LEPOMOISIO, HUOVI, TURRI ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Pirkkalan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä LEPOMOISIO, HUOVI, TURRI ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

2 LEPOMOISIO, HUOVI, TURRI ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Onttonen Kaisa Mustajärvi Pauliina Pelkonen Asemakaavan luontoselvitykset Pirkkalan Lepomoision, Huovin ja Turrin alueilla Kannen kuva Turrin alue Rajasalmen sillan suunnasta kuvattuna Viite Ramboll Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ P F

3 Asemakaavan luontoselvitys SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Alueiden sijainti ja kuvaus 1 3. Kaavoitustilanne Lepomoisio ja Huovi Turri 4 4. Aineisto ja Menetelmät 5 5. kasvillisuus ja luontotyypit Lepomoisio ja Huovi Turri 7 6. Linnusto Lepomoisio ja Huovi Turri Liito-oravat Lepomoisio ja Huovi Turri Lepakot Turri Yhteenveto ja suositukset 12 Lähteet 13

4 Asemakaavan luontoselvitys 1 / JOHDANTO Pirkkalan kunta suunnittelee Turrin (Sankila 418) alueen asemakaavoittamista sekä asemakaavan muutosta kunnan taajaman läheisyyteen, sen länsipuolelle sijoittuvilla Lepomoision (006) ja Huovin (009) alueille. Tässä selvityksessä kuvataan alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä linnustoa, jotta kaavoituksessa voidaan huomioida alueiden mahdolliset luontoarvot. Selvityksen yhteydessä inventoitiin myös EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajeista lepakoiden ja liito-oravien esiintymistä alueilla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti luonnonsuojelulain 29, vesilain 11 ja metsälain 10 mukaisiin kohteisiin sekä erityisesti suojeltujen, uhanalaisten tai direktiivin (92/43/ETY) mukaisiin lajeihin. Selvityksen ovat laatineet Ramboll Finland Oy:sta ekologit FM Niina Onttonen ja FT Kaisa Mustajärvi. 2. ALUEIDEN SIJAINTI JA KUVAUS Alueet sijaitsevat Pirkkalan taajaman länsipuolella. Lepomoisio-Huovin alue sijaitsee taajaman laitamilla Vt 3:n pohjoispuolella. Turrin alue sijaitsee Pyhäjärven rannassa, Villilänsalmen ylittävän Rajasalmen sillan itäpuolella. Kuva 2-1 Suunnittelualueiden sijainnit.

5 Asemakaavan luontoselvitys 2 / 13 Kuva 2-2 Lepomoisio-Huovi kaavamuutosalue ilmakuvassa. Kuva 2-3 Turrin kaavamuutosalue ilmakuvassa.

6 Asemakaavan luontoselvitys 3 / KAAVOITUSTILANNE 3.1 Lepomoisio ja Huovi Alue on Pirkkalan taajamayleiskaavassa 2020 ( ) määritetty Pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueen keskiosassa on pieni osa virkistysaluetta (V), jossa kulkee myös ohjeellinen ulkoilureitti (kuva 3-1). Kuva 3-1. Ote Tajaamayleiskaavasta Pirkkalan yleiskaavaa 2020 varten tehdyssä luontoselvityksessä (Ramboll Oy 2009) alue on arvoluokaltaan muu paikallisesti arvokas kohde, koska se kuuluu kulttuurimaisemaan Virkaniemen huvila-alue, Naistenmatka (akm-a32). Alue on asemakaavaluettelossa tilastoalueen 01 Kuntakeskus alue Lepomoisio. Alue on asemakaavoittamatonta (kuva 3-2).

7 Asemakaavan luontoselvitys 4 / 13 Kuva 3-2 Ote Huovin asemakaavasta. 3.2 Turri Alue on lääninhallituksen vuonna 1993 hyväksymässä rantojen käytön osayleiskaavassa määritetty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (MT/s). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pirkkalan taajamayleiskaavassa 2020 ( ) alueelle on osoitettu Pientalovaltaista asuinaluetta (AP), Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK) sekä Virkistysaluetta (V). Lisäksi alueella kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (kuva 3-3).

