehitysvammaisten määrä on ollut korkea, mutta nykykehityksen pohjalta on ennakoitavissa, että kehitysvammaiset muuttavat kotoa pois entistä nuorempina ja tarvitsevat erilaisia asumispalveluja 3. Myös aikuisia kehitysvammaisia hoitavien vanhempien ikääntymisestä johtuva huolenpitokyvyn heikkeneminen edellyttää vaihtoehtoisia asumispalveluja ja kohdennettuja tukimuotoja. Esimerkiksi tukiasuntoihin tulisi voida siirtyä asumisvalmennuksen kautta ja taata riittävät tukitoimet asuttamisen jälkeenkin. Ilman tarkoituksenmukaisia kehitysvammaisen tukemiskeinoja, taidot eivät pääse kehittymään ja asukkaille jää vaihtoehdoksi palvelukodit ja laitospalvelut. Toteutettava palvelurakennemuutos (PARAS) tuo mukanaan rakenteellisia uudelleenjärjestelyjä. Puitelakiehdotuksen mukaan erityispalveluista tulee vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen kuntayhtymä, jonka pohjana toimii sairaanhoitopiiri. Kunnan on kuuluttava yhteen kuntayhtymään. Kehitysvammahuollon erityishuoltopiirit eivät ole jatkossa pakollisia kuntayhtymiä, mutta hyvin toimivia laajempia yksiköitä ei tarvitse purkaa (voivat jatkaa kuntayhtyminä tai liikelaitoksina) 4. Lapin tilanne on erityinen, koska läänissä on kaksi sairaanhoitopiiriä ja yksi koko Lapin kunnat kattava erityishuoltopiiri. Sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä suunnitellaan tulevia erityishuollon rakenteita. Kainuun maakunta -kuntayhtymän kokemukset rakenteellisista muutoksista ovat arvokkaita Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin erityishuoltopiirien prosesseissa. Kehitysvammapalveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi on tärkeää varmistaa, ettei alan erityisosaaminen huku mahdollisiin suuriin rakenteisiin 5. Alueellisten ja hallinnollisten kysymysten ohella on tärkeää huolehtia palveluiden ja toimintojen sisältöjen uudistamisesta. Sisällöllinen kehittäminen ei saa jäädä rakenteellisten muutosten varjoon. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitelmissa on tarkasteltava kattavasti sosiaalihuollon palvelujen turvaamista väestölle. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanon yhteydessä on varmistettava vammais- ja muiden sosiaalipalvelujen käytäntöä palvelevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä alueellisen tiedontuotannon toteutuminen. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaohjelma 2007.) Vammaispalvelujen toteutuminen koko maan alueella riippuu ratkaisevasti alan henkilöstötilanteesta. Pätevän henkilöstön työhön saaminen ja heidän työssä pitämisensä on alan tärkein tehtävä, joka edellyttää eri tahojen yhteistyötä. (STM 2005, 54.) Tässä tehtävässä keskeisessä asemassa ovat mm. täydennyskoulutuksen mahdollistaminen ja oppilaitosyhteistyö. Yksi erityisosaamisen turvaamisen ja vahvistamisen haasteista on joidenkin vam- 3 Oulun kaupungin vammaispalvelut. Internetosoitteessa: Lähteinen Martti 2006: Kunta- ja palvelurakenneuudistus kansallisten hankkeiden ja Pohjois-Suomen kannalta. Puheenvuoro Oulussa Vrt. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto 19/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. 2
3 mojen ja kuntoutustarpeiden harvinaisuus ja monimuotoisuus. Osaamisen kumuloitumiselle ja profiloitumiselle riittävä asiakaspohja jää joillakin osa-alueilla pieneksi, jolloin voidaan tarvita kuntayhtymää laajempaa väestöpohjaa palvelujen tuottamiseksi ja kehittämiseksi 6. Palvelujen tasapuolisuuden turvaamiseksi, rationaalisen työnjaon löytämiseksi ja erityisosaamisen vahvistamiseksi tarvitaan pysyvä vammaispalveluiden kehittämisyksikkö. Suomen valtion hallitusohjelmaan sisältyvässä sosiaalialan kehittämishankkeessa keskeisenä linjauksena on pyrkimys hanketoimintaa pitkäjänteisempien kehittämisyksiköiden toteuttamiseen sekä palvelujen kehittämiseen seudullisen yhteistyön pohjalta. Vammaisten