Julkaisua on saatavana myös Internetistä ISSN Taitto: Kyllikki Koskela Tornion kirjapaino Tornio Lapin ym

Transkriptio

1 L a p i n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 52 Kaisa Kerätär 1, Marita Ahola 1, Jari Leskinen 2, Reino Kurkela 3 ja Tarja Konstig 4 Rannankäyttäjien suhtautuminen Kemijärven säännöstelyyn, haittojen vähentämiseen ja järven virkistyskäyttömuotojen kehittämiseen 1 SYKE, Oulu 2 Lapin TE-keskus 3 Lapin ympäristökeskus 4 Kemijoki Oy ROVANIEMI LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS

2 Julkaisua on saatavana myös Internetistä ISSN Taitto: Kyllikki Koskela Tornion kirjapaino Tornio Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

3 Sisällys 1 Tutkimuksen tausta Kemijärven säännöstelyn kehittämishanke Kyselytutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kemijärven pääaltaan alueen tulokset Vastanneiden määrä ja taustatiedot Tulokset Moninaiskäyttömuodot ja käyttäjäryhmät Käytön määrä ja ajoittuminen Käyttörannan ominaisuudet sekä vesiympäristössä havaitut muutokset Vesistön käytölle aiheutuneet haitat ja niiden voimakkuus Suhtautuminen säännöstelyyn Ympäristönhoitotoimenpiteet ja niiden lisätarve Säännöstelyyn liittyvä tiedottaminen ja tiedon tarve Vapaamuotoiset kommentit Severijärven ja Neitilän alueen tulokset Vastanneiden määrä ja taustatiedot Tulokset Moninaiskäyttömuodot ja käyttäjäryhmät Käytön määrä ja ajoittuminen Käyttörannan ominaisuudet ja havaitut muutokset Vesistön käytölle aiheutuneet haitat ja niiden voimakkuus Haittojen kohdistuminen käyttäjäryhmittäin Yleiskuva vesistöjen nykyisestä hoidosta Ympäristönhoitotoimenpiteet ja niiden lisätarve Kalastus ja kalansaaliit Vapaamuotoiset kommentit Kostamojärven alueen tulokset Vastanneiden määrä ja taustatiedot Tulokset Moninaiskäyttömuodot ja käyttäjäryhmät Käytön määrä ja ajoittuminen Käyttörannan ominaisuudet ja havaitut muutokset Vesistön käytölle aiheutuneet haitat ja niiden voimakkuus Haittojen kohdistuminen käyttäjäryhmittäin Yleiskuva vesistön nykyisestä hoidosta Ympäristönhoitotoimenpiteet ja niiden lisätarve Kalastus ja kalansaaliit Vapaamuotoiset kommentit Yhteenveto...53 Kirjallisuus...56 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 3

4 Liitteet...57 Liite 1. Kemijärven postikyselyn kyselylomake Liite 2. Severijärven ja Neitilän alueen sekä Kostamojärven postikyselylomake Liite 3. Kemijärven osa-aluejako Liite 4/1. Kemijärven postikyselyn vapaamuotoiset kommentit Liite 4/2. Severijärven ja Neitilän alueen postikyselyn vapaamuotoiset kommentit Liite 4/3. Kostamojärven postikyselyn vapaamuotoiset kommentit Kuvailulehti Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

5 Tutkimuksen tausta Kemijärven säännöstelyn kehittämishanke Kemijoen voimataloudellinen käyttö on edellyttänyt vesistöalueella tulvaveden varastointia ja veden juoksutusta voimalaitosten tarpeisiin sähkön kulutusta vastaavasti. Kemijärven säännöstelyä käytetään myös tulvasuojelun tarpeisiin. Kemijärven säännöstelyä varten valmistui järven luusuaan Seitakorvan voimalaitos vuonna 1963 ja säännöstely alkoi vuonna Kemijärven kaupunki ja Kemijärven kalastusalue tekivät keväällä 1999 Lapin ympäristökeskukselle aloitteen, että se ryhtyisi tekemään vesilain 8 luvun 10 b :n mukaista selvitystä mahdollisuuksista vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia Kemijärvessä ja siitä padotuissa sivujärvissä. Lapin ympäristökeskus käynnisti säännöstelyn vaikutuksia koskevan selvitystyön vuonna 2000, ja hankkeelle perustettiin ohjausryhmä koordinoimaan tehtäviä selvityksiä. Ohjausryhmään kuuluivat Kemijärven kaupungin, Kemijärven kalastusalueen, Pelkosenniemen kunnan, Lapin TE-keskuksen, Lapin kalatalouskeskuksen, Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksen, Kemijoki Oy:n, Lapin ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen edustajat. Lisäksi ryhmässä oli edustaja Vapaa Vuotos -kansalaisjärjestöstä. Ohjausryhmän selvitystyölle esittämiä tavoitteita ovat mm. tuottaa tietoa Kemijärven säännöstelyn vaikutuksista, arvioida tarpeita ja mahdollisuuksia säännöstelykäytännön parantamiseen, selvittää säännöstelyn haittojen vähentämiseksi tehtyjen kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia ja tarvittaessa esittää uusia toimia. Lisäksi selvitystyön kuluessa on tavoitteena tiedottaa Kemijärven tilasta, säännöstelystä ja säännöstelyselvityksestä sekä löytää keinoja tiedottamisen parantamiseksi ja myös selvittää Kemijärvestä eristettyjen järvien tilaa, kehittämistavoitteita ja esittää suositukset niiden tilan ja käytön parantamiseksi. Säännöstelyn kehittämishanke ajoittuu vuosille Kyselytutkimuksen tavoitteet ja toteutus Säännöstelyn kehittämishankkeen alussa erääksi keskeiseksi selvitysalueeksi määritettiin Kemijärven käyttäjille ja eri sidosryhmille osoitettu postikysely, jolla pyrittäisiin hankkimaan tietoa alueen nykytilasta sekä selvittämään käyttäjien kokemuksia ja odotuksia ja suhtautumista Kemijärven säännöstelyyn. Kyselyn avulla päätettiin selvittää: - Kemijärven käytön laatua, määrää ja ajoittumista - virkistyskäyttöä haittaavia tekijöitä ja vedenkorkeuden vaihtelun merkitystä haitan aiheuttajana - käyttäjien suhtautumista säännöstelyyn ja tietämystä säännöstelyyn liittyvistä asioista - eri ryhmien kokemuksia säännöstelyn vaikutuksista - suhtautumista kalataloudelliseen velvoitehoitoon ja sen kehittämiseen - eri ryhmien kokemuksia ja mielipiteitä tehtyihin kunnostustoimenpiteisiin Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 5

6 Kyselyn sisältö laadittiin yhteistyönä siten, että Lapin ympäristökeskuksessa laadittua lomakepohjaa muokattiin ja kommentoitiin aluksi ohjausryhmän kokouksissa syksyllä Lopulliseen muotoon lomakepohja muokattiin työryhmässä, jossa olivat mukana Mika Marttunen, Seppo Hellsten, Kaj Hellsten ja Eero Liekonen. Kyselylomake on tämän yhteenvedon liitteenä (liite 1). Kyselyn kohdejoukkona toimi Kemijärven asuttujen rantakiinteistöjen omistajat, joiden omistamat alueet sijaitsevat enintään 300 metrin etäisyydellä rantavyöhykkeestä. Osoitetiedot saatiin Kemijärven kaupungilta ja Pelkosenniemen kunnalta, ja niitä kertyi yhteensä kappaletta. Aineiston käsittelyn helpottamiseksi ja kyselystä aiheutuvien kustannusten rajaamiseksi kyselyssä päätettiin käyttää 700 vastaajan otosta. Kohdistamalla kysely noin joka toiselle kohdejoukon edustajalle saadaan riittävän tarkat tiedot säännöstelyn vaikutuksista ja eri ryhmien näkemyksistä. Lomakkeiden postituksen toteutti Lapin ympäristökeskus helmikuun alussa Helmi-maaliskuun vaihteessa niille, jotka eivät olleet vastanneet määräaikaan mennessä, lähetettiin uusintakysely. Kemijärven ranta-asukkaille suunnattua kyselyä täydennettiin vuoden 2001 marraskuussa vielä kahdella suppeammalla postikyselyllä, jotka kohdennettiin Kemijärvestä penkereillä eristettyjen järvialtaiden eli Kostamojärven ja Severijärven-Neitilän alueen ranta-asukkaille. Severijärven-Neitilän alueella kyselyitä postitettiin yhteensä 200 kpl ja Kostamojärven alueella 118 kpl. Myös tuolloin lähetettiin uusintakysely niille, jotka eivät olleet vastanneet määräaikaan mennessä. Kyselyissä käytetty lomakemalli on liitteenä 2. Postikyselyaineistojen käsittely toteutettiin SPSS-ohjelmiston avulla, ja kaikista kysymyksiin saaduista vastauksista laskettiin suorat jakaumat. Eri muuttujien vaikutusta annettuihin vastauksiin analysoitiin, ja taustamuuttujina olivat lähinnä käyttäjäryhmä, vesistön osa-alue, käytön ajoittuminen sekä ikä ja sukupuoli. Muuttujien välistä tilastollista riippuvuutta ei tässä yhteydessä tarkasteltu. 6 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

7 2 Kemijärven pääaltaan alueen tulokset 2.1 Vastanneiden määrä ja taustatiedot Kysely postitettiin helmikuussa 2001, ja siitä tiedotettiin kahdessa alueella ilmestyvässä lehdessä. Alueradiossa kyselystä oli kerrottu jo aiemmin säännöstelyselvitysten käynnistämisen yhteydessä. Ensimmäisellä kierroksella kyselyyn vastasi 341 henkeä ja vastausprosentti oli tuolloin 48,7 %, ja toisella kierroksella vastasi 102 henkeä, jolloin vastanneiden lisäys oli 14,6 % (taulukko 1). Lopulliseksi vastausprosentiksi, kun postin palauttamat ja hylätyt vastaukset otettiin myös huomioon, muodostui 62,2 %. Tätä voidaan pitää erityisen hyvänä tuloksena ja saatua aineistoa siten riittävänä. Taulukko 1. Kyselyn kohdejoukko, otos sekä vastanneiden määrät. 1.kierroksella 2.kierroksella Yhteensä Kohdejoukko, hlöä Otos, hlöä 700 Hylätyt vastaukset 11 Postin palauttamia 6 Vastanneita, kpl Vastausprosentti 62,2 Pääosa vastanneista eli 78 % oli miehiä ja vain viidennes naisia. Ikärakenteeltaan vastanneet painottuivat yli 45-vuotiaisiin henkilöihin, joita oli yli 80 % kaikista vastanneista. Nuorten eli alle 35-vuotiaiden osuus vastanneista oli pieni, vain 3 %. Toimialan mukaan jaettuna vastaajista noin 20 % oli teollisuuden palveluksessa tai rakennusalalla, samoin noin 20 % julkisissa palveluissa. Suuri osa vastaajista eli 36 % ei ollut mukana työelämässä ollenkaan. Suurin osa vastaajista eli 91 % oli oleskellut Kemijärven vesistön alueella yli kymmenen vuoden ajan eli kokemuksia oli kertynyt suhteellisen pitkältä ajanjaksolta. Paikkakuntalaisia vastaajista oli 71 % ja muualla vakituisesti asuvia 29 %. Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös rajaamaan se alue Kemijärveä, jota heidän antamansa tiedot ensi sijassa koskivat (taulukko 2). Osa-aluejako on esitetty kartassa liitteessä 3. Eniten vastauksia saatiin Kemijärven säännöstelyalueen pohjoisosan, kaupungin lähialueen sekä Luuksinsalmen ja Luusuan välisen alueen vastaajilta. Taulukko 2. Vastausten määrä osa-alueittain. Osa-alue Vastauksia, % Osa-alue Vastauksia, % 1 = Kitinen/Luiro-Tapionniemi 15,3 6 = Luusua-Seitakorva 5,6 2 = Tapionniemi-silta 15,5 7 = Kauha-, Askan- ja Jumiskoselkä 8,9 3 = silta-termusniemi 11,2 8 = Hietaselkä-Käsmänperä 8,4 4 = Termusniemi-Luuksinsalmi 8,4 9 = Kaisanlahti 9,4 5 = Luuksinsalmi-Luusua 10,7 10 = muu alue 6,6 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 7

8 2.2 Tulokset Moninaiskäyttömuodot ja käyttäjäryhmät Kyselyyn vastanneiden viitekehys eli käyttäjäryhmä muodostettiin lähinnä taustatietokysymysten sekä kysymykseen nro 4 annettujen vastausten perusteella. Vesistön ja rantojen käytön perusteella vastanneet jakaantuivat 11 käyttäjäryhmään (kuva 1). Neljä suurinta käyttäjä- tai viiteryhmää olivat vakituiset asukkaat (66 %), vapaa-ajan kalastajat (57 %), rantatilan ja/tai vesialueen omistajat (54 %) sekä kesämökin omistajat (38 %). Myös metsästäjien, kalastuskunnan jäsenten sekä huviveneilijöiden ryhmät olivat kohtalaisen suuret (25 29 %). Vastaaja saattoi kuulua useampaan kuin yhteen käyttäjäryhmään eli ryhmät eivät olleet toisiaan poissulkevia. Vakituinen asukas Vapaa-ajan kalastaja Rantatilan/vesialueen om. Mökin omistaja Metsästäjä Kalastuskunnan jäsen Veneilijä, meloja Muu virkistyskäyttäjä Lintuharrastaja Maatalousyrittäjä Matkailu- tai muu yrittäjä 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 1. Kemijärven ranta-asukkaiden sijoittuminen eri käyttäjäryhmiin. Muita tärkeitä moninaiskäyttömuotoja Kemijärven alueella olivat edellisten lisäksi talviaikainen ulkoilu ja hiihto jäällä sekä kesäaikana uinti, veden käyttö kasteluun, saunomiseen ja matonpesuun. Huomattavan suurella osalla vastanneista eli yli 90 %:lla oli alueella omistuksessaan tai käytössään soutuvene tai pienellä perämoottorilla varustettu vene (kuva 2). Valtaosalla eli 86 %:lla vastaajista oli lisäksi käytössään moottorikelkka. Vakituisen asunnon tai rantatontin omistajia oli vastanneista paljon, %, ja myös kesämökkiläisiä oli runsaasti eli 75%. Soutuvene tai kanootti Pieni moottorivene (< 20 hv) Moottorikelkka Rantatontti Vakituinen asunto Kuva 2. Vastanneiden omistuksessa tai käytössä oleva, virkistyskäyttöön liittyvä omaisuus. Vapaa-ajan asunto Iso moottorivene (> 20 hv) Purjevene 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

9 2.2.2 Käytön määrä ja ajoittuminen Virkistys- ym. käytön määrää selvitettiin postikyselyn kysymyksessä 4, jossa käytön aktiivisuus oli jaoteltu 7 eri luokkaan alkaen päivittäisestä käytöstä vaihtoehtoon ei käyttöä saakka. Tulosten jatkokäsittelyn yhteydessä luokkia yhdisteltiin siten, että saatiin kolme pääryhmää: aktiivinen käyttö (kerran viikossa tai useammin), satunnainen käyttö (3 kertaa kuukaudessa tai harvemmin) ja ei käyttöä ollenkaan. Talvikuukausina joulukuusta huhtikuulle oli moottorikelkkailu erittäin tärkeä käyttömuoto Kemijärvellä (kuva 3). Yli kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti kelkkailevansa alueella, ja kevättalvella joka toinen vastaaja ilmoitti kelkkailevansa aktiivisesti eli kerran viikossa tai useammin. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Joulukuu 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Tammi-huhtikuu Touko-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syys-lokakuu Marras-joulukuu 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Kuva 3. Kelkkailun (vas.) sekä kalastuksen (oik.) määrä ja ajoittuminen. Kalastusta harjoitettiin ahkerimmin kesäaikana, jolloin kalastamassa kävi noin 85 % vastaajista, ja heistä suuri osa, lähes 60 % vähintäänkin kerran viikossa (kuva 3). Alkukesällä ja syksylläkin vajaa puolet vastaajista kalasti aktiivisesti, ja kevättalvella heitä oli noin kolmannes. Läpi vuoden aktiivisesti kalastavia oli 14 % vastaajista. Mökkeilyä harrastavien aktiivisinta aikaa oli selvästi keskikesä juhannuksesta elokuulle, jolloin lähes puolet mökkiläisistä oleskeli vapaa-ajan asunnollaan aktiivisesti (kuva 4). Ympäri vuoden aktiivisia mökkiläisiä oli vastaajista noin 15 %. Huviveneilyä, johon ei lasketa kuuluvan kalastukseen liittyvää veneen käyttöä, harrasti keskikesällä aktiivisesti yli puolet vastanneista ja alku- ja loppukesästäkin joka kolmas vastaaja (kuva 4.) Tammi-huhtikuu Touko-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syys-lokakuu Marras-joulukuu 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Touko-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syys-lokakuu 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Kuva 4. Mökkeilyn (vas.) sekä veneilyn ja melonnan (oik.) määrä ja ajoittuminen. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 9

10 Muista vesistön käyttömuodoista voidaan mainita, että kesäaikana vedenotto talous- tai saunavedeksi oli aktiivista tai satunnaista noin puolelle vastaajista. Talviaikana veden käyttö oli lähinnä satunnaista koskien vain viidesosaa vastanneista. Veden käytön vähäisyyttä selittää se, että viime vuosien aikana on vesihuoltohankkeita toteutettu runsaasti, ja Kemijärven alueen kiinteistöt ovat tulleet suurelta osin kunnallisen vesihuollon piiriin Käyttörannan ominaisuudet sekä vesiympäristössä havaitut muutokset Vastaajilta tiedusteltiin heidän käyttämänsä rannan ominaisuuksia ja lisäksi haluttiin saada tietoa niistä vesiympäristössä tapahtuneista muutoksista, joita vastaajat olivat havainneet omalla kohdallaan viime vuosien aikana. Kysymykseen tulivat sekä rannan fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuneet muutokset viiden viime vuoden aikana että kalakannoissa tapahtuneet muutokset kahden edellisen vuoden aikana. Vastanneiden käyttörannoilla pohjan laatu vaihteli siten, että hiekka-sora-, kivikko- ja pehmeäpohjaisia rantoja oli kutakin suunnilleen yhtä paljon eli noin 30 %. Suurin osa rannoista eli 68 % oli kaltevuudeltaan suhteellisen loivia, ja niillä oli vain niukasti tai ei ollenkaan vesikasvillisuutta. Vähäinen kasvillisuus ilmentää Kemijärven karuutta eli järvi ei ole rehevä, ja lisäksi säännöstely on karuunnuttanut rantoja. Käyttörannalla havaitut muutokset liittyivät ensisijaisesti rantojen kulumiseen, pensoittumiseen, liettymiseen sekä pohjan limoittumiseen, sillä % vastaajista oli havainnut näitä muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana (kuva 5). Kohdassa Muut muutokset tuotiin esille lähinnä kantojen ja roskien ajelehtimisesta sekä virtausten aiheuttamista sortumista syntyneitä haittoja. Jälkimmäinen muutos voidaan luokitella rantojen kulumiseksi, joten rantojen kuluminen ja eroosio on ollut selkeimmin havaittu muutos viime vuosien aikana. Rantojen pensoittumiseen on todennäköisesti syynä tulvavyöhykkeen häviäminen, jolloin metsävyöhykkeen kasvillisuus pääsee levittäytymään vesirajan tuntumaan. Joillakin alueilla pensoittumista selittänee myös maanviljelyn ja karjan laidunnuksen vähentyminen. Rantojen kulumisesta ja liettymisestä oli useimmille käyttäjille (70 85 %) aiheutunut selvästi haittaa, kun taas pienempi osa käyttäjistä (15 30 %) koki, että näillä muutoksilla ei ole ollut vaikutusta rannan käyttömuotoihin. Osa-alueittain tarkasteltuna vastauksista ilmenee, että rantojen kulumista oli havaittu eniten Kemijärven itäisellä osa-alueella, Pelkosenniemen alueella sekä rautatiesillan ja Termusniemen välillä. Rantojen pensoittumiseen ja liettymiseen liittyneet havainnot olivat yleisiä etenkin säännöstelyalueen pohjoisosissa (rautatiesilta Pelkosenniemi) ja vesikasvillisuuden lisääntymistä koskevat muutokset kaupungin lähialueella ja järven itäosissa. Kuva 5. Rantavyöhykkeellä havaitut muutokset viimeisten viiden vuoden aikana. Rantojen kuluminen Rantojen pensoittuminen Pohjan limoittuminen Rantojen liettyminen Vesikasvien lisääntyminen Umpeenkasvu, soistuminen Vesikasvien vähentyminen Joku muu 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 10 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