8 Asemakaavan luontoselvitys 5 / 13 Kuva 3-3. Ote Taajamayleiskaavasta AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtöaineistona käytettiin Pirkkalan keskustan yleiskaavan luontoselvitystä (Ramboll Oy 2009). Alueilla tehtiin maastokäynnit kasvillisuuden, liito-oravien ja lintujen osalta , jonka lisäksi tehtiin lepakkoinventoinnit Turrin alueella 25.6., 8.7. ja Linnustoselvitys toteutettiin kesäkuussa klo välisenä aikana, jolloin laulavien lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan. Myös kesäkuun muiden selvityskäyntien yhteydessä kertyneet linnustohavainnot kirjattiin ylös. Liito-oravaselvityksen yhteydessä tarkastettiin pesäpaikkojen eli kolopuiden, risupesien sekä pönttöjen esiintyminen alueella. Lisäksi tarkistettiin suurten puiden, erityisesti haapojen ja kuusten aluset mahdollisten liito-oravan jätösten havaitsemiseksi. Havainnot tallennettiin maastossa GPS-paikantimella. Lepakkoselvityksen yhteydessä Turrin alue käytiin läpi lepakkodetektoria (BatBox Griffin) käyttäen kolmena yönä alkaen puoli tuntia auringonlaskun jälkeen, jolloin lepakot yleensä lähtevät liikkeelle päiväpiiloistaan. Alue kierrettiin rannan itäreunasta alkaen reunoja pitkin, jotta voitiin välttää tarpeeton liikkuminen viljapellolla. Pellon yllä mahdollisesti liikkuvia lepakoita pystyttiin kuitenkin havainnoimaan visuaalisesti, sillä alue on läpi kesän valoisa teiden ja asutusalueiden valaistuksesta johtuen. Lepomoisio-Huovin alueella ei tehty erillistä lepakkoselvitystä, sillä alueella tehdyn elinympäristötarkastelun perusteella alue ei ole lepakoille

9 Asemakaavan luontoselvitys 6 / 13 erityisen soveltuva. Alueella ei ole vanhaa puustoa, kalliokoloja tai rakennuksia, joissa voisi sijaita lepakoiden päiväpiiloja tai lisääntymiskolonioita. 5. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Lepomoisio ja Huovi Alue on kapea metsäkaistale, jonka puusto on luoteisosasta lehtipuuvaltaista taimikkoa ja kaakkoisosassa nuorta sekametsää. Alueen kasvupaikkatyypit edustavat pääasiassa mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT), joka on avoimilla alueilla paikoitellen heinittynyt. Tyyppilajeina havaittiin muun muassa mustikka (Vaccinium myrtillus), vadelma (Rubus idaeus), lillukka (Rubus saxatilis), metsälauha (Deschampsia flexuosa), oravanmarja (Maianthemum bifolium) ja pohjakerroksessa seinäsammal (Pleurozium schreberi). Alueella sijaitsee pieni lehtoalue, joka vastaa kasvupaikkatyypiltään tuoretta runsasravinteista lehtoa. Kohde ei ole erityisen edustava, koska puusto on nuorta ja lehtokasvillisuutta varjostava. Lajisto on niukkaa. Alueen vesitaloudesta mainittakoon keskiosassa sijaitseva suo, joka on edelleen pienialaisesti havaittavissa suon poikki kulkevan tien koillispuolella. Alueen laidassa sijaitsee myös kirkasvetinen oja, joka laskee Lepomoision asutusalueen suunnasta. Alueen koillispuolella sijaitsee pientaloasutusta ja lounaispuolella maavallin takana teollisuusalueen rakenteita. Maavallin sekä sitä vierustavan soratien maiden sekä toisella puolella sijaitsevien pihojen vaikutuksesta alueen reunoilla vallitsee runsas ihmisvaikutus. Tulokaslajeista reuna-alueilla esiintyy runsaana komealupiini (Lupinus polyphyllus). Kuva 5-1 Lepomoision alue on taimikkoa, jolla joitakin säästöpuita.

10 Asemakaavan luontoselvitys 7 / 13 Kuva 5-2 Lepomoisio-Huovin alueella sijaitseva lehto sekä käpytikan pesä. Kuva 5-3 Lehdon kasvillisuutta. 5.2 Turri Valtaosa alueesta on viljeltyä peltoa. Pellon reunassa sijaitsee joitakin metrejä leveä rantaniittyvyöhyke. Rantaniittyvyöhykkeen lajistossa esiintyy muun muassa nurmipuntarpää