erityispalvelujen kannalta, Pohjois-Suomen olosuhteissa, seudullisen palvelun tueksi tarvitaan riittävän laajaa yhteistyötä, jossa otetaan huomioon sekä seutukunnalliset tarpeet ja osaamisalueet että alueella toimivien vammaisten palvelu- ja kuntoutusyksiköiden omiin vahvuusalueisiin perustuva työnjako. Alueella toimivilla Kolpeneen, Tahkokankaan ja Kuusanmäen palvelukeskuksilla on kehitysvamma- ja vammaistyöhön liittyvää osaamista, jonka taustalla on jo pidemmältä ajalta keskinäistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Vammaispalveluiden kehittäminen on yksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalialan kehittämisen painoalueista. Vammaispalveluiden kehittämisyksikön perustaminen sisältyy Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen vuosien 2006 ja 2007 toimintaohjelmiin. Kehittämistoiminta tähtää ihmisten tarpeita vastaavien sosiaalialan lähipalveluiden ja seudullisten erityispalveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Kehittämistoimintaa harjoitetaan kiinteässä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken. Erityisesti kehitetään Pohjois-Suomen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen sekä sosiaalialan tutkimuksesta vastaavien laitosten yhteistyötä. Huomio on niin ehkäisevissä, tukevissa kuin korjaavissakin palveluissa pyrkimyksenä alueellisen eriytymiskehityksen negatiivisten ja mahdollisten syrjäyttävien vaikutusten ehkäisy. Suunnitteilla olevilla kehittämiskeskuksilla on keskeinen merkitys sosiaalialan kehittämisessä. Kehittämisen ja kehittämisrahoituksen turvaamiseksi on välttämätöntä, että alueelle saadaan sekä maakunnallisia että seudullisia kehittämisyksiköitä. Parhaimmillaan kehittämisyksiköistä muotoutuu uudenlaisia sosiaalialan kehittämisalustoja, joissa yhdistyy alan erityisosaaminen ja opetus, uuden tiedon tuotanto ja tutkimus sekä käytännön osaaminen ja kokemus. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaohjelma 2007.) 6 Vrt. Kaski Markus 2005: Vammaishuolto vammaishuollon tulevaisuuden haasteet. Duodecim. Terveyskirjasto. Internetosoitteessa:
4 2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on luoda edellytykset vammaispalveluiden kehittämisyksikkörakenteelle. Kehittämisyksikkö tukee jatkossa Pohjois-Suomen haastavissa väestöllisissä ja taloudellisissa olosuhteissa mahdollisimman tasapuolista vammais- ja kehitysvammapalvelujen saantia ja palvelujen kehittämistyötä sekä erityisosaamisen jatkuvuutta. Tarkoituksen toteutuksessa tarvitaan palvelutarpeiden, -sisältöjen ja -muotojen sekä osaamisen paikantamista ja prosessoimista. Hankkeen päätavoitteena on valmistella Pohjois-Suomen vammaistyön kehittämistyötä systematisoiva kehittämisyksikkörakenne. Hankkeen tavoitteena on: 1) selvittää vammais- ja kehitysvammatyön tila ja paikka analysoimalla erityispalveluiden sisällölliset kehittämis- ja tukitarpeet, voimavarat, erityisosaamisen ja profiloitumisen mahdollisuudet, rationaalinen työnjako jne. 2) edistää eri toimijatahojen välistä yhteistyötä mm. luomalla vammais- ja kehitysvammatyön sisällöllisen vuoropuhelun areenoita 3) valmistella vammaispalveluiden kehittämisyksikköesitys 4) mahdollistaa palvelujen tasapuolinen seudullinen saatavuus mm. kehittämällä uusia tuen, konsultaation ja teknologian muotoja 5) vahvistaa vammais- ja kehitysvammatyön erityisosaamista ja kehittää työn sisältöjä mm. koordinoimalla hyvien ja toimivien toimintamallien levittämistä ja rakentamalla koulutusyhteistyötä 6) edistää tiedontuotantoa mm. kehittämällä vaikuttavuuden arviointia ja mittareita sekä vahvistamalla yhteistyötä koulutus- ja tutkimusyksiköihin. 