Sortoniemi-Kovasniemi-Viitasaari yms. ranta-asemakaavaan muutos Tulilahden ja Säyneislammen osalta

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN KUNTA Tulilahden ja Säyneislammen osalta Kaavaselostus Ranta-asemakaava koskee Leppävirran kunnassa osittain tiloja Itkosensalo ja Sortanniemi Ranta-asemakaavalla muodostuvat loma-asuntojen korttelialueet sekä maa- ja metsätalousalue. Kuva: Näkymä Tulilahdelle pohjoiseen päin Kaavan vireilletulo: Leppävirran kunnan kaavoituskatsaus 2015 Kaavaluonnoksen nähtävilläolo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 2 Sisällys 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Suunnittelun vaiheet Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset Osallistuminen Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 15

3 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 3 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutoksessa muodostuvat loma-asuntojen korttelialueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueet sijaitsevat Leppävirran kunnan lounaisosassa. Leppävirran kirkonkylältä on matkaa Tulilahdelle noin 12 km ja Säyneislammelle noin 15 km. Vastaavasti Sorsakosken kylälle matkaa on Tulilahdelta 4,5 km ja Säyneislammelta 7 km. Tulilahden osa-alue sijoittuu Sorsaveteen kuuluvan Tulilahden itärannalle rajautuen kaakosta Koskentiehen. Säyneislammen osa-alue sijoittuu Sortoniemen itäosassa, lähes täysin omaksi vesialueekseen kuroutuneen Säyneislammen rannoilla, joka yhdistyy kapean salmen kautta Sorsaveteen. ( Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Sortoniemi-Kovasniemi-Viitasaari yms. ranta-asemakaavan muutos Tulilahden ja Säyneislammen osalta. Ranta-asemakaavamuutoksen tarkoituksena on Tulilahdella sijaitsevan metsästysmajan rakennuspaikan jakaminen kahdeksi lomarakennuspaikaksi ja Säyneislammen eteläosassa olevan VR-alueen muuttaminen vastaamaan nykyistä maankäyttömuotoa lomarakennuspaikkana.

4 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 4 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi on lähtenyt liikkeelle maanomistajan toimesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavaluonnos on nähtävillä Nähtävilläolon aikana viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. - pp.kk TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN AIKANA Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan muutoksella päivitetään suunnittelualueella voimassa olevaa rantakaavaa vastaamaan nykyisiä maankäyttötarpeita sekä osoitetaan uusia rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaavan pinta-ala on n. 3,6 ha ja todellista rantaviivaa kaavamuutoksen alueella on noin 0,4 km Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunniteltavat alueet sijoittuvat kahteen eri paikkaan Sorsaveden eteläosissa. Tulilahden osa-alue sijoittuu Tulilahden itärannalle. Säyneislammen osa-alue sijaitsee Sortoniemen itäosassa, lähes täysin omaksi vesialueekseen kuroutuneen Säyneislammen etelärannalla. Sorsavesi on Vuoksen vesistöalueeseen kuuluva järvi, jonka vedenlaatu on erittäin hyvä ja vesi lähes luonnontilainen. Järvellä on alueellisesti huomattava merkitys kalastuksen, metsästyksen ja retkeilyn osalta. Järven keskiveden korkeus on NN +97,85m. ( / ) Alueita leimaa karuus ja erämaamaisuus. Maaperässä on runsaasti louhikkoa ja paikoin rannoilla on laajoja paljaita kivikkoja, pirunpeltoja. Suunnittelualueella rannat ovat suhteellisen loivia lukuun ottamatta Tulilahden keskivaiheita, jossa rinne nousee voimakkaasti korkeaksi mäeksi noin 25 metriä vedenpinnan yläpuolelle.