11 Postikyselyssä tiedusteltiin myös, millaisia muutoksia kalakannoissa oli havaittu viimeisten kolmen vuoden aikana (kuva 6). Kalakantojen tilassa oli havaittu yleisesti ottaen niin tasaista ja myönteistä kehitystä (55 % vastaajista) kuin myös kielteistäkin kehitystä (45 %). Kielteistä kehitystä oli havaittu etenkin Tapionniemen yläpuolisilla alueilla, Luuksinsalmen ja Luusuan välisellä alueella sekä Kaisanlahdessa, sillä näillä osa-alueilla yli 40 % vastanneista koki kehityksen menneen huonoon suuntaan. Järvitaimen Hauki Made Ahven Kuore Muikku Kuha Siika Yleisesti ottaen 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % myönt. suuntaan ennallaan kielt. suuntaan Kuva 6. Vastanneiden arvio kalakannoissa tapahtuneista muutoksista vuosina Kalakantojen koettiin heikentyneen etenkin kuhan ja siian osalta, sillä suurin osa vastanneista ilmoitti havainneensa muutoksia kielteiseen suuntaan. Lapin Vesitutkimus Oy:n toteuttaman kalataloustarkkailun tulokset, jotka on julkaistu vuonna 2001, vahvistavat Kemijärven käyttäjien kokemukset näiden kahden lajin tilasta. Maaseutukeskuksen toteuttamassa emokalapyynnissä kuhia saadaan kuitenkin useita satoja vuosittain, joten näkemyksiin kielteisestä kehityssuunnasta voi olla syynä myös kuhapyynnin vähentyminen viime vuosina. Mateen ja hauen kantojen koettiin enimmäkseen pysyneen ennallaan tai kehittyneen myönteiseen suuntaan, ja kokemukset ovat Lapin Vesitutkimus Oy:n tarkkailutuloksien kanssa saman suuntaiset. Vastauksia analysoitaessa ilmeni kuitenkin, että etenkin hauen osalta kysymyksen asettelu ei ole ollut riittävän yksiselitteinen. Vastaajan arvostukset ovat voineet vaikuttaa siihen, miten kysymykseen on vastattu eli jos hauki on ei-toivottu saaliskala niin haukikannan runsastuminen on voitu kokea kielteisenä kehityksenä, toisin kuin haukea arvostavien kohdalla. Taimenen osalta näkemykset jakaantuivat suurin piirtein tasan (myönteinen tai ennallaan pysynyt kehitys 55 %, kielteinen kehitys 45 %), kun taas tarkkailutulokset osoittavat taimenkantojen kehittyneen viime vuosina pääasiassa myönteiseen suuntaan. Eniten epätietoisuutta vastaajien joukossa oli kuorekantojen tilasta, sillä 61 % vastanneista ei osannut sanoa kehityssuunnasta mitään. Tarkkailutulokset osoittavat, että kannat ovat 1990-luvulla pysyneet lähinnä ennallaan. Muikkukantojen tilan arviointia vaikeuttaa muikun luontaisesti voimakas kannanvaihtelu, mutta tarkkailutulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Kemijärvellä muikkukannat ovat suhteellisen vakaassa tilassa. Puolet postikyselyyn vastanneista oli samoilla linjoilla eli he kokivat muikkukantojen pysyneen ennallaan. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 11

12 Mielipiteitä Kemijärven säännöstelystä On hyvä, että tutkitaan säännöstelyä. Sen aiheuttamia muutoksia voisi informoida rantaasukkaille. Millä perusteella säännöstelijälle aina keväisin annetaan ylityslupa, vaikka yksityisille tulee vahinkoja? Säännöstelyn kehittäminen alkaa siitä, kun säännöstelijä suorittaa velvoitteensa. Säännöstelyä on muutettu, ehkä uiton päättymisen vuoksi. Säännöstely on ollut jo voimassa niin monta vuotta ja se on itseä suurempi asia, sen kanssa on vain totuteltava elämään. On todettava, että säännöstely on ja pysyy, sille emme voi enää muuta kuin yrittää parantaa elämän laatua säännöstelyä kehittämällä. 12 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

13 2.2.4 Vesistön käytölle aiheutuneet haitat ja niiden voimakkuus Kyselyssä haluttiin selvittää käyttäjien kokemia haittoja yksityiskohtaisesti, ja niinpä lomakkeessa lueteltiin kaksikymmentä erilaista tekijää, jotka voivat estää tai haitata vesistöjen virkistyskäyttöä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kunkin haitan voimakkuutta asteikolla suuri haitta, kohtalainen haitta, lievä haitta, ei haittaa (kuva 7). Selvästi eniten haittaa Kemijärven alueella tapahtuvalle virkistyskäytölle oli aiheutunut kalanpyydysten likaantumisesta ja repeytymisestä, kannoista ja risuista sekä sopimattomista vedenkorkeuksista. Noin puolet vastaajista oli kokenut niiden takia suurta haittaa ja lisäksi lähes 30 % oli kokenut kohtalaista haittaa. Vain pieni vähemmistö, 5 11 % vastaajista, ei ollut kokenut näiden tekijöiden suhteen minkäänlaista haittaa (kuva 7). Vastausten perusteella tekijöitä, jotka seuraavaksi eniten estävät tai haittaavat järven virkistyskäyttömuotoja eli niistä on aiheutunut joko suurta tai kohtalaista haittaa yli puolelle vastaajista, ovat sulapaikat talvella, vähäarvoisten kalojen suuri osuus saaliissa, kalansaaliin epävarmuus sekä sopimattomat virtaamat tai virtaamavaihtelut. Vähiten virkistyskäyttöä haitanneita tekijöitä olivat puolestaan melu tai muu häiriö, ruoppaukset, pengerrykset, padot ja muut kulun esteet sekä erilaiset rajoitukset (mm. liikkumista, rantautumista tai kalastusta koskevat) taikka kaivon kuivumiset ja veneensiirrot. Näiden tekijöiden osalta reilusti yli puolet vastanneista ilmoitti, etteivät he olleet kokeneet minkäänlaista haittaa. Pyydysten likaant./repeytyminen Kannot, risut Sopimattomat vedenkorkeudet Sulapaikat talvella Vähäarv. kalojen suuri osuus Jäiden aiheuttamat vahingot Saaliin epävarmuus Sopimattomat virtaamat/vaihtelut Turvelautat Karikot ja veden mataluus Kaivon kuivuminen Kalojen maku- ja hajuhaitat Runsas vesikasvillisuus Veneily- ym.palveluiden puute Leväkukinnat Veneensiirrot Padot ja muut esteet Liikkumis-/kalastusrajoitukset Ruoppaukset ja pengerrykset Melu tai muut häiriöt Jokin muu haitta 0% 20% 40% 60% 80% 100% suuri haitta kohtal. haitta lievä haitta ei haittaa Kuva 7. Vesistön virkistyskäyttöön liittyvät haitat ja haitan voimakkuus. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 13

14 Osa-alueittainen tarkastelu osoitti, että eniten pyydysten likaantumisesta ja repeytymisestä haittaa on koettu Termusniemen ja Luuksinsalmen välisellä alueella, ja sopimattomat vedenkorkeudet ovat haitanneet useimmiten Kaisanlahden käyttäjiä. Talvisista sulapaikoista on koettu eniten haittaa Luusua-Seitakorva välillä ja Kaisanlahdessa. Myös veden mataluuden, kalansaaliiden epävarmuuden, sopimattomien virtaamien ja liikkumis- ym. rajoitusten on useammin koettu haitanneen Kaisanlahden kuin muiden osa-alueiden käyttöä. Luusuan-Seitakorvan alueella haittaa on aiheutunut padoista ja muista kulkuesteistä sekä veneensiirroista. Tämä selittyy alueen laajoista, padoilla eristetyistä sivuvesistöistä. Jäät olivat puolestaan aiheuttaneet enemmän haittaa rautatiesilta-termusniemi sekä Hietaselkä-Käsmänperä osa-alueilla kuin muualla. Vastauksista selvitettiin myös, riippuuko haitan kokeminen vesistön käyttöajankohdasta. Lähinnä haluttiin tietää, poikkeavatko säännöllisten talvikäyttäjien ja ei-talvikäyttäjien haittakokemukset toisistaan. Eroja havaittiin mm. siinä, että säännöllisesti talvella liikkuneet olivat kokeneet enemmän hankaluuksia kannoista, risuista, pyydysten likaantumisen tai repeytymisen, sopimattomien vedenkorkeuksien ja virtausten, sulapaikkojen, kaivojen kuivumisten sekä jäiden aiheuttamien vahinkojen takia. Seuraavat seikat olivat puolestaan haitanneet enemmän kesäaikaan keskittyneitä käyttäjiä kuin talvikäyttäjiä: kalansaaliin epävarmuus, runsas vesikasvillisuus, leväkukinnat, ruoppaukset ja pengerrykset sekä meluhäiriöt. Järvisäännöstelyihin liittyneissä selvityksissä on havaittu sama asia myös laajemmin eli haitan kokemisessa on merkitystä sillä, miten käyttö ajoittuu (Marttunen & Saari 2003). Tiedusteltaessa sopimattomista vedenkorkeuksista tai virtaamista vuonna 2000 aiheutuneita haittoja ja niiden ajoittumista saatiin selville, että liian matalat vedenkorkeudet sekä liian suuret vedenkorkeusvaihtelut ovat haitanneet eniten maalis-huhtikuussa, jolloin haittaa on aiheutunut edellisistä 46 %:lle ja jälkimmäisestä 34 %:lle vastaajista (kuva 8). Liian korkeat vedenkorkeudet ovat haitanneet kesäaikana ja etenkin syys-lokakuussa (21 %) ja liian voimakkaat virtaamat puolestaan tulva-aikana toukokuussa-kesäkuun alussa (19 %). Liian heikot virtaamat ja pienet vedenkorkeusvaihtelut ovat haitanneet vain vähän kautta koko vuoden (haittaa alle 5 %:lle vastaajista) Matala vedenkorkeus Korkea vedenkorkeus Suuri virtaama Heikko virtaama Suuri vedenkorkeusvaihtelu Kuva 8. Virtaamista ja vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen ajoittuminen. Pieni vedenkorkeusvaihtelu Tammi-helmikuu Maalis-huhtikuu Touko-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syys-lokakuu Marras-joulukuu 14 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

15 Virkistyskäytön kannalta sopimattomat vedenkorkeudet ja virtaamat olivat vuonna 2000 haitanneet eniten (suuri tai kohtalainen haitta) kalastusta jään päältä, laiturien ja venevajojen käyttöä, kalastusta sulanveden aikana sekä moottorikelkkailua (kuva 9). Vähiten vedenkorkeudet ja virtaamat ovat haitanneet maanviljelyä ja kesäaikaista mökkeilyä. Vakituinen asukas Vapaa-ajan kalastaja Rantatilan/vesialueen om. Mökin omistaja Metsästäjä Kalastuskunnan jäsen Veneilijä, meloja Muu virkistyskäyttäjä Lintuharrastaja Maatalousyrittäjä Matkailu- tai muu yrittäjä 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 9. Sopimattomista vedenkorkeuksista ja virtaamista aiheutunut haitta ja voimakkuus vuonna Vastaajilta tiedusteltiin myös, mitkä toiminnot hyötyvät tai kärsivät Kemijärven säännöstelystä (kuva 10). Suurin osa vastanneista tiesi säännöstelyn hyödyttävän vesivoimatuotantoa ja noin kolmannes vastaajista arveli siitä tulevan hyötyjä myös tulvasuojelulle. Pääosa vastanneista eli 62 % arvioi, että säännöstelystä ei olisi olennaista vaikutusta maanviljelylle, kun taas kolmasosa uskoi viljelyn kärsivän säännöstelystä. Muiden toimintojen (matkailu, veneily, vedenhankinta, kalastus, mökkeily, kalat, linnut) osalta suurin osa vastanneista uskoi säännöstelystä olevan haittaa toiminnoille. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 15

16 Vesivoimatuotanto Maanviljely Tulvasuojelu Matkailu Veneily/melonta ja vesiliikenne Vedenhankinta Ammattikalastus Ranta-asutus ja mökkeily Virkistyskalastus Kalojen lisääntyminen, kalakannat Lintujen pesintä Jokin muu toiminta 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyötyy ei olennaista vaikutusta kärsii Kuva 10. Säännöstelystä aiheutuvat hyödyt tai haitat eri toiminnoille. Epätietoisia vastaajia ( ei osaa sanoa ) oli eri vaihtoehdoissa yleensä noin prosenttia vastaajista, mutta tulvasuojelun osalta peräti 35 % vastanneista oli epätietoisia siitä, hyötyykö vai kärsiikö tulvasuojelu säännöstelystä. Maatalouden osalta 43 % vastanneita oli epätietoisia säännöstelyn vaikutuksista. 16 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

17 Mielipiteitä säännöstelyn haitoista Talvella ei ole kenellekään terveellistä mennä jäälle Kemijärvellä. Viime keväänä oli kantoja niin paljon liikkeellä, että oli vaikea ajaa moottorilla. Moni kalastaja repi rysänsä pahasti. Tilan rantaviivat ovat syöpyneet. Kesäaikana säännöstelyn ylä- ja alarajan eroksi 30 cm. Vähentäisi virtauksia, pysyisi pyydykset puhtaampina. Veden vaihtelun vuoksi tulee rantaan paljon kantoja ja turvelauttoja, jotka haittaavat uimista ja rannalla oloa sekä laiturien paikallaan pysymistä. Vedenpinnan aleneminen kesällä aiheuttaa sen, ettei enää pääse omasta rannasta veneellä vesille. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 17

18 2.2.5 Suhtautuminen säännöstelyyn Postikyselyssä tiedusteltiin vastaajien suhtautumista Kemijärven säännöstelyyn ja koottiin säännöstelystä kertyneitä kokemuksia. Kysymyksen numero 12 johdannossa kerrottiin, että säännösteltäessä joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia tarpeita ja tavoitteita, ja että kaikkien tavoitteiden huomioon ottaminen ja toteuttaminen samanaikaisesti ei ole yleensä mahdollista. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kertomaan, miten he suhtautuvat eräisiin Kemijärven säännöstelyä koskeviin väittämiin ja kehitysehdotuksiin. Vastaukset pyydettiin asteikolla täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, vaikea sanoa, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä. Esitetyt väittämät sekä niihin saadut vastaukset olivat numerojärjestyksessä seuraavat: Väite numero 1: Kemijärven säännöstelyssä on ensisijaisesti otettava huomioon vesivoimatuotanto ja tulvasuojelu, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle. Väittämässä korostettiin siis vesivoimatuotannon ja tulvasuojelun merkitystä. Vastaajista neljännes oli kutakuinkin samaa mieltä ja yli puolet jokseenkin tai täysin eri mieltä (kuva 11). Etenkin vapaa-ajan kalastajat olivat eri mieltä tämän väitteen osalta. Väite numero 2: Kemijärven säännöstelyssä on otettava nykyistä voimakkaammin huomioon mm. kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä, vaikka siitä aiheutuisikin vahinkoja rannalla sijaitseville rakenteille, peltoviljelylle ja vesivoimatuotannolle. Väitteessä korostui luonnon ja etenkin kalojen ja lintujen merkitys, ja sitä kannatti 58 % vastaajista, ja vain 17 % oli asiasta eri mieltä. Eniten kannatusta väitteelle antoivat miehet, vakituiset asukkaat, ranta- tai vesialueen omistajat sekä vapaa-ajan kalastajat ja vähiten puolestaan vapaa-ajan asukkaat. Väitteen numero % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 11. Mielipiteiden jakautuminen Kemijärven säännöstelyä koskevien väittämien osalta. Väitteiden järjestysnumero on esitetty pystyakselilla ja sisältö tekstissä. Väite numero 3: Kemijärven säännöstelyssä on siirryttävä luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, vaikka siitä aiheutuisikin taloudellisia vahinkoja mm. rantarakenteille, maa- ja metsätaloudelle ja vesivoimatuotannolle. Väitteessä korostettiin luonnonmukaista vesitilannetta, ja puolesta ja vastaan oli kutakuinkin yhtä suuri joukko vastaajia eli edellisiä 35 % ja jälkimmäisiä 33 %, ja myös epätietoisten osuus oli samaa tasoa eli 31 %. Vähiten asiaa kannattivat vapaa-ajan asukkaat. 18 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