1) ja 2) Hankkeessa selvitetään erityispalvelujen kehittämis- ja tukitarpeet kuntien vammaispalvelutyöntekijöiltä, vammaisjärjestöiltä, asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Tarpeiden lisäksi kartoitetaan voimavarat. Hankkeen keskeisenä lähtökohtana on käynnistää vammaisten erityispalveluihin liittyvän osaamisen sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan kehittämistyön kokoaminen, välittäminen ja edelleen soveltaminen vammaispalvelun yhteistoiminta-alueen tarpeisiin. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun erityishuoltopiireillä on erityisiä osaamisalueita, joiden vahvistaminen ja nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen mahdollistaa mm. harvalukuisiin ja erityisiin tarpeisiin vastaamisen (esim. yhteisten ja eriytyvien toimintojen SVOT-analyysi). Pohjois-Pohjanmaalla on erityistä osaamista mm. vaikeasti vammaisten mielenterveyskuntoutuksen osalta, Kainuussa on kokemusta kehitysvamma- ja vammaispalvelujen kokoamisesta alueellisesti ja Lapissa on erityisosaamista mm. autismikuntoutuksesta ja kommunikaatiopalveluista. Lisäksi erityistä osaamista on useilla alueen seutukunnilla (mm. Kemi-Tornio, Rovaseutu, Oulun seutu ja Kuusamo), yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla sekä yksityisillä toimijoilla (mm. Nuorten Ystävät). Vammaispalveluiden kehittämisyksikössä voimavaroja ja yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään welfare mix -tyyppiseksi ihmisten erityispalveluiden laadun, saavutettavuuden ja saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi. 3) Tarve- ja voimavarakartoituksen pohjalta valmistellaan varsinainen vammaispalveluiden kehittämisyksikköesitys sosiaali- ja terveysministeriölle. Käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vuoksi valmisteluun tarvitaan riittävästi aikaa. Kehittämisyksikön rakenteiden ja sopimuksellisen pohjan suunnittelu edellyttää tietoa palveluiden ja toimijoiden paikasta. 4
5 4) Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa tärkeällä sijalla ovat tiedon välittämiseen liittyvän teknologian hyödyntäminen sekä yleensä reaaliaikaiseen tiedon tuottamiseen ja asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvät kysymykset ja osaamisen lisääminen. Tässä tarkoituksessa on mahdollista hyödyntää mm. sosiaalialan osaamiskeskuksen puitteissa kehitettyä tietoteknologista osaamista 7. Esim. vammaispalveluiden verkkokonsultaatiopalvelu on jo osoittanut tarpeellisuutensa. Kehittämisyksikkö voi tarjota erityisosaamista mm. palvelusuunnitelmien laatimisen ja päätöksenteon tueksi käyttämällä hyväksi ja kehittämällä tietotekniikka- ja mobiiliympäristöjä sekä jalkautuvia palveluja. Erityishuoltopiireillä on myös valtakunnallisen yhteistyön myötä kertynyttä osaamista asiakastietojärjestelmien käytössä sekä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kuntayhtymien kanssa. 5) Hankkeen aikana panostetaan vammais- ja kehitysvammatyön osaamisen kehittämiseen. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittäminen sekä uusien toimintatapojen innovoiminen ovat keskeisessä asemassa ammattitaidon vahvistamisessa. Kuntoutuspolkujen ja sisältöjen mallintaminen (palvelukuvaukset) tekee työtä ja sen osa-alueita näkyviksi, mikä puolestaan tukee sisältöjen kehittämistä (esim. hiljaisen tiedon ja osaamisen sanottaminen, kokoaminen ja vaihtaminen). Ammattitaitoisten ja osaavien työntekijöiden rekrytoiminen lähtee jo opiskeluvaiheesta. Tulevaisuuden vammais- ja kehitysvammatyöntekijöiden varmistamiseksi on tärkeää mm. lisätä yhteistyötä koulutusyksiköiden kanssa (täydennyskoulutus, harjoittelut, käytännön opetus, projektit jne.). Kehittämisyksikössä pyritään kuulo- ja puhevammaisten ja saamenkielisten palveluiden sekä tutkimus- ja neuvola- ja kriisipalveluiden saatavuuden, muotojen ja sisältöjen parantamiseen. Useissa Pohjois-Suomen kunnissa sosiaalihuollon perus- että erityispalvelujen saatavuus ei toteudu pätevän henkilöstön ja osaamiseen liittyvien puutteiden vuoksi. Varsinkin pienissä kunnissa erityispalveluja vaativia