Vieraskasvilajien hallinta Kouvolassa

Transkriptio

1 Ympäristönsujelu 2017 Vieraskasvilajien hallinta Kuvlassa Ohjeita ennaltaehkäisyyn ja trjuntaan

2 2 1. Vieraslajien hallinta Kuvlassa 3 Sisällysluettel 1. Vieraslajien hallinta Kuvlassa s Vieraslajit Kuvlan kaupungin puist- ja katualueilla s Vieraskasvilajeja sisältävä kierrätysmulta ja ylijäämämaat s Jättiputken trjuntahje s Jättipalsamin trjuntahje s Yleinen trjuntahje s. 10 Kuvlan kaupunki alitti järjestelmällisen jättiputkien hävityksen ja leviämisen estämisen kesällä Sen jälkeen n jka kesä perustettu trjuntatiimi KSAO:n piskelijista. Tiimi n hävittänyt jättiputkia kaupungin mistamilta mailta ja neuvnut kuntalaisia matimiseen trjuntatyöhön. Jättiputkihanketta n krdininut Kuvlan kaupungin ympäristönsujelu ja raha hankkeeseen n tullut maamaisuudelta. Puisttyönjhtajat vat tarvittaessa auttaneet maasttöihin liittyvissä asiissa. Jättiputkihanke n antanut Kuvlan kaupungissa vieraskasvilajien trjunnalle suuntaviivat. Trjuntaa ja ennaltaehkäisyä n tarkitus jatkaa ja tehstaa. Vieraslajien trjunta n humiitu myös ympäristöhjelmassa. Uusia vieraslajiesiintymiä n listattu ilmitusten perusteella. Jättiputken lisäksi n useita muita vieraskasvilajeja, jtka vat vimakkaita leviämään ja aiheuttavat haittaa mnimutisuudelle ja viihtyvyydelle. Tämän vuksi n laadittu hjeistus kaupungin eri timialja varten, jtta vieraslajien haitat vidaan ennaltaehkäistä ja j tiedssa levat esiintymät hallita. Tähän n kttu hjeistukset yksiin kansiin Vieraslajien trjunnassa sekä jättiputkihankkeessa tehtäviä timenpiteitä: Esiintymätiedt Kerätään tiet kaupungin hidssa levien alueiden vieraslajeista (puistt, katualueet ja metsät) Kerätään tiet khteista, jissa käytetään vieraslajin siemeniä sisältävää kierrätysmultaa Päivitetään esiintymälistja ja ylläpidetään paikkatietaineista kuntalaisten ja kaupungin sisäisten ilmitusten perusteella Pimitaan vieraslajitiet luntkartituksista Laajennetaan yleisöilmitusten kerääminen jättiputkien lisäksi muihin lajeihin Vieraslajiprtaalissa levien tietjen hyödyntäminen/esiintymien vertaaminen kaupungin tietihin Trjunta Trjuntatiimi trjuu kaupungin maalla levia jättiputkikhteita Jättiputkikhteiden vähentyessä siirrytään trjumaan myös muita khteita riskiperusteisesti Alueiden hit- ja kunnssapityksikkö hulehtii istutusten vieraslajien leviämisen estämisestä ja puutarhajätteiden käsittelystä Maarakennusurakissa selvitetään khteen vieraslajitilanne Tarkkaillaan vieraslajeja sisältävän kierrätysmullan käyttöä Viestintä Viestitään aktiivisesti kuntalaisia vieraslajien trjunnasta ja kaupungin tekemästä trjuntatyöstä Viestintäkanavina lehdet, radi, tv, internet Järjestetään luentja ja valkuvanäyttelyitä ja sallistutaan tapahtumiin Ohjeistus kaupungin sisällä vieraslajitiedn keräämisestä, vieraskasvilajien hävittämisestä ja ngelmien ennaltaehkäisystä Tuki Tarjtaan kuntalaisille trjuntatukea Haetaan uusia yhteistyökumppaneita madaltamaan kuntalaisten trjuntakynnystä ja estämään puutarhajätteiden vientiä metsään/puistalueille