19 Väite numero 4: Kemijärven säännöstelyssä on nostettava alimpia vedenkorkeuksia keväällä, vaikka se lisäisikin tulvien esiintymistä ja tulvavahinkoja Kemijärvellä ja alapuolisessa vesistössä. Vastaajista suurin osa eli 58 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja vain viidennes eri mieltä. Eniten vedenkorkeuden nostolle löytyi kannatusta miesten, vakituisten asukkaiden, ranta- ja vesialueen omistajien sekä kalastajien joukosta, kun taas neljäsosa mökkiläisistä oli eri mieltä asiasta. Väite numero 5: Kemijärven säännöstelyssä on vedenkorkeuden taso pidettävä kesällä mahdollisimman vakaana vesistön virkistyskäyttöä ajatellen, vaikka kesän mittaan laskeva vedenkorkeus olisikin edullisempi ranta- ja vesialueen luonnon kannalta. Väitteessä korostettiin virkistyskäytön tarpeita, ja valtaosa eli 75 % vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja vain 10 % eri mieltä. Väitteen saama kannatus oli yhtä suurta eri käyttäjäryhmien välillä. Väite numero 6: Kemijärven säännöstelyssä on nykyisin pystytty hyvin sovittamaan yhteen eri tahojen erilaiset ja osittain ristiriitaiset tavoitteet. Väite painotti tavoitteiden ja ongelmien yhteistyönä tehtävää ratkomista. Vastaajista 42 % oli eri mieltä ja 23 % samaa mieltä asiasta. Epätietoisten osuus oli huomattavan suuri eli 36 %, ja kriittisimmin asiaan suhtautuivat selvästi vapaa-ajan kalastajat. Väite numero 7: Virkistyskäyttäjien ja kalastajien suhtautuminen säännöstelyyn olisi myönteisempää, jos heillä olisi nykyistä enemmän tietoa säännöstelyn tavoitteista ja vaikutuksista. Tehokkaampaan tiedottamiseen ja tiedonsaantiin liittyvän väitteen kanssa samaa mieltä oli 61 % vastaajista, kun taas epäilevästi suhtautuvia oli 14 %. Eri käyttäjäryhmien vastausten välillä ei havaittu selviä eroja. Kyselyssä tiedusteltiin myös, millainen yleiskuva vastaajalla on tavasta, jolla Kemijärven säännöstelyä hoidetaan nykyisin sekä onko vastaaja kokenut säännöstelyn muuttuneen johonkin suuntaan viime vuosina (kuva 12). Kielteinen näkemys säännöstelyn hoidosta oli yli puolella vastaajista, neutraali 22 %:lla ja myönteinen näkemys 15 %:lla vastaajista. Kielteisimmin säännöstelyn hoitoon suhtautuivat vapaa-ajan kalastajat sekä rantatilan tai vesialueen omistajat. Erittäin myönteinen Melko myönteinen Ei myönteinen eikä kielteinen Melko kielteinen Erittäin kielteinen En osaa sanoa/ei kuvaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Parantunut huomattavasti Parantunut hieman Ei muutosta Huonontunut hieman Huonontunut huomattavasti En osaa sanoa 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuva 12. Yleiskuva Kemijärven säännöstelystä (vas.) ja kokemukset siitä miten säännöstely on muuttunut viime vuosina (oik.). Suuri osa, 40 %, vastaajista ei ollut havainnut muutoksia säännöstelyssä viime vuosina, kun taas lähes yhtä moni, 38 %, koki säännöstelyn muuttuneen huonompaan suuntaa. Parantumista säännöstelyn hoidossa oli havainnut puolestaan 14 % vastaajista. Viime vuosien sääolosuhteilla, etenkin kuivilla kevätajoilla, on voinut myös olla vaikutusta siihen, miten vastaajat ovat arvioineet säännöstelyssä tapahtuneita muutoksia. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 19

20 2.2.6 Ympäristönhoitotoimenpiteet ja niiden lisätarve Eräs keskeinen aihepiiri postikyselyssä oli Kemijärvellä toteutetut ympäristönhoito- ja kunnostustoimenpiteet, niiden riittävyys sekä uusien toimenpiteiden tarve. Tähän saakka käyttörannoilla on toteutettu eniten venelaitureiden ja venelaskupaikkojen rakentamisia, ranta-alueiden puhdistusta kannoista ja roskista, rantojen suojauksia, veneväylien viitoituksia sekä virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostuksia (taulukko 3). Taulukko 3. Vastaajan käyttämällä alueella tehdyt hoito- ja kunnossapitotoimenpiteet. Toimenpide On tehty Venelaitureiden ja veneenlaskupaikkojen rakentaminen 62 % Ranta-alueiden puhdistus kannoista, roskista yms. 56 % Rantojen suojaus kulumiselta 49 % Viitoituksen parantaminen 40 % Virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostaminen 40 % Raivattu apajapaikkoja 32 % Virta-alueiden kunnostus Kemijärveen laskevissa vesistöissä 26 % Tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä 23 % Pohjapatojen rakentaminen 23 % Veneväylien lisääminen 23 % Lintujen pesintäolosuhteiden parantaminen 13 % Rantojen ruoppaus, turvelauttojen poisto 11 % Kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen 8 % Kasvillisuuden poisto (niitto) rehevöityneiltä alueilta 3 % Jokin muu 8 % Enemmistö vastanneista koki näiden jo toteutettujen toimenpiteiden olleen hyödyllisiä (kuva 13). Haitallisiksi oli koettu lähinnä kalojen lisääntymisolojen parantamiseen liittyvät toimenpiteet (26 % vastanneista), kasvillisuuden poistot (22 %), lintujen pesintäolojen parantamiset (20 %) sekä ruoppaukset ja turvelauttojen poistot (20 %). Eri käyttäjäryhmiä verrattaessa havaitaan, että kalataloudelliset kunnostukset ja kasvillisuuden poistot oli koettu haitallisina etenkin vapaa-ajan kalastajien joukossa. Lisäksi vastaajien keskuudessa oli paljon epätietoisuutta hankkeiden hyödyllisyydestä, sillä en osaa sanoa -vastausten määrät olivat suuret eli prosenttia. 20 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

21 Rannan puhd. kannoista yms. Venelaitureiden ja -luiskien rakentaminen Rantojen suojaus Virkistys- ym.alueiden kunnostus Virta-alueiden kunnostus Pohjapatojen rakentaminen Viitoituksen parantaminen Tulva-alueiden pengerrys Ruoppaus, turvelauttojen poisto Lintujen pesintäolojen parantaminen Apajapaikkojen raivaus Kasvillisuuden poisto Veneväylien lisääminen Kalojen lisääntymisolojen parant. Jokin muu Kuva 13. Tehtyjen ympäristönhoitotoimenpiteiden hyödyllisyys. 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyödyllinen samantekevä haitallinen Lisätoimenpiteet saivat lähes yksituumaisen kannatuksen, sillä vastanneista 97 % koki niille olevan tarvetta ja vain 3 % ei pitänyt lisäkunnostuksia tarpeellisina. Lisätoimenpiteiden osalta vastaajia pyydettiin esittämään kolme tärkeimpänä pitämäänsä toimenpidettä, jotka tulisi toteuttaa tulevaisuudessa. Eniten Kemijärven alueelle kaivattiin rantojen raivausta, keväisen alarajan nostoa, kalojen alasvaelluksen estämistä ja rantojen suojausta kiveämällä (kuva 14). Hieman pienempi joukko kannatti lintuvesikunnostuksia, venepaikkojen, uimapaikkojen ja uusien pohjapatojen rakentamista taikka entisten pohjapatojen korotuksia. Rantojen raivaus Alarajan nosto keväällä Kalojen alasvaelluksen esto Kalanistutusten lisäys Rantojen kiveäminen Lintuvesikunnostukset Venepaikkojen ym. rakent. Pohjapatojen kynnysten nosto Uusien pohjapatojen rakent. Uimarantojen rakent. Kasvillisuuden ruoppaus Turvelauttojen poisto Rantojen suojaus kasveilla ja suisteilla Kasvillisuuden niitot Veneväylien teko Kalastuspaikkojen raivaus Muuta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 14. Kunnostustoimenpiteiden lisätarve ja kannatus. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 21

22 Tarkasteltaessa osa-alueittain havaitaan, että Termusniemen pohjapadon eteläpuolella eli alueella, jossa säännöstelyväli on suurempi, kannatetaan enemmän säännöstelyn alarajan nostoa keväällä. Pohjapatojen kynnyskorkeuden nostoon kokivat Kaisanlahden käyttäjät enemmän tarvetta kuin muilla osa-alueilla, ja uusien pohjapatojen rakentamisesta esitettiin useimmin toiveita Luuksinsalmi-Luusua-Seitakorva alueella. Rantojen raivausta toivoi noin puolet vastanneista, mutta poikkeuksen muodostavat Tapionniemen pohjoispuolinen alue ja Luusua-Seitakorvan välinen alue, joilla raivauksen saama kannatus oli vähäisempää. Rantojen suojaaminen kiveämällä oli tarpeellinen lisätoimenpide noin neljäsosalle ja eniten sitä toivottiin Tapionniemen pohjoispuolella, Termusniemi-Luuksinsalmi -alueella sekä Kauhaselän-Jumiskonselän välillä. Tarve venesatamien tai -paikkojen ja uimarantojen rakentamiseen oli suurin säännöstelyalueen pohjoisosassa eli rautatiesillan yläpuolisilla alueilla. Tässä vastauksessa painottuminen järven pohjoisosiin selittynee sillä, että Kemijärven kaupungin ja valtion rahoituksella on kunnostettu uimarantoja ja rakennettu venevalkamia ja tulistelupaikkoja jo muualla Kemijärven alueella, mutta pohjoisosiin näitä töitä vasta suunnitellaan (M. Koivisto, suull.). Myös kalanistutusten lisäämistä toivottiin eniten järven pohjoisosien alueella. Vastaajilta tiedusteltiin nykyisin olemassa olevien pohjapatojen merkitystä eri käyttömuotojen ja toimintojen kannalta. Arvio pohjapadoista kokonaisuutena oli myönteinen eli niistä koettiin olleen enimmäkseen hyötyä (kuva 15). Suurimmat hyödyt olivat koituneet vastanneiden mielestä kalastolle ja kalastukselle, maisemalle ja veneilylle. Haittaa padoista oli koettu aiheutuneen jäällä liikkumiselle, liettymiseen sekä kalan kulkuun. Tyytyväisimpiä oltiin Kaisanlahden ja Lautalahden pohjapatoihin, sillä vastaajista 90 % ja 79 % koki niiden olleen hyödyllisiä kokonaisuutta tarkastellen. Termusniemen padon osalta vastaava tulos oli 64 % ja Lantungin 56 %. Termusniemen padon koettiin haitanneen jäällä liikkumista (59 %) ja aiheuttaneen liettymistä (50 %) ja Lantungissa arveltiin padon aiheuttaneen haittaa kalan kululle (45 %) ja liettymistä (50 %). Pohjapatoja koskevat vastaukset koskevat kaikkia vastanneita, sillä kysymyksessä ei eritelty sitä, asuuko vastaaja patojen vaikutuspiirissä. Kokonaisuutena Kalastoon Maisemaan Kalastukseen Veneilyyn Vedenhankintaan Kalan kulkuun Liikkumiseen jäällä Veden laatuun Liettymiseen Kuva 15. Nykyisten pohjapatojen merkitys eri toiminnoille. Muuhun 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyötyä ei vaikutusta haittaa 22 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

23 Mielipiteitä haittojen vähentämisestä Törmät vyöryy, niitä pitää suojata heti kiveämällä ja esimerkiksi pajuja istuttamalla. Toivon, että kesäkuussa ja heinäkuussa vesi olisi alempana kuin nykyisin ja myös syyskuussa. Keväällä pitäisi kannot kerätä pois ja mökkien lähellä olevat lahdet puhdistaa turvelautoista. Pahojen karikoiden merkitseminen. Vedennostaminen on aloitettava keväällä reilusti aiemmin kuin tähän asti. Haukia ei saisi istuttaa Kemijärveen, jos samalla istutetaan muuta arvokalaa. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 23

24 2.2.7 Säännöstelyyn liittyvä tiedottaminen ja tiedon tarve Yli puolet vastaajista koki Kemijärven säännöstelyyn liittyneen tiedottamisen olleen liian vähäistä (kuva 16). Lisätietoa kaivattiin eniten avovesikauden aikaisista vedenkorkeusennusteista sekä säännöstelyn vaikutuksista kalastoon (yli 60 % vastanneista) sekä säännöstelyn vaikutuksista vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä vesiluontoon (44 46 %). Parhaana tietolähteenä pidettiin paikallista sanomalehteä, jonka sivuilta noin 60 % vastanneista ilmoitti saaneensa tarpeellista tietoa. Muita tärkeitä tietolähteitä olivat tuttavat, naapurit ja sukulaiset (50 %) sekä maakunnallinen sanomalehti (39 %). Nykyisin niin muodikasta internettiä käytti tietolähteenään jonkin verran vain 5 % vastanneista. Riittävää Ei osaa sanoa Ei riittävää 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Vedenkorkeus ennusteista avovesikaudella Säännöstelyn vaikutuksista kalastoon Säänn. vaikutuksista vedenkork./virtaamiin Säänn. vaikutuksista vesiluontoon Säänn. vaikutuksista tulviin Päivittäin vedenkorkeuksista Säänn. vaikutuksista voimatuotantoon Jostain muusta, mistä? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 16. Säännöstelystä tiedottamisen riittävyys (ylh.) ja lisätiedon tarve (alh.). 2.3 Vapaamuotoiset kommentit Kyselyn lopussa oli varattu tilaa myös vapaamuotoisille kommenteille, ja vastaajien toivottiin esittävän mielipiteitään Kemijärven säännöstelystä, vesistön eri käyttömuodoista ja myös toteutetusta kyselytutkimuksesta. Erityisesti toivottiin mielipiteitä säännöstelyn kehittämisestä, haittojen lieventämisestä sekä tiedotuksesta. Kommentit ryhmiteltiin aihepiireittäin taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Kommenttien määrässä tulee huomata, että yksittäinen vastaaja on voinut antaa useita kommentteja, joten lukumäärä ei kerro suoraan vastanneiden määrää. Eniten saatiin mielipiteitä rantoihin liittyvistä toimenpiteistä, veden korkeuksista ja kala-asioista. Myös sekalaisten, edellisiin aiheisiin kuulumattomien kommenttien määrä oli suuri. Vapaamuotoiset kommentit on koottu yhteenvedoksi liitteeseen 4/1. 24 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

25 Taulukko 4. Vapaamuotoisesti esitettyjen kommenttien aihepiirit sekä kommenttien määrä. Aihepiiri Kommenttien lukumäärä Rannat ja vesistö 129 Veden korkeus 65 Kalat 58 Virkistyskäyttö 30 Tiedottaminen 18 Linnut 17 Veden laatu 15 Esitetty jokin kysymys 13 Muu ympäristö 6 Haitat 5 Sekalaiset kommentit 109 Ranta-alueille esitettiin kommenteissa lisää suojauksia, raivauksia ja kannokoiden poistoa. Uusien pohjapatojen rakentamista toivottiin useissa Kaisanlahdelta tulleissa vastauksissa. Kala-asioissa useat kommentit liittyivät alasvaellusesteen rakentamiseen ja istutusten lisäämiseen, lisäksi esitettiin kunnostuksia ja kalastuskieltojen käyttöönottoa istutusten aikana. Myös kriittisiä ajatuksia hauki-istutuksista esitettiin. Veden korkeuteen liittyneissä kommenteissa eniten esitettiin alarajan nostoa sekä säännöstelyvälin pienentämistä. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 25

26 Mielipiteitä tiedottamisesta Veden korkeuden vaihtelut kevättalvella jollain konstilla kalastajien tietoon, esim. arviot paikallislehtiin Säännöllinen tiedottaminen säännöstelyyn, katselmuksiin, muutoksiin ja korjauksiin liittyvistä asioista asukkaille ja rantatonttien omistajille. Veden pinnan tiedotus Lapin Radiossa keväisin olisi hyvä. Vesistön tilaa ja kalaston hoitoon liittyviin esityksiin ei saa kunnon vastakaikua, koska Kemijoki Oy:llä tuntuu olevan sananvalta näissä asioissa. Nettisivu säännöstelylle, jossa reaaliaikainen pinnankorkeus säännöstelyrajoineen ja ennuste viidelle vuorokaudelle. Kemijoki Oy:n neuvonta esim. venelaiturin rakentamisessa säännöstelyolosuhteiden vaihdellessa. 26 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

27 Severijärven ja Neitilän alueen tulokset Vastanneiden määrä ja taustatiedot Kysely postitettiin marraskuussa 2001 ja lomakkeita lähetettiin yhteensä 200 kappaletta (taulukko 5). Ensimmäisellä kierroksella kyselyyn vastasi 79 henkilöä ja uusintakierroksella 29 henkilöä. Lopullinen vastausprosentti, 49,5 %, saatiin vähentämällä palautetuista vastauksista hylätyt lomakkeet, ja jakamalla tämä lähetettyjen lomakkeiden määrällä, josta oli sitä ennen vähennetty postin palauttamat. Taulukko 5. Severijärven ja Neitilän alueen postikyselyn otos ja vastanneiden määrät. 1.kierroksella 2.kierroksella Yhteensä Otos, hlöä 200 Hylätyt vastaukset 11 Postin palauttamia 4 Vastanneita, kpl Vastausprosentti 49,5 Kyselyyn vastanneista 65% oli miehiä, 35 % naisia. Vastanneiden ikäryhmistä vuotiaat, vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat olivat tasaisesti edustettuina (28 31 %), nuorempia oli huomattavasti vähemmän. Koulutustaustaltaan vastaajat olivat suurimmalta osin lyhyen ammattikoulutuksen tai opistotasoisen koulutuksen käyneitä. Vastanneista 44 % ei ollut lainkaan työelämässä, maa- ja metsätalouden piirissä toimi 14 % ja julkisissa palveluissa 18 %. Vastanneista 95 % oli viettänyt aikaa alueella yli 10 vuoden ajan. Kemijärveläisiä vastanneista oli 54 %, muualla Suomessa asuvia 30 % ja Ruotsissa asuvia 3 %. Noin 15 % vastanneista ei ilmoittanut kotipaikkakuntaansa. 3.2 Tulokset Moninaiskäyttömuodot ja käyttäjäryhmät Vastanneiden kuulumista erilaisiin käyttäjäryhmiin selvitettiin taustatietokysymyksissä. Heistä 42 % ilmoitti olevansa rantatilan tai vesialueen omistajia, 38 % oli vakituisia asukkaita ja 36 % vapaa-ajan asukkaita. Kalastusta vastaajista harjoitti 40 % ja metsästystä 20 % (kuva 17). Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 27

28 Rantatilan/vesialueen omistaja Vapaa-ajan kalastaja Vakituinen asukas Vapaa-ajan asukas Kalastuskunnan jäsen Metsästäjä Muu virkistyskäyttö Maatalousyrittäjä Huviveneilijä Lintuharrastaja Meloja Muu yrittäjä 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% Kuva 17. Severijärven ja Neitilän alueen asukkaiden jakaantuminen eri käyttäjäryhmiin. Yli 80 %:lla vastaajista oli omistuksessaan tai käytössään soutuvene tai kanootti, 63 %:lla pieni, alle 20 hv:n moottorivene ja 12 %:lla iso, yli 20 hv:n moottorivene. Moottorikelkan omistajia tai käyttäjiä oli 61 % vastaajista. Rantatontin omistajia oli 59 %, vakituisen asunnon haltijoita 45 % ja vapaa-ajan asunnon haltijoita 49 % vastanneista (kuva 18). Soutuvene tai kanootti Pieni moottorivene (<20 hv) Moottorikelkka Rantatontti Vapaa-ajan asunto Vakituinen asunto Iso moottorivene (>20 hv) 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 18. Vastanneiden omistuksessa tai käytössä oleva, virkistyskäyttöön liittyvä omaisuus Käytön määrä ja ajoittuminen Vastaajilta tiedusteltiin ranta-alueen käyttöä ja käytön aktiivisuutta eri aikoina. Moottorikelkkailu jäällä oli varsin suosittua kevättalvisin, sillä 28 % vastaajista harrasti aktiivisesti ja 48 % satunnaisesti (kuva 19). Kalastus etenkin kesäisin oli myös yleistä eli 30 % kalasti aktiivisesti, 44 % satunnaisesti. 28 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