asiakastapauksia tulee työntekijöiden kohdalle harvoin, jotta riittävä asiantuntijuus voisi säilyä. Riskinä on, että asiakkaan saama palvelu ei täytä lakien (perustuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) edellyttämiä vaatimuksia kansalaisen oikeudesta saada riittäviä sosiaalipalveluja ja laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaohjelma 2007.) Hankkeen aikana luodaan toimivia moniammatillisia kuntoutustyöryhmiä asiakkaiden tarpeenmukaisen kuntoutuksen arvioimiseksi ja työstetään yhdessä kolmikantamallilla (Kolpene, Tahkokangas ja Kuusanmäki) rationaalista työnjakoa palveluiden tuottamiseksi. Tavoitteena on mahdollisimman saumattomien tieto- ja palveluketjujen turvaaminen. 6) Tiedon tuottaminen, välittäminen ja arviointi ovat keinoja ymmärtää ja hallita muutoksia sekä kehittää palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Tieto vammaisten henkilöiden olosuhteista ja asemasta Suomessa on hajallaan ja pirstaleista. Usein tietoa on kerätty tiettyyn tarkoitukseen kuten etuuksien tai palveluiden hakemiseen. Stakesin ylläpitämään SOTKAtietokantaan tilastoidaan vuosittain määrättyjä vammaisindikaattoreita (taulukko 1). Ne antavat yleiskuvan, mutta myös indikaattoreiden taakse olisi päästävä. Esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset ovat Pohjois-Suomessa matalampia suhteessa koko maahan. Olisi tärkeää tietää, mistä ero johtuu. 7 Esim. etäkonsultaatio ( Visual Meeting ohjelma sekä QPR ProcessGuide mallinnus-ohjelma. 5
6 henk.koht. avustaja- toiminnan piirissä asiakk. / asuk. keh.vamm. asumispalv. koko maa P- Pohj. Lappi Kainuu koko maa P- Pohj. Lappi Kainuu koko maa P- Pohj. Lappi Kainuu 71,7 65,3 62,6 53,1 76,9 68,8 65,4 40,7 82,2 81,7 66,2 73,9 asiakk keh.vamm. työ- ja toim.- kesk. asiakkaita keh.vamm..laitoksissa asiakk vaikeavamm. kulj.palv. saajia / as 1470,7 1081,4 1492,1 1373,4 1528,1 1147,7 1566,2 1399, ,5 1695,9 1209,8 vaikeavamm. palvelu- asum. piirissä asiakk vamm.palv.lain muk. palv. ja taloudell. tukitoim. kustann. / asukas 36,2 26,5 31,5 27,9 38,9 27,7 33,9 32,4 vamm. tulkkipalv. asiakk. / asuk. 64,2 59,7 43,3 47,4 64,9 57,3 43,4 40,7 67,2 57,4 39,8 85,6 Taulukko 1. Vammaispalveluiden indikaattorit (Stakes, indikaattoripankki, SOTKAnet) Hankkeessa luodaan pohjaa kehittämisyksikön systemaattiselle tiedontuotannolle. Tiedontuotantoa edistetään mm. vahvistamalla tutkimuksen roolia kehityksen moottorina, luomalla tiedontuotantoa tukevia rakenteita, nostamalla alan tutkimustarpeita koulutus- ja tutkimusyksiköiden tietoisuuteen sekä suuntaamalla opinnäytetöitä enemmän vammaistyöhön. Lisäksi panostetaan laadun arviointiin, joka on tärkeä osa palveluprosessia. Prosessimallinnus tukee arviointimittareiden määrittämistä ja kehittämistä. Tiedontuotantoon liittyvän kehittämisen ohella tarvitaan toimivat tiedon jakamisen rakenteet. Hankkeen visiona on luoda Pohjois-Suomeen vammaispalvelujen kehittämisyksikön rakenne, jossa yhdistyvät ylikunnalliset, -seudulliset, -hallinnolliset ja -maakunnalliset vammais- ja kehitysvammatyön kehittämisen voimavarat. Kehittämisyksikkö on alusta, jolla käytännön työ, koulutus ja tutkimus yhdistyvät aitoon vuoropuheluun. Kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueella muodostaen kunnille pysyvän tutkimus-, kehittämistoiminnan ja konsultaatiopalvelujen rakenteen. Se on alansa asiakaspalveluyksikkönä pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö, jonka henkilöstö on alan normien ja kelpoisuussäädösten mukaista. Sen toimintarakenne on verkostoitunut ja se toimii tiiviissä alueellisessa yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen, kuntien, alan järjestöjen sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. 6