11 Asemakaavan luontoselvitys 8 / 13 (Alopecurus pratensis), mesiangervo (Filipendula ulmaris) ja pelto-ohdake (Cirsium arvense). Rannassa ja ojien varsilla kasvaa lehtipuustoa ja pensaikkoa lajeinaan hieskoivu (Betula pubescens), harmaaleppää (Alnus incana) ja kiiltopajua (Salix phylicifolia). Soukontien päässä, lahden pohjukassa sijaitsee pieni venevalkama (kuva 5-6), jonka vieressä kasvaa muutamia haapoja (Populus tremula). Rantavyöhykkeen kasvillisuudessa esiintyy rannalta veteen päin mentäessä mm. luhtakastikka (Calamagrostis stricta), vesisara (Carex aquatilis), järviruoko (Phragmites australis) ja ulpukka (Nuphar lutea). Haapoja kasvaa myös jonkin verran rannassa sijaitsevan mökkitontin männikön laidassa ja pellon metsäsaarekkeissa. Metsäsaarekkeet ovat pellolta kerättyjen kivien läjitysalueita, ja niissä sijaitsee myös muuta rakennusmateriaalia. Sekä rannan kostea niittykasvillisuus että metsäsaarekkeitten kasvillisuus on voimakkaasti ihmisvaikutteista peltolajien leviämisen ja rehevöitymisen seurauksena. Alueen ojat muodostavat rantaan pieniä heinäisiä luhtia, joissa esiintyy muun muassa pullosara (Carex rostrata), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) ja vehka (Calla palustris) (kuva 5-4). Kuva 5-4 Rantaniitty ja näkymä kohti venevalkamaa.

12 Asemakaavan luontoselvitys 9 / 13 Kuva 5-5 Kurjenmiekkakasvustoja Turrin alueen ojan suistossa. Taustalla rantavyöhykkeen pensaikkoa VT3:lle katsottaessa.

13 Asemakaavan luontoselvitys 10 / 13 Kuva 5-6 Turrin alueen venevalkama, rantakasvillisuutta ja taustalla niemen tontin puustoa. Tien vieressä, sillan alkukohdan läheiseen lahdenpohjukkaan laskee nähtävästi hulevesiputki, joka vaikuttaa suojaisan, matalan seisovan lahden vedenlaatuun ja rehevöitymiseen yhdessä suunnittelualueen pellolta tulevan valuman kanssa siten, että koko lahti kasvaa kauttaaltaan kelluslehtisiä kasveja (kuva 5-7). Kuva 5-7 Tien vieren lahden pohjukkaan tuleva hulevesiputki

14 Asemakaavan luontoselvitys 11 / LINNUSTO 6.1 Lepomoisio ja Huovi Alueen linnusto on tyypillistä nuoren metsän ja pensaikkojen lajistoa. Runsaampina esiintyy asuttuun ympäristöön sopeutuneet lajeja. Alueella sijaitsevasta säästöpuumännystä havaittiin käpytikan pesä. Alueella ei havaittu huomionarvoisia lajeja tai niille soveltuvia elinympäristöjä. Taulukko 6-1 Lepomoisio-Huovin alueella havaitut lintulajit Laji Viherpeippo Vihervarpunen Sepelkyyhky Varis Käpytikka Keltasirkku Punarinta Kirjosieppo Peippo Närhi Haarapääsky Västäräkki Sinitiainen Talitiainen Sirittäjä Pajulintu Harakka Pensaskerttu Hernekerttu Räkättirastas Tieteellinen nimi Carduelis chloris Carduelis spinus Columba palumbus Corvus corone cornix Dendrocopos major Emberiza citrinella Erithacus rubecula Ficedula hypoleuca Fringilla coelebs Garrulus glandarius Hirundo rustica Motacilla alba Parus caeruleus Parus major Phylloscopus sibilatrix Phylloscopus trochilus Pica pica Sylvia communis Sylvia curruca Turdus pilaris 6.2 Turri Alueen lintujen elinympäristöt ovat pääosin ihmisvaikutteisia, sillä alue on rakennettua (VT3/E12). Alueelta havaittiin kaksi huomionarvoista lintulajia, rantasipi ja kalatiira, jotka on esitelty myöhemmin. Taulukko 6-2 Turrin alueella havaitut lintulajit Laji Rantasipi Viherpeippo Vihervarpunen Naakka Punarinta Kirjosieppo Peippo Haarapääsky Kalalokki Naurulokki Västäräkki Talitiainen Pajulintu Silkkiuikku Kalatiira Lehtokerttu Räkättirastas Tieteellinen nimi Actitis hypoleucos Carduelis chloris Carduelis spinus Corvus monedula Erithacus rubescula Ficedula hypoleuca Fringilla coelebs Hirundo rustica Larus canus Larus ridibundus Motacilla alba Parus major Phylloscopus trochilus Podiceps cristatus Sterna hirundo Sylvia borin Turdus pilaris