29 Muina aikoina Kevättalvella 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Muina aikoina Kesäaikana Talviaikana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Kuva 19. Kelkkailun (vas.) sekä kalastuksen (oik.) määrä ja ajoittuminen. Oleskelu vapaa-ajan asunnolla kesäaikaan oli viikoittaista 27 %:lle vastaajista (kuva 20). Kalastustoimintaan liittymätön veneily tai melonta oli tärkeää 25 %:lle vastaajista. Veden otto talous- tai saunakäyttöön ei ollut kovin tavallista: vastaajista 65 % käytti vettä vain erittäin harvoin tai ei ollenkaan. Uintia harrasti kesäisin aktiivisesti vajaa kolmannes vastanneista. Muina aikoina Muina aikoina Kesäaikana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Kesäaikana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Kuva 20. Mökkeilyn (vas.) sekä veneilyn ja melonnan (oik.) määrä ja ajoittuminen. Verrattaessa käyttöön liittyviä vastauksia Kemijärven pääaltaan alueen virkistyskäyttäjien antamiin vastauksiin havaitaan, että Severijärvellä vastaajat harrastivat huomattavasti vähemmän moottorikelkkailua jäällä sekä kalastusta eri vuodenaikoina. Myös oleskelu vapaa-ajan asunnolla sekä kalastukseen liittymätön veneily tai melonta oli selvästi vähäisempää kuin Kemijärvellä Käyttörannan ominaisuudet ja havaitut muutokset Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin heidän käyttämänsä rannan ominaisuuksia. Yleisin rantatyyppi oli loiva kivikkoranta, jossa vesikasvillisuutta oli melko runsaasti. Vastaajat arvioivat viiden viime vuoden aikana tapahtuneen melko paljon muutoksia Severijärven ja Neitilän alueen rantavyöhykkeellä (kuva 21). Eniten mainintoja sai vesikasvillisuuden lisääntyminen, jota oli havainnut 73 % vastaajista ja rantojen pensoittuminen, 72 %. Yli puolet vastaajista oli havainnut myös rantojen liettymistä, pohjan limoittumista sekä umpeenkasvua ja soistumista. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 29

30 Vesikasvill. lisääntyminen Rantojen pensoittuminen Rantojen liettyminen Pohjan limoittuminen Umpeenkasvu, soistuminen Rantojen kuluminen Vesikasvill. vähentyminen Joku muu 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 21. Rantavyöhykkeellä havaitut muutokset viimeisten viiden vuoden aikana. Havaitut muutokset koettiin yleisesti haitallisiksi. Vastaajista % arvioi vesikasvillisuuden lisääntymisen, rantojen liettymisen, rantojen pensoittumisen sekä pohjan limoittumisen olleen haitallisia ilmiöitä. Kalakannoissa vastaajat olivat havainneet muutoksia enimmäkseen kielteiseen suuntaan viimeisen kolmen vuoden aikana (kuva 22). Etenkin järvitaimenen, kirjolohen, kuhan, kuoreen ja siian arvioitiin kärsineen. Sen sijaan hauki- ja ahvenkannat olivat enemmistön mielestä joko ennallaan tai kehittyneet myönteiseen suuntaan. Yleisesti ottaen vain 3 % vastanneista piti kalakantojen kehitystä myönteisenä ja 45 % kielteisenä. Vastaajista 52 % koki tilanteen pysyneen ennallaan. Muikku Siika Kuore Kuha Kirjolohi Järvitaimen Hauki Ahven Made Yleisesti ottaen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % myönt. suuntaan ennallaan kielt. suuntaan Kuva 22. Kalakantojen tilassa tapahtuneet muutokset vuosina Vastaava kysymys Kemijärven postikyselyssä antoi paljon positiivisemman kuvan kalakantojen tilasta. Etenkin järvitaimenen kehitys nähtiin selvästi myönteisempänä kuin Severijärvellä. Yleisesti ottaenkin kalakantojen tila nähtiin Kemijärvellä parempana kuin Severijärvellä. 30 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

31 3.2.4 Vesistön käytölle aiheutuneet haitat ja niiden voimakkuus Kyselyssä selvitettiin vastaajien virkistyskäytössään kokemia haittoja ja haittojen voimakkuutta. Haitallisimpina ilmiöinä vastaajat pitivät vähäarvoisten kalojen suurta määrää, sillä 86 % vastaajista piti sitä suurena tai kohtalaisena haittana (kuva 23). Pyydysten likaantumista ja repeytymistä piti haitallisena 81 % vastaajista, runsasta vesikasvillisuutta 72 %. Yli puolet vastaajista koki suurena tai kohtalaisena haittana myös sulapaikat talvisin, kalansaaliin epävarmuuden, saaliskalojen maku- ja hajuhaitat, leväkukinnot, kaivon kuivumisen, veneensiirrot, liikkumis-, kalastusym. rajoitukset sekä ruoppaukset ja pengerrykset. Vähiten haitallisina pidettiin turvelauttoja, patoja tai muita kulun esteitä, sopimattomia virtaamia tai virtaamanvaihteluita, sopimattomia vedenkorkeuksia sekä kalakuolemia. Pyydysten likaantuminen tai repeytyminen Vähäarvoisten kalojen suuri osuus Runsas vesikasvillisuus Saaliskalojen maku- ja hajuhaitat Kalansaaliin epävarmuus Leväkukinnat Veneensiirrot Kaivon kuivuminen Kalakuolemat Ruoppaukset ja pengerrykset Liikkumis-, kalastus- ym. rajoitukset Sulapaikat talvella Kannot, risut Sopimattomat vedenkorkeudet Sopimattomat virtaamat tai virtaamavaihtelut Padot ja muut kulun esteet Turvelautat Jokin muu haitta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % suuri haitta kohtalainen haitta lievä haitta ei haittaa Kuva 23. Vesistön virkistyskäyttöön liittyvät haitat ja haitan voimakkuus. Severijärvellä koettiin selvästi vähemmän haittaa kannoista ja risuista sekä sopimattomista vedenkorkeuksista kuin Kemijärvellä. Kyselyn saaneilta kysyttiin erityisesti Severijärven ja Neitilän alueen vesistön järjestelyistä eli sivuvesien patoamisesta aiheutunutta haittaa virkistyskäytölle viimeisen vuoden aikana (kuva 24). Jonkinasteista haittaa aiheutui %:n mielestä kalastukselle sulanveden aikana sekä veneilylle ja melonnalle. Vähiten haittaa koettiin aiheutuneen maanviljelylle sekä rannan eri rakennusten käytölle. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 31

32 Kalastus sulanveden aikana Rannalla oleilu Veneily/melonta Veden hankinta Moottorikelkkailu Kalastus jään päältä Laiturien ja venevajojen käyttö Mökin, saunan tms. käyttö Maanviljely Jotain muuta toimintoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % 70% 80 % 90 % 100 % suuri haitta kohtalainen haitta lievä haitta ei haittaa Kuva 24. Severijärven ja Neitilän patoamisen aiheuttaman haitan kohdistuminen. Kyselyssä esitettiin lisäksi 10 eri toimintoa, joista kysyttiin, hyötyykö tai kärsiikö toiminta patoamisesta vai onko patoamisella lainkaan olennaista vaikutusta (kuva 25). Vastaajista 77 % arvioi, että kalojen lisääntyminen ja kalakannat kärsivät alueen patoamisesta, ja 70 % oli sitä mieltä, että myös kotitarvekalastus kärsii. Suuri osa vastaajista arvioi myös veneilylle, melonnalle ja muulle vesiliikenteelle sekä matkailulle aiheutuvan vahinkoa patoamisesta. Enemmistö oli sitä mieltä, että maanviljelylle, vedenhankinnalle ja lintujen pesinnälle ei ole seurannut olennaisia vaikutuksia. Patoamisen arveltiin tuovan hyötyä lähinnä vesivoimatuotannolle sekä tulvasuojelulle. Vesivoimatuotanto Tulvasuojelu Lintujen pesintä Veneily/melonta ja vesiliikenne Ranta-asutus ja mökkeily Vedenhankinta Kalojen lisääntyminen, kalakannat Kotitarvekalastus Matkailu Maanviljely Jokin muu toiminta 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % 70% 80 % 90 % 100 % hyötyy ei olennaista vaikutusta kärsii Kuva 25. Severijärven ja Neitilän alueen patoamisen vaikutus eri toimintoihin. 32 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

33 3.2.5 Haittojen kohdistuminen käyttäjäryhmittäin Rannankäyttäjien kokemia, virkistyskäyttöön liittyviä haittoja selvitettiin myös eri käyttäjäryhmissä. Eri käyttäjäryhmistä tarkastelussa olivat mukana vapaa-ajan kalastajat, rantatilan tai vesialueen omistajat, vapaa-ajan asukkaat ja vakituiset asukkaat. Erityisesti vapaa-ajan kalastajat pitivät pyydysten likaantumista ja repeytymistä haitallisena ilmiönä, sillä yhteensä 87 % piti sitä suurena tai kohtalaisena haittana. Myös enemmistö vakituisista asukkaista, vapaa-ajan asukkaista sekä rantatilan omistajista piti asiaa haitallisena. Vähäarvoisten kalojen suuri osuus koettiin haitallisena kaikissa käyttäjäryhmissä, sillä % oli kokenut siihen liittyen suurta tai kohtalaista haittaa. Saaliskalojen maku- ja hajuhaitoista kärsittiin yleisesti, sillä suurena tai kohtalaisena haittana sitä piti % vastanneista kaikissa käyttäjäryhmissä. Sopimattomat vedenkorkeudet koettiin vakituisten asukkaiden ja rannanomistajien piirissä suurelta osin haitattomiksi tai vain vähän haittaa aiheuttaviksi. Kalastajista 39 % ja mökkiläisistä 50 % koki vedenkorkeudet usein joko kohtalaista tai suurta haittaa aiheuttaviksi. Sopimattomat virtaamat tai virtaaman vaihtelut olivat useimpien vastaajien mielestä harmittomia (46 73 %). Noin kolmannes mökkiläisistä ja vapaa-ajan asukkaista arvioi niistä kuitenkin aiheutuvan suurta tai kohtalaista haittaa. Talviset sulapaikat aiheuttivat eniten haittaa vapaa-ajan asukkaille ja kalastajille (suurta tai kohtalaista haittaa %). Kaikissa käyttäjäryhmissä koettiin runsas vesikasvillisuus suurena tai kohtalaisena haittana (70 76 %). Kantojen ja risujen kokeminen haitallisina puolestaan jakoi mielipiteitä. Vakituisista asukkaista ja mökkiläisistä lähes puolet ei pitänyt kantoja ja risuja haitallisina. Vapaa-ajan kalastajien ja rannanomistajien mielipiteet jakautuivat tasaisemmin kaikkiin haitankokemisluokkiin. Mielipide leväkukintojen haitallisuudesta jakautui varsin tasaisesti. Eniten haittaa leväkukinnoista aiheutui vapaa-ajan asukkaille ja kalastajille, sillä edellisistä suurta tai kohtalaista haittaa koki 66 % ja jälkimmäisistä 60 % vastanneista. Kaivon kuivuminen aiheutti haittaa melko yleisesti kaikille käyttäjäryhmille. Erityisesti suurta tai kohtalaista haittaa siitä koitui rantatilan omistajille (61 %) sekä vapaa-ajan kalastajille (60 %). Myös useimmille mökkiläisille aiheutui kaivon kuivumisesta suurta tai kohtalaista haittaa (59 %). Veneensiirtojen aiheuttama haitta oli suurinta vakituisille asukkaille sekä rannanomistajille, sillä niissä ryhmissä suurta tai kohtalaista haittaa oli aiheutunut %:lle. Eniten haittaa liikkumis-, kalastus- ym. rajoituksista aiheutui vakituisille asukkaille, joista 56 % piti rajoituksia suurena tai kohtalaisena haittana. Ruoppauksista ja pengerryksistä aiheutui kohtalaista tai suurta haittaa erityisesti vapaa-ajan asukkaille (43 %) ja kalastajille (58 %) Yleiskuva vesistöjen nykyisestä hoidosta Vastanneista yli kolmanneksella oli erittäin tai melko kielteinen kuva Severijärven ja Neitilän alueen vesistöjen nykyisestä hoidosta yleensä (kuva 26). Toisaalta ei myönteinen eikä kielteinen kanta oli noin 17 %:lla vastaajista, ja reilu kolmannes ei osannut sanoa kantaansa lainkaan, joten suuri osa vastaajista suhtautui säännöstelyn hoitamiseen neutraalisti. Melko myönteinen kuva säännöstelyn hoidosta oli 14 %:lla vastaajista. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 33

34 Melko myönteinen En osaa sanoa/ei kuvaa Ei myönteinen eikä kielteinen Melko kielteinen Erittäin kielteinen 0% 5% 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kuva 26. Vastaajien yleiskuva Severijärven ja Neitilän alueen vesistöjen hoidosta. 35 % Verrattaessa tulosta Kostamojärven kyselytutkimusten tulokseen havaitaan, että suhtautuminen vesistön hoitoon oli Severijärvellä neutraalimpaa. Kielteisellä kannalla oli Kostamojärvellä noin 63 % vastanneista. Molemmilla alueilla myönteisellä kannalla oli kuitenkin sama määrä vastaajista eli %. Myönteisin kuva vesistön hoidosta oli vapaa-ajan kalastajilla, joista 18 %:lla oli melko myönteinen ja 32 %:lla neutraali mielipide. Kielteisimmin suhtautuivat vakituiset asukkaat, joista 46 % suhtautui melko tai erittäin kielteisesti vesistön nykyiseen hoitoon Ympäristönhoitotoimenpiteet ja niiden lisätarve Vastaajilta kysyttiin ympäristönhoidollisista toimenpiteistä sekä niiden tuomasta hyödystä. Vastaajien käyttämillä rannoilla oli eniten tehty vähempiarvoisen kalaston poistoa (52 %) ja yli kolmanneksella vastaajista oli myös tieto virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostustoimista sekä ranta-alueiden puhdistustoimista (taulukko 6). Jonkin verran oli tehty myös kalojen lisääntymisolosuhteiden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä rakennettu venelaitureita ja veneenlaskupaikkoja. Sen sijaan hyvin vähän oli tehty rantojen ruoppausta ja turvelauttojen poistoa sekä rakennettu pohjapatoja. Kasvillisuuden poistosta niittämällä ei ollut lainkaan kokemuksia. Taulukko 6. Tehdyt ympäristönhoitotoimenpiteet Toimenpide On tehty Poistettu vähempiarvoista kalastoa 52 % Virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostaminen 37 % Ranta-alueiden puhdistus kannoista, roskista yms. 35 % Kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen 28 % Venelaitureiden ja veneenlaskupaikkojen rakentaminen 19 % Rantojen suojaus kulumiselta 12 % Lintujen pesintäolosuhteiden parantaminen 12 % Tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä 11 % Pohjapatojen rakentaminen 6 % Rantojen ruoppaus, turvelauttojen poisto 6 % Kasvillisuuden poisto (niitto) rehevöityneiltä alueilta 0 % 34 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

35 Tehdyt ympäristönhoitotoimenpiteet koettiin yleisesti hyödyllisiksi. Etenkin ranta-alueiden puhdistus kannoista, roskista, yms. sai 100 %:sen kannatuksen (kuva 27). Hyödyllisinä pidettiin yleensä myös virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostamista (82 %), kalojen lisääntymisolosuhteiden parantamista (75 %) sekä vähempiarvoisen kalaston poistoa (69 %). Haitallisimpana vastaajat pitivät kasvillisuuden poistoa niittämällä (55 % vastaajista). Suuri osa vastaajista piti haitallisena myös lintujen pesintäolosuhteiden parantamista (45 %) sekä pohjapatojen rakentamista (38 %). Sen sijaan samantekevää oli suurimmalle osalle vastaajista apajapaikkojen raivaaminen (53 %) sekä tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä (45 %). Ranta-alueiden puhdistus kannoista, roskista yms. Virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostaminen Kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen Poistettu vähempiarvoista kalastoa Venelaitureiden ja veneen laskupaikkojen rakentaminen Pohjapatojen rakentaminen Rantojen ruoppaus, turvelauttojen poisto Lintujen pesintäolosuhteiden parantaminen Rantojen suojaus kulumiselta Raivattu apajapaikkoja Kasvillisuuden poisto (niitto) rehevöityneiltä alueilta Tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % 70% 80 % 90 % 100 % hyödyllinen samantekevä haitallinen Vastaajilta kysyttiin myös, onko heidän mielestään tarvetta lisätoimenpiteille vesistön virkistys- ym. käytön parantamiseksi. Vastaukset on koottu taulukkoon 7. Eniten kannatettiin veden vaihtumisen tehostamista sekä ilmastointia. Seuraavaksi eniten vastaajat toivoivat lisää kalanistutuksia sekä säännöstelyn alarajan nostamista keväisin. Myös ranta-alueiden siivous, rantojen ruoppaus kasvillisuuden vähentämiseksi sekä vähempiarvoisen kalaston poisto saivat kannatusta. Vähiten ehdotettiin rantojen suojausta kasveilla tai suisteilla, uimarantojen rakentamista sekä lintujen pesimäpaikkojen kunnostamista. Kuva 27. Tehtyjen ympäristöhoitotoimenpiteiden hyödyllisyys. Taulukko 7. Lisätoimenpiteiden tarve Tehostaa vedenvaihtumista ja ilmastusta 44 % Lisätä kalanistutuksia 37 % Nostaa säännöstelyn alarajaa keväällä 34 % Raivata ja puhdistaa rantoja kannoista, puista ym. roskasta 30 % Vähentää rannan kasvillisuutta ruoppaamalla 23 % Poistaa vähempiarvoisia kaloja 23 % Vähentää rannan kasvillisuutta niittämällä 14 % Lisätä vesitilavuutta ruoppaamalla 11 % Rakentaa venesatamia ja veneenpitopaikkoja 9 % Suojata rantaa kiveämällä 8 % Poistaa turvelauttoja 6 % Raivata kalastuspaikkoja 4 % Suojata rantaa kasveilla ja suisteilla 3 % Rakentaa uimarantoja 3 % Kunnostaa lintujen pesimäpaikkoja 1 % Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 35

