Perinnöllinen hemokromatoosi
|
|
- Jarkko Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Jokke Hannuksela, Martti Färkkilä ja Seppo Parkkila Perinnöllinen hemokromatoosi Perinnöllinen hemokromatoosi on rauta-aineenvaihdunnan häiriö, jossa elimistöön kertyy ylimääräistä rautaa ja tämä aiheuttaa lopulta kudosvaurioita esimerkiksi maksassa, haimassa ja sydänlihaksessa. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella sairaus on jaettu neljään alaluokkaan, joissa taudin syynä ovat mutaatiot eri geeneissä. Kuitenkin vain pienelle osalle kyseisten mutaatioiden kantajista ilmaantuu hemokromatoosin oireita tai taudille tyypillisiä elinvaurioita. Taudin ilmaantumiseen vaikuttavatkin geneettisten tekijöiden lisäksi ympäristötekijät, ja hemokromatoosiin liittyvät vakavat kliiniset ilmentymät voidaan ehkäistä taudin varhaisella toteamisella ja hoidolla. Duodecim 2008;124: R audan imeytyminen ohutsuolen alkuosasta on tarkan säätelyn alaista, ja säätelyn ajatellaan tapahtuvan ohutsuolen kryptien alueella sijaitsevissa epäkypsissä enterosyyteissä sekä maksassa (kuva 1) (Parkkila 2000, Frazer ja Anderson 2003). On arveltu, että kryptan epäkypsät enterosyytit mittaavat elimistössä verenkierron mukana kulkevan raudan määrää. Solujen kypsyttyä ja siirryttyä villusten kärkiosiin ne pystyvät siten huolehtimaan raudan imeytymisestä elimistön vaatimusten mukaisesti. Maksalla vaikuttaa olevan keskeinen asema raudan imeytymisen säätelyssä. Maksasolujen ajatellaan aistivan verenkierrossa kiertävän raudan määrää, jonka perusteella ne säätelevät humoraalisella mekanismilla villusten kypsien enterosyyttien kautta imeytyvän raudan määrää elimistön rautavaatimusten mukaisesti. Perinnöllisessä hemokromatoosissa raudan imeytymisen säätely on häiriintynyt, minkä seurauksena elimistöön kertyy ylimääräistä rautaa (Hannuksela 2004). Tämä puolestaan voi aiheuttaa taudille tyypillisiä oireita ja elinvaurioita. Pitkälle edenneen hemokromatoosin tärkeitä kliinisiä ilmentymiä ovat mm. niveloireet, maksakirroosi, hepatosellulaarinen karsinooma, diabetes ja kardiomyopatia. Nämä komplikaatiot voidaan ehkäistä taudin varhaisella toteamisella ja oikealla hoidolla. Diagnoosi perustuu nykyisin seerumin rautaparametrien määrityksiin, ja se voidaan yleensä varmistaa DNA-analyysillä. Maksabiopsiaa tarvitaan enää harvoin diagnoosin varmistamisessa. Toistuvat venesektiot ovat tehokas, halpa ja turvallinen hoito. Potilaiden elinajanennuste on normaali, jos venesektiot aloitetaan ennen diabeteksen tai maksakirroosin kehittymistä. Hemokromatoosin perinnöllisenä syynä ovat yleensä HFE-geenimutaatiot. Tärkeimmän tautia aiheuttavan mutaation kantajien osuus on Pohjois-Euroopassa noin 10 %, ja homotsygootteja on arviolta 0,4 % eurooppalaisesta väestöstä (Hanson ym. 2001). Kuitenkaan kaikilta perinnöllistä hemokromatoosia sairastavilta ei ole löydettävissä HFE-geenin mutaatioita. The Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM) tietokanta mainitsee neljä eri perinnöllisen hemokromatoosin muotoa ( omim/), jotka on määritelty numeroin viitaten niiden kronologiseen järjestykseen. Perinnöllisen 1019
2 Kryptan epiteelisolu Pohjukaissuoli Villuksen epiteelisolu Fe 3+ Fe 2+ Fe 2+ Fe 3+ Fe 3+ TrFeSat Hepsidiini Fe 3+ Hepsidiini Transferriinireseptori HFE Transferriini Beeta 2 -mikroglobuliini Maksa DMT 1 Ferroportiini 1 DcytB Hefestiini Kuva 1. Raudan imeytymisen säätely (Hannuksela 2004). Ohutsuolen kryptissa sijaitsevien epäkypsien enterosyyttien on ajateltu aistivan elimistön rautavarastoja ottamalla soluun rautaa verenkierrosta basolateraalisen solukalvon läpi transferriinireseptorivälitteisellä mekanismilla. HFE-proteiinilla ajatellaan olevan tärkeä merkitys transferriiniin sitoutuneen raudan kuljettamisessa transferriinireseptori 1:n (TfR1) kautta solun sisälle. Raudan solunsisäinen määrä kryptan alueella sijaitsevissa enterosyyteissä on suoraan verrannollinen seerumin transferriinin rautakyllästeisyyteen (TrFeSat) ja kuvastaa elimistön rautavarastoja. Kypsyessään enterosyytit pystyvät siten asettumaan sopivaan valmiuteen vastaamaan elimistön rautavaatimuksia. Villusten alueella kyseiset epiteelisolut huolehtivat raudan imeytymisestä apikaalisen solukalvon läpi oikealla tavalla. Maksalla ja sen tuottamalla hepsidiiniproteiinilla vaikuttaa olevan ratkaiseva merkitys raudan imeytymisen säätelyssä. TfR1-, TfR2- ja HFE-proteiinien ajatellaan osallistuvan hepatosyyteissä seerumin transferriinikyllästeisyyden aistimiseen. Maksa säätelee seerumin transferriinin rautakyllästeisyyden perusteella hepsidiinin ilmentymistä. Hepsidiinipitoisuus puolestaan