15 Asemakaavan luontoselvitys 12 / 13 Rantasipi (Actitis hypoleucos), NT, EVA Rantasipin levinneisyys ulottuu koko maahan. Kanta on ollut viime aikana laskusuunnassa ja viimeisimmässä uhanalaisuustarkastelussa laji määriteltiinkin silmälläpidettäväksi. Laji on karujen vesistöjen laji ja pesii yleisesti metsäylänköalueen karuilla järvillä, mutta myös joillakin merenlahdilla. Rantasipi on vaarantunut (NT) (Rassi ym. 2010) ja Suomen vastuulaji. Kalatiira (Sterna hirundo) DIR, EVA Kalatiira pesii sisämaan järvillä sekä sisäsaaristossa. Se on levittäytynyt sisämaassa Etelä-Lappiin saakka ja merialueilla se on yleinen pesimälintu kauttaaltaan. Kalatiira on ollut saariston runsain tiiralaji, mutta sen kannat romahtivat viime vuosisadan lopulla. Kanta on sittemmin paikoittain kasvanut ja paikoittain taantunut. Laji on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji sekä Suomen vastuulaji. 7. LIITO-ORAVAT 7.1 Lepomoisio ja Huovi Lepomoision ja Huovin alueella sijaitsee vain joitakin vanhempia puita, jotka on jätetty edellisissä hakkuissa säästöpuiksi. Näiden puiden osalta tarkistettiin kolopuut sekä haapojen ja kuusien alustat mahdollisten liito-oravan jätösten osalta. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä, johtuen puuston rakenteesta. Säästöpuita lukuun ottamatta puusto alueella on tiheää taimikkoa tai harventamatonta nuorta metsää, joka ei ole soveltuvaa liito-oravan elinympäristöksi. 7.2 Turri Seudun puusto on mäntyvaltaista läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia ympäröivillä alueilla. Pihapiireissä erityisesti itäpuolella sijaitsee myös varttuneita lehtipuita. Suunnittelualueen rantapuustossa esiintyy pääasiassa nuorta puustoa ja pensaikkoa. Aivan venevalkaman tuntumassa esiintyy joitakin suurempia haapoja, samoin kuin kahdella pellon keskellä olevalla metsäsaarekkeella. Havaintoja liito-oravan esiintymisestä ei tehty, eikä alueella ole liito-oravalle sopivia pesäpaikkoja tai erityisen soveliasta elinympäristöä. 8. LEPAKOT 8.1 Turri Ranta-alueen itälaidalla sijaitsevan asutuksen ja suunnittelualueen pellonlaidan sekä venevalkaman yllä havaittiin kesän aikana jokaisella kartoituskerralla ainoastaan yksi saalistava pohjanlepakko. Rannan tuntumassa lännempänä ei tehty havaintoja lepakoista. Ranta on täältä kohdin melko avoin, ja katkeaa ja vaihettuu rakennetuksi ympäristöksi (rakennettu avoin ranta sillan alussa, silta), mikä ei ole lepakoille soveltuvaa saalistusaluetta avoimuudesta johtuen. 9. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Lepomoision-Huovin alueella sijaitseva lehto tulee mahdollisuuksien mukaan jättää rakentamisen ulkopuolelle, sillä lehdot on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi. Lehtoalueen säästäminen mahdollistaa harvinaisemman lehtolajiston säilymisen alueella ja parantaa lajien leviämismahdollisuuksia elinympäristöjen välillä. Aluetta on mahdollista hoitaa puustoa harventamalla tai vaihtoehtoisesti metsälaidunnuksella, sillä liian tiheä puusto estää lehtokasvillisuuden kehittymistä.

16 Asemakaavan luontoselvitys 13 / 13 LÄHTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslèn A. & Mannerkoski, I. (toim.) (2010) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Ramboll Oy (2009) Pirkkalan kunta, Keskustan yleiskaavan luontoselvitys. 29 s. Ympäristöministeriön uhanalaisten lajien toinen seurantatyöryhmä (2000) Kansainväliset vastuulajit: linnut (ymparisto.fi Luonto > Lajit > Uhanalaiset lajit > Kansainväliset vastuulajit)