36 3.2.8 Kalastus ja kalansaaliit Kyselyssä koottiin tietoa myös kalastuksen harjoittamisesta alueella viimeksi kuluneen vuoden aikana. Severijärven ja Neitilän alueella kalastusta harjoittavien kokonaismäärä saatiin kertomalla kyselyyn vastanneiden kalastusta harjoittavien prosenttimäärä alueen käyttäjien kokonaismäärällä (tässä tapauksessa kaikki kyselyn saaneet). Tällä tavoin saatu kalastajamäärä on alin arvio, sillä kohdejoukko on oletettavasti suurempi kuin lähetettyjen kyselyiden määrä, ja lisäksi kyselyyn vastaamattomien kalastaminen aliarvioi tilannetta. Severijärven kokonaiskalastajamääräksi saatiin 66, Neitijärven 36 ja Neitilän altaan 42 henkilöä. Vuoden aikana kertyneet kalastuspäivät laskettiin kertomalla todellinen kalastajamäärä vastausten kalastuspäivien keskiarvolla. Ylivoimaisesti eniten käytetty pyyntimenetelmä oli Severijärvellä vapapyynti, jota harjoitettiin vuodessa yhteensä kalastuspäivää eli kalastajaa kohti laskettuna 20 päivää (kuva 28). Seuraavaksi eniten käytettiin koukkukalastusta (446 päivää, 7 päivää/kalastaja), talviverkkoja (430 päivää, 7 päivää/kalastaja) sekä kesäverkkoja (412 päivää, 6 päivää/kalastaja). Huomattavasti vähemmän oli käytetty onkea (138 päivää, 2 päivää/ kalastaja), pilkkiä (88 päivää, 1 päivä/kalastaja) sekä rysää tai katiskaa (42 päivää, alle 1 päivä/kalastaja). Pyyntipäiviä Vapapyynti Koukkukalastus Talviverkot Kesäverkot Onki Pilkki Rysä/ katiska Muu Kuva 28. Kalastuspäivät kalastusvälineittäin Severijärvellä. Kalastuksen harjoittaminen Neitijärvellä oli selvästi vähäisempää (kuva 29). Eniten siellä oli käytetty kesäverkkoja, 198 päivänä vuodessa (noin 6 päivää kalastajaa kohti). Seuraavaksi eniten Neitijärvellä pilkittiin, 156 päivänä vuodessa (4 päivää/kalastaja). Onkea ja vapapyyntiä oli käytetty lähes yhtä paljon, päivää (noin 2 päivää/kalastaja). Rysää tai katiskaa sekä koukkukalastusta oli käytetty vähiten, päivää (alle 2 päivää/kalastaja). 36 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

37 Pyyntipäiviä Kuva 29. Kalastuspäivät kalastusvälineittäin Neitijärvellä. Rysä/ katiska Neitilän altaalla kalastusta harrastettiin myös varsin vähän (kuva 30). Kesäverkkojen käyttö oli siellä yleisintä, verkkoja laskettiin 228 päivänä vuodessa, kalastajaa kohti laskettuna noin 5 päivänä. Rysää ja katiskaa sekä onkea käytettiin lähes saman verran, päivää (5 päivää/kalastaja). Vapapyyntiä harjoitettiin 168 päivänä (4 päivää/kalastaja) ja pilkkimistä 116 päivänä (2 päivänä/kalastaja). Koukkukalastus oli pyyntimuotona vähiten käytetty, yhteensä 26 pyyntipäivää vuodessa (alle 1 päivä/kalastaja). Pyyntipäiviä Kesäverkot Rysä/ katiska Onki Kuva 30. Kalastuspäivät kalastusvälineittäin Neitilän altaalla. Pilkki Kesäverkot Pilkki Onki Vapapyynti Koukkukalastus Talviverkot Vapapyynti Koukkukalastus Saalismäärät muutettiin todellisiksi saalismääriksi kertomalla saaliiden keskiarvo kokonaiskalastajamäärällä. Severijärvellä yli puolet saadusta kalansaaliista oli haukea: kg vuodessa, joka tekee 16 kg kalastajaa kohti (kuva 31). Seuraavaksi eniten saatiin ahventa, 508 kg (noin 8 kg/kalastaja). Madesaalista tuli 62 kg (noin 1 kg/kalastaja) ja siikaa 40 kg vuodessa (alle 1 kg/kalastaja). Muikkua ja taimenta saatiin vain vähän, 20 ja 16 kg vuodessa (0,3 ja 0,2 kg/kalastaja). Muita kalalajeja oli saaliissa 320 kg eli noin 5 kg kalastajaa kohti. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 37

38 Muut 15,9 % Taimen 0,8 % Muikku 1,0 % Siika 2,0 % Made 3,1 % Hauki 52,1 % Ahven 25,2 % Kuva 31. Severijärven kalansaaliin jakautuminen. Neitijärven kalastajat saivat myös enimmäkseen haukia (236 kg vuodessa, 7 kg/kalastaja) sekä ahvenia (176 kg, 5 kg/kalastaja). Muikku oli kolmanneksi runsain saalislaji Neitijärvellä: 106 kg vuodessa (noin 3 kg/kalastaja). Siikaa saatiin jonkin verran eli 32 kg vuodessa (noin 1 kg/kalastaja). Taimenta, madetta ja kirjolohta saatiin vain vähän, 4 8 kg vuodessa (0,1 0,2 kg kalastajaa kohti). Muita kalalajeja saatiin lisäksi noin 68 kg vuodessa (2 kg/kalastaja). Saaliiden jakautuminen lajeittain on esitetty kuvassa 32. Kirjolohi 0,6 % Made 0,6 % Taimen 1,3 % Muut 10,7 % Siika 5,0 % Hauki 37,2 % Muikku 16,7 % Ahven 27,8 % Kuva 32. Neitijärven kalansaaliin jakautuminen. Neitilän altaalla kalansaaliit olivat vähäisiä (kuva 33). Hauki ja ahven olivat sielläkin yleisimmät lajit, haukea saatiin 184 kg vuodessa (4,5 kg kalastajaa kohti) ja ahventa 164 kg (4 kg/kalastaja). Siikaa pyydettiin 68 kg vuodessa (noin 2 kg/ kalastaja). Madetta saatiin hyvin vähän, vain 2 kiloa kaiken kaikkiaan. Muita kalalajeja oli saaliissa lähes 100 kg. 38 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

39 Muut 19,0 % Made 0,4 % Hauki 35,7 % Siika 13,2 % Ahven 31,8 % Kuva 33. Neitilän altaan kalansaaliin jakautuminen. 3.3 Vapaamuotoiset kommentit Kyselyn lopussa toivottiin vastaajien vapaamuotoisia kommentteja liittyen esimerkiksi Severijärven ja Neitilän alueen padotuksiin, vesistön eri käyttömuotoihin tai kyselytutkimukseen. Kommentit, joita on yhteensä 97 kpl, on jaoteltu aihepiireittäin taulukossa 8. Yksittäinen vastaaja on voinut tuoda esiin useisiin eri aihepiireihin liittyviä kommentteja. Erilaisia hoito- ja kunnostustoimenpiteitä ehdotettiin 33 vastauksessa. Erityisesti vastaajat mainitsivat Severijärven ja Luusuanjärven rehevöitymisen ja liian pienen virtaaman, jonka vuoksi järvet ovat alkaneet liettyä. Roskakaloista ja kalojen pahasta mausta oli useita kommentteja. Istutettujen arvokalojen kerrottiin karkaavan saman tien alavirtaan, joten istutuksia nykyisellään pidettiin hyödyttömänä toimenpiteenä. Haapanivan kohdalle toivottiin siltaa, sillä paikka on talvisin vaikeakulkuinen. Myös uimarantaa ja veneenlaskupaikkoja ehdotettiin. Vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 4/2. Taulukko 8. Vapaamuotoisesti esitettyjen kommenttien aihepiirit ja lukumäärä. Aihepiiri Lukumäärä Vedenkorkeus ja virtaamat 31 Rannat ja vesistö 16 Kalat 14 Veden laatu 10 Haitat 8 Muu ympäristö 5 Virkistyskäyttö 3 Tutkimus ja tiedottaminen 2 Linnut 1 Esitetty jokin kysymys 1 Sekalaiset kommentit 6 Yhteensä 97 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 39

40 Mielipiteitä Severijärven ja Neitilän alueelta Severijärven kalaistukkaat isompikokoisempina. Enemmän kirjolohta ja taimenta. Mataluudesta johtuvat lietteet saatava kuriin. Severinjärven rannat pöheköityneet veden noston myötä. Rantoja raivattava ja hoidettava säännöllisesti. Severijoen virtausta lisäämällä saataisiin vedet selkeämmiksi. Nykyään verkot likaantuvat kovasti. Kevättulvien salliminen voisi puhdistaa järveä. Lisävettä saatava Neitilän altaaseen. Vesirajaa voisi nostaa 30 cm. Veden pinnan alaraja ylemmäksi. Lohikalojen istutuksia lisää ja estettävä niiden alasvaellus. 40 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

41 Kostamojärven alueen tulokset Vastanneiden määrä ja taustatiedot Kysely postitettiin marraskuussa 2001 ja lomakkeita lähetettiin yhteensä 118 kappaletta (taulukko 9). Ensimmäisellä kierroksella kyselyyn vastasi 49 henkilöä ja uusintakierroksella 21 henkilöä. Lopullinen vastausprosentti, 54,2 %, saatiin vähentämällä palautetuista vastauksista hylätyt lomakkeet, ja jakamalla tämä lähetettyjen lomakkeiden määrällä, josta oli sitä ennen vähennetty postin palauttamat. Taulukko 9. Kostamojärven postikyselyn otos ja vastanneiden määrät. 1.kierroksella 2.kierroksella Yhteensä Otos, hlöä 118 Hylätyt vastaukset 6 Postin palauttamia - Vastanneita, kpl Vastausprosentti 54,2 Kyselylomakkeita palautettiin 70 kpl, ja kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin 64 henkilöltä, sillä muutamia lomakkeita oli hylättävä. Vastanneista 69 % oli miehiä ja 31 % naisia. Suurin osa vastanneista kuului vuotiaiden ikäryhmään, joita oli 37 %. Vastanneista 26 %:lla ei ollut ammatillista koulutusta, ja ammattikoulun, kauppakoulun tai vastaavan käyneitä oli 24 % samoin kuin opistotasoisen ammattikoulutuksen suorittaneita. Vastanneista 28 % oli eläkkeellä, 27 % toimi teollisuuden tai rakentamisen alalla ja 18 % maa- ja metsätalouden piirissä. Lähes kaikki (95 %) vastanneista olivat oleskelleet alueella yli 10 vuotta ja 77 % asui paikkakunnalla vakituisesti. 4.2 Tulokset Moninaiskäyttömuodot ja käyttäjäryhmät Kyselyyn vastanneet jakaantuivat vesistön ja rannan käytön mukaan 12 eri käyttäjäryhmään (kuva 34). Käyttäjäryhmät eivät olleet toisiaan poissulkevia, joten vastaaja saattoi kuulua useaan eri ryhmään. Suurimpina ryhminä olivat vakituiset asukkaat (54 %), vapaa-ajan kalastajat (31 %) sekä rantatilan tai vesialueen omistajat (30 %). Myös mökkiläisiä, metsästyksen harrastajia ja muita virkistyskäyttäjiä oli melko runsaasti (17 21%). Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 41

42 Vakituinen asukas Vapaa-ajan kalastaja Rantatilan/vesialueen om. Vapaa-ajan asukas Metsästäjä Muu virkistyskäyttäjä Huviveneilijä Kalastuskunnan jäsen Maatalousyrittäjä Lintuharrastaja Muu yrittäjä Meloja Matkailuyrittäjä Ammattikalastaja 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 34. Vastaajien sijoittuminen eri käyttäjäryhmiin. Tärkeimpiä käyttömuotoja alueella olivat kalastus, veneily ja mökkeily etenkin kesäisin sekä moottorikelkkailu kevättalvisin. Uintia harrastettiin melko vähän, eikä vettä juurikaan käytetty talous- tai saunavetenä. Vastaajista 66 % omisti soutuveneen tai kanootin ja 59 %:lla oli käytössään moottorikelkka. Vakituisen asunnon omistajia oli 55 % ja mökin omistajia 32 % (kuva 35). Soutuvene tai kanootti Moottorikelkka Vakituinen asunto Rantatontti Pieni moottorivene (<20 hv) Vapaa-ajan asunto Iso moottorivene (>20 hv) 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 35. Vastanneiden omistuksessa tai käytössä oleva, virkistyskäyttöön liittyvä omaisuus Käytön määrä ja ajoittuminen Vastaajien virkistyskäytön aktiivisuutta eri aikoina tiedusteltiin kysymyksessä 5. Vastausvaihtoehdoissa oli 7 eri luokkaa, jotka tulosten käsittelyvaiheessa yhdistettiin kolmeksi pääluokaksi: aktiivinen käyttö (joka päivä, 2 3 kertaa viikossa tai kerran viikossa), satunnainen käyttö (2 3 kertaa kuussa, kerran kuussa tai harvemmin) sekä ei käyttöä ollenkaan. Kostamojärven alueella vesistön käyttö on kohtalaisen vähäistä. Esimerkiksi Kemijärvellä hyvin suosittua kevättalvista moottorikelkkailua jäällä harrasti Kostamojärvellä aktiivisesti vain 16 % vastanneista (kuva 36). Kalastusta harrasti aktiivisesti kesäisin 10 %. Muina aikoina kalastusta ei juuri harjoitettu tai se oli hyvin satunnaista. 42 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

43 Muina aikoina Kevättalvella Muina aikoina Kesäaikana Talviaikana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Kuva 36. Kelkkailun (vas.) sekä kalastuksen (oik.) määrä ja ajoittuminen. Kesäisin kalastusta hieman suositumpaa oli mökkeily (24 %), ja veneilyä tai melontaa harrasti aktiivisesti kesäisin 10 % vastanneista (kuva 37). Vedenotto käyttövedeksi oli harvinaista, sillä kesäaikaan vain 6 % käytti järvivettä aktiivisesti. Uimista harrastettiin myös melko vähän, sillä 74 % vastaajista ei kesäisinkään uinut järvessä lainkaan. Muina aikoina Muina aikoina Kesäaikana Kesäaikana 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan aktiivisesti satunnaisesti ei ollenkaan Kuva 37. Mökkeilyn (vas.) sekä veneilyn ja melonnan (oik.) määrä ja ajoittuminen. Kostamojärvellä haastatellut harrastivat Severijärven ja Neitilän alueen asukkaita selvästi vähemmän moottorikelkkailua ja kalastusta. Myös mökkeilyä, veneilyä tai melontaa harrastettiin Kostamojärvellä jonkin verran vähemmän kuin Severijärvellä Käyttörannan ominaisuudet ja havaitut muutokset Vastaajia pyydettiin arvioimaan käyttämäänsä rantaa kolmen eri ominaisuuden suhteen. Eniten oli loivia ja pehmeäpohjaisia rantoja, joilla oli runsas tai melko runsas vesikasvillisuus. Vastaajilta kysyttiin myös heidän havainnoistaan viiden edellisen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista rantavyöhykkeellä. Eniten rannoilla oli havaittu pensoittumista, pohjan limoittumista, rantojen liettymistä sekä vesikasvillisuuden lisääntymistä (kuva 38). Suuri osa vastanneista koki nämä ilmiöt haitallisiksi oman käyttönsä kannalta. Sen sijaan umpeenkasvulla, rantojen kulumisella tai vesikasvillisuuden vähentymisellä ei todettu olevan vaikutusta rannan käyttöön. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 43

44 Rantojen pensoittuminen Pohjan limoittuminen Rantojen liettyminen Vesikasvillisuuden lisäänt. Umpeenkasvu, soistuminen Rantojen kuluminen Vesikasvillisuuden vähent. Joku muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 38. Rantavyöhykkeellä havaitut muutokset viiden viimeisen vuoden aikana. Kostamojärven kyselytutkimukseen vastanneet kokivat, että kolmen viimeisen vuoden aikana kalakannat olivat yleisesti ottaen pysyneet ennallaan (58 %) tai menneet kielteiseen suuntaan (42 %) (kuva 39). Erityisesti kirjolohen, järvitaimenen, kuhan ja muikun kannan kehitystä pidettiin erityisen huonona, sillä vastaajista 100 % arvioi kannan kehittyneen ainoastaan kielteiseen suuntaan. Vähemmistö vastanneista oli havainnut myönteistä kehitystä hauki-, ahven- ja siikakantojen tilassa, kun taas valtaosa koki niiden pysyneen ennallaan tai kehittyneen huonompaan suuntaan. Muutokset kalakantojen tilassa nähtiin Kostamojärvellä pahempina kuin Kemijärvellä ja Severijärvellä. Kirjolohi Kuha Muikku Järvitaimen Made Kuore Hauki Ahven Siika Yleisesti ottaen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % myönt. suuntaan ennallaan kielt. suuntaan Kuva 39. Kalakantojen tilassa tapahtuneet muutokset vuosina Vesistön käytölle aiheutuneet haitat ja niiden voimakkuus Kyselyssä selvitettiin vastaajien virkistyskäytössään kokemia haittoja ja haittojen voimakkuutta. Haittaa pyydettiin arvioimaan asteikolla suuri haitta, kohtalainen haitta, lievä haitta, ei haittaa. Vastaukset on koottu kuvaan 40. Haitallisimpana tekijöinä koettiin saaliskalojen maku- ja hajuhaitat (76 % vastaajista piti suurena haittana), leväkukinnat (63 %) sekä pyydysten repeäminen ja likaantuminen (58 %). Harvat kokivat haitallisina jäiden aiheuttamat vahingot (8 % vastaajista piti suurena tai kohtalaisena haittana) tai melua tai muuta häiriötä 44 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

45 (6 %). Sen sijaan ristiriitaisesti koettiin sopimattomien vedenkorkeuksien aiheuttamat haitat, sillä 45 % piti niitä suurena tai kohtalaisena haittana ja 36 % ei pitänyt haittana lainkaan. Myös talvisten sulapaikkojen aiheuttamia haittoja 45 % piti suurena tai kohtalaisena haittana, kun taas 37 % ei ollut kokenut niistä haittaa. Näkemykset poikkesivat myös sopimattomien virtaamien tai virtaamanvaihteluiden aiheuttamien haittojen kohdalla, sillä 49 % piti niitä suurena tai kohtalaisena haittana, mutta 40 % ei kokenut niistä lainkaan haittaa. Saaliskalojen maku- ja hajuhaitat Leväkukinnat Vähäarvoisten kalojen suuri osuus Pyydysten likaantuminen tai repeytyminen Runsas vesikasvillisuus Veneensiirrot Padot ja muut kulun esteet Kalakuolemat Karikot ja veden mataluus Veneily- ym. palveluiden puute Sopimattomat virtaamat tai virtaamavaihtelut Sulapaikat talvella Sopimattomat vedenkorkeudet Liikkumis-, kalastus- ym. rajoitukset Kalansaaliin epävarmuus Ruoppaukset ja pengerrykset Kaivon kuivuminen Turvelautat Kannot, risut Jäiden aiheuttamat vahingot Melu tai muut häiriöt Jokin muu haitta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % suuri haitta kohtalainen haitta lievä haitta ei haittaa Kuva 40. Vesistön virkistyskäyttöön liittyvät haitat ja niiden voimakkuus. Verrattaessa tuloksia Kemijärven postikyselyssä saatuihin vastauksiin havaitaan, että Kostamojärvellä aiheutui jonkin verran enemmän haittaa padoista ja muista kulun esteistä, leväkukinnoista sekä kalakuolemista. Kyselyssä tiedusteltiin erityisesti Kostamojärven järjestelystä (eristäminen Kemijoesta patorakenteella) aiheutunutta haittaa virkistyskäytölle viimeisen vuoden aikana (kuva 41). Eniten vastaajat totesivat haittaa olevan rannalla oleilulle, sillä 78 % vastanneista piti haittaa suurena tai kohtalaisena. Haitta oli aiheutunut myös kalastukselle sulan veden aikaan eli 70 % koki haitan suurena tai kohtalaisena sekä veden hankinnalle, jonka yhteydessä suurta tai kohtalaista haittaa oli kokenut 64 %. Vähiten haittaa järjestelystä koettiin aiheutuvan maanviljelylle ja moottorikelkkailulle. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 45