vaikuttaa suoraan ohutsuolen villusten alueella sijaitseviin kypsiin eneterosyytteihin ja säätelee ohutsuolesta imeytyvän raudan määrää elimistön vaatimusten mukaisesti. DMT 1 = divalent metal transporter 1, DcytB = duodenal cytocrome B hemokromatoosin eri muodot on esitelty taulukossa 1 (Roetto ja Camaschella 2005, Franchini 2006, Swinkels ym. 2006). Lisäksi taulukossa 2 on esitetty hemokromatoosin ei-perinnöllisiä syitä. Tyypin 1 eli klassinen hemokromatoosi Klassinen hemokromatoosi aiheutuu HFE-geenin mutaatioista, jotka aiheuttavat raudan asteittaista kertymistä elimistöön (Parkkila 2000, Hannuksela 2004). HFE-geenin koodaama HFE-proteiini muistuttaa läheisesti MHC-luokan I molekyylejä. Normaali HFE-proteiini sitoutuu fysiologisissa olosuhteissa beeta 2 -mikroglobuliinin lisäksi myös transferriinireseptoriin (TfR). HFE-proteiinin ja TfR:n kiinnittyminen toisiinsa on tärkeää raudan TfR-välitteisen kuljetuksen kannalta, ja tämä kuljetus on välttämätön edellytys oikean rautamäärän imeytymiselle ravinnosta elimistön tarpeiden mukaisesti. HFEproteiinin ajatellaan säätelevän TfR-välitteistä raudan soluunottoa ohutsuolen kryptien enterosyyteissä ja hepatosyyteissä. HFE:n toimintamekanismia ei kuitenkaan vielä tunneta tarkasti. Klassisen hemokromatoosin oireet ja löydökset ovat taudin alkuvaiheessa hyvin epäspesifisiä, mutta taudin edetessä potilaille ilmaantuu hemokromatoosille tyypillisiä kliinisiä ilmentymiä (taulukot 3 ja 4) (Powell 2002). Yleisimmät oireet ovat väsymys, heikkouden tunne ja nivelkivut. Tavallisiin oireisiin kuuluvat myös ylävatsakipu, seksuaalinen haluttomuus ja impotenssi. Tyypillinen niveloire on etu- ja keskisormen 1020 J. Hannuksela ym.
3 Taulukko 1. Perinnöllisen hemokromatoosin genettinen luokittelu (Camaschella C 2005). Luokka Periytyvyys Kromosomi Mutatoitunut geeni Kohdeproteiini Fenotyyppi Tyypin 1 eli klassinen hemokromatoosi AR 6p21.3 HFE HFE klassinen Tyypin 2 eli juveniili hemokromatoosi AR A) 1q21 A) HJV A) hemojuveniili juveniili B) 19q13,1 B) HAMP B) hepsidiini Tyypin 3 eli TfR2-hemokromatoosi AR 7q22 TfR2 TfR2 klassinen Tyypin 4 hemokromatoosi eli ferroportiinitauti AD 2q32 SLC40A1 ferroportiini1 epätyypillinen AR = autosomissa peittyvästi periytyvä, AD = autosomissa vallitsevasti periytyvä tyvinivelen kipu tai tulehdus, mutta oireita voi periaatteessa esiintyä missä nivelessä tahansa. Ensimmäinen merkki ylimääräisen raudan kertymisestä elimistöön on plasman tai seerumin transferriinin rautakyllästeisyyden (P/S-TrFeSat) suureneminen (Hannuksela 2004). Seerumin ferritiinipitoisuus (S-Ferrit) suurenee myös taudin varhaisessa vaiheessa, ja se kuvastaa yleensä hyvin elimistön rautavarastojen määrää. Ferritiini on kuitenkin akuutin vaiheen proteiini, ja sen pitoisuus saattaa kasvaa mm. infektioiden ja akuutin maksavaurion yhteydessä huomattavasti. Elimistössä oleva ylimääräinen rauta kertyy ensimmäiseksi maksan parenkymaalisiin soluihin, mikä voi aiheuttaa seerumin aminotransferaasiarvojen (ALAT, ASAT) suurenemista ja lopulta johtaa maksafibroosin ja -kirroosin kehittymiseen. Pienelle osalle kirroosipotilaista saattaa edelleen kehittyä hepatosellulaarinen karsinooma. Raudan kertyminen sydämeen ja haimaan voi puolestaan johtaa kardiomyopatiaan ja diabetekseen. Nämä hemokromatoosin korjaantumattomat komplikaatiot kehittyvät vasta taudin myöhäisessä vaiheessa. Perinnöllinen hemokromatoosi aiheutuu yleensä C282Y-mutaatioista HFE-geenin molemmissa alleeleissa, ja tautia sairastavista arviolta 90 % on homotsygootteja kyseisen mutaation suhteen (Hanson ym. 2001, Bomford 2002). Tauti aiheutuu 1 5 %:lla HFE-geenin C282Yja H63D-mutaatioiden esiintyessä yhtäaikaisesti (C282Y/H63D-kaksoisheterotsygotia). Myös S65C-mutaatio yhdessä C282Y-mutaation kanssa esiintyessään (C282Y/S65C-kaksoisheterotsygotia) aiheuttaa lievää raudan kertymistä elimistöön ja voi siten joskus johtaa taudin kehittymiseen. HFE-geenin mutaatiot ovat hyvin yleisiä erityisesti Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. Suomessa C282Y-mutaation kantajia on noin 10 %, H63D-mutaation noin 20 % ja S65C-mutaation noin 4 % väestöstä (Parkkila ym. 2001, Hannuksela ym. 2005). Euroopassa C282Y-homotsygootteja arvioidaan olevan 0,4 % ja C282Y/ H63D-kaksoisheterotsygootteja 2 % väestöstä (Hanson ym. 2001). Tyypin 2 eli juveniili hemokromatoosi Juveniili hemokromatoosi on harvinainen perinnöllisen hemokromatoosin muoto, jolle on tyypillistä raudan nopea kertyminen elimistöön ja kliinisten komplikaatioiden kehittyminen ennen Taulukko 2. Sekundaarisen hemokromatoosin syitä. Raudan kertymistä aiheuttavat anemiat (mm. talassemia, sideroblastianemia) Verensiirtoihin liittyvä raudan kertyminen Ravitsemukseen liittyvä raudan kertyminen Kroonisiin maksasairauksiin liittyvä raudan kertyminen (mm. hepatiitti C, alkoholikirroosi, muu kuin alkoholista johtuva steatohepatiitti (NASH)) Porfyria cutanea tarda Taulukko 3. Klassisen hemokromatoosin oireet (Powell 2002). Väsymys Heikkouden tunne Laihtuminen Apatia Nivelet: kipu Maksa: ylävatsakipu Sydän: rytmihäiriöt, vajaatoiminnan oireet Hormonaaliset: diabetes, seksuaalinen haluttomuus, impotenssi, amenorrea, gynekomastia, karvoituksen väheneminen Perinnöllinen hemokromatoosi 1021