5 Tulilahden ja Säyneislammen osalta Luonnonympäristö Säyneislammelta suunnittelualueeseen kuuluu lammen eteläosa, jossa lampi myös kuroutuu pitkäksi etelään työntyväksi lahdeksi. Kapean ja pitkän lahden perukka on sedimenttipohjainen, mutainen ja varsin matala kasvaen mm. vesitatarta ja ulpukkaa. Itäosan pitkiin lahden vesi on ruskeaa, ranta- ja vesikasvilajisto indikoi selvästi dystrofisuutta. Itärannat todettiin joko kallioisiksi tai korpi- ja rämerannoiksi. Kuvat: Näkymä Säyneislammen lahden pohjukasta pohjoiseen (vasen) sekä itäpuolen rantaa (oikea). Tulilahdelta suunnittelualueeseen kuuluu lahden n. 240 m osuus metsästysmajan ympäristössä. Lahden leveys suunnittelualueella on vaihdellen n metriä. Ranta on lahden perukasta aina lahden rannalle sijaitsevalle metsästysmajalle asti jyrkkärinteinen ja paikoin kallioinen. Metsästysmajalta pohjoiseen rannat ovat loivempia, mutta erittäin kivisiä muodostaen pohjoisosassa paikoin laajoja kivikkokenttiä sekä rantaviivaan että metsiin kauemmas rannasta. Metsästysmajan pohjoispuolella kallioperä nousee ja maaperän kivikkoisuus vähenee. Metsät metsästysmajan ympäristössä alkaen kaakkoon päin todettiin lähinnä ensiharvennusvaiheen sekametsiksi tai nuoriksi mäntymetsiksi sekä mäntytaimikoiksi. Kenttäkerroksen lajisto indikoi yleensä MT-kangasta, mutta paikoin oli todettavissa myös lehtomaisuutta (OMT-kankaita). Kuva: Näkymää Tulilahdelta

6 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 6 Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys kesällä Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Säyneislammella etelään työntyvän lahden pohjukassa on partiolaisten maja: rantasauna, mökki ja ulkorakennuksia. Tulilahdella puolestaan on paikallisen metsästysseuran käytössä oleva metsästysmaja, johon kuuluu kookas mökki, rantasauna, paloittelupaikka sekä muita ulkorakennuksia sekä venelaitureita. Suunnittelualueella on hyvä paikallis- ja metsätieverkosto. Suunnittelualueiden läheisyydessä on Sorsakosken taajaman ja tehdaskylän kulttuuriympäristö. Kuva: Säyneislammen lahden eteläisessä pohjukassa sijaitseva partiolaisten majapaikka on rakennettu tasaiseen maastoon, sankan kuusikon suojiin. Kuva: Tulilahdella sijaitsevan metsästysmajan pihapiiri on väljä ja maastollisesti jännittävä: jyrkkä ja kivinen rinne alkaa heti mökin takaa. Metsästysseuran toiveena on jakaa kiinteistö kahtia Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole muinaismuistolain tarkoittamia muinaisjäännöksiä.

7 Tulilahden ja Säyneislammen osalta Virkistyskäyttö Pohjois-Savon maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu viitostien ja vesimatkailun kehittämisvyöhykkeiden lisäksi matkailun vetovoima-alueelle. Maakuntakaavassa todetaan, että matkailun vetovoima-alueita on mahdollisuus kehittää matkailua ja virkistystoimintaa palvelevina laajoina kokonaisuuksina hyödyntämällä suojeluverkostoa, rakennettua kulttuuriympäristöä ja arvokkaita maisema-alueita ekologisesti kestävällä tavalla Tekninen huolto Alueella ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Metsähallitus. 3.2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt Suunnittelualueille ei ole osoitettu maakuntakaavassa merkintöjä. On kuitenkin hyvä huomata, että Sorsaveden Natura-alue (S1 501, sin. alue) ulottuu Tulilahteen. Samoin huomioin arvoista on läheinen Sorsakosken taajaman valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (lila rajaus, sin. vaakaviivoitus). Aivan Tulilahden kaavoitettavien alueiden lähellä, Koskentien varrella on Sorsakosken kalanviljelylaitos (e , vaal. pun piste). Suunnittelualueet sijoittuvat kolmen maakuntakaavassa osoitetun kehittämisvyöhykkeen alueelle. Punainen rajaus on viitostien kehittämisvyöhyke, jolla on tärkeää toimivan liikenteen lisäksi edistää yritystoimintaa ja panostaa matkailupalveluiden laatuun. Sininen katkoviiva osoittaa vesimatkailun kehittämisvyöhykettä ja vaaleanpunainen rajaus matkailun vetovoima-aluetta. Jälkimmäisessä nähdään mahdollisuutena kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus, joka perustuu suojelualueverkoston, rakennetun kulttuuriympäristön ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävään hyödyntämiseen.