3 2. Vieraslajit Kuvlan kaupungin puist-, metsä- ja katualueilla Kuvlan kaupunki n vieraslajilain vimaantultua tehnyt linjauksen, jssa n listattu lajit, jita ei istuteta kaupungin mistamille maille. Linjaus n tehty ennaltaehkäisemään vieraslajien mahdllisia haittja lunnn mnimutisuudelle ja vähentämään trjunnasta aiheutuvia kustannuksia. Listaukseen n valittu sellaisia lajeja jtka vat kansallisesti merkityksellisiä vieraslajeja sekä uninin trjuttavaksi lukiteltuja lajeja. Lisäksi listaukseen n valittu Sumen kansallisen vieraslajistrategian listauksesta kasveja, jiden tiedetään levan helpsti leviäviä. Lainsäädännön listaamia lajeja (Sumessa jättiputki sekä keltamajavankaali), ei saa istuttaa eikä kasvattaa ja maanmistajalla n velvllisuus trjua niitä. Sumen vieraslajilaki n astunut vimaan , laki phjautuu EU:n vieraslajiasetukseen: Mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä niin, että se vi päästä ympäristöön. (3 ) Vieraslajeja saa istuttaa ja kylvää pihapiiriin, pelllle tai rakennetulle alueelle, js ei le vaaraa, että kasvi leviää istutusalueen ulkpulelle. (Ei kske lajeja, jtka laki n säätänyt hävitettäväksi) (3 ) Lain mukaan maanmistajalla tai haltijalla n vastuu khtuullisista timenpiteistä trjua kiinteistöllään kasvavia uninin luetteln kuuluvia sekä kansallisesti merkityksellisiä vieraslajeja (tällä hetkellä Sumessa jättiputki sekä keltamajavankaali). (4 ) Timijalla n velvllisuus hulehtia, ettei hänen tuttamassaan, varastimassaan, markkinille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luvuttamassaan tutteessa tai aineistssa le uninin luetteln kuuluvia tai kansallisesti merkityksellisiä vieraslajeja (tällä hetkellä Sumessa jättiputki sekä keltamajavankaali). (5 ) 4 Vieraslajitiedn kerääminen ja trjunta Puisttyönjhtajat listaavat istutuskhteet, jissa kasvaa kasveja jtka kaupunki n linjannut jatkssa pis istutuslistilta Metsätalusinsinööri sekä metsäsuunnittelija listaavat kaupungin metsäkhteet, jissa n havaittu vieraslajeja Lista vieraslaji-istutuksista ja metsähavainnista lähetetään ympäristönsujeluun jenni.jala(a)kuvla.fi Trjuntatiimi kiertää ja trjuu jättiputkikhteita sekä jitakin palsamikhteita Alueiden hit- ja kunnssapit -yksikkö hulehtii istutusten vieraslajeista sekä puutarhajätteen hävittämisestä Puutarhajätteen käsittely Vieraslajien kasvijäte n vietävä kaatpaikalle ja ilmitettava, että jäte-erä sisältää vieraslajeja (menee plttn) Kaikki lisääntyvät kasvin sat n timitettava pltettavaksi, muut vi kmpstida nrmaalisti Vaihtehtna n mädättää kasvijäte jätesäkeissä ennen kmpstimista Js istutuksissa käytettään kaupungin kierrätysmultaa/kmpstimultaa ja tiedetään sen sisältävän vieraslajinsiemeniä, n päälle laitettava sudatinkangas tms. ja sen päälle puhdas kasvukerrs. Timenpiteet uusien istutuksien khdalla 5 Seuraavat lajit eivät kuulu enää Kuvlan kaupungin käyttämiin kasvilajeihin yleisillä- tai katualueilla: Perennat ja muut ruhvartiset - etelänruttjuuri - hamppuvillakk - ispiisku, kanadanpiisku, krkeapiisku - issrsim - japaninruttjuuri - jättipalsami - jättipimulehti (sallittu ainastaan rajitetuissa kasvualustissa) - jättiputket - karhunköynnös ( elämänlanka ) - keltamajavankaali - kmealupiini, alaskanlupiini - pajuasteri - puistnurmikka (siemenseksissa) - rehuvuhenherne (siemenseksissa) - rhtrauniyrtti, rutsinrauniyrtti - silkkiunikk (siemenseksissa) - sinipantaheinä, viherpantaheinä (siemenseksissa) - tattaret (japanintatar, hörtsätatar, jättitatar) - viherrevnhäntä (siemenseksissa) Pensaat - idänpensaskanukka - istumipihlaja - kurtturuusu - lännenpensaskanukka - terttuselja - viitapihlaja-angerv - ruspajuangerv (mudstaa runsaasti juurivesja) Puut - jättituija - palsamipihta - pilvikirsikka - siperianpihta - vurivaahtera Istutuksissa tulee humiida herkät alueet, kuten lunnnsujelualueet, arvkkaat luntkhteet ja purnvarret ja susia näillä alueilla mahdllisimman paljn ktperäisiä lajeja. Tieta näiden arvkkaiden alueiden sijainnista löytyy webmapista, lisätietja Kuvlan kaupungin ympäristönsujelusta. Kasvilistaus tulee humiida uusia alueita suunniteltaessa ja viheraluesuunnitelmia tilatessa Valitsemalla ktperäisiä kasveja säästetään jätekuluissa sekä mahdllisissa trjuntakuluissa Kaikista istutusten ulkpulisista vieraslajihavainnista vi ilmittaa ympäristönsujeluun jenni.jala(a)kuvla.fi Khteita, jissa n kyseisiä vieraslajeja, n seurattava, etteivät kasvit leviä muualle ympäristöön Puisttyönjhtajien n kulutettava työntekijät ja kausityöntekijät tunnistamaan vieraslajit, jtta niitä vidaan trjua ja puutarhajäte käsitellä ikein

4 Vieraskasvilajeja sisältävä kierrätysmulta ja ylijäämämaat TOIMENPITEIDEN TARKOITUS ON PITÄÄ TIEDOSSA OLEVAT VIERASLAJIESIINTYMÄT HALLINNASSA JA ESTÄÄ UUSIEN VIERASLAJIKOHTEIDEN SYNTYMISTÄ. TONTIN VUOKRAAJALLE/OSTAJALLE ON TIEDOTETTAVA VIERASLAJEISTA JA TOIMENPITEISTÄ. Sumen vieraslajilaki n astunut vimaan , laki phjautuu EU:n vieraslajiasetukseen: LISTA HUOMIOITAVISTA VIERASLAJEISTA Lista 1. (Punaisella merkityt Uninin listassa sekä kansallisesti merkityksellisiäpakkhävitettäviä) Erityisen haitalliset vieraslajit armenianjättiputki, Heracleum ssnwskyi kaukasianjättiputki, Heracleum mantegazzianum persianjättiputki, Heracleum persicum kurtturuusu, Rsa rugsa Mitään vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä niin, että se vi päästä ympäristöön. (3 ) Vieraslajeja saa istuttaa ja kylvää pihapiiriin, pelllle tai rakennetulle alueelle, js ei le vaaraa, että kasvi leviää istutusalueen ulkpulelle. (Ei kske lajeja, jtka laki n säätänyt hävitettäväksi) (3 ) Lain mukaan maanmistajalla tai haltijalla n vastuu khtuullisista timenpiteistä trjua kiinteistöllään kasvavia uninin luetteln kuuluvia sekä kansallisesti merkityksellisiä vieraslajeja (tällä hetkellä Sumessa jättiputki sekä keltamajavankaali). (4 ) Timijalla n velvllisuus hulehtia, ettei hänen tuttamassaan, varastimassaan, markkinille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luvuttamassaan tutteessa tai aineistssa le uninin luetteln kuuluvia tai kansallisesti merkityksellisiä vieraslajeja (tällä hetkellä Sumessa jättiputki sekä keltamajavankaali). (5 ) TOIMENPITEET Maankaivukhteet Urakiden yhteydessä katsttava webmapista, nk khteessa tiedssa levaa jättiputkiesiintymää. Muiden vieraslajien salta ei le vielä paikkatietaineista. Js khteessa n jättiputkia tai havaitaan muuta vieraslajia (kts. lista 1), tulee pintamaa kuria ja viedä Keltakankaan jätekeskukseen ja ilmittaa, että kurma sisältää jättiputken/palsamin tms. siemeniä sekä juuria. Pintamaita vidaan käyttää täyttönä esim. meluvalleissa (väh. 50 cm syvyyteen). Syvemmältä tuleva ylijäämämaa vidaan viedä maankaatpaikalle, mullanvalmistukseen tai käyttää kaivukhteessa maisemintiin Varttava pintamaan siirtymistä puhtaille alueille. Kmpstit/kierrätysmulta Js kaupungin multakasissa n vieraslajin siemeniä (esim. jättipalsami, lupiini), tulee niiden käyttöä pintamaana/kasvukerrksena välttää. Pikkeuksena vat rajatut