46 Kalastus sulanveden aikana Rannalla oleilu Veden hankinta Kalastus jään päältä Mökin, saunan tms. käyttö Veneily/melonta Laiturien ja venevajojen käyttö Moottorikelkkailu Maanviljely Jotain muuta toimintoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % 70% 80 % 90 % 100 % suuri haitta kohtalainen haitta lievä haitta ei haittaa Kuva 41. Kostamojärven patoamisen aiheuttaman haitan kohdistuminen. Kostamojärven kyselyyn vastanneet kokivat patoamisen aiheuttamat haitat paljon suurempina kuin esimerkiksi Severijärvellä ja Neitilässä. Vastaajista yli 50 %:lle aiheutui jonkinasteista haittaa sulanveden aikaisen kalastuksen, rannalla oleilun, veden hankinnan, talvikalastuksen, mökin tai saunan käytön, veneilyn ja melonnan sekä laitureiden ja venevajojen käytön yhteydessä. Kyselyssä tiedusteltiin myös Kostamojärven patoamisen vaikutuksista eri toiminnoille. Vastanneet arvioivat, että eniten hyötyä patoamisesta on ollut tulvasuojelulle sekä vesivoimatuotannolle (kuva 42). Valtaosa eli 87 % vastanneista oli sitä mieltä, että kotitarvekalastus on kärsinyt patoamisen vuoksi, samoin rantaasutus ja mökkeily (70 % vastanneista), veneily ja vesiliikenne (71 %) sekä kalojen lisääntyminen ja kalakannat (76 %). Tulvasuojelu Vesivoimatuotanto Lintujen pesintä Jokin muu toiminta Maanviljely Kalojen lisääntyminen, kalakannat Ranta-asutus ja mökkeily Vedenhankinta Matkailu Veneily/melonta ja vesiliikenne Kotitarvekalastus 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % 70% 80 % 90 % 100 % hyötyy ei olennaista vaikutusta kärsii Kuva 42. Kostamojärven patoamisen vaikutus eri toimintoihin. 46 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

47 4.2.5 Haittojen kohdistuminen käyttäjäryhmittäin Rannankäyttäjien kokemia, virkistyskäyttöön liittyviä haittoja selvitettiin myös eri käyttäjäryhmissä. Tätä tarkoitusta varten vastaajat jaettiin 4 eri käyttäjäryhmään: vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, rantatilan/vesialueen omistajat sekä vapaa-ajan kalastajat. Kaikki käyttäjäryhmät pitivät pyydysten likaantumista tai repeytymistä selvästi suurena tai kohtalaisena haittana ( %). Myös saaliskalojen maku- ja hajuhaitat koettiin kaikissa käyttäjäryhmissä enimmäkseen suurena haittana (60 82 % eri vastaajaryhmistä). Sopimattomista vedenkorkeuksista vaikuttaa olleen eniten haittaa rantatilan omistajille, sillä heistä 58 % piti niitä suurena tai kohtalaisena haittana. Sopimattomista virtaamista tai virtaaman vaihteluista aiheutui eniten haittaa vakituisille asukkaille ja rannanomistajille (47 54 %) ja karikoista ja veden mataluudesta haittaa kokivat etenkin vapaa-ajan asukkaat sekä kalastajat ( %). Sulapaikat talvisin aiheuttivat eniten haittaa vapaa-ajan kalastajille sekä vakituisille asukkaille, sillä 56 % edellisistä ja 48 % jälkimmäisistä koki niistä suurta tai kohtalaista haittaa. Enemmistölle eri käyttäjäryhmien vastaajista aiheutui suurta tai kohtalaista vahinkoa runsaasta vesikasvillisuudesta (66 81 %). Leväkukinnat koettiin myös pääsääntöisesti suureksi tai kohtalaiseksi haitaksi (70 93 %) kaikissa ryhmissä. Suurelle osalle mökkiläisistä aiheutui jonkin asteista haittaa (75 %) liikkumis-, kalastus- ym. rajoituksista. Padot ja muut kulun esteet aiheuttivat suurta tai kohtalaista haittaa etenkin vakituisille asukkaille sekä vapaa-ajan kalastajille (69 77 %). Verrattaessa tilannetta Severijärven ja Neitilän alueen kyselyyn, havaitaan että saaliskalojen maku- ja hajuhaitat koettiin Kostamojärvellä selvästi suurempina kuin Severijärvellä, missä vain kolmasosa eri ryhmien edustajista piti haittaa suurena. Kalakuolemistakin koettiin Kostamojärvellä enemmän haittaa kuin Severijärvellä. Leväkukinnoista aiheutui enemmän haittaa Kostamojärven käyttäjille, ja siellä etenkin rannanomistajat kokivat suurta haittaa (80 %), kun taas Severijärvellä suurta haittaa kokeneita oli selvästi vähemmän (30 %). Ruoppauksista ja pengerryksistä aiheutui selvästi enemmän haittaa Severijärven käyttäjille kuin kostamojärveläisille, kun taas padot ja muut kulun esteet koettiin Severijärvellä huomattavasti vähäisempinä haittoina kuin Kostamojärvellä Yleiskuva vesistön nykyisestä hoidosta Vastaajien yleiskuva Kostamojärven vesistön hoidosta oli enimmäkseen kielteinen, sillä noin 63 % vastanneista ilmoitti kannakseen erittäin tai melko kielteisen (kuva 43). Vastanneista 22 % ei osannut sanoa kantaansa tai kanta oli neutraali ja erittäin tai melko myönteisiä oli 15 %. Erittäin myönteinen Melko myönteinen Ei myönteinen eikä kielteinen En osaa sanoa/ei kuvaa Melko kielteinen Erittäin kielteinen 0% 5% 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Kuva 43. Vastaajien mielipide Kostamojärven vesistön hoidosta. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 47

48 Yleiskuva säännöstelyn hoidosta Kemijärvellä oli melko samanlainen kuin Kostamojärvellä (ks. sivu 16). Severijärvellä vastaajat suhtautuivat yleisesti ottaen hieman neutraalimmin vesistön hoitoon, sillä yhteensä 43 % ei osannut sanoa kantaansa tai kanta ei ollut myönteinen eikä kielteinen. Negatiivisimmin hoidon tasoon Kostamojärvellä suhtautuivat rantatilan tai vesialueen omistajat ja vapaa-ajan kalastajat, sillä % vastanneista suhtautui melko tai erittäin kielteisesti. Myönteisellä kannalla oli vain 5 % vapaa-ajan kalastajista ja rannanomistajista, 7 % mökkiläisistä ja 20 % vakituisista asukkaista. Miehet suhtautuivat hieman myönteisemmin vesistön hoitoon kuin naiset, sillä 18 % miehistä suhtautui erittäin tai melko myönteisesti, naisista 10 % Ympäristönhoitotoimenpiteet ja niiden lisätarve Kyselyssä perehdyttiin myös alueella tehtyihin ympäristönhoitotoimenpiteisiin sekä niistä koettuihin hyötyihin ja haittoihin. Vastaajien käyttämillä rannoilla on tehty erilaisia kunnostuksia ja hoitotoimenpiteitä taulukossa 10 esitetyn mukaisesti. Vähempiarvoisten kalojen poisto sekä tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä olivat ylivoimaisesti eniten tehtyjä toimenpiteitä. Muista kunnostustoimista kostamojärveläisillä oli vain vähän kokemuksia. Taulukko 10. Tehdyt toimenpiteet. Toimenpide On tehty Poistettu vähempiarvoista kalastoa 65 % Tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä 47 % Venelaitureiden ja veneenlaskupaikkojen rakentaminen 10 % Rantojen suojaus kulumiselta 8 % Virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostaminen 8 % Kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen 7 % Ranta-alueiden puhdistus kannoista, roskista yms. 6 % Raivattu apajapaikkoja 4 % Lintujen pesintäolosuhteiden parantaminen 4 % Rantojen ruoppaus, turvelauttojen poisto 4 % Kasvillisuuden poisto (niitto) rehevöityneiltä alueilta 4 % Pohjapatojen rakentaminen 2 % Jokin muu 86 % Kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä hyödyllisinä pidettiin etenkin vähempiarvoisen kalaston poistoa (83 % vastanneista), virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostusta, ranta-alueiden siivoamista sekä tulva-alueiden suojaamista (50 56 % vastanneista) (kuva 44). Haitallisena vastaajat pitivät kalojen lisääntymisolosuhteiden parantamista (46 %) sekä rantojen ruoppausta ja turvelauttojen poistoa (42 % vastanneista). 48 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

49 Poistettu vähempiarvoista kalastoa Virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostaminen Ranta-alueiden puhdistus kannoista, roskista yms. Tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä Venelaitureiden ja veneenlaskupaikkojen rakentaminen Rantojen ruoppaus, turvelauttojen poisto Kasvillisuuden poisto (niitto) rehevöityneiltä alueilta Raivattu apajapaikkoja Kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen Rantojen suojaus kulumiselta Lintujen pesintäolosuhteiden parantaminen Pohjapatojen rakentaminen Jokin muu Kuva 44. Hoitotoimenpiteiden hyödyllisyys. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % hyödyllinen samantekevä haitallinen Kyselyssä tiedusteltiin myös tarvetta lisätoimenpiteille vesistön virkistys- ym. käytön parantamisen kannalta. Selvä enemmistö (89 %) piti lisätoimenpiteitä tarpeellisena. Vastanneet ympyröivät tämän jälkeen kolme tärkeintä toimenpidettä, joita heidän mielestään alueella tulisi tehdä. Toivotut lisätoimenpiteet on listattu taulukkoon 11. Eniten vastaajat kannattivat veden vaihtumisen tehostamista ja ilmastusta sekä rannan kasvillisuuden vähentämistä ruoppaamalla. Sen sijaan turvelauttojen poistoa tai rannan suojaustoimenpiteitä eri menetelmillä ei ehdotettu lainkaan. Taulukko 11. Hoitotoimenpiteiden tarve tulevaisuudessa. Tehostaa vedenvaihtumista ja ilmastusta 61 % Vähentää rannan kasvillisuutta ruoppaamalla 55 % Nostaa säännöstelyn alarajaa keväällä 28 % Raivata ja puhdistaa rantoja kannoista, puista ym. roskista 23 % Poistaa vähempiarvoista kalastoa 23 % Rakentaa venesatamia ja veneenpitopaikkoja 17 % Lisätä kalanistutuksia 13 % Rakentaa uimarantoja 9 % Vähentää rannan kasvillisuutta niittämällä 8 % Raivata kalastuspaikkoja 5 % Lisätä vesitilavuutta ruoppaamalla 5 % Kunnostaa lintujen pesimäpaikkoja 3 % Poistaa turvelauttoja 0 % Suojata rantaa kasveilla tai suisteilla 0 % Suojata rantaa kiveämällä 0 % Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 49

50 4.2.8 Kalastus ja kalansaaliit Postikyselyssä tiedusteltiin kalastuksen harjoittamiseen ja saaliisiin liittyviä seikkoja. Vastausten perusteella laskettiin Kostamojärven alueella kalastusta harjoittavien kokonaismäärä kertomalla kyselyyn vastanneiden, kalastusta harjoittavien prosenttimäärä alueen käyttäjien kokonaismäärällä (tässä tapauksessa kaikki kyselyn saaneet). Näin saatu kalastajamäärä on alin arvio, sillä kohdejoukko on oletettavasti suurempi kuin lähetettyjen kyselyiden määrä, ja lisäksi kyselyyn vastaamattomien kalastaminen aliarvioi tilannetta. Kalastaneiden määräksi saatiin 15 kalastajaa. Kalastuspäivät laskettiin kertomalla todellinen kalastajamäärä vastausten kalastuspäivien keskiarvolla. Eniten kalastusvälineenä käytettiin rysää tai katiskaa, 173 kalastuspäivää vuodessa (kuva 45). Yhtä kalastajaa kohti laskettuna tämä tekee noin 11 päivää. Seuraavaksi eniten harrastettiin vapapyyntiä, noin 146 päivää (9,5 päivää/kalastaja). Selvästi vähemmän oli käytetty kesäverkkoja, noin 82 päivää (kalastajaa kohti noin 5 päivää), sekä talviverkkoja, 58 päivää (noin 4 päivää/kalastaja). Onkimista, pilkkimistä ja koukkukalastusta harjoitettiin Kostamojärvellä melko vähän (46 10 pyyntipäivää, kalastajaa kohti korkeintaan 3 päivää). Pyyntipäiviä Rysä/ katiska Kesäverkot Koukkukalastus Talviverkot Onki Pilkki Vapapyynti Kuva 45.Kalastuspäivät kalastusvälineittäin Kostamojärvellä. Saalismäärät muutettiin todellisiksi saalismääriksi kertomalla saaliiden keskiarvo kokonaiskalastajamäärällä. Hauki oli ylivoimaisesti eniten saatu saalis Kostamojärvellä: 547 kg, kalastajaa kohti laskettuna 36 kg (kuva 46). Ahventa saatiin seuraavaksi eniten, 125 kg (noin 8 kg/kalastaja). Siikaa ja madetta saatiin jonkin verran; siikaa 33 kg ja madetta 13 kg (kalastajaa kohti laskettuna 2 ja 1 kg). 50 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

51 Made 1,9 % Siika 4,5 % Ahven 17,4 % Hauki 76,2 % Kuva 46. Kostamojärven kalansaaliin jakautuminen. 4.3 Vapaamuotoiset kommentit Kyselyn loppuun oli varattu tilaa vastaajan omille mielipiteille Kostamojärven vesistöalueen kehittämisestä, hoito- ja kunnostustoimenpiteistä tai ko. kyselytutkimuksesta. Vapaamuotoisia kommentteja annettiin yhteensä 36 vastauspaperissa. Kommentit on jaoteltu aihepiireittäin (taulukko 12). Kommenteista 27 kpl koski erilaisia kunnostus- ja hoitotoimenpide-ehdotuksia. Yksittäisen vastaajan kommentit saattoivat koskea useaa eri aihepiiriä, joten kommenttien lukumäärä ei vastaa vastanneiden määrää. Erityisen runsaasti tuli kannanottoja Kostamojärven ruoppauksen puolesta. Myös jätevesiviemäröintiä ja puhdistamoa ehdotettiin monessa kommentissa. Useita huomautuksia tuli myös järven huonosta veden vaihtuvuudesta, johon ehdotettiin avuksi esimerkiksi kanavaa järven eteläpäästä Kemijokeen. Haitoista eniten mainittiin kalojen paha maku sekä järven paha haju. Järven virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi toivottiin ensisijaisesti veden laadun parantamista, sillä nykyisellään järvessä ei monen vastaajan mielestä voi uida lainkaan. Uimarantojen perustamista ehdotettiin, kunhan veden laatu on ensin saatu paremmaksi. Myös venepaikkoja toivottiin lisää. Vapaamuotoiset kommentit on koottu liitteeseen 4/3. Taulukko 12. Vapaamuotoisesti esitettyjen kommenttien aihepiirit ja lukumäärä. Vedenkorkeus ja virtaamat 21 Veden laatu 14 Rannat ja vesistö 11 Haitat 7 Virkistyskäyttö 6 Kalat 4 Tutkimus ja tiedottaminen 2 Esitetty jokin kysymys 1 Sekalaiset kommentit 1 Yhteensä 67 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 51

52 Mielipiteitä Kostamojärven alueelta Järven eteläpäähän olisi saatava kiertokanava. Veden pintaa tulisi nostaa ja ruopata kunnolla. Jätevedet pilaavat Kostamojärven. Kylään tehtävä jätevesiviemäröinti ja puhdistamo. Viemäreiden ja ojien suihin juurakkopuhdistamoita. Kostamojärven vedenlaadun tarkkailutuloksista tiedottaminen ollut huonoa. Kalaa ei voi nykyisellään syödä pahan maun takia. Veden pintaa saisi nostaa ainakin 50 cm. Veden laatu saatava kelvolliseksi. 52 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