7 3 Hankkeen rakentuminen Kuntayhtymät voivat toimia kehittämisyksikön käynnistämiseen tähtäävän hankkeen vastuutahoina ja vastata myös siinä tarvittavasta kunnallisesta rahoituksesta. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymään kuuluu 21 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän 41 jäsenkuntaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluu yhdeksän jäsenkuntaa. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän hallitus, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän hallitus ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (sitoumus hakemuksen liitteenä) ovat sitoutuneet hankkeeseen ja sen seurauksen syntyvään vammaispalveluiden kehittämisyksikköön. Hankkeen aikana rakennetaan kehittämisyksikön sopimuksellinen perusta. Hankkeen keskeisenä tarkoituksena on laajan sisällöllisen toimintaverkoston kokoaminen: kunnat/seutukunnat/yhteistoiminta-alueet, koulutus- ja tutkimusyksiköt sekä yksityisen sektorin toimijat. Hanke toteutetaan Kolpeneen, Tahkokankaan ja Kuusanmäen palvelukeskuksissa. Vaikka hankehakemukset osoitetaan erillisinä Oulun 8 ja Lapin 9 lääneihin, niin hankkeesta muodostuu aidosti yhteinen kokonaisuus. Hankkeen aikana tapahtuvan verkostoitumisen ja pilotoinnin myötä yhteistyötä rakennetaan alueen seutukunnissa ja kunnissa lähityötä tekevien tahojen lisäksi muiden vammais-/kehitysvammatyön toimijatahojen kuten mm. järjestöjen (palvelujen tuottajat, vammaisjärjestöt) ja koulutusorganisaatioiden (Lapin ja Oulun yliopistot sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ammattikorkeakoulut) sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kanssa. Hankkeen lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarpeista lähtevä sisällöllinen kehittämistyö. Kokonaishankkeen (Tahkokangas, Kuusanmäki ja Kolpene) henkilöstöresurssin muodostavat kolme kehittämiskoordinaattoria ja osa-aikainen kehittäjä. Lapin läänin hankkeeseen palkataan yksi 100 % kehittämiskoordinaattori koko hankeajalle ja 50 % kehittäjäresurssi vuosille 2008 ja 2009 yhteisesti määriteltyihin sisällöllisiin kokeilu- ja kehittämistehtäviin. Resurssi mahdollistaa erityispanostuksen esim. seudullisiin ohjaus-, arviointi- ja konsultaatiotehtäviin. Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen rekrytoidaan kaksi kehittämiskoordinaattoria. Lapissa työntekijöiden sijoituspaikka on Kolpeneen palvelukeskus, missä jo fyysisesti mahdollistuu kiinteä vuorovaikutus ja yhteistyö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikön kanssa. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun palvelukeskuksiin sijoittuvat työntekijät muodostavat säännöllisesti yhdessä prosessoivan tiimin, jonka tehtävänä on koordinoida tavoitteiden mukainen kehittämistoiminta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tietoteknologinen osaaminen mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen. Kehittämiskoordinaattorit selvittävät, analysoivat ja ennakoivat alueensa vammais- ja kehitysvammatyön kehittämis- ja tukitarpeet, voimavarat, erityisosaamisen ja profiloitumisen mahdollisuudet sekä koordinoivat rationaaliseen työnjakoon tähtääviä työryhmiä ja toimia. Kehittämiskoordinaattorit kokoavat toimivia toimintamalleja ja organisoivat sisällöllistä kehittämistä yhteistyössä vammais- ja kehitysvammatyötä tekevien tahojen kanssa. Palvelurakenteiden selkiintymisen ja palveluiden tarve- ja voimavarakartoitusten pohjalta he valmistelevat kehittämisyksikköesityksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Suuri osa hankkeen voimavaroista muodostuu hakija- ja yhteistyöyhteisöissä/-verkostoissa olevasta käytännön työn, tutkimus- ja kehittämistyön sekä koulutuksen erityisosaamisesta. Lisäksi käytössä on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen mm. prosessimallintamiseen, tietotekno- 8 hakijana Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän Tahkokankaan palvelukeskus 9 hakijana Lapin erityishuoltopiirin Kolpeneen palvelukeskus 7