4 Taulukko 4. Klassisen hemokromatoosin löydökset (Powell 2002). Kliiniset löydökset Nivelet: tulehdus, nivelturvotukset Maksa: hepatomegalia Perna: splenomegalia Iho: hyperpigmentaatio Hormonaaliset: diabetes, kivesten atrofia, hypogonadismi, hypotyreoosi Sydän: laajentava kardiomyopatia, vajaatoiminta Laboratoriolöydökset Veri: suurentuneet rautaparametrit (S-Fe, P/S-TrFeSat ja/tai S-Ferrit), suurentuneet aminotransferaasiarvot (S-ALAT ja/tai S-ASAT) Maksabiopsia: lisääntynyt rautamäärä värjäyksessä, suurentunut HIC ja/tai HII, fibroosi, kirroosi, HCC HCC = hepatosellulaarinen karsinooma, HIC = maksan rautapitoisuus, HII = maksan rautaindeksi. P/S-TrFeSat, plasman/seerumin transferriinin rautakyllästeisyys, S-Ferrit = seerumin ferritiinipitoisuus 30 vuoden ikää (Roetto ja Camaschella 2005, Franchini 2006, Pietrangelo 2006a, Swinkels ym. 2006). Laboratoriotutkimuksissa havaitaan kohonneet P/S-TrFeSat- ja S-Ferrit-arvot, ja taudin kliinisiä ilmentymiä ovat hypogonadismi, kardiomyopatia, rytmihäiriöt, diabetes, artropatia, maksakirroosi ja ihon pigmentoituminen kuten klassisessa hemokromatoosissa. Kuitenkin kardiomyopatia, hypogonadismi ja vähentynyt glukoosinsieto ovat huomattavasti yleisempiä juveniilissa hemokromatoosissa verrattuna klassiseen muotoon, ja kuolemaan johtavat komplikaatiot ennen 30 vuoden ikää ovat mahdollisia. Hoitamattomassa taudissa sydänperäiset oireet ovat hallitsevia ja sydämen vajaatoiminta sekä rytmihäiriöt ovat yleisimpiä kuolemaan johtavia syitä. Juveniili hemokromatoosi voi aiheutua kahden eri geenin mutaatioista, minkä perusteella tauti jaetaan alatyyppeihin 2A ja 2B. Suurimmalla osalla tauti aiheutuu mutaatioista HJV-geenissä (tyyppi 2A), joka koodaa hemojuveniili-nimistä proteiinia. Hemojuveniilin toimintamekanismeja ei vielä tiedetä, mutta se vaikuttanee rautaaineenvaihduntaan hepsidiiniproteiinin kautta. Pienellä osalla juveniili hemokromatoosi aiheutuu mutaatioista HAMP-geenissä (tyyppi 2B), joka koodaa hepsidiiniä. Hepsidiini on maksan tuottama antimikrobiaalinen peptidi, jolla on keskeinen asema rauta-aineenvaihdunnan säätelyssä. Hepsidiinin lisääntynyt ilmentyminen aiheuttaa raudan imeytymisen vähenemistä ja raudan pysymistä retikuloendoteliaalijärjestelmässä (RES). Hepsidiinipitoisuuden pieneneminen puolestaan lisää raudan imeytymistä ja raudan vapautumista RES:stä. Näin ollen hepsidiiniä kutsutaan rauta-aineenvaihdunnan»negatiiviseksi säätelijäksi». Eklund ja Pettersson (2006) julkaisivat vastikään erinomaisen suomenkielisen artikkelin hepsidiinin merkityksestä kroonisen taudin anemiassa. Siinä käsitellään myös hepsidiinin ilmentymisen säätelyä ja hepsidiinin merkitystä rauta-aineenvaihdunnassa. Tyypin 3 eli TfR2-hemokromatoosi Tyypin 3 hemokromatoosi aiheutuu mutaatioista TfR2-geenissä (Roetto ja Camaschella 2005, Pietrangelo 2006b, Swinkels ym. 2006). Se on harvinainen perinnöllinen sairaus, jossa raudan kertyminen maksaan, seerumin rauta-arvojen suureneminen ja kliiniset komplikaatiot ovat samanlaisia kuin klassisessa, tyypin 1 hemokromatoosissa. Taudinkuva on kuitenkin vaihteleva ja oireet ilmenevät yleensä varhaisemmalla iällä kuin hemokromatoosin klassisessa muodossa. TfR2-geenin proteiinituote muistuttaa tavallista transferriinireseptoria, mutta sen rooli rauta-aineenvaihdunnassa on edelleen epäselvä. TfR2-proteiinia ilmentyy runsaasti maksan hepatosyyteissä, joissa sen arvellaan osallistuvan transferriiniin sitoutuneen raudan soluunottoon reseptori-endosytoosivälitteisellä mekanismilla. TfR2 sitoutuu transferriiniin kuitenkin huomattavasti pienemmällä affiniteetilla kuin klassinen TfR. TfR2:lla saattaa tästä huolimatta olla tärkeä merkitys transferriiniin sitoutuneen raudan ottamisessa hepatosyytteihin, koska klassisen TfR:n ilmentyminen näissä soluissa on vähäistä. Tyypin 4 hemokromatoosi eli ferroportiinitauti Ferroportiinitauti on harvinainen sairaus, joka poikkeaa selvästi muista perinnöllisen hemokromatoosin muodoista (De Domenico ym J. Hannuksela ym.