53 5 Yhteenveto Kemijärven säännöstelyn kehittämiseen liittyvät selvitykset käynnistyivät vuonna 2000 Lapin ympäristökeskuksen johdolla. Työn yhteydessä tehdyillä kyselytutkimuksilla on pyritty hankkimaan tietoa Kemijärven vesistön nykytilasta sekä selvittämään käyttäjien kokemuksia, odotuksia ja suhtautumista säännöstelyyn. Kemijärven alueen postikysely toteutettiin vuoden 2001 helmikuussa, jolloin noin puolelle Kemijärven rannanomistajista eli 700 henkilölle lähetettiin laaja kyselylomake täytettäväksi. Vastauksia palautettiin 443 kappaletta, ja vastausprosentiksi saatiin siten erinomainen 62,2 %. Vuoden 2001 lopulla toteutettiin myös postikyselyt Kemijärvestä padoilla eristettyjen Severijärven ja Neitilän altaan asukkaille sekä Kostamojärven alueen asukkaille. Vastausprosentti edellisessä oli 49,5 % ja jälkimmäisessä 54,2 %. Kemijärven alueen vastaajat olivat pääasiassa alueen asukkaita, ja heistä suuri osa kuului vapaa-ajankalastajiin ja ranta- tai vesialueen omistajiin. Myös kesämökkiläisten osuus joukossa oli suuri. Useimmilla oli omistuksessaan tai käytössään vene taikka moottorikelkka. Talviaikana tärkein Kemijärven käyttömuoto oli moottorikelkkailu jäällä, sillä runsaat 70 % vastanneista ilmoitti kelkkailevansa kevättalvella. Kesäaikana suosituin käyttömuoto oli kalastus, jota harrasti parhaimmillaan 84 % vastanneista. Muita tärkeitä virkistyskäyttömuotoja alueella olivat huviveneily (81 % vastanneista) ja mökkeily (68 %). Lisäksi vesistöä käytettiin talvella ulkoiluun ja hiihtoon sekä kesäisin uintiin, kasteluun sekä sauna- ja talousvedeksi. Kemijärven rannankäyttäjien havaitsemat muutokset viime vuosina ovat olleet enimmäkseen rantojen kulumista ja pensoittumista sekä pohjan liettymistä ja limoittumista. Rantojen kulumisesta on aiheutunut haittaa 85 %:lle vastanneista kun taas 15 % ei ollut kokenut tämän tyyppistä haittaa. Vastanneista 45 % oli kokenut kalakantojen tilan muuttuneen kielteiseen suuntaan, ja toisaalta 55 % koki kalakantojen pysyneen ennallaan tai muuttuneen myönteiseen suuntaan. Eniten virkistyskäyttöä Kemijärvellä olivat haitanneet kalanpyydysten likaantuminen ja repeytyminen, kannot ja risut sekä sopimattomat vedenkorkeudet. Noin puolet vastanneista oli kokenut niiden takia suurta haittaa ja lisäksi lähes 30 % oli kokenut kohtalaista haittaa. Eniten pyydysten kärsimät vahingot olivat haitanneet Termusniemen ja Luuksinsalmen välisen osa-alueen vastaajia. Virtaamista- ja vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat ajoittuivat Kemijärvellä siten, että liian matalat vedenkorkeudet ja suuret vedenkorkeusvaihtelut haittasivat virkistyskäyttäjiä lähinnä maalis-huhtikuussa, liian korkeat vedenkorkeudet puolestaan kesäaikana ja liian voimakkaat virtaamat tulva-aikana touko-kesäkuussa. Virkistyskäytön kannalta sopimattomat vedenkorkeudet ja virtaamat olivat vuonna 2000 haitanneet eniten kalastusta jään päältä, laiturien ja venevajojen käyttöä, kalastusta sulanveden aikana sekä moottorikelkkailua. Vähiten vedenkorkeudet ja virtaamat olivat haitanneet maanviljelyä ja kesäaikaista mökkeilyä. Kemijärven säännöstelyn kehittämisessä vastaajat painottivat virkistyskäyttöä ja kalataloutta huomioonottavaa säännöstelykäytäntöä. Useimmat kokivat säännöstelyn hyödyntävän yksinomaan voimataloutta, ja siitä arveltiin koituvan vain vähän hyötyä tulvasuojelulle. Yleiskuva säännöstelystä oli enimmäkseen kielteinen tai neutraali. Vastanneiden käyttörannoilla on tähän mennessä toteutettu runsaasti venelaitureiden ja venelaskupaikkojen rakentamisia, ranta-alueiden puh- Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 53

54 distusta kannoista ja roskista, rantojen suojauksia, veneväylien viitoituksia sekä virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostuksia, mutta lisätoimenpiteiden tarve on edelleenkin suuri, sillä 97 % vastanneista koki niille olevan tarvetta. Jatkossa eniten kaivattiin rantojen raivausta, keväisen alarajan nostoa, kalojen alasvaelluksen estämistä ja rantojen suojausta kiveämällä. Lisätiedon tarve Kemijärven säännöstelystä on ilmeinen, sillä yli puolet vastanneista koki Kemijärven säännöstelyyn liittyvän tiedottamisen olevan liian vähäistä. Lisätietoa kaivattiin eniten avovesikauden aikaisista vedenkorkeusennusteista, säännöstelyn vaikutuksista kalastoon, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä vesiluontoon. Vapaamuotoisesti esitettiin eniten rantoihin, veden korkeuteen sekä kalanhoitoon liittyviä kommentteja. Severijärven postikyselyyn vastanneista suurella osalla oli käytössään soutuvene, kanootti tai moottorivene. Yli puolella vastanneista oli myös moottorikelkka, ja moottorikelkkailu olikin varsin suosittu virkistyskäyttömuoto alueella etenkin kevättalvisin. Lähes kolmannes vastanneista harrasti kesäisin kalastusta ja mökkeilyä aktiivisesti. Severijärven kyselyyn vastanneet olivat havainneet käyttörannallaan vesikasvillisuuden lisääntymistä, rantojen pensoittumista sekä rantojen liettymistä. Yli puolet vastanneista oli havainnut myös pohjan limoittumista ja rannan umpeenkasvua. Suuri osa vastanneista koki nämä muutokset myös haitallisiksi. Enemmistö vastanneista arvioi kalakantojen tilan muuttuneen huonompaan suuntaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin järvitaimen, kirjolohi, kuha, kuore ja siika olivat vastaajien mielestä vähentyneet. Severijärven vesistöalueen virkistyskäyttöä haittasivat vastaajien mielestä eniten vähäarvoisten kalojen suuri osuus, pyydysten likaantuminen tai repeytyminen sekä runsas vesikasvillisuus. Severijärven ja Neitilän patoamisen arvioitiin aiheuttavan eniten haittaa kalastukselle, rannalla oleilulle, veneilylle sekä veden hankinnalle, ja patoamisen arveltiin hyödyttävän lähinnä vesivoimatuotantoa ja tulvasuojelua. Vastaajilla oli yleisesti melko neutraali kuva Severijärven ja Neitilän vesistöjen hoidosta. Kuitenkin reilu kolmannes suhtautui hoitoon erittäin tai melko kielteisesti, ja näistä suuri osa oli alueella vakituisesti asuvia. Severijärven alueella oli tehty jonkin verran ympäristöhoidollisia toimenpiteitä. Eniten vastaajilla oli kokemuksia vähempiarvoisen kalaston poistosta, virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostamisesta sekä ranta-alueiden siivouksesta. Eniten kyselyyn vastanneet toivoivat alueella toteutettavan vedenvaihtumisen tehostamista ja ilmastusta, kalanistutusten lisäämistä sekä säännöstelyn alarajan nostoa keväisin. Kalastusta harrastettiin kyselyn kohdealueella varsin yleisesti, sillä kalastajamääräksi saatiin Severijärvellä 66, Neitijärvellä 36 sekä Neitilän altaalla 42 henkilöä. Severijärven kalastajat harrastivat selvästi eniten vapapyyntiä, kun taas Neitijärvellä ja Neitilän altaalla käytettiin eniten kesäverkkoja. Severijärven kalansaaliista yli puolet oli haukea ja neljäsosa ahventa. Pieniä määriä saatiin madetta ja siikaa, hyvin vähän muikkua ja taimenta. Neitijärvellä kalastettiin eniten haukea ja ahventa, mutta muikkua saatiin myös varsin paljon. Neitilän altaalla kalansaaliit olivat vähäisiä, ja hauki ja ahven olivat sielläkin yleisimpiä saalislajeja. Vapaamuotoisissa kommenteissaan Severijärven vesistöalueen käyttäjät mainitsivat erityisesti järvien rehevöitymisen ja hitaan virtaaman aiheuttamat haitat. Roskakalat sekä kalojen paha maku haittasivat myös, ja kalanistutuksia pidettiin huonosti onnistuneina. Kostamojärven vastaajista suurin osa oli alueella vakituisesti asuvia, ja noin kolmannes vastaajista oli myös ranta-alueen omistajia sekä harrasti vapaa-aikanaan kalastusta. Enemmistö omisti veneen tai kanootin, ja suurella osalla oli käytössään myös moottorikelkka. Kostamojärven virkistyskäyttö oli kuitenkin verrat- 54 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

55 tain vähäistä, sillä mökkeilyä, moottorikelkkailua, kalastusta ja veneilyä harrasti aktiivisesti vain % kaikista vastanneista. Vedenotto järvestä tai järvessä uiminen oli hyvin vähäistä. Kostamojärven rannoilla oli havaittu huomattavia muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. Rantojen pensoittuminen, pohjan limoittuminen, rantojen liettyminen sekä vesikasvillisuus olivat vastanneiden mielestä lisääntyneet eniten. Nämä koettiin myös enemmistön mielestä haitallisina muutoksina. Kalakantojen tila oli vastanneiden mielestä joko pysynyt ennallaan tai muuttunut huonompaan suuntaan kolmen viimeisen vuoden aikana. Erityisen negatiivisena nähtiin arvokalojen eli järvitaimenen, lohen, muikun ja kuhan kantojen kehitys. Kostamojärven virkistyskäyttöä haittasi eniten saaliskalojen maku- ja hajuhaitat, leväkukinnat sekä vähäarvoisten kalojen suuri osuus. Sen sijaan kannot, risut ja turvelautat, jäiden aiheuttamat vahingot sekä melu tai muu häiriö koettiin Kostamojärvellä vähäisiksi haitoiksi. Patoamisen arveltiin tuovan eniten hyötyä tulvasuojelulle ja vesivoimatuotannolle ja aiheuttavan runsaasti haittaa kotitarvekalastukselle, kalojen lisääntymiselle ja kalakannoille, veneilylle ja muulle vesiliikenteelle, ranta-asutukselle, matkailulle sekä veden hankinnalle. Vastaajien yleiskuva vesistön hoidosta oli enimmäkseen kielteinen. Kostamojärvellä oli eri hoitotoimenpiteistä melko vähän kokemusta. Vähempiarvoista kalastoa oli kuitenkin poistettu sekä tulva-alueita suojattu. Vastaajat toivoivat hoitotoimenpiteiksi erityisesti vedenvaihtumisen tehostamista ja ilmastusta sekä rantakasvillisuuden vähentämistä ruoppaamalla. Kalastus Kostamojärvellä oli melko vähäistä. Koko alueella kalastusta harrastavien määräksi arvioitiin vain 15 henkilöksi. Eniten he käyttivät rysää tai katiskaa sekä vapavälineitä, ja saaliiksi saatiin pääasiassa haukea. Ahventa pyydettiin jonkin verran, siikaa ja madetta saatiin vain vähän. Vapaamuotoisissa kommenteissa tuli erityisesti esille Kostamojärven käyttäjien toivomus järven ruoppauksesta. Veden vaihtumisen tehostamista, jätevesiviemäröintiä ja puhdistamoa ehdotettiin myös paljon. Järven paha haju ja kalojen paha maku oli monien mielestä pahimpia haittoja, jotka poistamalla järven virkistyskäyttömahdollisuudet (kalastus ja uiminen) paranisivat huomattavasti. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 55

56 Kirjallisuus Lapin vesitutkimus Oy 2001: Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu vuonna Raportti. 50 s. Marttunen, M. & Saari, T. 2003: Vaihtelu ei aina virkistä mielipiteet järvisäännöstelyistä selvitetty. Vesitalous 1, s Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

57 Kemijärven eri käyttäjäryhmien suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen sekä hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin Pyydämme Teitä vastaamaan jokaiseen kysymykseen rengastamalla sen vaihtoehdon, joka vastaa Teidän henkilökohtaista mielipidettänne tai asiantilaa Teidän kohdallanne. LIITE 1 1. Mitä Kemijärven vesistön osaa vastauksenne ensi sijassa koskee? (Käyttäkää tarvittaessa apuna karttaa sivulla 12) 1 Kitisen ja Luiron yhtymäkohta - Tapionniemi 2 Tapionniemen kylä - rautatiesilta 3 Rautatiesilta - Termusniemen pohjapato 4 Termusniemi - Luuksinsalmi 5 Luuksinsalmi - Luusua 6 Luusua - Seitakorva 7 Kauha-, Askan- ja Jumiskonselkä 8 Hietaselkä - Käsmänperä 9 Kaisanlahti 10 Muu, mikä? 2. Kuinka kauan olette asunut / viettänyt vapaa-aikaanne / liikkunut kyseisellä alueella? Vuodesta lähtien 3. Omistatteko tai onko teillä mahdollisuus vapaasti käyttää (ei vuokraus) tutkimusalueella: Kyllä Ei Vakituista asuntoa Vapaa-ajan asuntoa Rantatonttia Soutuvenettä/kanoottia Isoa moottorivenettä (20 hv tai suurempi) Pientä moottorivenettä (alle 20 hv) Purjevenettä Moottorikelkkaa Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 57

58 2 4. Kuinka usein olette harjoittanut seuraavia toimintoja tutkimusalueella vuoden 2000 aikana seuraavina jaksoina? Joka 2-3 Kerran 2-3 Kerran Harvem- En ollenpäivä kertaa viikossa kertaa kuussa min kaan viikossa kuussa Moottorikelkkaillut jäällä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Joulukuu Kalastanut Tammi-huhtikuu Toukokuu-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syyskuu-lokakuu Marras-joulukuu Oleskellut vapaa-ajan asunnolla Tammi-huhtikuu Toukokuu-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syyskuu-lokakuu Marras-joulukuu Veneillyt/melonut (muu kuin kalastukseen liittyvä) Toukokuu-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syyskuu-lokakuu Vedenotto talous- tai saunavedeksi Tammi-huhtikuu Toukokuu-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syyskuu-lokakuu Marras-joulukuu Muu käyttö, mikä? Tammi-huhtikuu Toukokuu-kesäkuun alku Juhannus-elokuu Syyskuu-lokakuu Marras-joulukuu Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

59 3 5. Millainen on tutkimusalueella käyttämänne rannan laatu? a) Rannan laatu b) Rannan kaltevuus c) Rannan vesikasvillisuus 1 Hiekka- tai soraranta 1 Erittäin jyrkkä 1 Ei ollenkaan 2 Kivikkoranta 2 Melko jyrkkä 2 Niukka 3 Kallioranta 3 Loiva 3 Melko runsas 4 Pehmeä ranta 4 Runsas 6. Minkälaisia rannan parantamistoimintoja virkistyskäyttörannallanne on tehty viimeisen viiden vuoden aikana? 1 Niitetty vesikasveja 2 Ruopattu 3 Rantaa täytetty 4 Suojattu kiviaineksella tms. 5 Poistettu kantoja ja risuja 6 Ei tehty mitään parantamistoimia 7. Oletteko havainnut näkyviä muutoksia rantavyöhykkeellä tutkimusalueella viimeisen viiden vuoden aikana? Jos olette, onko niistä ollut teille haittaa tai hyötyä? En ole Olen ha- Ollut Ollut Ei kumhavainnut vainnut haitta hyötyä paakaan Pohjan limoittuminen (esim. kivet) Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesikasvillisuuden väheneminen Rantojen kuluminen, sortuminen Rantojen liettyminen (mudan kertyminen) Lahtien umpeenkasvu tai rantojen soistuminen Rantojen pensoittuminen Jokin muu muutos, mikä? Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 59

60 4 8. Seuraavassa on lueteltu tekijöitä, jotka voivat estää tai haitata virkistyskäyttöä. Missä määrin ne ovat vaikuttaneet teidän toimintoihinne tutkimusalueella? Suuri Kohtalainen Lievä Ei En osaa haitta haitta haitta haittaa sanoa Runsas vesikasvillisuus E Leväkukinnat E Kalanpyydysten likaantuminen/repeytyminen E Saaliskalojen maku- ja hajuhaitat E Kalansaaliin epävarmuus E Vähäarvoisten kalojen suuri osuus E Veneily- ym. palveluiden puute (esim. vierassatamat, veneluiskat) E Rajoitukset (esim. liikkumis-, rantautumis- ja kalastuskiellot) E Padot ja muut kulun esteet E Veneensiirrot E Melu tai muut häiriöt (esim. vesiliikenne, kalastus, moottorikelkkailu) E Karikot ja veden mataluus E Kannot, risut E Turvelautat E Jäiden aiheuttamat vahingot rakenteille (esim. laiturit) E Sulapaikat talvella E Kaivon kuivuminen E Sopimattomat virtaamat/virtaamanvaihtelut E Sopimattomat vedenkorkeudet E Ruoppaukset ja pengerrykset E Jokin muu haitta, mikä? E 9. Mikäli sopimattomista vedenkorkeuksista tai virtaamista on aiheutunut teille haittaa, mistä haittaa on aiheutunut eri ajankohtina vuoden 2000 aikana? Ei ole Aiheutunut haittaa aiheut. tammi- maalis- touko- Juhan- syys- marrashaittaa helmi- huhti- kesäk. nus- loka- joulukuu kuu alku elokuu kuu kuu Liian matala veden korkeus Liian korkea vedenkorkeus Liian voimakas virtaama Liian heikko virtaama Liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu Liian pieni vedenkorkeuden vaihtelu Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

61 5 10. Mitä toimintojanne sopimattomat vedenkorkeudet ja virtaamat ovat haitanneet tutkimusalueella vuoden 2000 aikana? Suuri Kohtal. Lievä Ei En osaa haitta haitta haitta haittaa sanoa Veneily/melonta E Kalastus sulanveden aikana E Kalastus jään päältä E Rannalla oleilu E Laiturien ja venevajojen käyttö E Mökin, saunan yms. käyttö kesällä E Mökin, saunan yms. käyttö talvella E Mökin, saunan yms. käyttö keväällä (toukokuu-juhannus) E Veden hankinta E Maanviljelys E Moottorikelkkailu E Jokin muu toiminto, mikä? E 11. Mitkä toiminnot hyötyvät tai kärsivät mielestänne Kemijärven säännöstelystä? Ei olen- En Hyötyy naista vai- Kärsii osaa kutusta sanoa Ammattikalastus E Virkistyskalastus E Veneily/melonta ja vesiliikenne E Ranta-asutus ja mökkeily E Maanviljely E Tulvasuojelu E Vedenhankinta E Vesivoimantuotanto E Matkailu E Lintujen pesintä E Kalojen lisääntyminen, kalakannat E Jokin muu asia/toiminta, mikä? E Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 61

62 12. Vesistöjä säännösteltäessä joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia tarpeita ja tavoitteita. 6 Kaikkien tavoitteiden huomioon ottaminen ja toteuttaminen samanaikaisesti ei ole yleensä mahdollista. Miten te suhtaudutte seuraaviin Kemijärven säännöstelyä koskeviin väittämiin ja kehitysehdotuksiin? Täysin Jokseen- Vai- Jokseen- Täysin Kemijärven säännöstelyssä... samaa kin samaa kea kin eri eri mieltä mieltä sanoa mieltä mieltä... on ensisijaisesti otettava huomioon vesivoimatuotanto ja tulvasuojelu, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle... on otettava nykyistä voimakkaammin huomioon mm. kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä, vaikka siitä aiheutuisikin vahinkoja rannalla sijaitseville rakenteille, peltoviljelylle ja vesivoimatuotannolle... on siirryttävä luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, vaikka siitä aiheutuisikin taloudellisia vahinkoja mm. rantarakenteille, maa- ja metsätaloudelle ja vesivoimatuotannolle... on nostettava alimpia vedenkorkeuksia keväällä, vaikka se lisäisikin tulvien esiintymistä ja tulvavahinkoja Kemijärvellä ja alapuolisessa vesistössä... on vedenkorkeuden taso pidettävä kesällä mahdollisimman vakaana vesistön virkistys käyttöä ajatellen, vaikka kesän mittaan laskeva vedenkorkeus olisikin edullisempi ranta- ja vesialueen luonnon kannalta... on nykyisin pystytty hyvin sovittamaan yhteen eri tahojen erilaiset ja osittain ristiriitaiset tavoitteet Virkistyskäyttäjien ja kalastajien suhtautuminen säännöstelyyn olisi myönteisempää, jos heillä olisi nykyistä enemmän tietoa säännöstelyn tavoitteista ja vaikutuksista 13. Millainen yleiskuva Teillä on siitä tavasta, jolla Kemijärven säännöstelyä nykyisin hoidetaan? 1 Erittäin myönteinen 2 Melko myönteinen 3 Ei myönteinen eikä kielteinen 4 Melko kielteinen 5 Erittäin kielteinen 6 En osaa sanoa / ei kuvaa 62 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