8 logiaan, tutkimus- ja selvitystyön osaamiseen liittyvä tuki. Sosiaalipalvelujen modernisointihaaste edellyttää kaikentasoisia valtiollisia, kunnallisia, seudullisia ja maakunnallisia interventioita. Sosiaalialan kehittämishanke ja sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tässä työssä keskeisiä tukirakenteita. (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaohjelma 2007.) 4 Hankkeen toteutussuunnitelma ja tulokset Lapin lääninhallitukselta vuosiksi haettavan hankerahoituksen tarkoituksena on yhdessä kuntayhtymän rahoituksen ja muiden voimavarojen kanssa resursoida Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön käynnistäminen. Koska hankkeessa tavoitellaan alueellisesti laajaa sisällöllistä yhteistyö- ja kumppanuusverkostoa (runsaat 70 kuntaa, kymmeniä seutukuntia, kaksi lääniä, kaksi yliopistoa, useita ammattikorkeakouluja, kymmeniä yksityisiä palveluntuottajia ja vammaisjärjestöjä jne.), tarvitaan riittävästi aikaa ja voimavaroja alueen tarpeiden sekä osaamisvoimavarojen ja tehtäväjaon perustana olevien vahvuuksien kartoittamiseen. Hankevaiheen aluksi selvitetään seudullisesti esiintyvät vammaisten erityispalveluihin ja paikalliseen osaamiseen liittyvät kehittämisen, tuen ja täydennyskoulutuksen tarpeet. Samoin selvitetään alueella eri yksiköissä ja yhteisöissä olevat voimavarat, erityisosaamisen vahvuudet sekä toteutettuihin ja meneillään oleviin kehittämishankkeisiin liittyvät hyödyntämisen ja edelleen välittämisen mahdollisuudet. Tarpeiden ja voimavarojen kartoittamisen aikana luodaan alueen toimijoista koostuva yhteistyöverkosto, joka yhdessä määrittelee keskeisimmät kehittämistarpeet ja suunnittelee palvelujen turvaamiseen ja erityisosaamisen kehittämiseen tähtääviä toimia. Tässä yhteydessä hyödynnetään palvelukeskusten sekä sosiaalialan osaamiskeskuksen meneillään olevia muita hankkeita ja kehittämissaavutuksia kuten: - asiakas- ja palveluprosessien mallintaminen ja kuvaaminen - etäkonsultaatio ja teknologian kehittäminen tiedonvälityksessä - kommunikaatiopalvelujen ja teknologian kehittäminen - varhaiskuntoutus, autismikuntoutus, mielenterveyskuntoutus, monivammaisten kuntoutus - asiakastietojärjestelmien kehittäminen ja saumattomuuden parantaminen - reaaliaikaisen tiedon tuottaminen vammaispalveluissa - perhehoito ja vammaispalvelujen tehostaminen. Kokonaisuuden muotoutumista ohjaa visio vammaispalveluiden kehittämisyksiköstä, mikä edellyttää varsinaisen kehittämisyksikköesityksen huolellisen valmistelun sosiaali- ja terveysministeriölle. Hankkeessa voidaan jo tässä vaiheessa tukea ja koordinoida alueella tapahtuvaa ja käynnistyvää vammais- ja kehitysvammapalveluiden kehittämistoimintaa sekä henkilöstön konsultaatiota ja täydennyskoulutusta. Kehittämisyksikössä lakisääteisiin koulutussuosituksiin ja alueellisiin/seudullisiin erityistarpeisiin perustuvaa täydennyskoulutusta toteutetaan yhteistyössä verkostossa olevien oppilaitosten kanssa. Hankkeen prosessi- ja sidosryhmäarviointi toteutetaan hankkeen aikana tuotetun kirjallisen materiaalin ja sidosryhmähaastatteluiden pohjalta. Lapin yliopisto ohjaa arviointia. Arviointiraportti tukee käynnistyvän vammaispalvelujen kehittämisyksikön muotoutumista. Hanke- 8
9 vaiheen tuloksena syntyy osallistujaverkoston yhteinen, eri tahojen vahvuuksiin ja erikoistumisalueisiin nojautuva, vammaispalveluiden kehittämisyksikkö, joka koordinoi, suunnittelee ja tarvittaessa toteuttaa toimialueen kehittämishankkeita, kehittämistoimintaa ja täydennyskoulutusta sekä välittää seudullisuutta ja paikallisuutta tukevia asiantuntijapalveluja 10. Hankkeen toteutusaikataulu : I Suunnittelu ja kartoitusvaihe: syksy 2007 kevät työntekijöiden rekrytointi ja tiimirakenteen luominen - suunnittelu ja toiminnan organisoiminen - ohjausryhmän nimeäminen - seudullisten tarpeiden ja