5 2006, Pietrangelo 2006b, Swinkels ym. 2006). Se periytyy autosomissa vallitsevasti ja aiheutuu mutaatioista SLC40A1-geenissä, joka koodaa ferroportiini 1 proteiinia. Kliininen taudinkuva on vaihteleva mutta yleensä lievempi kuin klassisessa hemokromatoosissa. Yleensä ferroportiinitaudissa rautaa kertyy hiljalleen maksan ja pernan RES:ään, ja siihen liittyviä tyypillisiä piirteitä ovat suurentunut S-Ferrit, normaali tai ainoastaan hieman suurentunut P/S-TrFeSat ja lievä anemia. Ferroportiinitauti voidaan jakaa mutaatiotyyppien mukaan kahteen eri luokkaan, jotka näyttäisivät tuottavan toisistaan poikkeavan taudinkuvan. Normaalisti ferroportiini 1 on solukalvolla sijaitseva proteiini, joka huolehtii raudan kuljettamisesta solun ulkopuolelle mm. enterosyyteissä ja makrofageissa. Yleensä SLC40A1-geenin mutaatiot estävät ferroportiini 1 proteiinin siirtymisen solukalvolle. Tällöin ferroportiini 1 ei pysty siirtämään rautaa ulos solusta, mikä aiheuttaa ferroportiinitaudille tyypillisen raudan kertymisen maksan RES:ään. Raudan kertyminen kudoksiin suurentaa seerumin ferritiinipitoisuutta. Samalla raudan vapautuminen verenkiertoon ja sen saatavuus luuytimeen erytropoieesia varten vähenevät, minkä vuoksi plasman tai seerumin transferriinin rautakyllästeisyys pysyy normaalina tai vain hieman suurentuneena ja potilaalla saattaa esiintyä lievää anemiaa. Vasta taudin myöhemmässä vaiheessa P/S-TrFeSat kasvaa selvemmin ja ylimääräistä rautaa alkaa kertyä parenkymaalisiin elimiin. Vaikka raudan kertyminen elimistöön voi olla merkittävää, se on yleensä hyvin siedettyä ja johtaa vain harvoin merkittäviin kliinisiin komplikaatioihin. Osalla ferroportiinitautia sairastavista taudinkuva on klassisen hemokromatoosin kaltainen. Tällöin mutatoitunut ferroportiini 1 -proteiini sijaitsee normaalisti solukalvolla mutta se ei reagoi hepsidiinin vaikutukseen, mikä aiheuttaa raudan tavallista runsaamman kuljetuksen ulos enterosyyteistä ja makrofageista. Tällöin raudan kertyminen hepatosyytteihin on samanlaista kuin klassisessa hemokromatoosissa ja S-Ferrit-arvon lisäksi myös P/S-TrFeSat suurenee. Penetranssi Klassisessa hemokromatoosissa huomattavalle osalle (yli 60 %) C282Y-homotsygooteista kertyy ajan myötä ylimääräistä rautaa elimistöön ja heillä on havaittavissa suurentuneita rautaarvoja eli tämän genotyypin biokemiallinen penetranssi on suuri (Adams ym. 2000). Kuitenkin vain osalle C282Y-homotsygooteista kehittyy ajan myötä taudin oireita ja löydöksiä, jolloin puhutaan kliinisestä penetranssista. Klassisessa hemokromatoosissa ylimääräistä rautaa kertyy elimistöön hiljalleen ja taudin oireet alkavat ilmestyä tyypillisesti vasta 40 ikävuoden jälkeen. Tämä vaikeuttaa kliinisen penetranssin tarkkaa arviointia. Lisäksi oireettomillakin potilailla voi esiintyä taudin ilmentymänä maksakirroosia. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittiin maksabiopsioissa fibroosia 18,4 %:lla oireettomista C282Y-homotsygoottimiehistä ja 5,4 %:lla naisista ja kirroosia 5,6 %:lla ja 1,9 %:lla (Powell ym. 2006). Beatonin ja Adamsin (2006) y d i n a s i a t Perinnöllisessä hemokromatoosissa raudan imeytymisen säätelyn häiriytyminen aiheuttaa raudan kertymistä elimistöön. Tautia aiheuttavia mutaatioita on löydetty useista eri geeneistä. Taudin diagnoosi perustuu seerumin tai plasman rautaparametrien määrityksiin. Toistuvat venesektiot ovat tehokas, halpa ja turvallinen hoito. Riittävän varhaisella diagnosoinnilla ja hoidolla pystytään ehkäisemään taudin komplikaatioiden kehittyminen. Perinnöllinen hemokromatoosi 1023