nurmialueet, jita leikataan säännöllisesti. Kuitenkin vähintään 1,5x kuukaudessa kk kasvukauden. Erityisesti tulee välttää tällaisten maiden käyttöä herkkien alueiden (lunnnsujelualueet, arvkkaat luntkhteet, purt kts. webmap) lähellä. Myös janpientaret sekä vesistöjen läheisyys tulee ttaa humin. Näitä maita vidaan käyttää täyttönä esim. meluvalleissa (väh. 50 cm syvyyteen). Tarvittaessa vieraslajin siemeniä sisältävän maan päälle laitetaan sudatinkangas tms., jnka päälle tulee puhdas kasvukerrs. Uudet vieraslajihavainnt Maastssa havaitut vieraslajiesiintymät vi ilmittaa ympäristönsujeluun: jenni.jala(a)kuvla.fi Khteet, jihin n siirretty vieraslajin siemeniä sisältävää maata, tulee ilmittaa ympäristönsujeluun! VIERASLAJEIKSI LISTATTUJEN LAJIEN JUURAKOT JA KUKINNOT SEKÄ VARRESTA JUURTUVIEN KASVIEN VARRET TULEE VIEDÄ KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEEN. Haitalliset vieraslajit amerikanhrsma, Epilbium adencauln etelänruttjuuri, Petasites hybridus hukkakaura, Avena fatua hörtsätatar, Fallpia x bhemica ispiisku, Slidag gigantea issrsim, Glyceria maxima istumipihlaja, Amelanchier spicata japanintatar, Fallpia japnica jättipalsami, Impatiens glandulifera jättitatar, Fallpia sachalinensis kanadanpiisku, Slidag canadensis vaalea-amerikanhrsma, Epilbium ciliatum Tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset keltamajavankaali, Lysichitn americanus afrikanvesihäntä, Lagarsiphn majr alaskanlupiin, Lupinus ntkatensis albertanvehnä, Leymus innvatus hamppuvillakk, Seneci cannabiflius hentkarvalehti, Ceratphyllum submersum hietakattara, Brmus sterilis idänpensaskanukka, Crnus alba ssp. alba isärviä, Myriphyllum aquaticum japaninruttjuuri, japnicus ssp. giganteus jättipimulehti, Alchemilla mllis jättituija, Thuja plicata kanadankiransilmä, Cnyza canadensis karheaviuhkalehti, Cabmba carliniana kellusvesihyasintti, Eichhrnia crassipes kiehkuravesirutt, Eldea nuttallii lammikki, Nymphides peltata lauttaruslehti, Ludwigia grandiflra likruslehti, Ludwigia peplides lännenkananhirssi, Echinchla muricata lännenpensaskanukka, Crnus alba ssp. stlnifera marunatuksukki, Ambrsia artemisiiflia palsamipihta, Abies balsamea peltpunka, Anagallis arvensis piikkisalaatti, Lactuca serrila piinahelmikki, Parthenium hysterphrus pilvikirsikka, Prunus kanadanvesirutt, Eldea canadensis karhunköynnös, Calystegia sepium kmealupiini, Lupinus plyphyllus krkeapiisku, Slidag altissima lännenpalsami, Impatiens capensis paimenmatara, Galium album pajuasteri, Aster x salignus piennarmatara, Galium x pmeranicum rikkanenätti, Rrippa sylvestris rikkapalsami, Impatiens parviflra terttuselja, Sambucus racemsa pilvisutilatva, Baccharis halimiflia puistnurmikka, Pa chaixii purppurakudzu, Pueraria mntana var. lbata raasttatar, Persicaria perfliata rehuvuhenherne, Galega rientalis rikkakananhirssi, Echinchla crus-galli rikkakananhirssit, Echinchla crus-galli -ryhmä rikkapuntarpää, Alpecurus mysurides rutsinrauniyrtti, Symphytum xuplandicum silkkiunikk, Papaver rheas sinipantaheinä, Setaria pumila siperianpihta, Abies sibirica sumasammaknputki, Hydrctyle ranunculides tarhamenapuu, Malus dmestica tummarhtrauniyrtti, Symphytum fficinale var. fficinale valkrauniyrtti, Symphytum fficinale var. bhemicum viherpantaheinä, Setaria viridis viherrevnhäntä, Amaranthus retrflexus viitapihlaja-angerv, Srbaria srbiflia vurivaahtera, Acer pseudplatanus Lähde:

5 Jättiputken trjuntahje 5. Jättipalsamin trjuntahje MEKAANINEN TORJUNTA Sujavarusteet UV-valn kanssa reagivan kasvinesteen vuksi Ensisijaisesti kasvien kaivaminen juurineen Tissijaisesti myrkytys tai peittäminen Kukintjen leikkaaminen (kasvi kulee kukittuaan) Varttava siementen leviämistä Kukinnt ja juurakt lppujätteeseen (menevät plttn) Varret ja lehdet vi kmpstida Niitt ei pista lajia, mutta niitn avulla estetään kasvin leviämistä PEITTÄMINEN Kasvust niitetään ja peitetään vähintään kahdeksi vudeksi mustalla, UV-säteilyä ja säätä kestävällä muvilla Menetelmällä tuhutuu siemenpankki sekä juurakt TORJUNTA-AINEET Lue käyttöturvallisuustiedte ennen käsittelyä ja nudata valmistajan hjeita Humii tutekhtaiset käyttörajitteet vesistöjen lähistöllä tai phjavesialueella Käytä aina sujavarusteita (kumisaappaat, sujapuku, sujahansikkaat, sekä ruiskutettaessa sujalasit, hengityssujain ja päähine) Tulksekkainta trjunta n nureen kasvustn, niitä kasvust tarvittaessa ennen myrkytystä ja dta uusien lehtien ilmestymistä Ruiskuta trjunta-ainetta vain lehdelle, myrkky estää kasvien nrmaalia aineenvaihduntaa, se ei kulkeudu kasviin maasta Suuria esiintymiä ruiskutettaessa tulisi käyttää reppuruiskua, pieniä esiintymiä vi trjua sumutepulllla tai pensselisivelynä Merkitse yleisellä alueella käsitelty alue nauhin ja pystytä varituskyltti, jssa kerrtaan mitä alueella n tehty, aineen varaika n 2 vk valmisteesta riippuen Ota ruiskutuksissa humin tuulen suunta var trjunta-aineen leviämistä ympäröiviin kasvustihin ja pidä muut ihmiset ja eläimet ruiskun vaikutusalueen ulkpulella Paras trjuntasää n tuuletn pilviputa Pitkä kuivuus ennen käsittelyä tai sade käsittelyn jälkeen vivat heikentää trjunnan teha Seuraa trjuttua khdetta ja tista käsittely tarvittaessa. Älä jätä kukintja maahan, siemenet vivat kypsyä, vaikka kasvi n katkaistu. Trjuntaan pitää lla maanmistajan lupa, yleisillä alueilla riittää ilmitus kunnalle. MEKAANINEN TORJUNTA Kitkentä ja niitt tehavat hyvin Niitt tehtävä alimman nivelen alapulelta, sillä kasvi haarittuu nivelien yläpulelta Käsittely tehtävä 2-3 kertaa kesässä samalle alueelle Pista kukintja/siemenktia lppukesällä, var levittämästä siemeniä Kasvijäte kerättävä tarkasti pis, sillä kasvi juurtuu myös varresta Kaikki kasvin sat tulee laittaa lppujätteeseen (menevät plttn) Kuivatut kasvinsat vi kmpstida Kasvi vi hävitä jpa parissa vudessa, sillä siemenet eivät le kestäviä PEITTÄMINEN Kasvust niitetään ja peitetään vähintään kahdeksi vudeksi mustalla, UV-säteilyä ja säätä kestävällä muvilla Menetelmällä tuhutuu siemenpankki sekä itäneet kasvit TORJUNTA-AINEET Trjunta-aineita ei susitella käytettäväksi palsamin trjunnassa, sillä esiintymät vat usein veden lähellä ja aine n vaikea saada levitettyä ilman, että aine leviäisi muuhun kasvustn Hyvin laajat kasvustt vidaan käsitellä trjunta-aineella Lue käyttöturvallisuustiedte ennen käsittelyä ja nudata valmistajan hjeita Humii tutekhtaiset käyttörajitteet vesistöjen lähistöllä tai phjavesialueella Käytä aina sujavarusteita (kumisaappaat, sujapuku, sujahansikkaat, sekä ruiskutettaessa sujalasit, hengityssujain ja päähine) Ruiskuta trjunta-ainetta vain lehdelle, myrkky estää kasvien nrmaalia aineenvaihduntaa, se ei kulkeudu kasviin maasta Suuria