voimavarojen kartoitus - hankkeen käynnistämisseminaari yhteisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan toimijoille (mahdollisuus videovälitteisyyteen) - yhteistyöverkoston kokoaminen, osaamispotentiaalin (henkilöstön osaaminen, kehityshankkeet, hyvät käytännöt) ja erikoistumisalueiden kartoittaminen II Yhteistyöalustan luomisen vaihe: kevät 2008 kevät kehittämisyksikköesityksen valmistelu sosiaali- ja terveysministeriölle - vammais-/kehitysvammatyön seminaaripäivien järjestäminen yhteisesti Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan toimijoille (mahdollisuus videovälitteisyyteen) - eri toimijoiden roolin, tehtävien ja työnjaon tarkentaminen - yhteistyöverkoston ylläpitäminen ja johtaminen - yhteisesti valikoitujen kokeiluhankkeiden käynnistäminen (esim. asiakastietojärjestelmien, sähköisen konsultaation, kommunikaatiopalveluissa käytettävän tietoteknologian, asiakasprosessikuvausten, arviointimittareiden, tutkimus- ja arviointipalvelujen kehittäminen) - kehittämisyksikkörakenteen prosessointi III Pysyvän kehittämisyksikkörakenteen käynnistymisen vaihe kevät 2009 syksy kokeilujen palaute ja hyviksi todettujen käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotto - arviointi ja raportointi - pysyvän kehittämisyksikön organisointi (mm. resursointi; verkostot ja kumppanuussopimusten luonnokset; koordinointiin ja johtamiseen liittyvät ratkaisut; kehittämisen, tutkimuksen ja palvelujen tuottamisen sisällölliset painopisteet ja suunnitelmat jne.) 10 Kehittämisyksiköiden työryhmä 2006: Sosiaalialan kehittämisyksikkö kriteerien konkretisointi. 9
10 Hankkeen kustannusarvio Kuntayhtymän rahoitusosuus on 25% ja valtionavustuksen osuus 75%. Kokonaiskustannusarvio on , josta kuntayhtymän rahoitusosuus on ja valtioavustuksen osuus on / 5 kk 2008 / 12 kk 2009 / 9 kk yhteensä Henkilöstökulut kehittämiskoordinaattori kehittäjä 50 % Palvelujen ostot toimisto- ja pankkipalvelut painatukset ja ilmoitukset majoitus- ja ravitsemuskulut koulutuspalvelut asiantuntijapalvelut, lisenssit arviointi Matkakulut Aineet, tarvikkeet, tavarat ATK -laitteet matkapuhelimet aineet, tarvikkeet Puhelinkulut Vuokrat työhuone koulutustilat Kulut yhteensä Kustannusten jakautuminen yhteensä Kokonaiskustannukset Haettava valtionavustus (75 %) Kuntayhtymän omarahoitusosuus (25 %)
VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus
VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen
LisätiedotHankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite
Hakemus saapunut Diaarinro Liite nro: 5 akemuksen vastaanottaja: [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [ ] LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [x] OULUN LÄÄNINHALLITUS
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotJari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö
VASKI - POHJOIS-SUOMEN SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIK MISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ, POHJOIS-POHJANMAAN ERITYISHUOLTOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ, KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotVaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh
Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski-Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön valmisteluhanke: Tavoitteet: selvittää vammais- ja kehitysvammatyön
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotLapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009
Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä
Lisätiedot4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti
SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda
LisätiedotSOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1
SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen
LisätiedotSosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.