6 aineistossa jopa 20 %:lle potilaista kehittyi kirroosiin edenneessä hemokromatoosissa hepatosellulaarinen karsinooma keskimäärin yhdeksän vuoden seurannan aikana. Perinnöllinen hemokromatoosi lisää maksasyövän riskiä eri tutkimusten mukaan kertaisesti. On kuitenkin syytä korostaa, että Suomessa ei ole tehty vuosina ainuttakaan maksansiirtoa varman hemokromatoosin vuoksi ja eurooppalaisessa lähes siirtopotilaan aineistossa hemokromatoosi oli aiheena siirtoon vain 359 potilaalla (0,5 %) ( Aiemmin suurimmalle osalle C282Y-homotsygooteista ajateltiin kehittyvän ajan myötä hemokromatoosin oireita. Sittemmin kliinisen penetranssin on kuitenkin havaittu olevan huomattavasti pienempi. Tuoreessa U.S. Preventive Services Task Forcen julkaisemassa laajassa katsausartikkelissa arvioitiin C282Y-homotsygoottien hemokromatoosiin liittyvän sairastuvuuden olevan % (Whitlock ym. 2006). Muiden hemokromatoosia aiheuttavien HFE-genotyyppien kliininen penetranssi on huomattavasti tätä pienempi. Useilla sisäisillä ja ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta taudin puhkeamiseen (Hannuksela 2004). Oireet ilmenevät yleensä aiemmin miehillä kuin naisilla, ja miehillä oireiden on arvioitu olevan ainakin viisi kertaa yleisempiä. Syynä tälle erolle on kuukautisvuotoihin ja raskauksiin liittyvä raudan hävikki. Ruokavalio saattaa myös vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Verenluovutukset voivat vähentää ja alkoholismi sekä B- ja C-hepatiitit aikaistaa kliinisten oireiden kehittymistä. Lisäksi muut geneettiset tekijät saattavat vaikuttaa klassisen hemokromatoosin patogeneesiin ja HFE-mutaatioiden penetranssiin. Tyypin 2, 3 ja 4 hemokromatoosit ovat harvinaisia sairauksia, joten erillisiä tutkimuksia näiden muotojen penetranssista ei ole tehty. Tyypin 2 eli juveniilissa hemokromatoosissa HJV- tai HAMP-geenien mutaatiot aiheuttavat raudan kertymistä elimistöön ainoastaan esiintyessään geenin molemmissa alleeleissa (homotsygotia), ja tällöin niiden penetranssi vaikuttaisi olevan hyvin suuri (Beutler 2006). Myös tyypin 4 hemokromatoosissa eli ferroportiinitaudissa SLC40A1-geenissä esiintyvien mutaatioiden penetranssi on ilmeisesti suuri. Tyypin 3 eli TfR2- hemokromatoosissa penetranssi vaikuttaisi vaihtelevammalta TfR2-geenin mutaatiokohdan mukaan. TfR2-mutaatioiden kantajuus (heterotsygotia) ei aiheuta raudan kertymistä elimistöön eikä myöskään taudin oireita. Hemokromatoosin seulonta Klassista hemokromatoosia sairastavien ensimmäisen asteen sukulaisten seulontaa suositellaan yleisesti (Powell 2002, Gleeson ym. 2004). Ensimmäisen asteen sukulaisille tulisi ensin suorittaa HFE-mutaatioiden genotyypitys. Tämän jälkeen henkilöiltä, joilla todetaan taudille altistava genotyyppi (C282Y-homotsygotia, C282Y/ H63D- tai C282Y/S65C-kaksoisheterotsygotia), tulisi mitata P/S-TrFeSat ja S-Ferrit. Klassisen hemokromatoosin joukkoseulonta on herättänyt runsaasti keskustelua. Seulonnan tarvetta on perusteltu usein seuraavilla argumenteilla: 1) Tautia aiheuttavien mutaatioiden esiintyvyys on suuri valkoihoisessa väestössä. 2) Tauti saattaa johtaa hoitamattomana vakaviin elinkomplikaatioihin ja elinajan lyhenemiseen. 3) Taudista on tunnistettavissa latentti tai varhainen oireinen vaihe, ja on olemassa sopivia ja yleisesti hyväksyttyjä ei-invasiivisia diagnostisia menetelmiä, jotka mahdollistavat varhaisen diagnoosin. 4) Taudille on tehokas, turvallinen ja halpa hoito, joka on helposti saatavilla. 5) Varhainen diagnoosi ja oikea hoito ehkäisevät sairastavuutta ja parantavat ennustetta (Brissot ym. 2000, Njajou ym. 2004). Tärkeimpänä perusteena joukkoseulontoja vastaan on pidetty HFE-mutaatioiden aiemmin oletettua pienempää penetranssia. Joukkoseulonta käy sitä kalliimmaksi, mitä pienemmäksi HFE-mutaatioiden penetranssi osoittautuu. Erään laskelman mukaan joukkoseulonta olisi kustannustehokasta penetranssin ollessa vähintään 20 % (Bomford 2002). Gagne ym. (2007) arvioivat kustannustehokkuutta vastikään laajassa tutkimuksessaan. Sen mukaan joukkoseulonta olisi kustannustehokasta 0,3 %:n suuruisella C282Y-homotsygotian esiintyvyydellä, jos biokemiallinen penetranssi olisi yli 70 %. Huomionarvoinen havainto tutkimuksessa oli myös 1024 J. Hannuksela ym.