8 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 8 Kuvat: Vasemmalla on ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta (YM ), johon suunnittelualueet merkitty punaisella. Oikealla ote maakuntakaavan kehittämisvyöhykkeitä esittävästä kartasta, johon kaavoitettava alue on osoitettu tähdellä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa rantayleiskaava Sorsaveden, Valkeaveden, Kuvansin ja Paasveden ranta-alueilla Leppävirran kunnan Kotalahden ja Osmajärven kylissä. Rantayleiskaava on vahvistettu Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa Suunnittelualueelle kohtiin, joita kaavamuutos koskee, on osoitettu seuraavat aluevaraukset: RA, Loma-asuntoalue M, Maa- ja metsätalousvaltainen alue VR, Retkeilyalue

9 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 9 Kuva: Ote voimassa olevan yleiskaavan eteläosasta. Kaavamuutosalueet osoitettu karttaan punaisilla rajauksilla.

10 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 10 Kaavamuutosalueen voimassa olevat asema- ja rakennuskaavat Suunnittelualueella on voimassa Sortoniemi Kovasniemi Viitasaari yms. rantakaava, joka on vahvistettu Suunnittelualueelle kohtiin, joita kaavamuutos koskee, on osoitettu seuraavat aluevaraukset: RA-2, Loma-asuntoalue (tarkoitettu yhteisöille) M-1, Maa- ja metsätalousvaltainen alue VR, Retkeily- ja ulkoilualue Kuvat: Otteet Sortoniemi Kovasniemi Viitasaari yms. rantakaavasta. Kaavamuutosalue on osoitettu karttaan punaisella. Kaavamuutos tullaan laatimaan 1: mittakaavaiselle pohjakartalle. Pohjakartan hyväksyy Leppävirran kunta. 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset Ranta-asemakaavamuutoksen tarkoituksena on Tulilahdella sijaitsevan metsästysmajan rakennuspaikan jakaminen kahdeksi lomarakennuspaikaksi ja Säyneislammen eteläosassa olevan VR-alueen muuttaminen vastaamaan nykyistä maankäyttömuotoa lomarakennuspaikkana. Kaavamuutoksella voidaan vahvistaa maakuntakaavan mukaisia matkailun vetovoima-alueilla ja vesimatkailun kehittämisvyöhykkeille asetettuja tavoitteita. Leppävirran kunta on päättänyt kaavan vireille tulosta kaavoituskatsauksessa Maanomistaja laadituttaa kaavamuutoksen suunnittelualueelle. Kaavan

11 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 11 laatijana toimivat DI Simo Kaksonen ja Ins. amk Henna Arkko Järvi-Saimaan Palvelut Oy:stä Osallistuminen Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - Pohjois-Savon Ely-keskus - Pohjois-Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Vireilletulo Kaavamuutoksen vireille tulosta on päätetty Leppävirran kunnan kaavoituskatsauksessa Osallistaminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Nähtävillä olosta tiedotettiin paikallislehdessä. Aineisto on tutustuttavissa myös kunnan internet-sivuilla Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. - pp.kk Viranomaisyhteistyö Luonnos- ja ehdotusvaiheessa viranomaisilta tullaan pyytämään tarvittavat lausunnot Hankkeen tavoitteet Ranta-asemakaavamuutoksen tarkoituksena on Tulilahdella sijaitsevan metsästysmajan rakennuspaikan jakaminen kahdeksi lomarakennuspaikaksi ja Säyneislammen eteläosassa olevan VR-alueen muuttaminen vastaamaan nykyistä maankäyttömuotoa lomarakennuspaikkana. Kaavamuutoksella voidaan vahvistaa maakuntakaavan mukaisia matkailun vetovoima-alueilla ja vesimatkailun kehittämisvyöhykkeille asetettuja tavoitteita Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on selkeyttää kaavan ohjausvaikutusta rakennusvalvonnan suuntaan Suunnittelualueista johtuvat tavoitteet