1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotHankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä Kunnan/kuntayhtymän postiosoite
Hakemus saapunut Diaarinro Liite nro: 4 Hakemuksen vastaanottaja: HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI [ ] ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS [ ] LAPIN LÄÄNINHALLITUS [ ] LÄNSI-SUOMEN
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007
LisätiedotPälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
LisätiedotLAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE OT-keskukset - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotOT-organisaatiomalli Tampereen OT-keskus Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä- Pohjanmaa
OT-organisaatiomalli Tampereen OT-keskus Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä- Pohjanmaa OT-keskuksen perustehtävät toteuttaa kaikkein vaativimman erityistason palveluita palveluyksiköissä (Tays Kehitysvammapalvelut,
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotKANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA KOSKEVAAN SELVITYSTYÖHÖN
22.11.2005 1 1 (2) Lapin liitolle KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA KOSKEVAAN SELVITYSTYÖHÖN Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä vastaa lakisääteisenä yhteistyöyhteisönä Lapin läänin alueella
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne
LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä 22.5.2018 Pälvi Kaukonen, LAPE Marjo Malja, STM OT-keskus on uusi integratiivinen
LisätiedotSosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008
Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä
LisätiedotPaikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotSosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta
Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Marjo Orava 8.5.2019 8.5.2019 Marjo Orava 1 Miksi asiakastietoa dokumentoidaan? Sosiaalihuollon asiakaskirjaukset on
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä OPPIMISEN TUEN FOORUMI Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, LAPE Marjo
LisätiedotToiminnan suunnittelua tuleville vuosille, erityisesti vuodelle 2009
Toiminnan suunnittelua tuleville vuosille, erityisesti vuodelle 2009 Astan ohjeistus ja ryhmätöiden tuotokset 5.12.2008 Kemijärvi 1 Vanhat linjaukset Lappi Konsultaatio Työprosessien mallintaminen Sosiaalityön
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja
Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii
LisätiedotAsumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012
Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotVaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh
Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Jari Lindh Vaski - katsaus 29.4.08 Web-kysely Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntiin. Kysytty kuntien arvioita vammaisten ja kehitysvammaisten
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotLAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon
LAPE-muutosohjelman yhteys on VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen alueellinen kick off 29.5.2018 Valteri Tervaväylä, Lohipadon yksikkö Jaana Jokinen Erityisasiantuntija LAPE- Toimiva
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotLähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
Lisätiedot1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen
1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan
LisätiedotErityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa
Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotKatsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.
Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotLAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä LAPE Tampere 31.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty
Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa Pirjo Valtonen Päivitetty 27.2.2018 Miksi henkilökohtainen budjetin pilotointi? Henkilökohtaisen budjetin pilotointihanketta haetaan Varsinais-Suomessa
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotMitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?
Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi? MUUTOKSEN ELEMENTIT - 2019 Sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelu, ohjaus ja toimeenpano Lainsäädännön ja keskeisten uudistusten valmistelu
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotK1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotIKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen
IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa 2013-2014 Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen Asta Niskala 3.10.2013 Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotSuoran valinnan palvelut.
28.5.2018 Muutosesitykset Hallituksen esitys HE 16 2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 18.
LisätiedotAjankohtaista vammaislainsäädännössä
Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotTietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen
LisätiedotJärjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sosiaalihuollon palveluprosessit, päätöksenteko ja kehittämistyö muodostuvassa palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysvaliokunta maanantai 21.05.2018 klo 13:00 /HE 16/2018 vp Riitta Hakoma Järjestäminen:
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotKehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola
Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen
LisätiedotPERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella
PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.
KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen
LisätiedotRaija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos
Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotYTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
SOSIAALIALAN KOULUTUKSEN INNOVAATIOT SOSIAALIHUOLLON TULEVAISUUS TIETOPOHJAN VAHVISTAMINEN YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
Lisätiedot