63 7 14. Onko kuvanne Kemijärven säännöstelystä muuttunut jollakin tavoin viime vuosien aikana? 1 Parantunut huomattavasti 2 Parantunut hieman 3 Ei muutosta 4 Heikentynyt hieman 5 Heikentynyt huomattavasti 6 En osaa sanoa 15. Onko vesistössä tehty käyttämällänne alueella hoito- tai kunnossapitotoimenpiteitä? Jos on, ovatko hankkeet olleet mielestänne hyödyllisiä? On Ei ole Hyö- Saman- Haital- En osaa tehty tehty dyllinen tekevä linen sanoa Venelaitureiden ja veneenlaskupaikkojen rakentaminen E Veneväylien lisääminen E Viitoituksen parantaminen E Raivattu apajapaikkoja E Kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen E Vapaiden virta-alueiden kunnostaminen Kemijärveen laskevissa vesistöissä E Kasvillisuuden poisto(niitto) rehevöityneiltä alueilta E Rantojen suojaus kulumiselta E Virkistys- ja ulkoilualueiden kunnostaminen E Lintujen pesintäolosuhteiden parantaminen E Tulva-alueiden suojaaminen pengertämällä E Rantojen ruoppaus, turvelauttojen poisto E Ranta-alueiden puhdistus kannoista, roskista yms E Pohjapatojen rakentaminen E Jokin muu keino, mikä? E Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 63

64 8 16. Tulisiko vesistössä käyttämällänne alueella tehdä vielä lisätoimenpiteitä vesistön käytön parantamiseksi? 1 Ei 2 Kyllä, alleviivatkaa 3 tärkeintä toimenpidettä: 1 Nostaa säännöstelyn alarajaa keväällä 2 Pohjapatojen kynnyskorkeuden nosto 3 Uusien pohjapatojen rakentaminen, minne? 4 Raivata ja puhdistaa rantoja kannoista, puista ym. roskasta 5 Vähentää rannan kasvillisuutta ruoppaamalla 6 Vähentää rannan kasvillisuutta niittämällä 7 Poistaa turvelauttoja 8 Suojata rantaa kasveilla tai suisteilla 9 Suojata rantaa kiveämällä 10 Tehdä veneväyliä 12 Rakentaa venesatamia tai veneenpitopaikkoja 13 Rakentaa uimarantoja 14 Kunnostaa lintujen pesimäpaikkoja, missä? 15 Raivata kalastuspaikkoja, missä? 16 Lisätä kalanistutuksia 17 Estää kalojen alasvaellusta 18 Muuta, mitä? 17. Mikä merkitys pohjapadoilla on ollut teille (riippumatta siitä asutteko sen/niiden vaikutusalueen rannalla)? Vastaukseni koskee seuraavaa pohjapatoa a) Termusniemen pohjapatoa b) Kaisanlahden pohjapatoa c) Lantungin pohjapatoa d) Lautalahden pohjapatoa Ollut Ei vai- Ollut En osaa hyötyä kutusta haittaa sanoa Vaikutus kokonaisuutena E Vaikutus maisemaan E Liikkumiseen jäällä E Veneilyyn E Kalastoon E Kalan kulkuun E Kalastukseen E Vedenhankintaan E Veden laatuun E Liettymiseen E Muuhun, mihin? E 64 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

65 9 18. Onko Kemijärven kalakantojen tilassa mielestänne tapahtunut muutoksia viimeksi kuluneiden kolmen vuoden ( ) aikana? Myönteiseen Ennallaan Kielteiseen En osaa suuntaan suuntaan sanoa Yleisesti ottaen E Siika E Muikku E Järvitaimen E Kuore E Hauki E Ahven E Made E Kuha E 19. Onko tiedottaminen Kemijärven säännöstelystä mielestänne ollut riittävää? 1 Kyllä 2 Ei 3 En osaa sanoa 20. Jos vastasitte EI, niin mistä asioista haluaisitte lisää tietoa? 1 Päivittäiset tiedot vedenkorkeuksista 2 Vedenkorkeusennusteet keväällä, kesällä ja syksyllä 3 Säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin 4 Säännöstelyn vaikutukset tulviin 5 Säännöstelyn vaikutukset vesivoimatuotantoon 6 Säännöstelyn vaikutukset kalastoon 7 Säännöstelyn vaikutukset vesiluontoon 8 Jokin muu asia, mikä? 21. Mitkä ovat teidän tärkeimmät tietolähteenne Kemijärven säännöstelyä koskevissa asioissa? Paljon Jonkin Melko En En osaa (Saan tietoa säännöstelystä...) verran vähän lainkaan sanoa Televisiosta E Radiosta E Paikallisista sanomalehdistä E Maakunnallisista sanomalehdistä E Säännöstelijän tiedotelehdistä E Vedenkorkeuden palvelupuhelimesta E Internetistä E Tuttavilta, naapureilta, sukulaisilta E Jostakin muualta, mistä? E Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 65

66 10 VASTAAJAN TAUSTATIEDOT AINEISTON RYHMITTELYÄ VARTEN Sukupuoli 1 Mies 2 Nainen Ikäryhmä 1 Alle 25 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 6 Yli 65 vuotta Millainen ammatillinen koulutus teillä on? 1 Ei ammatillista koulutusta 2 Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus 3 Ammattikoulu, kauppakoulu tai vastaava 4 Opistotasoinen ammattikoulutus 5 Yliopisto tai korkeakoulututkinto Ammattiryhmä, johon katsotte lähinnä kuuluvanne 1 Johtavassa asemassa toisen palveluksessa 2 Ylempi toimihenkilö 3 Tekninen- tai konttoritoimihenkilö 4 Työntekijä 5 Yrittäjä tai yksityinen ammatinharjoittaja 6 Maatalousyrittäjä 7 Opiskelija 8 Eläkeläinen 9 Kotiäiti/koti-isä 10 Muu Toimiala, jolla työskentelette 1 Maa- ja metsätalous 2 Teollisuus ja rakentaminen 3 Yksityiset palvelut 4 Julkiset palvelut 5 Porotalous 6 En ole mukana työelämässä Mihin ryhmään tai ryhmiin kuulutte? 1 Vakituinen asukas 2 Vapaa-ajan asukas 3 Rantatilan/vesialueen omistaja 4 Ammattikalastaja 5 Kalastuskunnan jäsen 6 Vapaa-ajan kalastaja 7 Metsästäjä 8 Lintuharrastaja 9 Huviveneilijä 10 Meloja 11 Muu virkistyskäyttäjä 12 Maatalousyrittäjä 13 Matkailupalveluyrittäjä 14 Muu yrittäjä Asuin kunta 66 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

67 11 KOMMENTTEJA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA: Tähän lomakkeen loppuun on varattu tilaa vapaamuotoisille kannanilmaisuille. Voitte kirjoittaa siihen mitä tahansa mielipiteitänne Kemijärven säännöstelystä, vesistön eri käyttömuodoista tai tästä tutkimuksesta. Erityisen tervetulleita ovat säännöstelyn kehittämistä, haittojen lieventämistä ja tiedotusta koskevat toimenpide-ehdotukset. Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 67

68 LIITE 2 Severijärven ja Neitilän alueen eri käyttäjäryhmien suhtautuminen padotuksiin ja vesistöalueen kehittämiseen sekä hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin Pyydämme Teitä vastaamaan jokaiseen kysymykseen rengastamalla se vaihtoehto, joka vastaa Teidän henkilökohtaista mielipidettänne tai asiantilaa Teidän kohdallanne. 1. Mitä vesistön osa-aluetta vastauksenne ensi sijassa koskee? (Käyttäkää tarvittaessa apuna karttaa sivulla X) 1 Severijärvi 2 Neitilän allas 3 Neitijärvi 4 Muu, mikä? 2. Kuinka kauan olette asunut / viettänyt vapaa-aikaanne / liikkunut kyseisellä alueella? Vuodesta lähtien 3. Omistatteko tai onko teillä mahdollisuus vapaasti käyttää (ei vuokraus) mainitsemallanne alueella: Kyllä Ei Vakituista asuntoa Vapaa-ajan asuntoa Rantatonttia Soutuvenettä/kanoottia Isoa moottorivenettä (20 hv tai suurempi) Pientä moottorivenettä (alle 20 hv) Moottorikelkkaa Millainen on käyttämällänne alueella rannan laatu? a) Rannan laatu b) Rannan kaltevuus c) Rannan vesikasvillisuus 1 Hiekka- tai soraranta 1 Erittäin jyrkkä 1 Ei ollenkaan 2 Kivikkoranta 2 Melko jyrkkä 2 Niukka 3 Kallioranta 3 Loiva 3 Melko runsas 4 Pehmeä ranta 4 Runsas 68 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

69 5. Kuinka usein olette harjoittanut seuraavia toimintoja mainitsemallanne alueella viimeisen vuoden aikana seuraavina jaksoina? (Ympyröikää jokaiselta riviltä oikea vaihtoehto) Joka 2-3 Kerran 2-3 Kerran Harvem- En päivä kertaa viikossa kertaa kuussa min ollenkaan viikossa kuussa Moottorikelkkaillut jäällä Kevättalvella muina aikoina Kalastanut Talviaikana Kesäaikana Muina aikoina Oleskellut vapaa-ajan asunnolla Kesäaikana Muina aikoina Veneillyt/melonut (muu kuin kalastukseen liittyvä) Kesäaikana Muina aikoina Vedenotto talous- tai saunavedeksi Kesäaikana Muina aikoina Uinut Kesäaikana Muina aikoina Muu käyttö, mikä Kesäaikoina Muina aikoina Oletteko havainnut näkyviä muutoksia rantavyöhykkeellä käyttämällänne alueella viimeisen viiden vuoden aikana? Jos olette, onko niistä ollut teille haittaa tai hyötyä? En ole Olen Ollut Ollut Ei kumhavainnut havainnut haittaa hyötyä paakaan Pohjan limoittuminen (esim. kivet) Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesikasvillisuuden väheneminen Rantojen kuluminen, sortuminen Rantojen liettyminen (mutaa kertyy) Lahtien umpeenkasvu tai rantojen soistuminen Rantojen pensoittuminen Jokin muu muutos, mikä.? Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 69

70 7. Mitä toimintojanne Severijärven ja Neitilän alueen patoaminen on haitannut viimeisen vuoden aikana? Suuri Kohtal. Lievä Ei En haitta haitta haitta haittaa osaa sanoa Veneily/melonta E Kalastus sulanveden aikana E Kalastus jään päältä E Rannalla oleilu E Laiturien ja venevajojen käyttö E Mökin, saunan yms. käyttö E Veden hankinta E Maanviljelys E Moottorikelkkailu E Jokin muu toiminto, mikä? E 8. Mitkä toiminnot hyötyvät tai kärsivät mielestänne Severijärven ja Neitilän altaan patoamisesta Ei Hyötyy olennaista Kärsii En osaa vaikutusta sanoa Kotitarvekalastus E Veneily/melonta ja vesiliikenne E Ranta-asutus ja mökkeily E Maanviljely E Tulvasuojelu E Vedenhankinta E Vesivoimantuotanto E Matkailu E Lintujen pesintä E Kalojen lisääntyminen, kalakannat E Jokin muu asia/toiminta, mikä? E 9. Millainen yleiskuva Teillä on siitä tavasta, jolla Severijärven ja Neitilän alueen vesistöjä nykyisin hoidetaan? 1 Erittäin myönteinen 2 Melko myönteinen 3 Ei myönteinen eikä kielteinen 4 Melko kielteinen 5 Erittäin kielteinen 6 En osaa sanoa / ei kuvaa 70 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

71 10. Seuraavassa on lueteltu tekijöitä, jotka voivat estää tai haitata vesistöjen virkistyskäyttöä. Missä määrin ne ovat vaikuttaneet teidän toimintoihinne Severijärven tai Neitilän alueella? Suuri Kohtalainen Lievä Ei En haitta haitta haitta haittaa osaa sanoa Runsas vesikasvillisuus E Leväkukinnat E Kalakuolemat E Kalanpyydysten likaantuminen/ repeytyminen E Saaliskalojen maku- ja hajuhaitat E Kalansaaliin epävarmuus E Vähäarvoisten kalojen suuri osuus E Veneily- ym. palveluiden puute (esim.veneenpitopaikat, veneluiskat) E Rajoitukset (esim. liikkumis-, rantautumis- ja kalastuskiellot) E Padot ja muut kulun esteet E Veneensiirrot E Melu tai muut häiriöt (esim. vesiliikenne, kalastus, moottorikelkkailu) E Karikot ja veden mataluus E Kannot, risut E Turvelautat E Jäiden aiheuttamat vahingot rakenteille (esim. laiturit) E Sulapaikat talvella E Kaivon kuivuminen E Sopimattomat virtaamat/ virtaamanvaihtelut E Sopimattomat vedenkorkeudet E Ruoppaukset ja pengerrykset E Jokin muu haitta, mikä? E Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 71

72 11. Onko vesistössä tehty käyttämällänne alueella hoito- tai kunnossapitotoimenpiteitä? Jos on, ovatko hankkeet olleet mielestänne hyödyllisiä? On Ei ole Hyödyl- Samante- Haitallinen En tehty tehty linen kevä osaa sanoa Rakennettu venelaitureita ja veneenlaskupaikkoja E Raivattu apajapaikkoja E Parannettu kalojen lisääntymisolosuhteita E Poistettu vähempiarvoista kalastoa E Poistettu kasvillisuutta (niitto) rehevöityneiltä alueilta E Suojattu rantoja kulumiselta E Kunnostettu virkistys- ja ulkoilualueita E Parannettu lintujen pesintäolosuhteita E Suojattu tulva-alueita pengertämällä E Ruopattu rantoja, poistettu turvelauttoja E Puhdistettu ranta-alueita kannoista, roskista yms E Rakennettu pohjapatoja E Jokin muu keino, mikä? E 72 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

73 12. Tulisiko vesistössä käyttämällänne alueella tehdä vielä lisätoimenpiteitä vesistön virkistys- ym. käytön parantamiseksi? 1 Ei 2 Kyllä, ympyröikää tämän jälkeen 3 tärkeintä toimenpidettä: 1 Nostaa säännöstelyn alarajaa keväällä 2 Raivata ja puhdistaa rantoja kannoista, puista ym. roskasta 3 Vähentää rannan kasvillisuutta ruoppaamalla 4 Vähentää rannan kasvillisuutta niittämällä 5 Poistaa turvelauttoja 6 Suojata rantaa kasveilla tai suisteilla 7 Suojata rantaa kiveämällä 8 Rakentaa venesatamia tai veneenpitopaikkoja 9 Rakentaa uimarantoja 10 Kunnostaa lintujen pesimäpaikkoja, missä? 11 Raivata kalastuspaikkoja, missä? 12 Lisätä kalanistutuksia 13 Poistaa vähempiarvoisia kaloja 14 Tehostaa vedenvaihtumista ja ilmastusta 15 Lisätä vesitilavuutta ruoppaamalla 16 Muuta, mitä? 13. Harjoitettiinko perheessänne kalastusta Severijärven, Neitijärven tai Neitilän altaan alueella viimeksi kuluneen vuoden aikana (marraskuu 2000 lokakuu 2001)? Severijärvessä Neitijärvessä Neitilän altaassa kyllä ei 14. Mitä kalastusvälineitä teillä oli tuolloin käytössä mainitulla alueella? Merkitkää myös monenako päivänä pyydyksiä käytitte. Kalastusvälineet Severijärvi Neitijärvi Neitilän allas 1 Talviverkot..kp pv pv pv 2 Kesäverkot.kpl pv pv pv 3 Rysä / Katiska pv pv pv 4 Koukkukalastus pv pv pv 5 Vapapyynti pv pv pv 6 Onki pv pv pv 7 Pilkki pv pv pv 8 muu, mikä pv pv pv 15. Arvioikaa saamanne saalis kiloina eri lajien osalta muu? Severijärvi Neitijärvi Neitilän a. siika muikku taimen ahven hauki kuore made kuha k-lohi Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 73

74 16. Millainen on mielestänne ollut Severijärven ja Neitilän alueen kalakantojen tila viimeksi kuluneiden kolmen vuoden ( ) aikana? Hyvä Tyydyttävä Huono En osaa sanoa Yleisesti ottaen E Siika E Muikku E Järvitaimen E Kuore E Hauki E Ahven E Made E Kuha E Kirjolohi E 17. KOMMENTTEJA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA: Tähän lomakkeen loppuun on varattu tilaa vapaamuotoisille kannanilmaisuille. Voitte kirjoittaa siihen mitä tahansa mielipiteitänne Severijärven ja Neitilän alueen padotuksista, vesistön eri käyttömuodoista tai tästä tutkimuksesta. Erityisen tervetulleita ovat vesistöalueen kehittämistä, padotushaittojen lieventämistä ja tiedotusta koskevat toimenpide-ehdotukset. 74 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52

75 VASTAAJAN TAUSTATIEDOT AINEISTON RYHMITTELYÄ VARTEN Sukupuoli Toimiala, jolla työskentelette 1 Mies 1 Maa- ja metsätalous 2 Nainen 2 Teollisuus ja rakentaminen 3 Yksityiset palvelut 4 Julkiset palvelut 5 Porotalous 6 En ole mukana työelämässä Ikäryhmä Millainen ammatillinen koulutus teillä on? 1 Alle 25 vuotta 1 Ei ammatillista koulutusta vuotta 2 Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus vuotta 3 Ammattikoulu, kauppakoulu tai vastaava vuotta 4 Opistotasoinen ammattikoulutus vuotta 5 Yliopisto tai korkeakoulututkinto 6 yli 65 vuotta Ammattiryhmä, johon katsotte lähinnä kuuluvanne Mihin ryhmään tai ryhmiin kuulutte? 1 Johtavassa asemassa toisen palveluksessa 1 Vakituinen asukas 2 Ylempi toimihenkilö 2 Vapaa-ajan asukas 3 Tekninen- tai konttoritoimihenkilö 3 Rantatilan/vesialueen omistaja 4 Työntekijä 4 Ammattikalastaja 5 Yrittäjä tai yksityinen ammatinharjoittaja 5 Kalastuskunnan jäsen 6 Maatalousyrittäjä 6 Vapaa-ajan kalastaja 7 Opiskelija 7 Metsästäjä 8 Eläkeläinen 8 Lintuharrastaja 9 Kotiäiti/koti-isä 9 Huviveneilijä 10 Muu 10 Meloja 11 Muu virkistyskäyttäjä 12 Maatalousyrittäjä 13 Matkailupalveluyrittäjä 14 Muu yrittäjä Asuinkunta LÄMMIN KIITOS VASTAUKSESTANNE! Lapin ympäristökeskuksen moniste 52 75

76 LIITE 3 76 Lapin ympäristökeskuksen moniste 52