12 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 12 Koska suunnittelualueet sijoittuvat Pohjois-Savon maakuntakaavan mukaisille matkailun vetovoima-alueelle sekä vesimatkailun kehittämisvyöhykkeille, on niille asetetut tavoitteet huomioitava kaavaa laadittaessa Alueiden oloista johtuvat tavoitteet Suunnittelualueiden kiinnostavuus matkailu- ja virkistyskäytössä tulee huomioida. Kaavamääräyksillä tulee turvata Sorsaveden hyvän vedenlaadun ja puhtauden säilyminen lisääntyvästä rantarakentamisesta huolimatta. Samoin rakentamisen ohjaamisessa tulee huomioida maaston voimakas kivisyys ja korkeuserot Prosessin aikana tulleet tavoitteet Täydennetään prosessin edetessä. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa kaksi uutta rakennuspaikkaa. Muutoskohteet 1) Säyneislammen eteläisen lahden perukalla oleva partiolaisten maja, joka on osoitettu VR, retkeily- ja ulkoilualueena osoitetaan kaavamuutoksessa RA-3, lomaasuntoalueena (1 rakennuspaikka). 2) Tulilahden eteläosissa oleva metsästysmaja, joka on osoitettu RA-2, yhteisöille tarkoitettu loma-asuntoalue, osoitetaan kaavamuutoksessa RA-3, lomaasuntoalueena (2 rakennuspaikkaa). Mitoitus Voimassa olevan kaavan mukainen mitoitus on 3,2 rp/muun-rv-km. Neuvotteluissa on päädytty siihen, että nykykaavan mitoitusta ei ole tarpeen kohottaa. Osoitetut kaksi uutta rakennuspaikkaa perustuvat jo rakennettuun tilanteeseen. Mitoitus perustuu suunnittelualueen rantaviivan todelliseen ja mitoitettuun pituuteen (ns. Etelä-Savon malli). Rantaviivan mitoittamisessa huomioidaan vesistöalueen kapeus, vaikutus vastarannalle sekä tarkasteltavan maa-alueen kapeus Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueen maankäytön ja rakentamisen ohjeistuksessa kiinnitetään erityistä huomioita läheisen suojelualueverkoston ja arvokkaan maisema-alueen vaalimiseen.

13 Tulilahden ja Säyneislammen osalta Aluevaraukset Kaavamuutosalueen pinta-ala on 4 ha. Kaavamuutoksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan samoja aluevarausmerkintöjä, kuin voimassa olevassa kaavassa. Rakennusoikeuden määrää on ajantasaistettu vastaamaan nykyisiä lomarakentamisen tarpeita. RA-3 Loma-asuntoalue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon talousrakennuksineen ja rantasaunan 30 m2. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 150 k-m2, josta vähintään 30 % on varattava erillisille ulkorakennuksille. Alin rakentamiskorkeus, jolle kastuessaan vaurioituvat rakenteet voidaan sijoittaa, on 99,25 (N 2000). Muiden rakennusten kuin rantasaunan etäisyys rannasta on oltava vähintään 25 metriä. Erillisen saunarakennuksen saa sijoittaa vähintään 15 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Saunan kerrosluku tulee olla I ja harjakorkeus enintään 4,5 m. Rakennusten tulee olla puupintaisia ja harjakattoisia. Puustoa tulee säilyttää rannan ja rakennusten välissä. Puuston harventaminen on sallittua. Rakennusten tulee olla puupintaisia ja harjakattoisia. Puustoa tulee säilyttää rannan ja rakennusten välissä. Puuston harventaminen on sallittua. Rakennuspaikalla noudatetaan Leppävirran kunnan rakennusmääräyksiä rantarakentamisesta. Jätevesien osalta noudatetaan voimassa olevaa hajajätevesiasetusta 4 1 mom. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Rantapuustoa tulee käsitellä niin, että maisemalliset arvot säilytetään. muutos aluemerk. p-ala rak.oikeus RA-3 2,04 ha 450 k-m² M-1 1,61 ha Yhteensä: 3,65 ha Taulukko: Suunnittelualueen pinta-alat ja rakennusoikeudet käyttötarkoituksittain.