7 se, että seulonnan avulla löydettyjen ja hoidettujen hemokromatoosipotilaiden odotettavissa oleva elinaika piteni seitsemällä vuodella. Penetranssin lisäksi huolta aiheuttavat seulonnan mahdolliset negatiiviset psykososiaaliset vaikutukset ja geneettinen syrjintä. Tähän mennessä saatujen tutkimustulosten perusteella seulontaan liittyvät psykososiaaliset haittavaikutukset ovat harvinaisia ja ne saattaisivat olla ehkäistävissä oikealla informaatiolla (Delatycki ym. 2005, Stuhrmann ym. 2005, Power ym. 2007). Seulonnasta saadulla epäselvällä tuloksella voi kuitenkin olla lievä negatiivinen vaikutus hyvinvointiin (Anderson ym. 2006). Koska joukkoseulonnan avulla saavutettavissa olevia hyötyjä ei ole pystytty osoittamaan sen mukanaan mahdollisesti tuomia haittoja suuremmaksi, hemokromatoosin systemaattista seulontaa ei suositella (Adams ym. 2000, Qaseem ym. 2005). Diagnostiikka Perinnöllisen hemokromatoosin kliiniset oireet ja löydökset kehittyvät hiljalleen ja oireet ovat aluksi hyvin epäspesifisiä. Tämän vuoksi tautia voi olla vaikea epäillä, mutta epäilyn herättyä hemokromatoosin diagnostiikka on suhteellisen yksinkertaista. Diagnoosi perustuu edullisiin ja yleisesti saatavilla oleviin seerumin tai plasman rautaparametrien määrityksiin. Se voidaan yleensä varmistaa verestä tehtävällä DNA-analyysillä, jonka tulos pysyy samana koko eliniän. Yksinkertaisten laboratoriotestien ansiosta perinnöllisen hemokromatoosin diagnoosi on mahdollista tehdä myös perusterveydenhuollossa. Diagnostiikkaa esitteleviä ja selkeyttäviä vuokaavioita on saatavilla helpottamaan kliinikon työtä (kuva 2) (Parkkila ja Niemelä 2001, Hannuksela 2004). Perinnöllistä hemokromatoosia epäiltäessä P/S-TrFeSat- ja S-Ferrit-määritykset ovat ensimmäisen vaiheen tutkimuksia (Powell 2002, Hannuksela 2004). Jos P/S-TrFeSat on viitealueen yläpuolella, tulee toisessa vaiheessa suorittaa HFE-mutaatioiden genotyypitys. Klassisen hemokromatoosin diagnoosi varmistuu, jos P/S-TrFeSat on suurentunut ja potilas on genotyypityksen perusteella C282Y-homotsygootti, C282Y/H63D- tai C282Y/S65C-kaksoisheterotsygootti. Jos HFE-genotyypityksen avulla ei voida varmistaa diagnoosia eikä ylimääräisen raudan kertymiselle elimistöön löydy muuta selitystä, tulee jatkotutkimuksena harkita maksa Kliininen epäily Transferriinin rautakyllästeisyys Hemokromatoosia sairastavan potilaan 1. asteen sukulainen Normaali Suurentunut Ei perinnöllisen hemokromatoosin jatkotutkimuksia Muut genotyypit Muut mahdolliset rautakertymän syyt Maksabiopsiaa tai maksan magneettikuvausta harkittava HFEgenotyypitys C282Y/C282Y C282Y/H63D C282Y/S65C * Perinnöllisen hemokromatoosin diagnoosi Kuva 2. Perinnöllisen hemokromatoosin diagnostiikka. * Seerumin tai plasman rautaparametrien määrittäminen, jos siitä ei ole tehty ennen HFE-mutaatioiden genotyypitystä. Pelkän genotyypityksessä todetun hemokromatoosille altistavan mutaatiolöydöksen perusteella taudin diagnoosia ei vielä voida tehdä, mutta mutaatiolöydöksen vuoksi seerumin tai plasman rautaparametreja tulee seurata. Perinnöllinen hemokromatoosi 1025
8 Kuva 3. Kirroosiasteelle edennyt maksabiopsialöydös perinnöllistä hemokromatoosia sairastavalta. Hepatosyyteissä näkyy huomattava rautakertymä (sininen väri). Rautavärjäys. Kuva: Päivi A. Kärkkäinen. biopsiaa. Myös maksan magneettitutkimuksen avulla saadaan tietoa mahdollisesta rautakertymästä, ja sitä voidaan usein käyttää maksabiopsian sijasta. Hemokromatoosityyppien 2, 3 ja 4 diagnostiikassa genotyypitykset eivät vielä kuulu alkuvaiheen rutiinidiagnostiikkaan, vaan diagnoosi varmistuu yleensä maksabiopsian ja sukuanamneesin perusteella. Maksabiopsian aiheina hemokromatoosissa ovat yli 40 vuoden ikä, S-Ferrit yli µg/l tai suurentuneet aminotransferaasiarvot (ALAT tai ASAT) (Powell 2002). Kuvassa 3 on maksabiopsialöydös potilaalta, jolla oli jo kirroosiasteelle edennyt maksavaurio ja runsas rautakertymä hepatosyyteissä. Hoito Perinnöllisen hemokromatoosin hoidon aloittamisen aiheena pidetään ferritiinipitoisuutta yli 300 µg/l miehillä ja yli 200 µg/l naisilla (Barton ym. 1998). Hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa, mutta jatkohoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ohjeiden mukaisesti. Toistuvat venesektiot ovat taudin tehokas, halpa ja turvallinen hoito. Hoito on kuitenkin suunniteltava jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. Tyypin 1, 2 ja 3 hemokromatoosissa venesektioita suoritetaan yleensä viikoittain, kunnes S-Ferrit on alle 50 µg/l ja P/S-TrFeSat alle 30 %. Tyypin 4 hemokromatoosissa viikoittaiset venesektiot ovat usein huonosti siedettyjä ja niissä on noudatettava varovaisuutta (Swinkels ym. 2006). Verenluovutuksen seurauksena potilaille voi kehittyä anemiaa, ja tämän vuoksi hemoglobiiniarvoa tulisi seurata hoidon aikana riittävän usein. Yleensä varsinaisten hoitojen jälkeen tarvitaan vielä ylläpitohoitona 2 4 venesektiota vuodessa estämään ylimääräistä raudan kertymistä. Jos perinnöllistä hemokromatoosia sairastavien seerumin rauta-arvot ja hemoglobiinipitoisuus ovat viitealueella eikä taudin aiheuttamia elinvaurioita ole ehtinyt kehittyä, potilailta verenluovutuksissa saatua verta voidaan käyttää verensiirroissa. Tällöin vuotias potilas voi luovuttaa verta normaalien kriteerien mukaisesti Suomen Punaisen Ristin veripalvelutoimistoissa. Venesektiohoidon vasta-aiheita hemokromatoosipotilailla voivat olla esimerkiksi vaikea anemia, sydänoireet tai hypoproteinemia. Tällöin hoitona käytetään raudan kelatoimista deferoksamiinilla. Raudan kelatoimista voidaan tarvita myös tyypin 2 hemokromatoosissa venesektiohoitoon yhdistettynä vakavien sydänoireiden uhatessa henkeä. Samoin sitä saatetaan tarvita huonosti venesektioita sietävillä tyypin 4 hemokromatoosipotilailla, joilla esiintyy raudan merkittävää parenkymaalista kertymää (Swinkels ym. 2006). Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että L-tyypin kalsiumkanavan estäjä nifedipiini voi olla käyttökelpoinen lääkeaine rautakertymän estämisessä (Tsushima ym. 1999, Oudit ym. 2006). Taulukossa 5 on Taulukko 5. Perinnöllistä hemokromatoosia sairastavan seuranta. B-PVK+T = perusverenkuva ja trombosyytit, P/S-TrFeSat = plasman/seerumin transferriinin rautakyllästeisyys, S-AFP = seerumin alfa 1 -fetoproteiini, S-Ferrit = seerumin ferritiinipitoisuus Hoidon tavoite S-Ferrit alle 50 µg/l P/S-TrFesat alle 30 % Ylläpitohoito 2 4 venesektiota vuodessa Seuranta B-PVK+T, S-Ferrit, P/S-TrFesat Kaikukuvaus Kirroosissa S-AFP + kaikukuvausseuranta 6 12 kk 1026 J. Hannuksela ym.
9 esitetty hoidon tavoitteet ja potilaan kliininen seuranta. Hemokromatoosipotilaiden tulee ehdottomasti pidättäytyä rautavalmisteiden käytöstä (Adams ym. 2000, Fletcher ja Powell 2003). Lisäksi alkoholin käytöstä on pidättäydyttävä tai sen on oltava vähäistä, koska alkoholi voi lisätä raudan maksatoksisuutta. Lopuksi Parantuneiden diagnostisten mahdollisuuksien ansiosta perinnöllinen hemokromatoosi pystytään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja hoitamaan ennen vakavien ja korjaantumattomien komplikaatioiden kehittymistä. Koulutuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota taudin varhaiseen tunnistamiseen. Kirjallisuutta Adams P, Brissot P, Powell LW. EASL International Consensus Conference on Haemochromatosis. J Hepatol 2000;33: Anderson RT, Wenzel L, Walker AP, ym. Impact of hemochromatosis screening in patients with indeterminate results: the hemochromatosis and iron overload screening study. Genet Med 2006;8: Barton JC, McDonnell SM, Adams PC, ym. Management of hemochromatosis. Hemochromatosis Management Working Group. Ann Intern Med 1998;129: Beaton MD, Adams PC. Prognostic factors and survival in patients with hereditary hemochromatosis and cirrhosis Can J Gastroenterol 2006;20: Beutler E. Hemochromatosis: genetics and patophysiology. Annu Rev Med 2006;57: Bomford A. Genetics of haemochromatosis. Lancet 2002;360: Brissot P, Guyader D, Loréal O, ym. Clinical aspects of hemochromatosis. Transfus Sci 2000;23: Camaschella C. Understanding iron homeostasis through genetic analysis of hemochromatosis and related disorders. Blood 2005;106: De Domenico I, Ward DM, Musci G, Kaplan J. Iron overload due to mutations in ferroportin. Haematologica 2006;91:92 5. Delatycki MB, Allen KJ, Nisselle AE, ym. Use of community genetic screening to prevent HFE-associated hereditary haemochromatosis. Lancet 2005;366: Eklund K, Pettersson T. Hepsidiini onko puuttuva lenkki tulehduksen ja anemian välillä löytynyt? Suom Lääkäril 2006;61: Fletcher LM, Powell LW. Hemochromatosis and alcoholic liver disease. Alcohol 2003;30: Franchini M. Hereditary iron overload: update on pathophysiology, diagnosis, and treatment. Am J Hematol 2006;81: Frazer DM, Anderson GJ. The orchestration of body iron intake: how and where do enterocytes receive their cues? Blood Cells Mol Dis 2003;30: Gagne G, Reinharz D, Laflamme N, Adams P, Rousseau F. Hereditary hemochromatosis screening: effect of mutation penetrance and prevalence on cost-effectiveness of testing algorithms. Clin Genet 2007;71: Gleeson F, Ryan E, Barrett S, Crowe J. Clinical expression of haemochromatosis in Irish C282Y homozygotes identified through family screening. Eur J Gastroenterol Hepatol 2004;16: Hannuksela J. Hereditary hemochromatosis. With a special emphasis on HFE genotyping. Väitöskirja. Oulun yliopisto oulu.fi/isbn Hannuksela J, Leppilampi M, Peuhkurinen K, ym. Hereditary hemochromatosis gene (HFE) mutations C282Y, H63D and S65C in patients with idiopathic dilated cardiomyopathy. Eur J Heart Fail 2005;7: Hanson EH, Imperatore G, Burke W. HFE gene and hereditary hemochromatosis: a HuGE review. Human Genome Epidemiology. Am J Epidemiol 2001;154: Njajou OT, Alizadeh BZ, van Duijn CM. Is genetic screening for hemochromatosis worthwhile? Eur J Epidemiol 2004;19: Oudit GY, Trivieri MG, Khaper N, Liu PP, Backx PH. Role of L-type Ca2+ channels in iron transport and iron-overload cardiomyopathy. J Mol Med 2006;84: Parkkila S. Perinnöllinen hemokromatoosi. Duodecim 2000;116: Parkkila S, Niemelä O. Uudet kansainväliset perinnöllisen hemokromatoosin diagnostiikka- ja hoitosuositukset. Suom Lääkäril 2001; 56: Parkkila S, Niemelä O, Savolainen ER, Koistinen P. HFE mutations do not account for transfusional iron overload in patients with acute myeloid leukemia. Transfusion 2001;41: Pietrangelo A. Juvenile hemochromatosis. J Hepatol 2006(a);45: Pietrangelo A. Hereditary hemochromatosis. Annu Rev Nutr 2006(b); 26: Powell LW. Diagnosis of hemochromatosis. Semin Gastrointest Dis 2002; 13:80 8. Powell LW, Dixon JL, Ramm GA, ym. Screening for hemochromatosis in asymptomatic subjects with or without a family history. Arch Intern Med 2006;166: Power TE, Adams PC, Barton JC, ym. Psychosocial impact of genetic testing for hemochromatosis in the HEIRS Study: a comparison of participants recruited in Canada and in the United States. Genet Test 2007;11: Qaseem A, Aronson M, Fitterman N, ym. Screening for hereditary hemochromatosis: a clinical practice guideline from the American College of Physicians. Ann Intern Med 2005;143: Roetto A, Camaschella C. New insights into iron homeostasis through the study of non-hfe hereditary haemochromatosis. Best Pract Res Clin Haematol 2005;18: Stuhrmann M, Hoy L, Nippert I, Schmidtke J. Genotype-based screening for hereditary hemochromatosis: II. Attitudes toward genetic testing and psychosocial impact--a report from a German pilot study. Genet Test 2005;9: Swinkels DW, Janssen MC, Bergmans J, Marx JJ. Hereditary hemochromatosis: genetic complexity and new diagnostic approaches. Clin Chem 2006;52: Tsushima RG, Wickenden AD, Bouchard RA, Oudit GY, Liu PP, Backx PH. Modulation of iron uptake in heart by L-type Ca2+ channel modifiers: possible implications in iron overload. Circ Res 1999; 84: Whitlock EP, Garlitz BA, Harris EL, Beil TL, Smith PR. Screening for hereditary hemochromatosis: a systematic review for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2006;145: JOKKE HANNUKSELA, LT, vs. terveyskeskuslääkäri Kuusamon terveyskeskus Raistakantie 1, Kuusamo Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista MARTTI FÄRKKILÄ, dosentti, ylilääkäri HUS, sisätaudit, gastroenterologian klinikka PL 340, HUS SEPPO PARKKILA, professori Tampereen yliopisto ja TAYS, Lääketieteellisen teknologian instituutti Biokatu 6, Tampere 1027
Hemokromatoosi ja poikkeava raudan kertymä. Sisätautiyhdistys 23.11.2012 Tom Widenius
Hemokromatoosi ja poikkeava raudan kertymä Sisätautiyhdistys 23.11.2012 Tom Widenius Sisältö n Raudan normaali aineenvaihdunta n Raudan liikavarastoitumiseen johtavat tilat n Raudan patofysiologiaa n Liikavarastoituneen
LisätiedotHemokromatoosi kuvattiin ranskankielisessä
Katsaus Perinnöllinen hemokromatoosi Seppo Parkkila Perinnöllinen hemokromatoosi on yleisin autosomissa peittyvästi periytyvä sairaus, jossa raudan imeytyminen ohutsuolen alkuosassa on lisääntynyt 3 4-kertaiseksi
LisätiedotHEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET
HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET Maksan ja sappiteiden patologia Murikka-opisto, 19-20.05.2011 Martine Vornanen PSHP Tamperen Yliopistollinen sairaala AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Valtaosa maksan periytyvistä
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotLipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.
Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotKroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotMevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)
Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotKomplementtitutkimukset
Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotKreatransporttihäiriö
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri
LisätiedotGeenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä
LisätiedotLeena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ
Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotPOIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA
POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SIDONNAISUUDET Ei tämän luennon kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia Poikkeavat maksa-arvot
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotRaskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen
Raskaus ja anemia EL Paula Ikäläinen Anemian määritelmä raskausaikana WHO ja ACOG: raskausaikana 1. trimesteri Hb
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVaikka ferritiini on ensisijaisesti solujen sytoplasmassa
Roosa-Maria Mattila, Noora Wegelius, Annele Sainio, Marketta Järveläinen, Juha Pursiheimo ja Hannu Järveläinen Suurentunut ferritiinipitoisuus hämärtääkö näköä? Suurentunut seerumin ferritiinipitoisuus
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotMaahanmuuttajalapsen anemia
Maahanmuuttajalapsen anemia Kirsti Korpela Lastentautien erikoislääkäri 29.9.16 Ravitsemusongelmat Anemian syitä Kroonisiin infektioihin liittyvä anemia Perinnölliset hemoglobiinisynteesin häiriöt: Talassemiat
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotHivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addaven infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Addaven sisältää: 1 ml 1 ampulli (10 ml) Kromikloridi 6 H 2 O 5,33 mikrog
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotPlasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri
Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotEnnen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät
Lisätiedot