Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Transkriptio

1 Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

2 Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus paremmasta vesien tilasta, alustavia tuloksia B. Muita arvioita vedenlaadun paranemisen hyödyistä Tapio Heikkilä, YHA-kuvapankki

3 A. Kysely asukkaille ja ulkopaikkakuntalaisille mökin omistajille Kysely Vuoksen vesienhoitoalueen pintavesien tilasta Marras-joulukuussa 2014 Kaksi otantaa 1000 mökkiläistä, jotka eivät asu alueella 1500 vakituisesti alueella asuvaa henkilöä Toteutus sähköisenä kyselynä webropolissa sekä paperilomakkeena

4 Vastaajien lkm Vastaajien lkm Vastaajat Mökkiläiset Kyselyitä palautui 430 kpl Kyselyyn vastasi 426 kpl Vastausprosentti: 43 % 68 % vastasi sähköisesti 65 % miehiä Keski-ikä: 62 vuotta Alle Yli 80 Vastaajan ikä Vakituiset asukkaat Kyselyitä palautui 350 kpl Kyselyyn vastasi 338 kpl Vastausprosentti: 22 % 52 % vastasi sähköisesti 57 % omistaa tai mahdollisuus käyttää kesämökkiä alueella 56 % miehiä Keski-ikä: 55 vuotta Alle Yli 80 Vastaajan ikä 4

5 Vastaajien lukumäärä Vastaajien lukumäärä Missä tilassa kyseinen vesistö on? Mökkiläiset pitävät vesistöjä parempikuntoisina Ero voi olla todellinen, eli kesämökit hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien järvien rannoilla Toisaalta mökkiläisillä kuva vesistön tilasta voi perustua vain muutamaan viikkoon kesällä Tarkempi paikkatietoanalyysi tekemättä Mökkiläiset Vakituiset asukkaat

6 Uinti ja vesimaiseman ihailu merkittävimmät vesistöjen käyttömuodot Asuntoni sijaitsee vesistön rannalla tai rannan lähettyvillä Käyttämäni/Omistamani vapaa-ajan asunto sijaitsee vesistön rannalla tai rannan lähettyvillä Olen osallistunut vesistöjen siistimiseen ja kunnostukseen Ulkoiluun (kuten retkeily ja/tai hiihtäminen) Veneily ja/tai melonta Moottoriurheilu (kuten vesiskootterilla ajo, vesihiihto) Kalastus, ravustus tai pilkkiminen Uinti Vesimaiseman ihailu Saunominen ja/tai vedenottoon (mm. pesu- ja saunavesi sekä muu kasteluvesi) En juuri kiinnitä vesistöihin huomiota Osuus vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Mökkiläiset Vakituiset asukkaat 6

7 Miten muutos on vaikuttanut käyttöön? Muutokset vesien tilassa vaikuttavat vähän vesistöjen käyttöön Tyhjät 5 15% 1% 1% En osaa sanoa 4 2% 1% 8% Ei ole vaikuttanut 3 5% 23% 8% 14% Vähentänyt käyttöä 2 17% 1% Lisännyt käyttöä 1 4% 0 0 Ei 1 Heiken Paran- En osaa Tyhjät muutosta tynyt tunut sanoa Onko vesistössä tapahtunut muutoksia? 7

8 Mitä te ajattelette pintavesien ekologisesta tilasta yleisesti Vuoksen vesienhoitoalueella? Paljon parempi kuin oletin Jonkin verran parempi kuin oletin Kuten ajattelin tilanteen olevan Jonkin verran huonompi kuin oletin Paljon huonompi kuin oletin En osaa sanoa Mökkiläiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituiset asukkaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8

9 Miten arvioisitte toimivanne, jos vesienhoitotoimenpiteitä ei toteuteta? En reagoisi todennäköisesti millään tavalla Ryhtyisin käyttämään muita kauempana ja paremmassa tilassa olevia vesistöjä Toivoisin tilanteen parantuvan, mutta en ryhtyisi itse toimenpiteisiin Ottaisin yhteyttä kaupunkiini tai kuntaani tai alueen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY) Ryhtyisin muihin toimenpiteisiin, millaisiin? Mökkiläiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituiset asukkaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 9

10 Kuvitteellinen säätiö Vuoksen vesienhoitoalueelle Tavoitteena saavuttaa pintavesien hyvä tila Valtio osallistuisi enintään 40 %:lla kustannuksiin Hyödynsaajien ja toiminnanharjoittajien osuus olisi molemmilta noin 30 % Olisitteko Te valmis maksamaan vuosittaista vesienhoitomaksua (v )? Kuinka varmasti maksaisitte tai ette maksaisi seuraavia summia? Etelä-Savon ELY-keskus, YHA kuvapankki 10

11 Olisitteko Te valmis maksamaan vesienhoitomaksua seuraavan kuuden vuoden ajalta? Kyllä Mahdollisesti Ei Mökkiläiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituiset asukkaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % N=762 11