14 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 14 Yleisiä määräyksiä Rakennusten rakenteiden ja laitteiden tulee soveltua malliltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään maisemaan. Tekninen huolto Rakennusten jätevedet on käsiteltävä voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Uudet tieyhteydet on kaavassa osoitettu ohjeellisina yhteyksinä. Tieyhteydet on osoitettu siten, että tien rakentaminen on mahdollista ja ettei tietä jouduta rakentamaan rakennuspaikkojen halki. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään olemassa olevia tieyhteyksiä. Suunnittelualueille liikennöidään Sortoniementietä pitkin, joka yhdistyy yleiseen tiehen Koskentie. Rakennuspaikoille on mahdollista rakentaa kohtuullisin kustannuksin sähköliittymät. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytöllisesti varattava riittävästi tilaa. Virkistys- ja vapaa-aika Suunnittelualue on paikallisesti merkittävä vapaa-ajan kohde, jossa retkeillään, kalastetaan ja metsästetään. Kaavamuutos mahdollistaa uusien vapaa-ajan asukkaiden sijoittumisen alueelle sekä tarjoaa myös muille kuin alueella mökkeileville pääsyn vesistöön ja käyttämään aluetta virkistykseen. Uudisrakentaminen on maltillista ja rakentamatonta rantaa jää runsaasti. Tarvittavat palvelut on saatavilla Sorsakosken ja Leppävirran taajamista Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Ranta-asemakaavamuutoksessa rakennuspaikat on osoitettu kokonaisuuksiksi olemassa olevien tieyhteyksien läheisyyteen. Lomarakentamisen täydentyminen suunnittelualueella on perusteltua maakuntakaavan vesistömatkailun kehittämisalueen ja matkailun vetovoima-alueen vuoksi. Samoin lisääntyvä vapaa-ajan asutus vahvistaa Sorsakosken taajaman palvelujen kysyntää ja näin eheyttää aluerakennetta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu niin, ettei arvokkaat ja maisemallisesti herkät luontokohteet vaarannu. Kaavaratkaisu jättää runsaasti vapaata rantaa yleisen virkistyksen piiriin Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

15 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 15 Kaavaratkaisu tukee alueen virkistyskäyttöä ja huomioi läheisen Naturasuojelualueen säilyttämisen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan vaikutukset luontoon on huomioitu rakennuspaikkojen sijoittelussa, rakentamisen määrässä ja jätevesiä koskevissa määräyksissä Vaikutukset maisemaan Kaavassa on huomioitu rakentamisen sijoittamisen vaikutukset maisemaan ja annetaan määräyksiä rakentamistavasta ja -määrästä, sekä rantapuuston säilyttämisestä Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesiesiintymiä. Kaavaratkaisu ei vaaranna pintavesien nykyistä tilaa Liikenteelliset vaikutukset Kaavan liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin pienet ja painottuvat kesäaikaan. Kaavaratkaisuissa on onnistuttu hyödyntämään jo olemassa olevaa tieverkostoa tehokkaasti Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos turvaa suunnittelualueen virkistyskäytön myös muille kuin alueen vapaa-ajan asuntojen omistajille Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä. 6. Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja -määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Leppävirran kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista. Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalla

16 Tulilahden ja Säyneislammen osalta 16 Kaavoitusinsinööri Simo Kaksonen, DI Kaavoitusinsinööri Henna Arkko, ins.amk