Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Transkriptio

1 Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? Sisältö Määritelmiä Helsingin erityispiirteet Viranomaisen rooli miten Helsingissä on menetelty Vapaaehtoistyö puutarhakarkulaisten torjunnassa Käytännön järjestelyistä Mitä vieraslajit ovat? Vieraslaji = ekosysteemiin alun perin kuulumaton laji, ylittänyt luontaiset leviämisesteet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella Levinnyt luontoon = viljelyksen ulkopuolelle Satunnainen vieraslaji Vakiintunut vieraslaji 1

2 Haitalliset vieraslajit Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa vakiintuessaan uudelle alueelle, leviävät voimakkaasti Kaikki eivät ole haitallisia Haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja yhteiskunnalle Leviämisen vaikutukset monitahoisia, vaikeasti selvitettäviä Puutarhakarkulainen, viljelykarkulainen Viljelykarkulaisista osa satunnaisia, osa vakiintuneita Asumattomien tonttien puutarhalajisto vain osa haitallisia! Tunnistaminen tärkeää lajipari luonnossa alkuperäistä kasvilajistoa (esim. jättipalsami/lehtopalsami, jättiputki/ukonputki) tai haitaton lajike (esim. kurtturuusun monet lajikkeet esim. Hansa, lajia muistuttavat pensasruusut) Helsingin erityispiirteet Suuri kaupunki; ihmistoiminta on keskittynyt Runsaasti lähteitä leviämiselle Runsaasti muokattuja kulttuuriympäristöjä Eläimille ravintoa, vähän petoja (esim. kanit) Kaupan, liikenteen ja turismin keskus vieraslajien saapuminen todennäköistä leviämisportti muualle Suomeen pääkaupungin vastuu 2

3 Puutarhakarkulaiset Helsingissä Helsingin putkilokasvilajistosta 40% alkuperäisiä, 33 % tulokkaita, 27 % viljelykarkulaisia, yht. >1100 lajia Lajimäärä huomattavasti ympäröiviä maaseutukuntia suurempi Pitkä asutushistoria, puutarhakulttuurin keskuksia: puistoja, puutarhoja, pihoja Uusympäristöjä paljon; joutomaita, maaläjitysalueita, kivimuureja, hiilikasoja, ratapenkkoja Rannikko ja saaristo, Vantaanjoki ja puroja (25) runsaasti Haitallisten vieraskasvien määrä suuri Mitä Helsingissä tehty - kaupungin vieraslajilinjaus Pohjautuu kansalliseen vieraslajistrategiaan Valmistelu: MMM + laaja joukko asiantuntijoita ja virkamiehiä Valtioneuvoston periaatepäätös kans. vieraslajistrategiasta tehty Pääperiaate: Vieraslajien aiheuttamat ongelmat otetaan hallintaan ja uusien haitallisten vieraslajien saapuminen maahan estetään. Valtio päävastuussa, kaupungeilla, kunnilla osavastuu, toimenpideohjelmassa määritelty mm. esiintymien kartoittaminen, torjuntatyöhön osallistuminen, jättiputken hävittäminen Erityisen haitalliseksi nimettyjen vieraslajien kohdalla tulee viipymättä ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin Helsingin vieraslajilinjaus Helsingin ympäristökeskuksessa valmisteilla Periaatteet ja linjaus vieraslajien torjunnasta Helsingissä > toimenpideohjelmien laadinta Ympäristölautakuntaan vuoden 2012 loppuun mennessä Työssä mukana eri virastojen edustajia, aloitusseminaarissa asukkaita, järjestöjen edustajia, tutkijoita 3

4 Rakennusviraston vastuualueilla Monia vieraslajeja torjutaan Mm. kani *, minkki, rotta, kurtturuusu, jättiputket Talkoot, yhteistyö Kasvien käytön linjaus * Lista viherrakentamisen kasveista, joita ei tule istuttaa Vieraslajikansio (2011) taustamateriaalia torjunnan suunnittelulle sähköinen valmistui elokuussa 2011 Vieraslajikansion sisältö Yhteenveto vieraslajeihin liittyvistä kysymyksistä Helsingissä Lajilistat Lajikortit * Levinneisyyskartat Valokuvia Lisälukemistoa, torjuntaoppaita Lajilistat (ehdotus) Erityisen haitalliset, haitalliset, tarkkailtavat Kansallisen strategian lajit + paikallisesti tärkeät Putkilokasvit, maaselkärankaiset, nilviäiset, puiden taudit ja tuholaiset Ei sisällä vesieläimiä eikä maa- ja metsätalouden tauteja ja tuholaisia 4

5 Helsingissä haitallisia vieraslajeja haitallinen tarkkailtava Putkilokasvit Maaeläimet 7 6 Puiden taudit 12 Helsingissä erityisen haitalliset vieraslajit = välittömiä toimenpiteitä vaativat lajit, haitta hyvin merkittävä Ensisijaisesti torjuttavia 8 lajia: Jättiputket Kurtturuusu Minkki Villikani Espanjansiruetana Rapurutto Mäntyankeroinen* Hollanninjalavatauti* * merkityt eivät (vielä) esiinny Helsingissä Vieraslajien torjunta Helsingissä Ennaltaehkäisy ja nopea toiminta (leviämisen ehkäisy) tärkeää Yhteistyö ja tiedonkulku keskeisiä monia toimijoita (Helsingin vieraslajilinjaus) Priorisointi tärkeää (toimenpideohjelmat) Lajien levinneisyystiedot vielä puutteelliset 5

6 Vapaaehtoistyö Hyvä kasvaa Helsingissä liike Vuodesta 2005 Yhdistää asukkaat, yritykset ja kaupungin toiminnan paremman kaupunkiympäristön puolesta Omat nettisivut Vapaaehtoistyön koordinaattori Yhteisiä talkoita, tapahtumia, infotilaisuuksia, juhlia Puistokummitoiminta, ohjaajat Vieraslajipuistokummiksi rekisteröitymällä Talkootoiminta: - Kaupungin, WWF:n, yhdistysten toimesta järjestettyjä - räätälöityjä talkoita mm. yrityksille - Kohteina mm. kaupungin omistamat luonnonsuojelualueet, tietyt kaupunginosat esim. Lauttasaari - Jättipalsami, kurtturuusu, pajuasteri, idänkanukka Käytännön järjestelyt muistilista torjuntatyötä suunnittelevalle Suunnittele, aseta tavoite työlle, laadi toimintasuunnitelma Valitse kohdelaji, kohdealueen rajaus, torjuntamenetelmä, torjunnan vaiheet (kasvijätteen hävitys!) Aikatauluta torjuntatyö toistojen määrä/kasvukausi Määrittele vastuut ja työnjako: projektin koordinaattori, talkoovastaavat, viranomaisten ja vapaaehtoisten työt Varmista seuranta ja uusintatorjunnan järjestäminen (esim. jättiputkella vähintään 7 vuoden seuranta) 6

7 Talkoot Talkoiden suunnittelu tärkeää Tiedotus - markkinointi, yhteinen sähköinen foorumi, kohderyhmä, opastus talkoisiin lähtijöille (vaatetus, varustus, ruokailu, kuljetukset ) Osaava, koulutettu talkoo-ohjaus työmaalla Yhteistyötahojen hyödyntäminen: WWF, järjestöt, yhdistykset Vakuutukset, työturvallisuus: sopivat välineet, ammattitaito Rahoitus KIITOS! 7