12 Maksuhalukkuuden suuruus vuotuinen rahamääräinen hyötyarvio? Kaikkiaan 762 vastaajasta: 12 % maksaisi 48 % mahdollisesti maksaisi 40 % ei maksaisi Vastaajien vuotuinen keskimääräinen maksuhalukkuus v (maksuhaluttomat mukana): euroa per vakituinen asukas euroa per mökkiläinen JOS oletetaan, että aineisto edustaa hyvin koko tutkittavaa joukkoa, kokonaismaksuhalukkuus koko Vuoksen vesienhoitoalueella noin 6 14 miljoona euroa vuosittain? Edustavatko vastanneet kaikkia asukkaita/mökkiläisiä? 12

13 Muita osallistumiskanavia Valmiita talkootyöhön Mökkiläisistä 44 % Vakituisista asukkaista 44 % Valmiita maksamaan jäsenmaksua paikalliselle vesienhoitoyhdistykselle Mökkiläisistä 44% Vakituisista asukkaista 22% Kuva: Katja Pellikka 13

14 Vastaajien lkm Kuukausitulot selittävänä tekijänä Maksuhalukkuutta selittäviä tekijöitä Sukupuoli, naiset valmiita maksamaan enemmän Tulot Uskoiko esitettyyn vesienhoitosäätiöön Vesistö Mökkiläiset Vakituiset asukkaat Alle Yli 7800 Vastaajan kuukausitulot 14

15 Alustavaa yhteenvetoa Viestinnälle tarvetta Ryhmien välillä eroja (vakituiset asukkaat mökkiläiset) Maksuhalukkuutta (12 48 %) ja talkoohalukkuutta (44 %) löytyy Tilaluokitus ei yllättänyt vastaajia Huonontunut tila ei välttämättä vähennä käyttöä Tarvitaan lisäanalyyseja Asukkaista 78 % ei vastannut katoanalyysi käynnissä Mitkä tekijät selittävät osallistumishalukkuutta (ikä, sukupuoli, tulot, jne.)? Vakituisten asukkaiden jako mökkeileviin ja ei-mökkeileviin Jatkoanalyysiin kartta-tarkastelu mm.: halutulle tavoitteille ja vastaajien ehdottamille toimille, vastaajan oma käsitys veden tilasta vs. ekologinen tilaluokitus 15

16 B: Muita arvioita vedenlaadun paranemisen hyödyistä Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa (TEEB) Vedenlaadun vaikutus rantatonttien arvoon Vedenlaadun paraneminen hyödyttää virkistyskäyttöä Hannu Lehtomaa, YHA Kuvapankki 16

17 Ekosysteemipalveluiden arvo Raportti listaa liitetaulukossa 24 suomalaista arvottamistutkimusta pinta- ja pohjavesistä Virkistyskäyttö ja virkistyskalastus Rehevöitymisen ehkäisy Vesistöjen kunnostus ja vedenlaatu Pohjavedet 17

18 Vedenlaadun vaikutus rantatonttien arvoon Janne Artell (LUKE) tutkinut tilastollisesti vedenlaadun vaikutusta rakentamattomien rantatonttien arvoon (2004). Vesistöjen yleinen käyttökelpoisuusluokitus Tontin arvonnousu vedenlaadun parantuessa Tyydyttävä Hyvä: 9% Tyydyttävä Erinomainen 20% Huono Tyydyttävään: >100 % 18

19 Vesienhoidon hyödyt virkistyskäytölle? Valley vistas, CC Chesapeak bay program, CC Turo Hjerppe Mika SYKEn Marttunen Vesikeskus Turo Hjerppe SYKEn Vesikeskus 19 9

20 Käyttökelpoisuuskerroin VIRVA-malli virkistyshyötyjen arviointiin SYKEssä kehitetty Excel-työkalu Voidaan laskea vesistön virkistyskäyttöarvo ja sen muutos vedenlaadun muuttuessa Rantakiinteistöjen virkistyskäyttö Muut käyttäjät Sovellettu noin 10 kohteella eri puolella Suomea Lähtötietoa kerätään vesistön käyttäjiltä kyselytutkimuksen avulla Vedenlaadun ja virkistyskäytön välistä suhdetta kuvataan ns. arvofunktioilla Klorofylli-a (µg/l) VENEILY MAISEMA KALASTUS Uinti SAUNA- JA PESUVESI E/H H/T T/V V/H 20

21 Esimerkkejä sovelluksista Suomenlahdella rantakiinteistöjen virkistyshyödyn arvioidaan olevan 50 milj. vuodessa hyvän tilan saavuttamisesta Vuoksen vesienhoitoalueella rantakiinteistöjen virkistyshyödyn arvioidaan olevan milj. vuodessa hyvän tilan saavuttamisesta Muita esimerkkejä SYKEn verkkosivulla 21

22 LOPUKSI Viestintä tärkeää Mökkiläiset ja ranta-asukkaat hyötyvät kunnostuksista ja ovat valmiita osallistumaan kustannuksiin ja talkoisiin Kannattaako kunnostaminen? Kyllä kannattaa! Hannu Lehtomaa, YHA Kuvapankki 22