esiintymiä ruiskutettaessa tulisi käyttää reppuruiskua, pieniä esiintymiä vi trjua sumutepulllla tai pensselisivelynä Merkitse yleisellä alueella käsitelty alue nauhin ja pystytä varituskyltti, jssa kerrtaan mitä alueella n tehty, aineen varaika n 2 vk valmisteesta riippuen Ota ruiskutuksissa humin tuulen suunta var trjunta-aineen leviämistä ympäröiviin kasvustihin ja pidä muut ihmiset ja eläimet ruiskun vaikutusalueen ulkpulella Paras trjuntasää n tuuletn pilviputa Pitkä kuivuus ennen käsittelyä tai sade käsittelyn jälkeen vivat heikentää trjunnan teha Seuraa trjuttua khdetta ja tista käsittely tarvittaessa. Älä jätä kasvijätettä maahan, siemenet vivat kypsyä ja kasvi juurtua, vaikka kasvi n katkaistu. Trjuntaan pitää lla maanmistajan lupa, yleisillä alueilla riittää ilmitus kunnalle. Lisätietja: Jenni Ojala ympäristötarkastaja, p sekä kaupungin puisttyönjhtajat Lisätietja: Jenni Ojala ympäristötarkastaja, p sekä kaupungin puisttyönjhtajat

6 10 6. Yleinen trjuntahje Trjunnassa tärkeää ennaltaehkäisy, jten käsittele puutarhajäte ikein. Älä vie puutarhajätteitä metsään! Alita vieraslajien trjunta ajissa, ettei esiintymä pääse leviämään laajalle. Mekaaninen trjunta Juurien kaivaminen Pienten siementaimien kitkeminen Kukintjen leikkaaminen Niittäminen ei pista kasvia, mutta estää leviämistä Lehdet ja varret vi kmpstida Lajit jtka juurtuvat myös varresta, kuten jättipalsami, tulee kasvinsat kuivata ennen kmpstintia. LAITA JUURET JA KUKINNOT LOPPUJÄTTEESEEN (menevät plttn) Peittäminen Kasvust niitetään ja peitetään vähintään kahdeksi vudeksi mustalla, UV-säteilyä ja säätä kestävällä muvilla Menetelmällä tuhutuu siemenpankki sekä juurakt Trjunta-aineet Lue käyttöturvallisuustiedte ennen käsittelyä ja nudata valmistajan hjeita Humii tutekhtaiset käyttörajitteet vesistöjen lähistöllä tai phjavesialueella Käytä aina sujavarusteita (kumisaappaat, sujapuku, sujahansikkaat, sekä ruiskutettaessa sujalasit, hengityssujain ja päähine). YHTEYSTIEDOT Kuvlan kaupunki Ympäristönsujelu Valtakatu 33 (PL 32), E-rappu, 2. krs Kuusankski p (vaihde) Tulksekkainta trjunta n nureen kasvustn, niitä kasvust tarvittaessa ennen myrkytystä ja dta uusien lehtien ilmestymistä Ruiskuta trjunta-ainetta vain lehdelle, myrkky estää kasvien nrmaalia aineenvaihduntaa, se ei kulkeudu kasviin maasta Suuria esiintymiä ruiskutettaessa tulisi käyttää reppuruiskua, pieniä esiintymiä vi trjua sumutepulllla tai pensselisivelynä Merkitse yleisellä alueella käsitelty alue nauhin ja pystytä varituskyltti, jssa kerrtaan mitä alueella n tehty, aineen varaika n 2 vk valmisteesta riippuen Ota ruiskutuksissa humin tuulen suunta var trjunta-aineen leviämistä ympäröiviin kasvustihin ja pidä muut ihmiset ja eläimet ruiskun vaikutusalueen ulkpulella Paras trjuntasää n tuuletn pilviputa Pitkä kuivuus ennen käsittelyä tai sade käsittelyn jälkeen vivat heikentää trjunnan teha Sinäkin vaikutat lunnn mnimutisuuteen! Seuraa trjuttua khdetta ja tista käsittely tarvittaessa. Älä jätä kasvijätettä maahan, siemenet vivat kypsyä ja kasvi juurtua, vaikka kasvi n katkaistu. Jättiputkien trjunnassa käytettävä sujaavaa vaatetusta. Trjuntaan pitää lla maanmistajan lupa, yleisillä alueilla riittää ilmitus kunnalle. Lajikhtaiset trjuntahjeet Lisätietja: Jenni Ojala ympäristötarkastaja, p sekä kaupungin puisttyönjhtajat

7